8 x DIEETILLÄ TODETTUA

Takana on lyhyet, mutta antoisat viisi päivää tarkalla ruokavaliolla ja ajattelin summailla vähän fiiliksiä, sekä millaisia juttuja olen todennut näiden päivien aikana. Aloitin siis maanantaina noudattaa itse suunnittelemaani ruokavaliota ja vaikka olen aikaisemminkin kiristellyt ja tehnyt lyhyitä kausia, jolloin syön tarkemmin, en ole kuitenkaan ollut yhtä tarkka ruokien määrien kanssa. Aikaisemmin olen mennyt fiilispohjalta, koska tiedän aika hyvin punnitsemattakin mitä tietyt ruuat sisältää. Nyt kuitenkin asetin itseni toisenlaiseen asemaan, sillä haluan kokea miltä ruokavalioni tuntuvat käytännössä. Dieetin kesto ei tule olemaan kovin pitkä, katson vähän miten keho reagoi ja menen sen mukaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

On jotenkin todella helppo noudattaa tarkkoja ohjeita, syöt silloin kun pitää (aika usein) ja sen mitä pitää. Ei tarvitse funtsia, että onkohan tässä sopivasti, vaan syöt määrät mitä lapussa lukee. 

Ruoka maistuu entistä paremmalle, kun sitä on rajattu määrä. Jokainen ruokailu on ollut tietynlainen nautinto ja olen halunnut panostaa niihin enemmän.

Ei tule naposteltua turhia.

Olo pysyy jatkuvasti energisenä ja treeni kulkee kuin unelma, sillä energiaa tulee sopiva määrä, makrot sopivissa suhteissa, jolloin verensokeri ei pääse heittelemään.

Erilaisissa ruokapakkauksissa ilmoitetut määrät eivät todellakaan pidä aina paikkaansa. Esimerkiksi 150 gramman graavilohipakkauksessa ei ole 150 grammaa lohta.

Motivaatio ruuanlaittoon on nosteessa, sillä haluaa nauttia kaikista annoksista kunnolla!

Nälkä on vieraillut vain satunnaisesti, kun ruokailuväli on päässyt venähtämään jumppien vuoksi, mutta sekin on tasaantunut ruuan jälkeen.

Treeni on tärkeä osa dieettiä, sillä ilman urheilusessioita, olisi enemmän aikaa miettiä ruokaa ja treeni siirtää myös nälkää myöhemmälle. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Välipalaa!

 


SINÄ VOIT ONNISTUA

Lähes jokaisessa haastattelussa (nyt kuulostaa siltä, että tekisin paljonkin haastatteluja 😀) multa kysytään, mistä saan motivaation treenaamiseen tai terveelliseen ruokavalion noudattamiseen. Usein myös valitellaan, että olisi niin kiva saavuttaa sitä ja tätä, mutta kun ei vaan ole motivaatiota tehdä tarvittavia muutoksia. Voin paljastaa erään hyvin tärkeän seikan tämän asian tiimoilta. Motivaation saapumista omaan elämään voi odotella ja odotella, mutta aika varmaa on, ettei se sieltä itsestään yhtäkkiä tipahda. Että heräät yhtenä aamuna täynnä motivaatiota, jonka avulla saavutat kaiken haluamasi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eräs suuri virhe onkin odottaa motivaatiota tekemiseen, kun homma menee oikeastaan niin, että tekeminen synnyttää motivaation. Olet ehkä huomannut, että ajatus kodin siivoamisesta tuntuu vastenmieliseltä ja suurelta taakalta aina siihen saakka, kun vaan aloittaa. Yhtäkkiä innostut ja kuuraat kotia enemmän kuin oli edes tarkoitus. Treenaamaan lähteminen voi tuntua hyvin epäkiinnostavalta aina siihen saakka, kun vaan keräät kamat kasaan, lähdet ja aloitat. Edellä mainitut jutut ovat niitä pienempiä asioita, pienemmässä mittakaavassa, mutta loppupeleissä myös isompiin haaveisiin pätee ihan samat asiat, silloin vaan joutuu tehdä töitä hieman pidempään, kuin se parin tunnin siivous.

Voin kuvitella, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ihan tyytyväisiä omaan tilanteeseen. Ollaan toivottu jo useiden vuosien ajan sitä viiden tai kymmenen kilon painonpudotusta tai parempaa kuntoa, joka toisi helpotusta omaan arkeen ja terveydentilaan. Ajatus voi tuntua sekavalta, jos ei tiedä mitä tulisi tehdä, tai ei vaan ole ollut motivaatiota ja voimia tehdä muutoksia. Tämä seuraava lause on niin helppo sanoa, mutta asia vain menee niin, että vaikein steppi on se aloittaminen. Suunnitelman teko ja siinä pysyminen. Tekosyitä löytyy aina, mutta jos tällä kertaa unohtaisikin kaikki tekosyyt ja keskittyisi mielummin ratkaisemaan ongelmat, ehkä silloin pääsisi tällä kertaa maaliin saakka. Mä ajattelen aina, että ihan kaikki on mahdollista, meidän jokaisen kohdalla. Ei ole olemassa esteitä, pelkkiä hidasteita. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että itseensä pitäisi olla tyytyväinen, oli tilanne mikä tahansa. Ruoskimalla itseään pääsee harvoin pysyvään lopputulokseen, sillä mielen voima on sen verran vahva, että vaikka saadaan tuloksia, negatiiviset ajatukset eivät ikään kuin anna olla tyytyväinen. Mikäli itse alan tehdä töitä jonkun tavoitteen eteen, pyrin ajattelemaan positiivisesti. Olen itseeni tyytyväinen, mutta voin silti haastaa itseäni saavuttamaan enemmän.

Mulla on nyt dieettipäivä numero kolme ja voin kertoa, että aluksi oli hieman haastavaa alkaa noudattaa tarkkaa ruokavaliota, sillä olen ihan tyyvyäinen nykytilanteeseen ja sen takia ei ollut mitään järjentöntä motivaatiota, että nyt kesäkuntoon 2016! 😀 Lopetin turhan analysoinnin ja aloin toimia. Ostin tarvittavat ruuat, kaivoin keittiövaa’an esiin ja valmistin aterioita valmiiksi. Sitten vain aloin syömään niitä ja tadaa nyt on jo motivaatio kasvanut sen verran korkeelle että tämä sujuu jo leikiten. Joskus on vaan parempi olla ajattelematta liikaa ja alkaa vain toimia kohti tavoitetta. 🙂 Mainittakoon vielä, että tämä dieetti toimii siis kokeiluna suunnittelemilleni ruokavalioille, joita on tulossa myyntiin piakoin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä sinä haluaisit saavuttaa? Ehkä otat jo tänään ensimmäisen askeleen kohti tavoitettasi. On myös täysin ok olla haluamatta mitään muutosta, kukin taplaa tyylillään! 🙂

kuvat: Eve


KYSYMYS JUURI SINULLE

Jos sulta kysytään, mikä on elämässä tärkeintä, mitä vastaat?

Veikkaan että aika monen vastaus liittyy terveyteen, perheeseen ja onnellisuuteen. Mietitäänkö me noita vastauksia, vai vastataanko noin koska niin kuuluu vastata? Vai ovatko edellä mainitut niin itsestäänselvyyksiä, ettei vastausta tarvitse miettiä sen kummemmin? Toivon ja uskon, että kyseessä on jälkimmäinen vaihtoehto, mutta silti mietityttää kovasti, että miksi sitten se tapa millä monet toimii, sotii sitä vastaan, että terveys, läheiset ja onnellisuus olisivat ne tärkeimmät?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aloin pohtia näitä asioita kun luin Optimal Performancen blogikirjoituksen ”Nyt on ollut niin kiire, että pesin hampaat viimeksi toissa kesänä”. Tekstissä käsitellään sitä, kuinka oma hyvinvointi jätetään yleensä toissijaiseksi, kun on niin kiire tehdä kaikkea muuta. Teemme vuorokauden aikana monia asioita, joita on vaan pakko tehdä jotta asiat toimii. Kaikki ei ole aina kivaa ja aikuisina ihmisinä tiedämme sen. Silti treeni tai terveellisen ravinnon valmistaminen skipataan sillä perusteellä ettei ehdi, jaksa tai se ei ole kivaa. Jos oma terveys on omalla prioriteettilistalla top kolmosessa, miksi silti sen hoitaminen on niin helppo jättää väliin, kun tulee jotain muuta?

Tämä blogi ei tietystikään ole oikea paikka paasata näistä asioista, sillä uskon että te, jotka olette kiinnostuneet lukemaan näistä aihealueista, olette myös kiinnostuneita huolehtimaan terveydestä. Silti edelleen, me hyvinvoinnista kiinnostuneet ollaan vain pieni kärpäsen kakan kokoinen läntti täällä pienessä maassa. Uskon, että jokainen teistä tuntee useampia ihmisiä, jotka syövät ja juovat miten sattuu, koska työt ja kiire. Ei ole aikaa liikkua, koska ei tykkää, pysty tai ehdi. No, en minäkään tykkää pyykkien pesemisestä ja vielä vähemmän pyykkien ripustamisesta kuivumaan, mutta se on hoidettava, jotta on jotain päälle puettavaa. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Terveyden lisäksi tärkeimmiksi asioiksi luetellaan usein läheiset ja perhe. Silti yhä useampi meistä painaa duunia hullun lailla niin, ettei aikaa sitten jää paljon muuhun. No joo, pitää käydä töissä että saa rahaa, jotta voi ostaa ruokaa, mutta töitä ei tarvitse tehdä yömyöhään ja viikonloppuisin (note to self! :D). Itse vetoan usein siihen, etten ehdi nähdä kavereita tai perhettä, koska blogi, jumpat, kiire ja sitä ja tätä. Tiedän itsekin että tässä on selittelyn makua, sillä kaikki on lopulta itsestä, suunnittelusta ja priorisoinnista kiinni. Jos perhe ja läheiset ovat mun tai sun top kolmosessa, miksi silti me laitetaan usein työ ja muut asiat sen edelle?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mistäs se onni ja onnellisuus loppujen lopuksi syntyy? Mun mielestä se ei synny suorittamisesta ja duunin painamisesta, vaan pienistä hetkistä ja tasapainosta. Kun keho ja mieli voi hyvin, on helpompi nauttia myös muista asioista. Nykyään terveys, treeni ja kaikki siihen liittyvä on jotenkin niin pinnalla, että sitä vastaan jopa kapinoidaan, että ”minä en ainakaan tuollaisiin hömpötyksiin lähde”. Kaikkien ei tosiaan tarvitse olla fitnessmalleja ja harrastaa crossfittiä viisi kertaa viikossa, vaan liikuntaa voi harrastaa monilla eri tavoilla, eikä terveellinen ruoka sitten loppupeleissä olekaan mitään rakettitiedettä.

Mitkä ovat sun tärkeimmät asiat elämässä ja meneekö toimintatavat yhteen niiden kanssa?

kuvat: Eve


RASKAUSKILOT – MITÄ MIELTÄ OLEN?

Nyt mennään aikalailla uusiin kuvoihin, sillä enpä ole tainnut kirjoitella raskaudesta lukuunottamatta tätä vanhaa tekstiä ”Tarkoittaako lapsen saaminen aina automaattisesti lihomista?”. Syy on tietysti puhtaasti se, että omakohtaista kokemusta raskautumisesta ei ole. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt on viime aikoina ollut pinnalla juuri raskaana oleminen ja siitä kertyvät kilot. Ääripäitä löytyy paljon aina niistä, joilla paistaa sixpack vielä raskauden loppupuolella, niihin jotka keräävät useita kymmeniä kiloja syömällä liikaa.

Voi toki olla että näitä kuvioita pohditaan vain siellä missä minä käyn lukemassa juttuja ja ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita urheilusta, terveydestä ja niin edelleen. Aiheena raskautuminen ja lapset ovat aika pelottavat aihe, sillä jotenkin tuntuu että ihmiset ottavat nämä jutut niin henkilökohtaisesti. Koska jokainen kokee raskauden eri tavalla, ei varmaan ole mitään täysin oikeaa tai väärää tapaa olla raskaana. 😀

_MG_4102

Elän itse tällä hetkellä melkoisen babyboomin keskellä, sillä tuntuu että joka toinen kaveri tai tuttu on paksuna ja sen vuoksi aihe on tietysti aiheuttanut myös ajatuksia omassa päässä. Koska tykkään pohtia ja analysoida asioita, olen miettinyt mm. sitä, että voisiko hormonitasapainon optimoimisella vaikuttaa raskauspahoinvointiin ja muihin raskauden ”oireisiin”. Monestihan ajatellaan, että tietyt asiat vaan ovat olemassa eikä niille voi mitään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että moniin asioihin voi vaikuttaa, kun vain ymmärtää ihmiskehoa ja sitä että oikeastaan kaikki on hormonien aikaansaamaa. Luonnollisesti juuri raskauteen liittyvät jutut eivät ole mun vahvuus, koska koen, että kokemus taitaa olla se paras mittari melkein missä tahansa.

Raskauskilot ovat aihe, josta ollaan taisteltu esimerkiksi PT Vatasen blogitekstissä, josta syntyi muuten melkoinen haloo. Uskon, että moni ymmärsi tuon videon/tekstin hieman väärin, sillä ainakin itse ymmärsin että hän tarkoitti nimenomaan niitä syömällä kerättyjä kiloja, ei raskauden mukana tuomaa lisäpainoa. Vaikka kyseinen artikkeli oli aika kärkkäästi ilmaistu, olen siinä mielessä samoilla linjoilla Vatasen kanssa, että mielestäni raskaus ei ole mikään tekosyy alkaa mässätä hullunlailla ja uskon, että nykyään myös tuo vanha ”myytti” että täytyy syödä kahden edestä, alkaa olla enemmänkin vitsi.

_MG_8358

Ihanteellista olisi tietysti syödä mahdollisimman terveellisesti, sillä en usko että sokerin ja transrasvojen mättääminen olisi millään tavoin hyvää vauvan kehitykselle. Ehkä motivaation hyvään ruokailurytmiin voisi löytää juuri siitä, että ajattelee kaiken vaikuttavan myös tulevaan ihmisen alkuun. Itse ajattelen (ainakin tällä hetkellä :D) että en missään nimessä haluaisi syödä lisättyä sokeria raskausaikana. Mutta nämä ovat aina mielipiteitä ja voi tietysti olla, että jos tilanne tulee, toiminkin eri tavalla.

Aiheena nämä raskauskilot ovat siis sellainen, että oikeastaan oikeeta tai väärää vastausta ei ole. Mun mielipide kuitenkin on se, että hyvällä ruokarytmillä ja terveellisellä syömisellä tuskin kukaan kerää jäätävää laardikerrosta, joka jää ja pysyy vielä lapsen syntymän jälkeen. Tällä en siis tarkoita raskauteen kuuluvaa painonnousua, vaan niitä syömällä syötyjä kiloja. Mikäli itse joskus olen siinä tilanteessa, aion syödä samalla tavalla kuin nytkin ja urheilla melkein saman verran. Mikäli keskittyy hyviin juttuihin ja terveyteen, ei luultavasti voi mennä kovin paljon metsään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaisa Jaakkola on kirjoittanut myös raskausaikaan liittyvän kirjan Reipas, rakas raskaus. Kirjassa Kaisa kertoo, miten ravinnolla, elämäntavoilla ja hyvällä hormonitasapainolla voi parantaa hedelmällisyyttä, nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja antaa hyvän alun syntyvälle lapselle. Tässä muutamia vinkkejä raskausajan ruokailuihin:

  • Syö säännöllisesti.
  • Syö proteiinia joka aterialla.
  • Syö vihanneksia, marjoja tai hedelmiä joka aterialla.
  • Paranna hiilihydraattien laatua, ja syö niitä aktiivisuustasosi ja sietokykysi mukaan.
  • Syö luonnollisia rasvoja päivittäin.
  • Juo riittävästi – vettä ainakin 2 litraa päivässä.

Onko joku lukenut tuon kirjan ja muutenkin, kertokaa mitä mieltä te olette tästä aiheesta?


PAINONHALLINTA – MIKSI SE ON NIIN VAIKEAA?

Oon kertonut aikaisemminkin omista kokemuksista, kuinka joudun kamppailemaan välillä näiden joko tai ajatuksien kanssa. Eli kun jotain tehdään, tehdään se täysillä, tai sitten ei ollenkaan. Tämä on myös heijastunut voimakkaasti treenaamiseen ja syömiseen. Joskus esimerkiksi ajattelin, että jos mulla on vaan yksi treeni päivässä, on ihan sama meenkö ollenkaan. Onnistuneeseen treenipäivään kuului vähintään kaksi treeniä ja kaikki muu oli turhaa. Jos vedin karkkia, niin vedin sitä sitten niin paljon, että tuli fyysisesti huono olo. Saattoi olla että päivinä kun oli ”karkkipäivä”, raahauduin illalla vielä viimeisillä voimilla syömään jotain, vain koska ”sai” ja huomenna koittaisi sitten kuivat ajat. 😀 Näin jälkeenpäin ajateltuna kaikki tuo kuulostaa jotenkin todella hölmöltä ja järjettömältä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Samanlainen täysillä tai ei ollenkaan – tyyli on varmasti jokseenkin iskostunut luonteeseeni ja edelleen se nostaa päätään välillä. Huomaan esimerkiksi meneväni helposti jonkinlaiseen kuplaan kun teen jotain. Jos vaikka päätään, että nyt alkaa ajat kun syön vain terveellisesti ja yritän päästä parempaan kuntoon, huomaan olevani lähes perfektionistinen tässä. Sitten pitääkin vaan stopata ja miettiä hetki, että hei, ei tässä olla menossa mihinkään fitness-kisoihin, vaan ihan omaksi iloksi treenataan, jotta olisi hyvä fiilis.

Hyvänä puolena on tietysti se, että kun jotain päätän, saan aika paljon aikaiseksi ja omistaudun tärkeille asioille. Se on taas tuonut paljon hyviä juttuja, kuten menestymistä urheilussa ja myös omassa työssä. Edellä mainituissa nämä ovatkin varmasti ihan hyviä ominaisuuksia, mutta mitäs sitten kun ei meinaa löytää tasapainoa esimerkiksi syömisen tai sen treenaamisen kanssa? Miten itse olen päässyt aika hyvään tasapainoon kaiken suhteen?

P4180031

Ihan ensimmäisenä kannattaa unohtaa ajatustapa, että jos joku ei mene täydellisesti, se menee kokonaan pilalle. Esimerkkinä ollaan dieetillä ja tulee pieni sortuminen, jonka jälkeen koko homma lähtee lapasesta pienen sortumisen vuoksi. Jos puhelin tippuu maahan ja siihen tulee pieni särö, et varmaan ala hyppiä luurin päällä, koska se nyt meni jo paskaksi. On paljon asioita jotka mahtuu siihen väliin. Maailma ei tosiaan ole mustavalkoinen, eikä kaikki mitä ajattelee ole totta. Joskus omat ajatukset voivat sekoittaa oman pään ja sitä alkaa itsekin uskoa vääriä asioita. Useinhan luomme itse itsellemme erilaisia kieltoja ja vapauksia ja kun tekee jotain ”kiellettyä”, tulee siitä epäonnistunut ja huono fiilis. Sitä ei edes huomaa, että säännöt ovat vain omassa päässä tehtyjä ja ne voi yhtä helposti myös kumota.

Mielestäni kannattaa opetella kyseenalaistamaan totuttuja ajatustapoja ja haitallisia ajatuksia. Miksi en saa tehdä jotain tai miksi jonkun asian tekeminen tuo mielihyvää? Monesti kuvittelemme tietävämme mitä tulee tapahtumaa, ilman että otetaan edes selvää. ”En kuitenkaan onnistu, joten miksi edes yrittää?” Maailma on sellainenkin leikkipaikka, ettei koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan. Useinhan se kaikista vaikein askel on juurikin aloittaminen ja yrittäminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Usein ääripää tyylinen ajattelumalli kohdistuu juuri syömiseen. Moni varmasti tietää ainakin yhden ihmisen, joka on aina laihdutuskuurilla, mutta ei koskaan pääse tavoitteeseensa. Moni tietää myös ihmisiä, jotka ovat tehneet suuren urakan ja laihtuneet paljon, mutta sitten lihonneet takaisin. Uskon, että useammassa tapauksessa kyse ei ole esimerkiksi itsekurin puutteesta, vaan ihan siitä ajatusmallista. On olemassa kiellot ja vapaus. Ensin dietataan tiukasti ja sitten sorrutaan ja syödään kaikkea mahdollista. Näitä toistellaan vuorotellen useiden vuosien ajan, jolloin pikkuhiljaa se omakin itseluottamus alkaa murentua ja mieleen painautuu ajatus etten koskaan onnistu. Yritetään karppaukset, paleot, kasvisruokailut, sokerilakot ja kaalikeittokuurit ja toivotaan aina että ehkä tällä kertaa tämä olisi se vastaus. Laihduttaminen voi olla jopa helppoa, mutta painonhallinta on se kompastuskivi.

Fakta on se, että vastaus ei ole missään edellä mainituista ruokailutyyleistä, ellei ne tunnu itselle hyvältä. Itse en voisi esimerkiksi kuvitella eläväni ruokavaliolla, joka tuntuu vaivalloiselta. Itselläni ratkaisevin askel tasapainoon oli se, että ajatusmaailma muuttui niin, että en edes halua syödä ruoka-aineita jotka tekevät huonoa. Tätä on vaikea selittää, mutta sanotaan vaikka niin, että jos mäkkäri ateriasta tulisi kaloriton, mutta siinä olisi silti sen huonot vaikutukset, en silti haluaisi syödä sitä. Vaikka mulla on herkkupäivä, valitsen mielummin laadukkaita ruoka-aineita, kuin vaikka pikaruokaa. En sano, etten koskaan syö mitään epäterveellistä, mutta useimmissa tilanteissa valitsen omasta mielestäni hyviä ruoka-aineita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Isoin asia on haluta itselleen hyvää, eikä ajatella vain lyhyellä tähtäimellä laihtumista. Moni aina ihmettelee, että miksi en vaikka syö maitotaloustuotteita vaikka en saa niistä sen kummempia oireita. Kysymys on vain siitä, mistä tulee ja ei tule hyvä olo. En väitä, että kyseiset jutut eivät sopisi jollekin toiselle, mutta täytyy löytää se oma toimiva tapa. Jos rakastaisin rahkaa ja jugurttia, tuskin edes yrittäisin elää maidottomasti. Se tulee mulle vain luonnostaan, koska en muutenkaan käytä juurikaan mitään maidosta valmistettua säännöllisesti.

Unohda mustavalkoinen ajatustyyli – Kaikki ei kaadu pieneen virheeseen, eikä mikään yksittäinen asia voi olla ratkaisu onnistumiseen.

Älä aloita maanantaina – Jos haluat tehdä muutoksen, ei koskaan tule olemaan täysin sopivaa hetkeä, joten ihan hyvin voit aloittaa nyt, eikä vasta maanantaina. Monet haluavat esimerkiksi aloittaa PT-tapaamiset vasta joulun tai kesän jälkeen, koska jouluna tulee kuitenkin syötyä. Joulu kestää sen yhden päivän ja ihan hyvin voi aloittaa muutoksen myös ennen joulua, vaikka aattona tulisikin syötyä kinkkua ja suklaata. 

Unohda negatiivinen ennustaminen – Jos ajattelet jo projektin alussa tietäväsin miten homma päättyy, voit olla varma että se päättyy juuri niin.

Ratkaisun etsiminen muiden tekemisistä – Vaikka noudattaisit tasan tarkkaan samaa ruokavaliota jonkun ihailemasi ihmisen kanssa, se ei luultavasti tee sinusta samanlaista, eikä se kerro ruokavalion toimivuudesta sinun kohdalla. 

Sisäinen puhe – Omat ajatukset ja niiden sävy on juuri se, millaisena näet oman elämän. Asia on hyvin simppeli, positiiviset ajatukset tuovat positiivisen fiiliksen ja negatiiviset negatiivisen. Mielikuva siitä, että maanantai on paska päivä, tai että painon pudotus on kärsimistä, on juuri se miltä ne asiat omassa päässä tuntuu.

Elämäntapamuutoksen tulee tuntua omalta jutulta, eli täytyy löytää tyyli jota voi näin kliseisesti sanottuna, noudattaa myös tavoitteeseen pääsyn jälkeen. Ihan turha huijata itseään ja ajatella että aloittaa terveelliset elämäntavat sitten kun on pudottanut niin ja niin paljon kiloja, jonkun pussikuurin avulla.