Ikä on vaan numeroita, mutta usein jossain vaiheessa elämää ne numerot alkavat ahdistamaan jollain tavoin. Lapsena ja nuorena sitä odottaa että ikää tulisi enemmän ja jossain vaiheessa parinkympin toisella puolella, sitä alkaakin toivoa että aika hidastuisi. Useimmilla iskee jonkinlainen ikäkriisi juuri kolmenkympin tienoilla, johtuen ehkä yhteiskunnan asettamista odotuksista. Pitäisi olla parisuhde, lapsi, oma koti ja vakituinen työ. Mäkin oon käynyt läpi melkoista itsetutkiskelua ja pientä paineilua asian tiimoilta. Erosin pitkästä suhteesta juuri silloin, kuin kaikki muut ympärillä alkoivat mennä naimisiin, perustaa perheitä ja niin edelleen. Kyllä siinä tuli mietittyä, että mitähän omasta tulevaisuudesta oikeen tulee.
Kun koemme paineita erilaisista asioista, tulevat odotukset useimmiten juuri näistä ulkoisista ”säännöistä” että miten asioiden tulisi mennä. Mistä ne säännöt tulee? Haluatko oikeasti täyttää ne odotukset vai toimitko vaan koska pitää? Ja siitä päästään kysymykseen, että kuka sen päättää mitä pitää tehdä tai saavuttaa. Oman tien kulkeminen ja omista arvoista kiinni pitäminen on nimittäin paras päätös mitä voi elämällään tehdä. Onni ja onnellisuus tulee siitä, kun elää ja tekee asioita joista aidosti nauttii.
Sullakin saattaa olla vahva ajatusmalli siitä, miten oma elämä tulee menemään, mutta tiiättekö kun harvemmin asiat menee kuten on suunnitellut. Ikäkriisin tai jonkun muun kriisin iskiessä kannattaakin pysähtyä miettimään, että mistä ne paineet tulee, onko itse vain luonut itselleen turhia olettamuksia ja sitten pettyy kun ne eivät täytykkään?
Monesti sitä ajatellaan ja lokeroidaan juuri sitä mitä pitäisi omistaa tietyni käisenä ja myös sitä millainen tulisi olla. Oon itse sitä mieltä, että ikä ei ole mittari siitä mitä asioita voi tehdä tai miten tulisi käyttäytyä. Oon esimerkiksi kuullut seuraavanlaisia oletuksia ikää koskien..(huom. nämä eivät koske ainoastaan itseäni)
Ei kolmekymppisenä voi enää mennä festareille.
Kolmenkympin jälkeen kroppa rupsahtaa, eikä sille vaan voi mitään.
Ei ton ikäisenä voi käyttäytyä kuin parikymppinen (kyseessä sponttaani hauska veto)
Meinaatko vielä 10 vuoden jälkeen muka vetää jumppia?
Eikö pitäisi jo rauhoittua (viitaten treenaamiseen), et palaudu enää samalla tavalla kuin nuorempana.
Olisiko aika hankkia kunnon työ?
Ei ton ikäinen voi käyttää napapaitaa ja värjätä hiuksia noin räikeäksi.
Itse koen olevani luonteeltani ikinuori. Innostun edelleen samoista asioista kuin kymmenen vuotta sitten, en kaipaa elämääni tämän enempää vakautta tai tasapainoa. Tykkään siitä, että saan määritellä omat menemiset ja aikataulut sekä työn että vapaa-ajan puolesta.
Ulkoisille muutoksille ei kaikille mitään voi, mutta aika paljolle voi. En koe, että kuntoni olisi huonontunut, päinvastoin, voimaa löytyy enemmän kuin vaikka parikymppisenä ja kestävyyskuntokin yhtä hyvällä tolalla edelleen. Rupsahtamisesta (mitä se sitten ikinä tarkoittakaan) tai esimerkiksi lihomisesta tuskin tarvitsee edes sanoa, että se on ihan oma valinta kuinka kehoaan kohtelee, oli sitten nuori tai vanhempi.
Miettikääs kuinka paljon energiaa ja ahdistusta syntyy juuri siitä mitä meiltä oletetaan odotettavan? Tällainen johtaa nopeasti jatkuvaan suorittamiseen ja unohdetaan mitä oikeasti halutaan tehdä. Loppupeleissä fakta on se, että me ihmiset ollaan aika itsekeskeisiä ja keskitytään paljon oman navan ympärille.
Oikeasti ketään ei kiinnosta kahta minuuttia pidempään jos mokasit jotain, tai kukaan ei edes huomaa että lihosit kaksi kiloa. Kukaan ei mieti ja pohdi miksi olet poissa somesta kaksi päivää, eikä sitä tarvitse perustella ja selitellä, miksi et ole päivittänyt blogia hetkeen. Etenkin some altistaa tähän, että kuvitellaan olevamme maailman napoja, joita kaikki seuraa. Kuvitellaan, että aina tulisi olla saatavilla ja jotenkin tilivelvollisia raportoimaan kaikki omasta elämästä. Välillä sorrun tähän itsekin, mutta pyrin muistuttamaan itseäni siitä, että on mun ihan oma valinta mitä esimerkiksi jaan sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat pidän sieltä poissa.
Oletteko te törmänneet oletuksiin koskien ikää tai jotain muita asioita?
Kuvat: Anna Riska / Annmarias
instagram: ainorouhiainen
snapchat: ainopaino