RAKENNEULTRASSA – KUMPI MEILLE TULEE?

Kun saimme joulukuun nt-ultrassa ajan helmikuun rakenneultraan, tuntui että siihen olisi vielä ikuisuus. No näin vaan se aika hurahti jälleen kerran ja olin odottanut pelon ja jännityksen sekaisin tuntein keskiviikon rakenneultraa jo useamman viikon ajan.

Rakenneultra on raskaudessa tietynlainen etappi, sillä siellä käydään nimensä mukaisesti sikiön rakenteet läpi. Tutkiminen aloitetaan päästä, siirrytään sisäelimiin ja lopuksi käydään läpi raajat. Rakenneultraäänessä sikiöstä tehdään myös painoarvio, eli katsotaan sikiön kasvu, istukan sijainti ja arvioidaan lapsiveden määrä. Tässä vaiheessa raskautta voidaan myös useimmiten nähdä sikiön sukupuoli. Rakenneultrasta puhutaankin usein sukupuolen paljastuksen yhteydessä, mutta sen pääasiallinen tavoite ei ole suinkaan sukupuolen selvitys, vaan mahdollisten poikkeavuuksien huomaaminen. 

Mies on ollut koko raskauden tosi rauhallinen, mutta nyt huomasin, että sitäkin jännitti aika lailla. Meillä oli onneksi miellyttävän rauhallinen kätilö, jonka käytös rauhoitti myös itseäni. Homman alusta saakka hän alkoi kertoa osa osalta, että kaikki oli kunnossa ja näytti siltä miltä kuuluukin. Lopussa piti sitten itse kysyä, että mitä sukupuolta hän tulokkaalle veikkaa ja sieltä ne sanat tippuivat: Täällä näyttäisi olevan tyttövauva, pieni ja siro niinku äitinsäkin. :) 

Olin itseasiassa nähnyt edellisenä yönä unta siitä että hän olisi tyttö. Äitini oli meillä kylässä edellisen viikonlopun ja hän aistii usein asioita etukäteen ja sanoi hänkin, että tuli ihan sellainen tunne, että tyttö sieltä tulee. No, satavarmaa ei tämä tietenkään ole edelleenkään, mutta ennustus olisi nyt niin että tyttövauva tulossa! <3

Kooltaan hän oli viikkoihin nähden melko pieni, hieman käyrän alapuolella. Pieni ja siro siis (äidistä tosin en ole ihan samaa mieltä :D :D).  Tiedä sitten onko nuo arviot miten tarkkoja, sillä tässähän ehtii vielä tapahtua kaikenlaista. Toki tiedossa on, että kohtuullisen rasittava, säännöllinen liikunta raskauden aikana laskee hieman sikiön syntymäpainoa (pituuteen ei vaikuta). Tutkimuksien mukaan kevyempi syntymäpaino voi ehkäistä lapsen ylipainoriskiä myöhemmin, että siinä mielessä positiivinen juttu!

Rakenneultran jälkeen olo oli helpottunut ja onnellinen. Tajusin, että nyt voimme alkaa oikeasti tehdä enemmän hankintoja ja miettiä mm. tulevaa nimeäkin tarkemmin. Keskiviikon jälkeen olen myös alkanut tuntea vauvan liikkeitä selkeämmin. Mulla on myös kotidoppler eli laite, jolla pystyy kuunnella sydänääniä ja tää onkin ollut itselleni helpottava asia, kun on pystynyt kuunnella päivittäin että jep, kyllä sielä syke kuuluu. Tällä tyypillä on ollut alusta saakka vahva syke, joka kuuluu heti kun dopplerin laittaa vatsaa vasten.

Rakenneultran jälkeen kaikki on taas tuntunut asteen konkreettisemmalta ja varmemmalta, mikä on taas luonut todella hyvän, odottavaisen tunteen!

PS. Mä en tiedä mikä mun kameraa vaivaa, mutta jokin vika siinä selkeästi on, koska kuvat näyttävät tältä (alla)! Tän viikon julkaisut jääneetkin ihan minimiin, koska ei ole kuvia. Hitto kun ärsyttävää! Piti julkaista tämäkin postaus jo aamusta, mutta koska kuvaaminen ei vaan funkannut, piti sitten kuvittaa noilla äidin antamilla serveteillä, jotka hän toi viikonloppuna, kun ei vielä tiedetty sukupuolta, heh!

Kivaa sunnuntaita!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


RASKAUSAJAN TREENAAMINEN HERÄTTÄÄ TUNTEITA

Raskausajan treenaamisesta ollaan montaa mieltä. Edelleen elää vanhentuneita myyttejä siitä, että treenaaminen voisi olla jotenkin haitallista äidille tai sikiölle. Olen minäkin saanut jonkin verran aiheettomia varoitteluja, mutta aika helpolla olen päässyt, verrattuna siihen mitä olen kuullut monelta muulta. :D

Toki on olemassa tilanteita, jolloin liikkuminen kannattaa pitää rajoitettuna tai kokonaan poissa kuvioista esimerkiksi ennenaikaisen synnytyksen vuoksi, mutta hei niin on rajoituksia ei-raskaillakin. Jos et ole terve, et voi silloinkaan urheilla. Mikäli olet terve (ja raskaana) mikään ei estä sinua liikkumasta. Jokaiselle löytyy lajeja ja liikuntamuotoja harrastettavaksi ja on ihan tutkittua, että raskauden aikainen liikunta tekee hyvää myös vauvalle.

Tässä viimeisten kuukausien aikana olen törmännyt useaan otteeseen tilanteeseen, jossa on kysytty miten uskaltaa liikkua raskaana. Epävarmana ollaan jätetty kaikki liikunta pois, ihan varmuuden vuoksi. Tällainen päätös voi olla loppupeleissä jopa huonompi kuin se että olisi jatkanut tuttujen lajien harrastamista. Liikuntahistoria vaikuttaa jonkin verran, mutta vaikka ei olisi aiempaa kokemusta treenaamisesta, ihan varmasti löytyy myös liikuntamuotoja kaikille.

Mun mielestä liikuntaan suhtaudutaan liian varovasti, sillä raskaus ei kuitenkaan ole mikään sairaus. Toki pitää osata kuunnella oloa ja kehoa, sekä muuttaa omaa fokusta kehittävästä treenistä enemmänkin ylläpitävään harjoitteluun. Netistä lötyy todella paljon vaihtelevaa tietoa, joten jos kokee epävarmuutta siitä mitä voi tehdä, on aina mahdollisuus kääntyä ammattilaisen puoleen ja varata aika esimerkiksi äitysfysioterapiaan.

Oma kokemukseni treenaamisesta raskausaikana on ollut tähän saakka vain positiivinen. Voisi sanoa, että liike on lääke – myös raskaana. Aina jos on ollut esim väsy tai huono olo, on se karissut pois kun oon vaan lähtenyt liikkeelle! Pitää osata levätä, mutta makaaminen ei ole kuitenkaan välttämättä aina se paras keino esim. kolotuksiin tai pahoinvointiin. Kuten olen maininnut aiemmin, omalla kohdalla alkuraskauden pahoinvointiin ei tepsinyt mikään muu kuin kunnon hikitreeni.

Edelleenkin pystyn hyppiä, juosta ja tehdä kaikkea samaa mitä ennen raskautta. Hyppiminen tai juokseminenkaan ei ole vaarallista, vaikka usein niin ajatellaan. Toki pitää osata hallita kehoa ja alastuloilla ja tekniikalla on oma osuutensa. Asiaa tieteellisesti tutkinut J.F Clapp ja hänen tutkimusryhmänsä ei löytänyt mitään yhteyttä juoksun ja aerobicin aiheuttaman iskutuksen ja ennenaikaisen synnytyksen riskin tai sikiökalvojen ennen aikaisen puhkeamisen välillä. Sen sijaan koko raskauden läpi harjoitelleita naisia tutkinut Clapp löysi paljon liikunnan aiheuttamia positiivisia vaikutuksia niin äitiin kuin lapseenkin, vielä vuosia lapsen syntymän jälkeen.

Uskon, että runsas liikunta on helpottanut kohdallani tyypillisiä raskaudenaikaisia oireita, kuten väsymystä, mielialojen heittelyä ja erilaisia kolotuksia kehossa. Mulla on nyt kuudes raskauskuukausi käynnissä, eikä keho ole ilmoitellut kremposta tai kivuista vielä, kuin hyvin satunnaisesti ja nämäkin yleensä sellaisina hetkinä kun olen vaikka istunut liian pitkään paikoillaan koneen ääressä.

Niin paljon varoitellaan ja epäröidään liikunnan harrastamista raskaana, mutta haluan mielummin rohkaista pysymään liikkeellä – omien resurssien mukaan! Vertaaminen toisiin ei kannata koskaan. Kannattaa luottaa omaan kehon tuntemukseen ja tarvittaessa kääntyä ammattilaisen puoleen, ei ole suuri investointi rahallisesti eikä ajallisesti, mutta voi säästää monia harmaita hiuksia!

Tänään vaihtui raskausviikko 22 ja mun treeniviikko näyttää tällä hetkellä kutakuinkin tältä! Muutamana päivänä pyrin tekemään pidemmän kävelylenkin ja muina päivinä teen lyhyempiä pätkiä. Etenkin silloin kun koirani on minulla, tulee tietysti lenkkeiltyä enemmän!

Maanantai:

  • Total body workout (koko vartalon treeni)
  • Bodyattack
  • Spinning

Tiistai:

  • 60 min kävelylenkki
  • Booty Workout

Keskiviikko

  • Tabata
  • Total body workout

Torstai

  • 60 min Kävelylenkki
  • Bodystep
  • Sprint

Perjantai

  • RPV (=reisi-pakara-vatsa)
  • (kävelylenkki)

Lauantai

  • Spinning
  • Body

Sunnuntai

Lepo / kevyttä liikuntaa esim. kävellen/ulkoillen

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


IHANA VADELMA-VALKOSUKLAAJUUSTOKAKKU KEVYEMMIN

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SAGA Suomi ja Indieplace kanssa.

Ystävänpäivä lähestyy, joten mikä olisikaan parempi tapa yllättää rakkaimpia ja läheisiä kuin kokkaamalla tai leipomalla jotain hyvää ruokaa? Mä otin varaslähdön jo viime viikonloppuna ja leivoin raikkaan herkullisen vadelma-valkosuklaajuustokakun astetta terveellisemmin. Näissä mun kevyemmissä resepteissä on parasta se, että ne ovat tosi hyvän makuisia ja ajavat asiansa esimerkiksi kahvipöydässä tarjoiltavana, mutta niistä ei jää raskas olo, vaan päin vastoin; makeannälkä talttuu, mutta olotila on kevyt ja energinen.

Oonkin aiemmin kertonut, että miehelle maistuu kaikki mun tekeleet hyvin ja joskus kun leikitellään kysymyksellä, että mitkä on toisen parhaita puolia, on hän viimeisten vuosien aikana maininnut joka kerta, että ”teet hyvää ruokaa”. :D Hah. Tie tämän miehen sydämeen kävi ilmeisesti vatsan kautta!

Ruoka pelaakin meidän pikku perheessä siinä mielessä isossa roolissa, että tykätään molemmat hyvästä ruuasta ja siitä, että istutaan kaikki yhdessä pöydän ääreen syömään. Arkisin saattaa olla sen verran kiirettä, että kukin syö omalla aikataululla, mutta viikonloput onkin sitten pyhitetty enemmän yhdessäoloon ja parempaan ruokaan! Tykkään kattaa pöytää vähän paremmin ja asetella ruokia houkuttelevasti esille.

SAGA:n kauniisti kuvioitu leivinpaperi tuo myös arkeen pientä kivaa piristämällä pöytää ja kattausta, koska onhan nuo sydämet aika hellyyttäviä. Kauniin ulkonäön lisäksi olen todennut että nämä leivinarkit ovat laadukkaita, eivätkä päästä esim rasvaa läpi kovassakaan lämmössä paistaessa. Olen siis käyttänyt leivinarkkeja sekä uunissa paistamisessa, että myös leivonnassa ja esillepanossa. Mun mielestä tämä sopi aika kivasti juuri ystävänpäivän teemaan kuvissa näkyvän kakun alustaksi!

Sydänkuvio on painettu elintarvikevärillä pohjapaperiin ennen sen pinnan viimeistelyä. Se on molemmin siis puolin silikonoitu, rasvatiivis ja lämmönsietokykyinen. Silikonointi varmistaa tarttumattoman pinnan, joten tahmeat ja sokeriset kakkutaikinatkaan eivät jää paperiin kiinni. Tuote soveltuu vuokien ja uunipeltien vuoraukseen sekä askarteluun, koristeluun ja kääreeksi!

KEVYEMPI VADELMA-VALKOSUKLAAJUUSTOKAKKU

Pohja:

100 g pähkinöitä
80 g kaurahiutaleita
4 tuoretta taatelia (kivet pois)
1 rkl kookosöljyä
Ripaus suolaa

Mittaa pohjan ainekseti tehosekoittimeen ja surauta massaksi. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle niin että se tulee pohjan ja reunojen välistä ulos ja painele pohja vuokaan, laita jääkaappiin. Pohjassa saa maistua pieni suolaisuus, sillä se sopii loistavasti raikkaan ja makean täytteen kanssa yhteen!

Täyte:

200 g vadelmia (käytin kotimaisia pakastevadelmia)
2 dl (Bonne) vadelmasosetta
1 rpk ~ 200g maustamatonta tuorejuustoa (esim. philadelphia kevyt)
1 prk ~150 g valkosuklaan makuista proteiinivanukasta (ProFit)
50 g vanilja-valkosuklaan makuista heraproteiinia (myös muut vaniljaiset maut toimivat)
3 rkl steviasokeria
6 liivatelehteä + vettä

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan noin 10 minuutiksi, niin että ne eivät mene yhteen klimppiin. Anna vadelmien olla hetki huoneenlämmössä niin, että voit ajaa ne tehosekoittimella soseeksi. Lisää tehosekittimeen vadelmat, vadelmasose,tuorejuusto, vanukas, heraproteiini ja stevia. Maista ja lisää tarvittaessa makeutta steviasokerin avulla!

Ravistele liivatelehdistä ylimääräiset vedet pois ja liota ne 1/2 dl kuumaa vettä. Kaada liivateliemi täytteen sekaan ja surauta blenderillä tasaiseksi. Kaada täyte pohjan päälle ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön yli.

Kiille:

3 dl vadelmasosetta
1/2 dl sokeritonta vadelma- tai mansikkamehua
2 liivatelehteä

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan noin 10 minuutiksi, niin että ne eivät mene yhteen klimppiin. Kuumenna mehu kuumaksi mikrossa ja liota liivatelehdet kuumaan mehuun. Kaada liivateseos ohuena nauhana vadelmasoseen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada seos kakun päälle varovasti ja laita kakku hyytymään muutamaksi tunniksi. Kun kakku on hyytynyt, koristele vadelmilla!

ARVONTA! Laitetaan jakoon SAGA:n tuotepaketti. Kerro kommenttiboksissa, mitä leipoisit ystävällesi Sagan kuvioitua leivinpaperia hyödyntämällä ja oot mukana arvonnassa. Arvonta voimassa 18.2.2020 saakka. Arvonnan säännöt täällä.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook