KUMPI: MINÄ VAI MIES?

Hiphei ja hyvää lauantaita! Pajusen Piia oli kirjoittanut hauskan postauksen koskien parisuhdetta ja sitä kumpi vie voiton eri osa-alueilla. Postausta lukiessani mietin tietysti mitä itse vastaisin kysymyksiin ja päätin sitten kirjoittaa samat kysymykset ja vastaukset kaiken kansan nähtäville. Tässä siis tulee meidän parisuhdekatsaus, olkaa hyvät! Kysyin mieheltä haluaako hän vastailla kanssani kysymyksiin ja vastaus oli myöntävä, tosin parin ekan kysymyksen jälkeen hän oli jo syventynyt telkkariin ja siellä pyöriviin frendeihin!

KUMPI: MINÄ VAI MIES?

…sotkee enemmän?

Tuli muuten pikku väittely tästä kysymyksestä aikaiseksi, joten piti ihan katsoa peiliin ja miettiä realistinen vastaus. Sanoisin, että mulle tärkeämpää on yleinen siisteys, tavarat paikallaan ja niin edelleen. Ärsyttää vietävästi, jos tavarat jätetään niille kuulumattomille paikoille tai sellainen näkyvä epäsiisteys. :D Mies taas kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kaappien, laatikoiden tai vaatekaapin siisteyteen. Siivottiin esimerkiksi jouluna kaikki keittiön kaapit ja tämä idea lähti juurikin miehen toimesta! Mua ei niin haittaa jos vaatekaappi vähän repsottaa, kun oven voi aina vetäistä kiinni! :D

Eli minä sotken näkymättömiä asioita enemmän, mies jättää tavaroita niille kuulumattomille paikoille!

…on innokkaampi ruuanlaittaja?

Ollaan yhtä mieltä, että minä olen. Ei varmaan tule kenellekkään yllätyksenä! Yllättävän hyvin tuo ottaa vastaan kaikki mun erikoisemmatkin tekeleet ja antaa (usein positiivista) palautetta. Miehen ehdoton lemppari on esimerkiksi mun kehittämä terveellisempi mustikkapiirakka! (resepti instagramissa tägin #ainonviikonloppuresepti alla). Monia muitakin terveysjuttuja hän pyytää usein leivottavaksi.

…on taas parempi ruuanlaittaja?

Pakko ottaa tästäkin krediitit itselle ja vielä molempien äänillä!

…on huonompi häviäjä?

Tämä on aika vaikea. Ehkäpä meikäläinen, saatan jopa vältellä tilanteita joissa häviän, hups. Entisenä kilpaurheilijana voitontahto ja kilpailuvietti elää edelleen!

…on useammin ratissa?

Mies ajaa lähestulkoon aina kun ollaan yhdessä liikenteessä. Muuten mun tulee kyllä ajettua paljon, sillä liikun päivisin monta kertaa paikasta toiseen. Omasta mielestäni oon aivan loisto kuski, mutta jostain syystä muut on yleensä eri mieltä…

…imuroi enemmän?

Tämä menee aikalailla fifty-fifty. Minä siivoilen useammin, mutta silloin kun siivotaan yhdessä, tehtäviä jaettaessa mies haluaa useammin imuroida!

…stressaa enemmän?

Minä taidan viedä tästäkin pojot kotiin. Mulla on usein aika monta rautaa tulessa ja kun yritän pitää kaikki langat käsissä, stressiä pukkaa helposti. Mies yleensä rauhoittelee mun menoa ja pitää huolen, että en vedä ihan ylikierroksille! :D

…menettää hermot eka?

Miehellä on kyllä huonommat hermot, etenkin jos on nälkä. :D Mun kohdalla taas vaatii tosi paljon, että hermot menee.

…halaa ja pussaa enemmän?

Mies vie kyllä tämän helposti! :)

…kuorsaa enemmän?

Kumpikaan ei (kai?) kuorsaa hirveän usein, mutta sanotaan että mies. Itsehän nukun aina tulpat korvissa, että ei haittaa vaikka joku (mies tai koira) kuorsaisikin. :D

…on parempi matikkapää?

Aika vaikee, menee varmaan aika tasan tämä. Ei ole tullut hirveän usein tilanteita, jossa olisi tarvittu nopeaa matikkapäätä. Pakko sanoa, että matikka ei ollut koskaan mun vahvuuksia koulussa.

…tekee enemmän kotitöitä?

Tämä taisi tulla jo selväksi, mutta minä teen! Koska teen melko paljon töitä myös kotona, siinä samalla tulee tehtyä kotitöitä aina välissä!

…herää aiemmin?

Arkisin mies herää aiemmin töihin/lapsi kouluun, mutta jos on vapaapäivä silloin minä. Harvemmin mun pitää herätä kelloon, vaan saan useimmiten vedellä sikeitä niin kauan kuin jaksan. Vapaapäivänä taas tapaan herätä tosi aikaisin ja tykkään puuhastella rauhassa omia juttuja kun muut vielä nukkuu.

…käy useammin kaupassa?

Minä! Edelleenkin tulee käytyä vähän liian usein ostoksilla. Etenkin nyt raskauden aikana kun aluksi piti hakea melkein päivittäin ruokaa sillä metodilla, että mitä siinä tilanteessa meni alas. Nyt taas on ruoka alkanut maistua siihen tahtiin, että saa mennä ostoksille milloin minkäkin ”tätä tekee mieli” – fiiliksen mukaan. :D Me tavataan käydä yhessä isommilla ostoksilla ainakin kerran viikkoon.

…treenaa enemmän?

Ei varmaan yllätys kenellekkään, että minä. Mies käy salilla noin neljästi viikossa ja itsehän sitten hieman useammin. :D

…tuhlaa enemmän?

Minä. Tosin olen ryhdistäytynyt tässä asiassa paljonkin viime aikoina. Ruokaan menee eniten rahaa, joten menkööt! :)

…määrää kaapin paikan?

Taitaa olla tuo mies joka määrää, eikä haittaa yhtään! :)

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TYÖNTEKO & RASKAUS

Pitääkö raskaanakin käydä töissä? Heh. No ei vaiskaan, mutta tämäkin aihe on tietysti pyörinyt mielessä viime aikoina ja ajattelin raapustella hieman omia ajatuksia. Raskaana tietysti käydään töissä, eikä esim. pahoinvointi ole syy hakea sairaslomaa. Toki silloin jos pahoinvointi rajoittaa liikkumista tai oksu lentää jatkuvaan tahtiin, on luonnollista ettei silloin voi kun maata pöntön läheisyydessä.

Se millaista työtä tekee, vaikuttaa tietysti siihen miten koko työnteko vaikuttaa raskauteen. Esimerkiksi toimistotyö, jossa vietetään 8-16 ja saadaan vakiopalkka joka kuukausi on ehkä aavistuksen stressittömämpi vaihtoehto kuin esim yrittäjän työ tai todella fyysinen työ, jossa palkka määräytyy usein oman tekemisen ja jaksamisen mukaan.

Äitiysrahan määräkin lasketaan nykyään niin, että päivärahan määrä perustuu vuosituloon. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Suomeksi tämä tarkoittaa, että viimeisen vuoden aikaiset tulot ratkaisee. Tämä siis muuttui nyt 1.1.2020.

Toisin sanoen, mitä enemmän duunia painat ennen lapsen syntymää, sitä paremman päivärahan saat. Niille, joilla on vakitulot, tällainen ei vaikuta paljoakaan, mutta jos palkkasi määräytyy sen mukaan, miten paljon töitä teet, saattaa tämä aiheuttaa hieman stressiä. Etenkin jos työ vaatii jaksamista ja on fyysistä. Enkä puhu nyt itsestäni vaan ihan yleisesti! :)

Olen saanut jonkun verran kysymyksiä siitä, kauanko meinaan ohjata jumppia ja osa ehkä jopa siihen malliin esitettyjä, että onko järkevää urheilla noin paljon tässä vaiheessa. Sanotaan näin, että en minä ihan muuten vaan treenaile noilla määrillä, vaan se on nimenomaan mun työ ja jumpat esimerkiksi suuri osa mun tuloja. Mun palkka perustuu siihen, miten paljon töitä teen. Teen töitä sekä palkallisena, että myös yrittäjänä, mutta liksaa tulee tasan sen verran kun painan hommia! Enkä missään nimessä valita tästä, itse olen työni valinnut ja tämä työ antaa myös paljon vapauksia sekä palkitsee, silloin kun on ollut ahkera.

Ohjaukset ovat olleet mulle enemmänkin voimavara kuin voimien viejä! :)

Nyt on toki tilanne, että täytyy kuunnella kehoa paljon enemmän kuin aiemmin ja mennä sen mukaan. Kuten olen sanonut, menen päivä kerrallaan ja toimin sen mukaan millainen olo on. Tilanne on siinä mielessä uusi ja erilainen, että en osaa yhtään ennustaa miten vointini ja jaksaminen tästä muuttuu, vai muuttuuko. Tähän mennessä olen jaksanut hyvin ja tehnyt hommia ihan normaaliin malliin. Välillä (usein :D) mulla on yli 10 tunnin työpäiviä, mutta välillä myös päiviä kun voin tehdä hommia vaan pari tuntia ja vaihtaa vapaalle.

Tässä on vielä taloudelliselta kannalta hieman mietittävää muidenkin kuin työhön liittyvien juttujen suhteen, mutta onneksi on vielä aikaa ja uskon vahvasti, että kyllä kaikki järjestyy!

Onko siellä muita, jotka ovat miettineet samoja asioita? Entäs yrittäjiä? Oletteko pitäneet äitiysvapaata vai painaneet hommia myös heti vauvan syntymän jälkeen?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


HERKULLISTA JA TERVEELLISTÄ KOTIRUOKAA – KALAPUIKOT & TZATZIKI

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rosten Siemenrapeat ja Indieplace kanssa.

Mulla on tunnetusti erilaisia ruokakausia ja yhteen väliin olin aivan koukussa näihin Rostenin Siemenrapeat siemennäkkileipiin! Meillä oli pakko olla kaapissa aina näitä ja jaoin täällä blogissakin noita erilaisia tahnoja, joita sitten levittelin näkkäreiden päälle.

Näistä on saatavilla kuusi erilaista makuvaihtoehtoa, joista kaksi on täysin gluteenittomia. Lisäksi valikoimasta löytyy siemenlastuja, jotka ovat herkullisia pikkupurtavia illanistujaisiin, leffailtoihin, välipalaksi, eväsretkelle jne. Mun ehdoton lemppari on aina ollut tuo Kaura & Chia-siemenet. Kaura & Chia-siemennäkkileivän ravintosisältöä onkin tutkittu laajasti ja se sisältää mm. tiamiinia, magnesiumia ja on hyvä raudan lähde. Lisäksi siemenistä saa tunnetusti hyviä rasvoja ruokavalioon! Nämä ovat siis loistava ja ennen kaikkea herkullinen lisä terveelliseen ruokavalioon. Kuten mainitsin, itsellä on ollut tapana tehdä herkullisia tahnoja näiden kaveriksi. Nämä näkkileivät ja tahnat ovat aivan lyömätön combo!

Tästä voit napata pari testiin halutessaan:

Tonnikalatahna:

  • 1 punasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 150 g maustamatonta tuorejuustoa
  • purkki tonnikalaa
  • ripaus yrttisuolaa

silppua sipuli & valkosipuli pieneksi silpuksi monitoimikoneella, lisää muut aineet ja sekoita tahnaksi. Jos et omista monitoimikonetta, onnistuu myös käsin sekoittamalla.

Ravintoarvot per 100 g: 157 kcal, proteiini 12 g, hiilihydraatti 3 g, rasva 11 g.

Kinkkutahna:

  • 1 punasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 150 g maustamatonta kevyttuorejuustoa (3%rasvaa)
  • 100 g palvikinkkua
  • ripaus yrttisuolaa

silppua sipuli & valkosipuli pieneksi silpuksi monitoimikoneella, lisää muut aineet ja sekoita tahnaksi. Jos et omista monitoimikonetta, onnistuu myös käsin sekoittamalla, tällöin pilko myös kinkun pieneksi silpuksi veitsellä.

Ravintoarvot per 100 g: 91 kcal, proteiini 12 g, hiilihydraatti 5 g, rasva 2 g.

Nyt raskaana ollessa en ole voinut näitä nauttia kuin harvoin, sillä öljykasvinsiementen syönnille on annettu rajoitus, joissakin ohjeissa ne kielletään kokonaan, joissakin ohjeistetaan nauttimaan kohtuudella silloin tällöin. Ihan yleisohjeena öljykasvinsiemeniä suositellaan syötäväksi enintään 15 g päivässä, käyttösuositus on näissä näkkäreissä yksi viipale päivässä.

Sain kuitenkin idean reseptiin, jossa näiden loistavasta mausta ja terveyshyödyistä voisi nauttia, mutta kohtuullisilla määrillä. Kalapuikot olivat mun herkkua jo kouluaikoina ja muistan kuinka aina odotettiin, että niitä tulisi kouluruuaksi! Kokeilinkin tehdä astetta terveellisempiä kalapuikkoja, joihin tein herkullisen leivityksen käyttämällä siemennäkkileipää. Kalapuikkojen kaveriksi sopii itse tehty tzatziki, nam! Itse tein vielä perunamuusia näiden lisäksi ja oli muuten loistava ateria kovan treenipäivän päätteeksi.

Ohje on hyvin yksinkertainen ja nopea, kaiken lisäksi näistä tuli ihan älyttömän hyviä! Oltiin ihan yllättyneitä, että mitä ihmettä, ei enää koskaan pakastealtaan valmiita puikkoja!

Kalapuikot:

  • 400 g pakasteseitiä (4 kpl)
  • 2-3 kpl Rosten Siemenrapeat siemennäkkileipää (mulla Kaura & Chia-siemen)
  • 1 kanamuna
  • yrttisuolaa, sitruunamehua

Sulata jäiset seitit joko huoneenlämmössä tai nopeammin mikrossa, pyyhi talouspaperilla ja dippaa seitifilee kananmunaseokseen ja sen jälkeen pyörittele murskatussa näkkileipäseoksessa. Aseta leivinpaperille uunipellille. Kun kaikki palat ovat leivitetty, ripottele hieman yrittisuolaa päälle. Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia (uunin tehoista riippuen 10-20 min). Purista valmiiden kalapuikkojen päälle sitruunan mehua.

Tzatziki:

puolikas kurkku

1/2 tl suolaa

1 – 2 kpl valkosipulinkynttä

4 dl turkkilaista/kreikkalaista jogurttia (käytin kevyt versiota)

2 tl sitruunamehua

ripaus rouhittua mustapippuria

ripaus steviasokeria

(tuoretta minttua)

Raasta kurkku. Laita se siivilään ja sekoita joukkoon suola. Anna ylimääräisen nesteen valua pois. Kuori ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kaikki ainekset. (Mausta halutessasi hienonnetulla mintulla.)

ARVONTA! Laitetaan jakoon herkullinen Siemenrapeat-tuotepaketti. Osallistut arvontaan kertomalla
millaiselle Siemenrapeat-tuotteelle olisi mielestäsi kysyntää! Kerro siis millaisen tuotteen ottaisit mielellään markkinoille ja olet mukana! Arvonnan säännöt täällä. 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook