NÄMÄ OLISIN HALUNNUT TIETÄÄ ENNEN VAUVAN SYNTYMÄÄ

Yhtenä yönä hereillä ollessa tuli mieleen, että vaikka usein raskaana olevaa varoitellaan yöunien menettämisestä vauvan syntymän johdosta, kukaan ei sano että vauvan uniin voisi mahdollisesti vaikuttaa paljonkin, jos tietää pari tärkeää asiaa heti alusta lähtien.

Mulla ei ollut aiemmin mitään hajua vauvojen uniasioista, uniohjausta sain kun vauva oli ”jo” parin kuukauden ikäinen. Uneksija.fi:n Teija oli muhun yhteydessä jo toukokuussa kun olin vielä raskaana, mutta jotenkin en osannut vielä ajatella, että tarvisin mitään uniohjausta. Juttelimme tovin, mutta asia siirtyi eteenpäin, kunnes kesällä muistin tämän keskustelun ja otin yhteyttä Teijaan, joka oli siis tarjonnu uniohjausta meille yhteistyönä.

Vauva oli parin kuukauden ikäinen kun aloitimme ohjauksen ja opin heti todella monta tärkeää asiaa, joilla oli oleellinen vaikutus siihen miten vauva nukkui. Olenkin miettinyt, että miksi ihmeessä tuoreille vanhemmille ei anneta enemmän uniohjausta esim. neuvolan taholta jo ennen kuin ollaan siinä pisteessä että kukaan ei enää nuku. Pienillä asioilla voi olla isokin merkitys vauvan uniin ja koko perheen jaksamiseen.

Nämä olisin halunnut tietää ennen kuin vauva syntyi:

Vauvan uniin voi vaikuttaa mm. hereilläoloajoilla, oikeiden uni-ikkunoiden hydyntämisellä ja säännöllisellä päivärytmillä. Eri ikäisillä vauvoilla on erilaiset hereilläoloajat ja tämä oli ensimmäinen merkityksellinen muutos meillä, jonka avulla myös päivärytmi lähti toimimaan itsekseen. Alkuun oli työlästä saada vauva unille, mutta pian homma alkoi toimia itsessään ja Olivia nukkuu edelleen todella hyvin päiväunet ilman ongelmia. Häntä ei tarvitse nukuttaa yhdillekkään unille, ainoastaan laskea sänkyyn ja hakea/herättää, kun unet ovat valmiit (sama myös yöunilla). Alussa siis hereilläoloaika oli 90 minuuttia, tarkoittaen että jos hän heräsin kl 9:00, oli hänen oltava unessa 10:30, eli nukuttaminen alkoi paljon aikaisemmin jo. Päivät tuntuivat olevan yhtä nukuttamista ja unessa pitämistä, mutta sekin oli vain melko lyhyt vaihe. 😅

Tuttipullolla syöttäminen on ihan ok ja korvikettakin voi antaa tarvittaessa. Olin ehkä vähän liian tarkka sen suhteen, etten halunnut antaa vauvalle korviketta tai syöttää häntä pullolla, sillä pelkäsin että maidon tulo ehtyy, jos en imetä jatkuvasti. Tämähän johti (luultavasti) siihen, että lopulta hän ei suostunut syömään pullosta lainkaan, eikä edelleenkään syö. Pillipullosta menee nykyään vettä pieniä määriä, mutta mikään muu ei kelpaa. Syötöt on siis olleet mun harteilla alusta saakka ja kuten oon aiemminkin maininnut niin etenkin yöheräämisiä olisi ollut ihan kiva jakaa rankkoina aikoina tai silloin jos on itse ollut erityisen väsynyt.

No mitä sinne sairaalakassiin kannattaa pakata ja voiko synnytykseen mennä takki auki ilman valmistautumista? No sinne kassiin ei kyllä oikeestaan tarvita yhtään mitään erikoista jos multa kysytään! 😆 Ensinnäkin, sairaalassa kun saa säännöllisesti ruokaa, mulla jäi kaikki eväät syömättä. Mulla ei ollut mitenkään erikoisemmin nälkä synnyttämisen jälkeen (tästä varoiteltiin paljon). Asiat mitä siellä tarvitsin oli hammasharja + muut hygienia jutut sekä vaatteet jotka puin kotiin palatessa. Yhden jutun olisin voinut ottaa mukaan ja se on herbamare yrttisuola 😂 Olisin maustanut ruokaa mielellään, koska se oli mun makuun mautonta!

Itse en valmistautunut synnytykseen sen kummemmin mitenkään. En tiennyt mitä odottaa ja näin jälkikäteen en koe, että valmistautumisesta olisi ollut mitään hyötyä. Huom. tämä kokemus muokkautuu varmasti paljon sen mukaan miten synnytys menee. Oma kokemus oli se, että kaikki sujui omalla painollaan loppuun saakka. Itse en kokenut synnytystä fyysisesti raskaana (olin valmistautunut elämäni maratoniin), mutta hemmetin kivuliasta oli avautumisvaihe ja supistukset. Mulla ei tosiaan ollut oikeen mitään mielikuvaa siitä kuinka kaikki menee, mutta olin aina ajatellut että itse synnyttäminen eli ponnistusvaihe olisi pahin, mutta se olikin kohdallani helpoin juttu.

Nyt haluaisinkin tietää, mitä sä olisit halunnut tietää ennen kuin vauva syntyy?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


LAPSI SOMESSA

Raskaana ollessani yksi kysytyimpiä kysymyksiä oli, että aionko näyttää lapsen kasvoja somessa. En ollut ajatellut asiaa sen kummemmin ja vaikka tiesin, että tämä aihe on melko kuuma peruna, ei se ollut herättänyt itselläni ajatuksia suuntaan tai toiseen. Seuraan tilejä jossa lapsia näkyy paljonkin ja myös sellaisia, joissa lapsia ei näytetä kuin rajatulle porukalle. Suuremmilla tileillä tämä aiheuttaa varmaan enemmän mielipiteitä, koska seuraajissa on todella paljon täysin tuntemattomia ihmisiä. Itse en ole koskaan ajatellut pahalla niistä ihmisistä, jotka esittelevät vauvoja ja lapsia kanavillaan.

Koska sosiaalinen media on työalustani, keskustelimme tästä asiasta mieheni kanssa ennen vauvan syntymää ja hänen vahva mielipide ja kanta asiaan oli, ettei lapsen kasvoja näytetä sosiaalisessa mediassa. Alkuun tämä jopa hieman ärsytti, sillä ajattelin että se nyt vain on nykypäivää, että ihmisiä näkee somessa. Voithan nähdä saman vauvan kaupungilla vaunuissa. Mitä eroa on, näetkö hänet valokuvassa Instagramissa?

Kun vauva syntyi, oli hän mielestäni ja on edelleen (tietysti) suloisinta maan päällä ja olisin tietysti halunnut jakaa tämän myös seuraajilleni, mutta jokin muuttui ajatuksissani. Kun vauva oli konkreettisesti siinä, tajusin että hän on henkilö, jolla on myös oikeus yksityisyyteen. Mieheni sanoi joskus, että hänestä olisi kamalaa, jos hänen vauvakuviaan olisi levitelty ympäri nettiä. Minun mielestäni omien kuvieni löytäminen netistä taas ei olisi kamalaa, mutta me olemme kaikki erilaisia, enkä voi tietää mitä mieltä lapseni on tästä, kun hän kasvaa.

Aikaisemmin ajattelin tämän koskevan vain kuvia, jossa lapsi näkyy, mutta asia koskee toki myös asioita, joita hänestä kerrotaan. Itse olen vetänyt rajan siihen, että kerron meidän arkisia kuulumisia, myös haasteista ja onnistumisista, mutta tietyt yksityiset asiat pidän poissa somesta. En haluaisi että minun yksityisiä asioita kerrotaan ilman lupaa, enhän kerro ystävieni asioitakaan, joten saman ajatuksen olen ottanut tähän asiaan lapsen kohdalla.

Mä oon aina ollut sellainen, että vaikka itse teen tietyllä tavalla, en tuomitse niitä jotka toimivat toisin. Keskityn mielummin omaan elämään ja niihin arvoihin jotka sopivat meidän perheeseen, enkä nyrpistele ja negistele jos joku toimii toisin. Tapoja, ajatuksia ja ihmisiä on niin paljon erilaisia, että elämästä tulee aika hankalaa jos ajattelee että kaikkien pitäisi toimia samoin. Halusin silti avata ajatuksiani tästä asiasta, sillä nyt vauvakuplassa elellessä sitä miettii paljon juttuja, joille ei ole aiemmin suonut ajatustakaan.

Mun rajat menevät siis siinä etten näytä Olivian kasvoja somessa, enkä esimerkiksi ikinä jakaisi kuvia hänestä ilman vaatteita tai vähissä vaatteissa. Yksityisyyteen liittyy myös tietyt henkilökohtaiset asiat, jotka jätän kertomatta somessa.

Olisi kiva kuulla ajatuksia aiheesta? Oletteko samoilla linjoilla tai eri mieltä tästä asiasta, sana on vapaa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


OIKEASTI TARPEELLISET HANKINNAT VAUVALLE

Ennen kun vauva syntyi, tuli tietysti varauduttua ja tehtyä uusia hankintoja häntä varten. Välillä meinasi iskeä stressi, että onko meillä nyt varmasti kaikki tarpeellinen ja pitäiskö vielä ostaa sitä ja tätä. Onneksi maltoin mieleni ja ajattelin, että hommataan niitä tavaroita sitten tarpeeseen, sillä useimpia juttuja löytyy ihan marketeista ja pääseehään noihin lastentarvike kauppoihinkin ihan normaalisti myös vauvan syntymän jälkeen. 😁

Aluksi mulla oli tosiaan ajatus, että kaikki pitää olla valmiina ja tietyt hankinnat ovat ihan must have. Nyt jälkiviisaana voin sanoa, että aika pienellä sitä on pärjännyt ja moni asia olisi ollut meidän käytössä turha ostos, ainakin tähän mennessä.

Ajattelinkin kertoa hankinnoista, jotka ovat olleet meidän käytössä hyödyllisiä. Mulla oli esimerkiksi ajatus, että itkuhälytin on sellainen mikä pitää olla, mutta todellisuudessa itkuhälyttimelle ei ole meillä virkaa, sillä vauva on jatkuvasti kuuloetäisyydellä. Suurempia ja hyvinkin tarpeellisia hankintoja ovat tietysti olleet vauvan sänky, turvakaukalo ja vaunut. Oon ollut ihan supertyytyväinen Cybexin vaunuihin ja turvakaukaloon ja jaankin niistä kokemuksia ihan erillisessä postauksessa, kun käyttöä on alla pidemmältä ajalta!

Tarpeelliset pienemmät hankinnat tähän saakka:

Unipesä – Tämä on ollut meillä käytössä ihan päivittäin ja on niin helppo laittaa vauva pesään sohvalle, sänkyyn tai missä nyt ikinä itse on.

Imetystyyny – Olen kokenut tyynyn todella hyödyllisenä hyvän imetysasennon saamisen takaamiseksi. Aluksi imetin paljon kyljellä maaten, mutta tuo asento vetää mun hartiat jotenkin todella jumiin. Tyynyn avulla on helpompi saada hyvä asento istuen, joten on ollut mielestäni yksi tarpeellisimmista jutuista!

Rintapumppu ja tuttipullot – Mulla on sähkökäyttöinen pumppu, jonka kävin hakemassa heti kun kotiuduttiin sairaalasta. Oon pumppaillut päivittäin maitoa varalle, että mies voi tarvittaessa syöttää myös. Jos ollaan lähdetty käymään jossain, missä imettäminen ei onnistu, on pullo ollut helppo ottaa varalle mukaan.

Puhallettava hoitoalusta – Meillä on vauvan sängyn yhteydessä hoitopöytä, mutta ollaan käytetty kylpyhuoneessa täytettävää hoitoalustaa pesukoneen päällä, sillä siitä on helppoa käyttää suihkua vaipan vaihdon yhteydessä.

Vaipparoskis – Tämä myös kylppärissä ja imee vaipat helposti sisäänsä ja pitää myös tuoksut kurissa. 😄

Viltit, harsot ja kapalointiin käytettävät sukat – Vauva on todella kova heiluttamaan käsia ja jalkoja ja herättää helposti itsensä heilumalla. Kapalointi on ollut tehokkain tapa rauhoittaa vauva, joten viltit sekä kapalointiin käytettävät sukat ovat olleet kovassa käytössä. Harsoja on luonnollisesti käytetty myös runsaasti ihan päivittäin! Vaunuissa on ollut kätevä käyttää kevytlämpöpussia näin kesällä!

Imetysliivit – Ennen vauvan syntymään en edes ymmärtänyt imetysliivien ja imetysvaatteiden päälle, mutta nyt ymmärrän! Oonkin hengannut suurimmaksi osaksi pelkät rintsikat (ja alaosa 😁) päällä täällä kotona. Kun imettää kahden tunnin välein koko vuorokauden ympäri, on imetysliivit ihan must have!

Vaipat – Vaippoja on alkanut kulumaan ihan huolella, joten niitä on hyvä olla varasto täynnä valmiina odottamassa. Itse sain vaippakakun mukana hyvän startin vaippakokoelmaan ja niillä on pärjätty ensimmäiset viikot. Meidän vauva oli ja on niin pieni, että 1 koon vaipatkin ovat liian suuria, mutta eiköhän nekin ala istumaan paremmin, kun vauva tästä kasvaa.

Kapalointi sukka :)

Osan ylläolevista olen saanut tutuilta, eli kaikkea en ole ostanut uutena. Näiden lisäksi meillä on Baby Björnin sitteri, jolle ei ole ollut ihan hirveästi käyttöä vauvan pienen koon vuoksi vielä. Myös kantoreppu odottelee käyttöä ja vauvan kasvamista. Molemmat edellämainitut on saatu / hankittu käytettynä.

Uskon, että reppu tulee olemaan meillä paljon käytössä! Myös kylpyamme on hankintalistalla ja koska meillä on aika pieni kylpyhuone, olen katsellut Stokken kasaan taitettavia ammeita, jolloin ammeen saisi taiteltua sivuun käyttöjen välissä. Vaatteita kuluu myös kivasti ja meillä 44 koon vaatteita piti hakea hieman lisää, sillä en osannut aavistaa, että niin pientä kokoa tullaan tarvitsemaan. :)

Vaatteita hankkiessa hamstrasin eniten bodyja, mutta nyt oon tykännyt käyttää enemmänkin housuja ja t-paitoja, jotka tuntuvat kaikista kätevimmiltä käytössä. Myös lyhythihaiset haalarit (Lindexillä oli hyvä valikoima) ovat olleet kova juttu näin kesällä ja niitä käytämme eniten yöpukuna. Mun mielestä myös pipoja on myös hyvä olla varastossa valmiina. 😊

instagram: ainorouhiainen 

Facebook