LIIAN TYLSÄ, LIIAN NIPO, LIIAN LAIHA, LIIAN SITÄ JA TÄTÄ…

Tuleeko koskaan mietittyä miten paljon ulkoiset vaatimukset ja mielipiteet vaikuttavat omaan elämään ja valintoihin? Uskon, että tätä tapahtuu hyvinkin paljon ja tietyllä tasolla se on ihan normaalia. Nuorempana vanhempien asettamat vaatimukset tai toiveet voivat puskea esimerkiksi opiskelemaan tiettyä alaa, tai kavereiden mielipiteet vaikuttavat siihen mikä musiikki iskee milloinkin. Näitä tapahtuu kuitenkin koko elämän ajan jossain määrin. Toisilla ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa enemmän kuin itse edes ymmärtää.

Aihe tuli mieleen, kun olin saanut viime yönä viestin, että oon nykyään paljon tylsempi kuin ennen. :D Tämä johtui siis siitä, että en jaksanut eilen lähteä baanalle, koska a) haluan levätä ainoana lepopäivänäni viikossa ja b) mua ei tällä hetkellä vois vähempää kiinnostaa koko touhu. Olenkin tässä elämäni aikana kuullut olevani liian tylsä, jos en lähde bilettämään, mutta sitten jos on ollut kausia, kun tanssijalkaa on vipattanut enemmän, olenkin antanut itsestäni ”ihan väärän kuvan blogissa”, kun oon lisännyt vaikka snäppiin jotain juhlimisvideoita. Olen ollut liian laiha, liian kireä, liian lihaksikas, liian miehekäs. Olen treenannut liikaa ja ollut huono esimerkki muille. Olen syönyt liian terveellisesti, kun taas välillä en ole syönyt riittävän puhtaasti, koska olen käyttänyt makeutusaineita. En ole syönyt riittävän eettisesti, koska syön lihaa, mutta kun olen kokeillut syödä vegaanisesti, olenkin ollut liian nipo. Jos olen kirjoittanut provosoivia tekstejä, olen ollut klikkauksien kalastelija, kun taas normaaleja aiheita kirjoittaessa, olenkin ollut liian tylsä ja huomiota herättämätön. Olen ollut liian hikipinko koulussa ja välillä en ole hoitanut koulunkäyntiä riittävän hyvin… Lista on loputon, sillä fakta on se, että koskaan ei voi miellyttää kaikkea ja kaikkia. Tai ehkä voi, mutta silloin elämä tulee olemaan todella harmaata ja tylsää. Kaikki edellä mainitut ovat siis toisten ihmisten mielipiteitä.

Working hard for what you want is always a good idea!

Huomasin jossain vaiheessa, että olin alkanut tekemään päätöksiä sen suhteen, mitä multa odotetaan ja millainen mun pitäisi olla. Mulla on tietynlainen miellyttäjä-piirre, sillä en pidä draamasta ja mielummin vetäydyn tilanteista pois kun alan väittelemään. Tämä johti siihen, että huomasin jättäväni tekemättä asioita, koska ne olisivat saattaneet aiheuttaa paheksuntaa tai mahdollista negatiivista palautetta ympäristössä. Mun suurin intohimo on treeni ja vaikka kuinka rakastan treenaamista ja tekisin sitä ilman ulkoisia motiivejakin, niin silti saan myös mielihyvää kun näen treenin tuomia tuloksia. Kehon muokkaaminen ja kehittyminen on mun mielestä hurjan motivoivaa ja tästä olenkin usein saanut paheksuvaa palautetta. Jos kilpailisin fitness-lajeissa, homma olisi tietysti hyväksytympää, mutta jos teen sitä omaksi ilokseni, olen pinnallinen ja näytän huonoa esimerkkiä. :D

Itse tein päätöksen että unohdan ulkoisten tahojen aiheuttamat vaatimukset ja paineet. Voin kertoa, että on muuten tuntunut aika vapauttavalta. Voin tehdä ja tavoitella ihan mitä ikinä tahdon, eikä mua kiinnosta pätkääkään mitä mieltä joku toinen on mun valinnoista. Loppupeleissä täällä eletään kuitenkin vain sitä omaa elämää ja mikäli tarrautuu liikaa ulkoisten paineiden asettamiin tavoitteisiin, hukkaa vaan lopulta itsensä. Kokeileppa pysähtyä ja miettiä hetken, mitä juuri sinä haluat? Mitä haluat opiskella tai olla opiskelematta, millaista työtä tahdot tulevaisuudessa tehdä? Mitä haluat syödä tai milloin et halua lähteä baariin juomaan alkoholia, vaikka muut menevät tai mennä vaikka kukaan muu ei mene.

Onko teihin kohdistunut tällaisia ”liian sitä ja tätä” mielipiteitä?

No one is more hated than he who speaks the truth.

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TOIVEPOSTAUS – LEPO&PALAUTUMINEN

Moikka!
Ois mielenkiintosta tietää(en oo varma ootko joskus jo kertonu) että miten vietät yleensä lepopäivät, jos sulla ei oo esim. ollenkaan töitä? pidätkö ne ihan totaalilepona vai teetkö esim. kevyitä airobisia? ja mitä muutenkin suosittelet jos urheilee paljon viikon muina päivinä niin miten mielestäsi palautus parhaiten. Kun oon ite nyt keväällä osa-aikasesti vaan töissä niin aikaa liikkumiseen jää reilusti, mutta sitten lepopäivinä ei oikeen meinaa keksii tekemistä, kun ei kehtaa koko päivää sarjojakaan katella.. :D Ja muutenkin ois mielenkiinotsta tietää miten vietät vapaa-aikaa :)

Tuli sen verran hyvä kysymys, että tästä voi tehdä oman postauksen. Joskus on tullut kirjoitettua aiheesta, mutta koska aihe on hyvin tärkeä, voi sen ottaa käsittelyyn uudelleen. Mulla on itsellä sääntönä, että pidän vähintään yhden täyden lepopäivän, joka ei sisällä lainkaan urheilua. Toki tulee käytyä kävelyllä koiran kanssa, mutta pyrin pitämään aktiviteetit ihan minimissä, koska muina päivinä kuormitus on kovaa. Tähän ei varmasti ole yhtä oikeaa vastausta ja myös yleinen aktiivisuustaso vaikuttaa, mutta jos on paljon urheilevaa tyyppiä, mun mielestä on hyvä olla päivä/päiviä kun ottaa ihan iisisti vaikka siellä sohvan pohjalla (hyvällä omallatunnolla) lojuen.

Palautumista ja lepoa valitettavasti aliarvostetaan edelleen ja monesti ne lepopäivät sisältävät kuitenkin paljon fyysistä hommaa. Kehohan ei tiedä ollaanko salilla nostamassa painoja, vai tehdäänkö pihatöitä kotona. En tarkoita, ettei saisi liikkua lainkaan, mutta tätä kannattaa miettiä, mikäli treenaa paljon ja on ehkä vaikeuksia olla paikoillaan, edes silloin yhtenä päivänä viikossa. Hyvin palautuneella keholla on niin paljon siistimpää lähteä treenaamaan kuin tahmeella, väsyneellä fiiliksellä.

Omana lepopäivänä mun aktiivisuus on siis lähinnä kotona oleilua, jonka lisäksi käyn koiran kanssa kävelyllä. Tuo hauva on niin kova haistelemaan, että siinä ei paljon syke pääse nousemaan kun päästään liikkumaan 100 metriä kymmenessä minuutissa tyyliin. :D Viime aikoina en ole edes jaksanut liikkua paljon missään ”ihmisten ilmoilla”, joten jos en ole töissä tai salilla, oon luultavasti kotona kokkaamassa, syömässä tai sitten katselen sarjoja koneelta/telkkarista. Usein ajoitan myös kuvauspäivät lepopäiville, jos mahdollista. Mulla tulee usein vuoden alussa tällainen erakkovaihe ja jossain vaiheessa sitten alkaa taas huvittaa tehdä muutakin kuin treenata, syödä tai nukkua. ;)

Tuo tylsyys on hyvinkin tuttua lepopäivinä. Muina päivinä oon yleensä liikkeessä aamusta iltaan, joten vapaapäivänä saakin sitten oikeen tsemapata että osaisi vaan olla. Omalla kohdalla parhaiten toimii juuri koukuttavat tv-sarjat tai hyvä kirja, joten eipä mullakaan oo tähän mitään sen ihmeellisempää vinkkiä. Joskus pidän ”kauneus-illan” eli saunon ja teen kaiken maailman hoidot, joita ei sitten muuten ehdi tai jaksa tehdä. :D

Tällä hetkellä, kun noudatan ruokavaliota, lepopäivinä tulee myös tehtyä kevyempi tankkaus, jonka avulla maksimoidaan palautuminen ja seuraavan viikon treenitehot. Sain ohjeeksi syödä huomenna + 500 kaloria hiilihydraatteja. Tuo siis kaiken muun ruuan päälle. Mietin tässä että huomenna ei varmaan tuu tylsää, kun saa olla syömässä parin tunnin välein. :D Nyt pitäisi mennä kauppaan hakemaan lisää muonaa kaappeihin ja sitten heittämään viikon viimeinen salitreeni!

Miten te pidätte lepopäiviä tai miten rentoudutte kaikista parhaiten?

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


EN OLIS USKONUT..

Alkuvuosi on tullut paasattua paljon siitä, miten lähes kaikki on ihan siitä omasta tahdosta ja tekemisistä kiinni. Välillä on hetkiä, kun on mukava elää tasaista vaihetta, eikä juurikaan kiinnosta tavoitella suuria. Toisena hetkenä taas kaipaa haasteita ja uutta suuntaa elämälle. Oma ns. murroskohtani tapahtui vuodenvaihteessa, jolloin kävin kirjaimellisesti pohjalla melkeinpä kaikilla elämän osa-alueilla. :D Kuulostaa aika ikävältä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, että tämä oli ainoastaan hyvä juttu, sillä se pisti meikäläiseen vähän vauhtia ja aloin tietoisesti tehdä muutoksia oman elämän suhteen.

Kokeilin näitä treenitrikoita H&M:ssä ja tajusin vasta testaamisen jälkeen, että ne olivatkin kalsarit :D

Vaikka kirjoitan pitkälti treeniin ja ravintoon liittyviä asioita, tässä tapauksessa ne eivät olleet mun ainoat muutoksen kohteet, vaikkakin hyvin vahvasti mukana myös tämän valmennus-keissin tiimoilta. Taisin mainita jossain aiemmassa tekstissä, että kirjoitin konkreettisesti ylös tavoitteita, joita haluan saavuttaa tämän vuoden aikana. ”Tavoitteet” ovat elämän eri osa-aluieilta ja täytyy sanoa, että alussa olin hieman skeptinen kaiken suhteen. Voisinko saada aikaiseksi muutosta asioihin, jotka ovat olleet samanlaisia vuodesta toiseen?

Aika pian huomasin, että olin kuitenkin alkanut toimia pikkuhiljaa näitä tavoitteita kohti. Tein muutoksia, suunnitelmia ja tein myös hommia! Tällä viikolla huomasin, että olen saavuttamassa ihan jokaista asettamaani tavoitetta jo nyt, vasta parin kuukauden jälkeen! Asiat eivät aina mene välttämättä juuri niin, kuten oli itse mielessään maalaillut, mutta ne tapaavat järjestyä kuitenkin jollain tavoin. Tälle metodille taitaa olla myös oma nimitys, sillä aarrekartasta/unelmakartasta voi lukea paljon positiivisia kokemuksia blogeista ja netistä. Yksi haastavimmista ja epätodennäköisimmistä tavoitteistani toteutui eilen! Voin kertoa, että oli kyllä aika voittaja fiilis ja huojentunut olo, sillä tämä asia on myös painanut mieltäni jo pitkään.

Homma ei luonnollisesti toimi niin, että paperille ladotaan unelmia ja sitten vaan odotellaan. Olen itsekin painanut aika paljon hommia tässä viimeisien kuukausien aikana. Jollain tavoin se kirjoittaminen/piirtäminen/mikä ikinä itselle parhaiten toimii kuitenkin konkretisoi kaiken ja pistää liikkeelle. Tästä alkaa yleensä positiivinen oravanpyörä, sillä pienistä teoista syntyy pikkuhiljaa suuria tuloksia, joka taas motivoi eteenpäin. Itse ajattelen aina, että ihan kaikki on mahdollista, jos vaan oikeasti haluaa. Pelkästään se, että hokee itselle positiivisia ja tsemppaavia ajatuksia, pitää mielen skarppina ja suunnan eteenpäin!

Tällä tekstillä haluan vain rohkaista jokaista tavoittelemaan niitä omia unelmia. Yksikään tavoita tai haave ei ole liian typerä/pieni/suuri/mahdoton. Jos se on sulle tärkeä, se on just täydellinen unelma!

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.