TYKKÄÄ MUSTA (SOMESSA)

Otsikko ja sen ympärillä pyörivät jutut ovat pyörineet mun mielessä useasti ennenkin, mutta nyt viime aikoina olen lukenut aiheesta sekä Annan että Anun postauksen, joten ajattelin avata myös oman sanaisen arkkuni. Meihin ihmisiin on varmasti sisäisesti asetettu ominaisuus, että haluamme ja tarvitsemme hyväksyntää ulkopuolelta ja muilta ihmisiltä. On ihan normaalia, että haluaa olla tykätty. Joskus kuitenkin muiden hyväksynnän haaliminen ja ns. huomiohuoraus voi mennä myös liian pitkälle. Usein tällainen kalastelu viestii yksinkertaisesti huonosta itsetunnosta, jolloin on vain pakko saada kehuja/ihailua ulkopuolelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sosiaalisen median tullessa mukaan kuvioihin on tämä tykkäämis-juttu viety ihan uudelle levelille, sillä nykyään oma kanta on helppoa ilmaista internetin syövereissä. Toisille tykkää-napilla ei ole juurikaan merkitystä, mutta joillekin se on todella suuressa roolissa. Olen huomannut, että etenkin lapsien ja nuorien keskuudessa tykkäyksillä ja seuraajilla on suuri asema siinä kuka on suosittu ja kenellä on ”valtaa”. Luojan kiitos omassa lapsuudessa ei vielä ollut sosiaalista mediaa, sillä tuntui että kaikki oli jo ilman sitäkin niin hankalaa. :D

Lukiessani nuo aiemmin mainitut artikkelit, aloin miettiä myös omaa somekäyttäytymistä. Itse en oikeastaan tykkäile tai kommentoi missään sosiaalisessa mediassa. Tuntuu, että kun on itse siinä niin syvällä mukana, ei jaksa osallistua muulla tavoin. Toki olisi varmasti itselle kannattavaa ottaa kantaa, kommentoida ja olla mukana jotta saisi ”itseään enemmän esille”, mutta en koe sitä omaksi jutukseni. Silloin kun sanon jotain, mulla on yleensä todellinen mielipide asiasta. Selailen paljon instagramia ja saatan hymähdellä hauskoille jutuille ja kuville, mutta silti en paina tykkää-nappia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ajattelisin mitään negatiivista kenestäkään. Jollain tavalla tuntuu nololta edes kirjoittaa tästä aiheesta, mutta toisaalta tämä on sitä nykyaikaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden alussa tein pienen testailun ja pistin itselleni tavoitteen nostaa instagram-seuraajani tiettyyn lukuun. Olen työskennellyt pitkään somen parissa, joten tiedän millaisilla kuvilla/jutuilla saa yleensä seuraajia, ainakin tällä treeni- ja hyvinvointialalla. Tiedän myös millaisilla kuvilla niitä seuraajia katoaa. :D En ole koskaan aikaisemmin ns. panostanut instagramiin, sillä kaikki paukut on pistetty tähän blogiin. Mun kohdalla esimerkiksi instagram-seuraajien ja blogin lukijamäärä ei ole mitenkään päin järkevässä suhteessa.

Tuon testailun aikana, latasin sovelluksen jolla näin kadonneet ja uudet seuraajat. Aloin huomaamaan, että tämä seurailu alkoi ahdistaa jollain tavoin. Väkisinkin sitä sitten mietti, että miksei tuo enää seuraa mua. :D Näin jälkeenpäin ajateltuna todellakin aivan järjetöntä! Kun tavoite oli täysi, lopetin ”kalastelun” ja seuraamisen, jonka jälkeen homma unohtui itsestään. Haluan vain sanoa, että pystyn samaistumaan siihen, että nämä asiat aiheuttavat paljon ajatuksia ja mielipiteitä.

Mun kohdalla kiinnostavimpia juttuja niin instan kuin bloginkiinkin liittyen ovat ravintoon ja kehon muokkaukseen liittyvät aiheet. Mun blogia seurataan enemmän juttujen kuin minun vuoksi ja se on aika ratkaiseva asia, verrattuna esim. suosittuihin lifestylebloggaajiin, jotka voivat kirjoittaa vaikka vessapaperista ja silti lukijoita ropisee katsomaan mitä otsikon takaa löytyy. Uskon että tämä sama juttu pätee moneen muuhun treeniaiheisen blogin kirjoittajaan.

food1

Niin sanotun ”tavallisen ihmisen” on ehkä vaikea ymmärtää miksi ihmeessä sosiaalisen median parissa työskentelevät ajattelevat niin paljon lukijamääriä ja seuraajia, mutta kuten muussakin maailman menossa, raha, valta ja maine ratkaisee. Mitä enemmän seuraajia/lukijoita sulla on, sen enemmän valtaa (ja rahaa) sulla on tässä työssä. Olen itsekin joutunut siihen kuplaan, jossa kirjoitin tekstejä vain euron kuvat silmillä, mutta nykyään mua ehkä enemmänkin ahdistaa kaikenlainen klikkailu-otsikoiden ja lukijoiden kalastelu. Mitä enemmän on esillä, sitä enemmän se alkaa myös ahdistaa jossain vaiheessa.

Sosiaalinen media on siinä mielessä raaka paikka, että siellä menestyvät usein vain ääripäiden edustajat. Tavallinen ihminen ei ole samalla tavalla kiinnostava, kuin äärimmilleen trimmattu keho ja kauniit kasvot. Loppujen lopuksi täytyy muistaa, että elämä tapahtuu jossain ihan muualla kuin sielä kännykän sovelluksissa ja usein kuvista näkee vain sen sadasosasekunnin hetken, joka on usein vielä lavastettu tilanne. Usein myös me ajatellaan muiden ihmisten ajattelevan enemmän kuin he tekevät. Mietitään, että miksi tuo ei tykännyt mun kuvasta tai lopetti seuraamisen, vaikka kyseessä voi olla hyvinkin neutraali syy. Tyyppi ehkä missasi sun kuvan tai poistui itse facebookista/instagramista. Joissakin tapauksissa mielenkiinnon kohteet vain vaihtuvat, eikä raskaana huvitakkaan katsella treenikuvia ja kisadieetin fiiliksiä.

kuvat 1,2: Riikka


TEKEEKÖ MIELI SYÖDÄ JATKUVASTI?

Voin kertoa täysin rehellisesti, että mulla on ollut todella pitkään fiilis, että mulla on lähestulkoon aina nälkä, tai vähintään sellainen olo, että voisin syödä jotain. Ruokailun jälkeenkin saattaa jäädä fiilis, että olisinpa voinut syödä vielä lisää. Kyseessä ei varsinaisesti ole se, että söisi määrällisesti liian vähän, vaan se mitä syö ja milloin. Tiedän, että tämä ”ongelma” ei ole mikään kovin harvinainen, ainakaan paljon treenaavien keskuudessa. Treeni lisää ruokahalua sekä nostaa kulutusta, mikä saa kropan huutamaan safkaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tein kesälomallani uutta kokeilua, jonka tiimoilta pudotin (tärkkelys) hiilarit aivan minimiin ja lisäsin taas rasvan määrää. Tämä onnistui hyvin myös sen vuoksi, että pidin palauttelukauden ja treenasin vain hyvin vähän. Olen ennenkin kokeillut erilaisia vhh-kausia ja todennut etteivät ne sovi mun kropalle. Syy on ehkä ollut se, että en ole tajunnut lisätä riittävästi rasvaa ja olen lisäksi urheillut paljon kovatehoisia aerobisia kokeilujen aikana. Tällä kertaa fiilis olikin aiemmasta poikkeava ja olo pysyi tosi hyvänä koko kokeilun ajan. Huomasin selkeästi ruokahimojen loppumisen, sekä paremmin pysyvän kylläisyyden tunteen.

Useinhan onnistuneiden kokeilujen jälkeen käyttöön jää näitä uusia tapoja ja näin kävi myös tässä tapauksessa. Töihin paluun jälkeen en voinut vetää enää ihan samalla meiningillä, mutta viilasin hieman ruokailutapojani ja näin kolmen viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että olen päässyt eroon jatkuvasta nälän tunteesta ja ruokahimoista. Aiheeseen liittyen uskon, että monilla jyskyttää edelleen siellä takaraivossa pieni pelko rasvan syönnistä. Uskalletaan ehkä lisätä vähän öljyä ruokaan ja syödä lohta, mutta silti rasvan saanti saattaa jäädä liian pieneksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mitä siis tein? Lisäsin rasvan määrää entisestään. Vaihdoin esimerkiksi aamun smoothiessa olleen banaanin avocadoon ja mct-öljyym sekä tein myös muita hiilari-rasva vaihtoja ja lisäyksiä aterioille. Yksi huomionarvoinen seikka omalla kohdallani on ollut myös se, että pidän niin sanotusti rasvat ja hiilarit erillään. Eli silloin kun syön hiilareita, syön vain hyvin vähän rasvaa ja sama toisinpäin. Tämä voi tietysti aiheuttaa pientä päänvaivaa, etenkin silloin jos urheilee useamman kerran päivässä, sillä treenin jälkeen olisi hyvä saada niitä hiilareita ja sitten ei jääkkään enää montaa ateriaa, joihin lisätä rasvaa. Pienellä hifistelyllä (voi että rakastan tuota sanaa ;) ) homman saa kuitenkin toimimaan niin, että treeneissä jaksaa hyvin, kroppa palautuu ja olo pysyy silti tasaisena.

Kaikkien ei toki tarvitse miettiä kaikkea ihan näin tarkkaan, mutta muutama käytännön vinkki, jonka voi ottaa kokeiluun ruokahimojen ja verensokerin heittelyn vaivatessa!

Aamiainen proteiini- ja rasvapainotteinen (smoothie, munakas tms..)

Toinen pääaterioista ilman tärkkelyshiilareita (pasta,riisi,leipä,peruna jne) , mutta sen sijaan enemmän rasvaa esim. avocadoa, rasvaista kalaa, fetaa jne.

Kaikki kevyt/light-tuotteet kannattaa jättää kaupan hyllylle

Rasvanlähteet pääosin hyvistä rasvoista, kuten kala, avocado, oliiviöljyt ja kohtuudella pähkinöitä. Pähkinöissä on runsaasti omega-6 rasvahappoja ja niiden runsas käyttö voi vääristää omega-3 ja omega-6 suhdetta. 

Aamupuuro iltapuuroksi. Useimmilla runsas hiilarimäärä saa olon vain väsyneeksi, jolloin tästä on hyötyä illalla kun täytyy mennä nukkumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvat 1,2 Riikka


2 x LETTI TUTORIAALI

Jaoin joskus aikaisemmin ohjeet kivaan treenilettiin ja postaus oli aika pidetty, joten päätettiin Riikan kanssa kuvailla teille ohjeet muutamaan kivaan lettiin. Kyseessä on siis dutch braid, eli hollantilainen letti. Täytyy myöntää, että itse toimin vain kuvaajana ja lettimallina, sillä hiusten laittaminen ei ole mun vahvimpia osa-alueita. Riikka sen sijaan on kehittynyt kunnon lettimestariksi ja väsäilee meille usein kivoja kampauksia niin treeneihin kuin juhliinkin.

14075126_10153985250744200_401031403_o

Hollantilainen letitys eroaa tavallisesta ranskalaisesta letityksestä siten, että osiot letitään alta päin kun ranskalainen letitetään päältä päin. Jopa meikäläinen alkoi tajuta tätä tekniikkaa kun kuvailin Riikan letitystä. Nyt pitäisi vaan alkaa harjoittelemaan omien hiusten laittamista, jotta joskus osaisi muutakin kuin ponnarin laiton! :D

14045175_10153985248429200_1478801009_o-2

Jaa päällihiukset kolmeen osioon. Siirrä vasemman puoleinen osio keskiosion alta keskelle. Keskimmäinen osio siirtyy siis vasemmalle. Sen jälkeen siirrä oikeanpuoleinen osio keskimmäisen osion alta keskelle. Sen jälkeen ota vasemman puoleisen hiusosion mukaan sivusta hiuksia ja siirrä osio keskimmäisen osion alta keskelle. Tee sama oikealle puolelle ja ota oikealta sivulta hiuksia mukaan osioon ja siirrä osio keskimmäisen hiusosion alta keskelle.

14087619_10153985248434200_1383990512_o

Jatka letitystä kunnes tulet niskaan ja ei ole enää irtohiuksia, joita lisätä lettiin. Jatka letitystä viemällä osioita vuorotellen sivulta keskelle alakautta. Solmi letti kuminauhalla. Mikäli haluat muhkeutta lettiin, jätä letin alaosa hieman löyhäksi. Vedä letin osioita ulospäin varovaisesti, jolloin saat lettiin volyymia.

14037846_10153985248424200_391058203_o

Kokeiltiin tehdä hollantilaisesta letistä myös ”lettipanta”, joka toimii hyvin treenatessa. Vapaat hiukset vedetään vain ponnarille ja letti pitää huolen siitä että hiukset pysyvät poissa silmiltä häiritsemästä.

Lettipannan ohjeet: Ota letin levyinen hiusosio korvan takaa mahdollisimman alhaalta. Jaa hiukset kolmeen osioon ja letitä hollantilaisittain vieden sivuosiot vuorotellen keskiosion ali keskelle. Ota aina sivusta hiuksia mukaan, jolloin etenet korvan takaa ylöspäin. Jatka letitystä kunnes tulet toiselle puolelle päätä korvan viereen. Sido letti pienellä kuminauhalla. Voit halutessasi käsitellä auki olevat hiukset kihartimella tai tuuperata niihin lisää volyymia.

14037754_10153985250764200_394360834_o

Samalla tyylillä voi letittää kaksi ”kim kardashian” – lettiä, jolloin vaan jaetaan hiuksiin jakaus keskelle päätä ja laitetaan toinen puoli hiuksista kiinni.

Aloita letti läheltä keskijakausta ja letitä hiuksia pikkuhiljaa sivummalle. Kannattaa pitää hiuksia tiukassa otteessa, jolloin ne tulevat siististi päänmyötäisesti. Jos haluaa oikein pysyvät letit, voi hiukset käsitellä geelillä. Muuten hiuslakkakäsittely lopuksi riittää. Kaikki postauksessa näkyvät letit ovat siis letitetty hollantilaisen letin tekniikalla!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lettien ohjeet & kuvat: Riikka