MITEN RENTOUS RAVINNON JA LIIKUNNAN SUHTEEN ON MUUTTANUT ELÄMÄÄNI?

Musta tuntuu, että elämä on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Sitä on käynyt läpi kaikenlaisia vaiheita ja asioiden tärkeysjärjestys on myös luonnollisesti muuttunut paljon vuosien aikana. Oon kirjoitellut paljon tasapainosta ja siitä miten vaikeeta se joskus on. Mun haasteet ovat olleet joustavuuden ja balanssin löytäminen urheilun ja elämän välillä. Kilpaurheilutausta jättää helposti sellaisen ajatusmaailman, että urheilua ja urheilullista elämäntapaa tulee suoritettua hyvinkin vakavasti, vaikka ei enää tarvisi.

Mulla on ollut ongelmia minäkuvan suhteen ja pitkään kuvittelin, että olemalla jatkuvasti paremmassa kunnossa tämä ongelma ratkeaisi. Todellisuudessahan se menee useimmiten niin, että lopulta mikään ei enää riitä. On hullua, miten mieli voi huijata näkemään itsensä huonommassa valossa kuin todellisuudessa on. Jossain vaiheessa tilanne oli se, että yritin niin kovaa, että kroppa meni vain jumiin. Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa paljon myös fyysiseen hyvinvointiin ja omalla kohdalla on monesti käynyt niin, että liika stressi on vain saanut kehon voimaan huonommin.

Mulle on kuitenkin tässä vuosien saatossa käynyt niin, että nuo ulkoiset asiat ovat pikku hiljaa menettäneet merkitystään. En saa enää kiksejä siitä, että oon pari kuukautta jollain kiristelydieetillä ja pääsen hyvään kondikseen. Tai että jatkuvasti yritän keksiä haasteita ja saavuttaa urheilun osalta jotain. Kun jokin asia on oikeasti tärkeä, on helppoa saada tuloksia sen suhteen. Multa aina kysyttiin, miten mulla on niin hyvä itsekuri ja se johtuu siitä, että halusin niitä asioita, siksi.

Kuten oon sanonut useasti, kaikenlaista on kivaa haluta, mutta samaan aikaan monien ihmisten haluamiset vaihtaa kohdettaan harva se viikko. Silloin on ehkä turhaa odottaa motivaation pysymistä pitkään. Voin kertoa, että jos nyt päättäisin alkaa jollekin dieetille, jaksaisin luultavasti viikon tai pari, koska en koe että sen tuomat olisivat niin tärkeitä että jaksaisin luopua kivoista jutuista. (lue:ruuasta :D)

Mitä joustavuus ja tasapaino on tuonut mun elämään? Paremman minäkuvan. On hassua, että kun päätin lopettaa jatkuvan paremman kehon havittelun, olinkin yhtäkkiä täysin tyytyväinen siihen millainen olen. Tämä on taas johtanut siihen, ettei mulla ole tarvetta yrittää olla parempi. Edelleen on huonoja päiviä ja hetkiä kun mietin, että pitäiskö tässä nyt vetää joku herkkulakko ja vähän siistiä elämäntapoja, mutta usein nuo katoavat yhtä nopeasti kuin tulevatkin. Enkä tarkoita, että herkkulakossa, diettaamisessa tai tavoitteissa olisi jotain pahaa, omalla kohdalla on vain sellainen vaihe, etten tarvitse mitään sellaista, ainakaan tällä hetkellä.

Tällä hetkellä nautin todella paljon liikkumisesta! Se on aina ollut mun henkireikä ja päivien ilo, mutta välillä liika suorittaminen saa urheilunkin maistumaan puulta. Viimeisimpänä päätöksenä päätin lopettaa kaiken pakollisen ja tehdä vain asioita joita haluan. Oli ehkä paras päätös ikinä. Treeni tuntuu hyvältä, enkä ole viime aikoina lähtenyt kertaakaan ohjaamaan jumppaa tai muutakaan liikuntaa sellaisella fiiliksellä ettei huvittaisi.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KIITOS KYSYMÄSTÄ, EI KOVIN HYVÄÄ.

Yleensä jos multa kysytään, että mitä kuuluu, vastaan että mitäs tässä, ihan hyvää. Hah, tuohan tulee kuin apteekin hyllyltä hirveästi ajattelematta. Jotenkin on vaikea vastata kysymykseen kun usein arki ja kuulumiset on hyvin pitkälle sitä samaa. Välillä on hyviä viikkoja ja välillä vähän paskempia, aika normaalia eikö? Tää kuluva viikko on ollut jälkimmäinen potenssiin kymmenen. Joskus nimittäin tuntuu, että kaikki kaatuu päälle aina samaan aikaa ja nyt on just sellainen fiilis.

Tällaisien viikkojen aikana mietin usein, että tää on ihan ok ja tääkin menee ohi. Kaikki järjestyy aina lopulta ja niin edelleen, koska niinhän se menee. Jälkeenpäin vaikeet jutut tuntuu usein vähän pienemmiltä. Näiden postauksien tylsä puoli on se, että ihan kaikkia juttuja ei voi aina avata ja jakaa julkisesti vaikka haluaisi, sillä usein niihin liittyy muita henkilöitä joita ei voi vetää mukaan. Oon miettinyt paljon, että pitäisikö ikävillä hetkillä vaan esittää normaalia, koska et voi kuitenkaan kertoa kaikkea auki, mikä usein ärsyttää ihmisiä paljon. ”Olisi sitten kertomatta mitään, jos ei voi kertoa kaikkea.” 

No silläkin uhalla, että joku ärsyyntyy, ajattelin kokeilla etsiä tylsistä jutuista positiiviisia puolia, koska niinhän sitä sanotaan, että kaikessa huonossakin on jotain hyvää.

Olen ollut kipeänä melkein koko viikon, mikä on luonnollisesti todella ärsyttävää. Olen yskinyt ja niistänyt non-stoppina aamusta iltaan ja muutenkin olo ollut surkea.

Tämän hyvä puoli on se, että vaikka sairaana keho ei voi hyvin, on mun tulehtuneet akillesjänteet saaneet palautua ja parantua. Oon joutunut rauhoittumaan kunnolla, mitä en ole ”ehtinyt” tehdä pitkään aikaan, joten siinä mielessä tää oli aivan hyvä juttu! 

Joitakin aikoja sitten sain uutisia, jotka ovat sekä surullisia että iloisia. Kerron tästä lisää myöhemmin, mutta tää tulee vaikuttamaan mun elämään aika paljonkin ja koen pientä pelkoa sekä epävarmuutta asiaan liittyen etenkin silloin, jos muutenkin on mälsä olo.

Positiivisena puolena tästä asiasta voi seurata paljon uusia siistejä juttuja ja uskon, että joskus pakkaa pitää ravistella ihan kunnolla, että saa kokea uusia asioita!

Sain aika kivat veromätkyt viime vuonna ja niiden kanssa on joutunut painia tässä vähän enemmän viime aikoina. Välillä tuntuu, ettei tässä työnteossa ole mitään järkeä, kun kaikki kynitään kuitenkin aina jotain kautta. Tällä viikolla mua on vituttanut suuresti taas kaikki asiaan liittyvä ja vihaan sitä tunnetta, kun huvittaisi vain heittää hanskat tiskiin, koska tuntuu että aina sua rangaistaan vaikka kuinka yrität ja yrität.

Täytyy sanoa, että viime vuosien aikana olen oppinut rahan käytöstä paljon ja olen oppinut ottamaan enemmän vastuuta asioista. Olen suunnitelmallisempi ja tiedän, että kun vaan päätän niin mä hoidan asiat kuntoon. Kaikesta oppii, myös tästä!

Kaikin puolin olo ja sellainen tietynlainen itsevarmuus on ollut aika nollissa viime aikoina. Tiedän hyvin omat vahvuudet ja myös ne heikkoudet. Joskus vaan tulee hirveästi juututtua niihin heikkouksiin ja verrattua itseään muihin. Lisäksi tässä on ollut jo useiden vuosien ajan tietynlainen varjo yllä, johtuen asiasta johon en itse pysty vaikuttaa. Kaikkea kun ei voi valita, vaan jotkut asiat vaan kuuluu sun elämään halusit tai et.

Tällaisilla kausilla taas tulee mentyä syvemmälle omiin ajatuksiin ja mietittyä mitä oikeasti tahtoo ja mihin asioihin kannattaa keskittyä. Usein sitä tulee tehtyä muutoksia ja muutokset taas johtaa lähestulkoon aina johonkin parempaan. Uskon, että vaikeat asiat tekee musta vahvemman ja osaan arvostaa enemmän kaikkea sitä mikä on hyvin. Näiden asioiden vuoksi mä oon kaikista onnellisin silloin kun elän mun tavallista arkea, en tarvitse mitään ihmeellisyyksiä.

Ja jottei ihan diipiksi menisi, niin heräsin tänään jo asteen paremmassa kunnossa, mikä tuntuu jo melkein lottovoitolta. Päivä näyttää miten tää etenee ja pääsenkö huomenna taas arkeen kiinni vai pitääkö lepuutella flunssan kourissa vielä yksi päivä.

Tiiän, että kun tästä nousen niin se arki tuntuu taas ihan superhyvältä ja pystyn kääntämään kaikki negat fiilikset voimavaraksi! Tunnistan edelleen itsessäni suorittajan ominaisuuksia ja kun suorittaja kaadetaan väkisin kanveesiin, tulee huono omatunto siitä että vain on tekemättä mitään. Mä työstän tätä tunnetta ja oon edistynyt siinä hurjasti.

Nyt ei kovin hyvää, mutta se on ihan okei! Mitä sulle kuuluu?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KUINKA USEIN?

Blogeissa on pyörinyt tämä kuinka usein – haaste ja ajattelin minäkin heittää lusikkani soppaan ja vastata näihin 43 kysymykseen! Heitän haasteen eteenpäin kaikille muillekkin bloggaajille. Näitä on ollut hauska lukea muiden tekemänä!

Kuinka usein..

Vaihdat lakanat. Aika tarkalleen joka toinen viikko, joskus useammin, mutta harvemmin menee yli kahta viikkoa!

Vaihdat pyyhkeet. Kerran viikossa laitan pyyhkeet pesuun ja otan uudet. Ilman tätä toimenpidettä meidän vessassa roikkuu 10 pyyhettä sielä täällä kuivumassa. Päätin siis ottaa tavaksi, että jokaisella on 1 oma pyyhe ja se menee pesuun joka sunnuntai!

Peset hiukset. Joka kolmas päivä suunnilleen, eli noin kolmesti viikossa. Hikoilun vuoksi hiukset likaantuu suhteellisen nopeasti!

Soitat isälle/äidille? En soittele kovin usein kenellekkään muulle kuin miehelle, mutta tekstailtua tulee paristi viikkkoon!

Näen vanhempiasi. Nykyään harvemmin, koska asuvat Helsingissä. Ehkä pari kertaa puolessa vuodessa.

Käyt leffassa. Tosi harvoin. Tuntuu ettei leffassa oikeen ole mitään kiinnostavaa. Viimeksi olin kyllä muutama viikko sitten, mutta sitä edeltävästä kerrasta on jo vuosi aikaa.

Föönaat hiukset. Ehkä 2-3 krt kuukaudessa. Annan yleensä hiusten kuivua itsestään, mutta jos haluan laittaa ne vähän paremmin, niin sitten föönaan ja suoristan!

Putsaat lattiakaivot. En tiedä olenko koskaan putsannut lattiakaivoja! :D

Käyt metsässä. Melkein päivittäin tulee tehtyä kävelylenkki ja liikuttua myös metsässä!

Käyt suihkussa. Joka päivä ja vielä kahdesti. Muutamana päivänä käyn vain kerran. :D

Sanot läheisille, että rakastat heitä. Päivittäin sanon miehelle. Muille liian harvoin.

Tarkistat kuivakaapin sisällön. Mulla on aika hyvä tatsi kaikkien kaappien sisältöihin ja heittelen säännöllisesti vanhoja juttuja pois. Musta on tullut yllättävän järjestelmällinen tässä viime vuosien aikana, hah!

Peset vessan. Kerran viikossa suunnilleen, kuurailen lähes päivittäin jossain päin kotia!

Puhdistat liesituulettimen. Aina kun teen suursiivouksen, ehkä kerran kuukaudessa.

Syöt noutoruokaa Hmm..Vaihtelevasti. Välillä viikottain, välillä harvemmin.

Valehtelet. Pyrin olemaan aina rehellinen, joskus pääsee valkoinen valhe, jonka yleensä paljastan myöhemmin asianomaisille! :D

Riitelet suhteessa. Harvoin. Jotain pientä kiukuttelua saattaa olla meikäläisen puolelta, etenkin jos on kiire/stressi-vaihe päällä, mutta aika leppoista on meidän elo näin yleisesti!

Sheivaat. Melkeinpä päivittäin. Koivet sitten vähän harvemmin. Lue: voisi ehdottomasti useammin! :D

Vaihdat hammasharjan. Yleensä siinä vaiheessa kun sähköhammasharjan pää alkaa tuntua siltä, että se on ollut tosiaan jo aika monta kuukautta käytössä! Hups.

Käyt kirjastossa. En koskaan.

Peset peitot ja tyynyt. Kääk, siis tuulettelen niitä ja näin, mutta en ole kyllä tainnut pestä naismuistiin. Tosin peittoni on vasta puolivuotta vanha painopeitto.

Syöt herkkuja. Joka viikko :D

Soitat anopille. En edelleenkään soita, mutta txtailen jos on asiaa! :D

Peset rintsikat. Hmm..Ehkä pari kolme kertaa kuussa. Treenirintsikat sitten useamman kerran viikkoon.

Leivot. Viikottain tulee jotain leivottua. Parasta ajanvietettä esimerkiksi viikonloppuisin.

Siivoat jääkaapin. Kerran kuukaudessa niin, että otan kaiken ulos ja pyyhin laatikot ja hyllyt, muuten tulee järjesteltyä ihan päivittäin.

Käyt puntarilla. Kerran viikossa tulee käytyä ja todettua, ettei se luku muutu mihinkään vaikka mitä söisi tai olisi syömättä! :D Hah.

Komennat miestäsi. Annoin hänen vastata ja kuulemma joka päivä. Kysyin, että miten muka komennan, niin käsken kuulemma siivoamaan jälkiään ja laittamaan tavaroita paikoille. Myönnetään! :D

Syöt irtokarkkeja. Melkein  viikottain tulee syötyä. Välillä on kausia, että menee enemmän esim. jäätelöä, mutta karkit ja sipsit aika vakkari viikonloppuisin!

Vierailet isovanhempiesi luona. Ei ole isovanhempia elossa.

Peset pyykkiä. Joka toinen päivä. Tässä taloudessa on niin paljon noita hikisiä treenivaatteita joka puolella, että kone pyörii usein.

Käyt hammaslääkärissä. Kehtaanko myöntää, että viimeksi 2016 syksyllä, ennen Madridissa tehtyä hampaiden valkaisua. :D

Käyt kaupassa. Joka päivä tulee käytyä!

Peset ikkunat. No en pese, mutta pesetin kesän alussa!

Vaihdat sukat. Joka päivä pari kertaa, menee usein suihkussa käynnin yhteydessä. Vaihtelen muutenkin vaatteita useaan otteeseen päivän aikana. Menee vähän tilanteen ja mielentilan mukana! :D

Olet eri mieltä miehen kanssa. No kyllä sitä aika usein tulee erimielisyyksiä pienistä asioista, mutta ei niihin mene hirveästi energiaa.

Siivoat. Päivittäin siivoan jotain!

Tarkistat toimiiko palovaroitin. En tarkista, mies hoitaa. :)

Peset autosi. Viimeksi pesin ihan omin kätösin viime keväänä, mutta autopesussa tulee käytyä ehkä joka toinen kuukausi. :D

Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit. Pari kolme kertaa vuodessa. Usein keväällä ja sitten syksyn loppupuolella.

Siivoat lääkekaapin. Siellä on niin vähän lääkkeitä, ettei vaadi siivousta! :D

Puhdistat hiukset harjasta. Jos en joka päivä, niin joka toinen päivä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook