Törmäsin motivaatiolauseeseen, jossa viestinä oli että onni olisi jokaisen oma valinta ja jostain syystä aloin miettiä tätä asiaa vähän syvemmin. Koko viimeisen, melko haastavan vuoden jälkeen, kyseinen lausahdus tuntuu jotenkin jopa hieman naiivilta ja ylipäätään erilaiset lausahdukset siitä kuinka kaikki on omissa käsissä särähtää korvaan. Toisaalta, mun sisällä asuu kai ikuinen positiivari, joka yrittää nähdä sen valoisan puolen ja uskoo kaikesta hyvää. Haluan aina tehdä asioista oman päätelmän, enkä esimerkiksi tuomitse sen mukaan mitä joku toinen tai vaikka huhut kertoo.

Luinpa tuossa oman postauksen elämän aalloista, jonka olen kirjoittanut reilu vuosi sitten. Postauksessa kirjoitin, että..

Olen huomannut, että elämässä tulee aaltoja, kun välillä kaikki asiat ovat päin pyllyä. Aallot saattavat kestää vähän aikaa tai joskus useita vuosia, mutta jossain vaiheessa suunta vaihtuu ja asiat tasaantuvat. Tasapainoinen elämä tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä ja voin myös sanoa, että vaikutan omilla valinnoilla siihen itse. Mulla ei ole nyt mitään tarvetta hakea uusia haasteita, tai aiheuttaa itselleni stressiä. Jossain vaiheessa tulee taas hetki, kun tasaisuus on tylsää ja silloin kaivataan jotain joka vähän haastaa ja horjuttaa.

Tuo ylläoleva pitää hyvin paikkaansa, sillä koskaan ei tiedä mitä elämä heittää kulman takaa. Oon elänyt jo sen verran pitkään, että oon kokenut kaikenmoisia aaltoja ja tiedän, että ne menee ohi. Nallekarkit ei mee aina tasan ja on fakta, että kaikilla ei ole samat lähtökohdat elämään, mutta vaikka olisin kuinka kyyninen tällä hetkellä, koen että paljon on omissa käsissä. Ongelmana on se, että usein negatiiviseen virtaan joutuessa, sieltä on hiton vaikeaa päästä pois.

Itse ajattelen, että kaikki ne huonommat vaiheet elämässä ovat murroskohtia johonkin uuteen. Joskus vaan itseään ja elämäänsä pitää ravistella ja kääntää kaikki kuviot ympäri, jotta pääsee uudelleen radalle kiinni. Kirjoitin myös, että..

Ajattelen nykyään niin, että juuri ne elämän peruspilarit tekevät elämästä tasapainoista. On ihan ok unelmoida ja tavoitella suuria, mutta arki on kuitenkin sitä aikaa mitä me eletään 80% kaikesta ajasta. Jos elää vain viikonlopuille, lomille ja tapahtumille, menee suurin osa ajasta vain ohi. Arjesta nauttiminen voi olla joskus hankalaa, mutta löytämällä ne asiat joista on kiitollinen, tekee tästä asiasta helpompaa. Jos joku asia tökkii niin paljon, että se aiheuttaa pelkkää inhotusta ja stressiä niin miksi ei poista tätä asiaa kokonaan? Elämä on valintoja täynnä, aina voi lähteä opiskelemaan uutta alaa tai hakea toista työpaikkaa.

Tuo pitää niin paikkaansa ja koska oon itse nyt siinä vaiheessa, että juuri ne peruspilarit ovat hukassa, on se ollut itselleni tosi kova paikka. Silloin tulee fiilis, että mitä ihmettä sitä tekisi seuraavaksi. Muutokset pelottaa, mutta nykyinen ei riitä, eikä tyydytä. Tuntuu, että oon elänyt itse jossain onnellisuuden, tasapainon ja harmonian kuplassa viimeiset vuodet ja nyt kun oon tullut sieltä pois, oon valitettavasti joutunut toteamaan, että ihmiset ovat nykyään todella itsekkäitä ja epäluotettavia. En tiedä mitä on tapahtunut, vai oonko vaan törmännyt liian usein vääriin henkilöihin, mutta sen voin sanoa, että jos ennen luotin sokeasti, niin nykyään olen jopa vainoharhaisen skeptinen siitä, keneen ja mihin voin oikeasti luottaa. Tosi surullista. Johtuuko se siitä, että nykyään on kaikkea niin helposti saatavilla, ettei osata arvostaa oikeastaan mitään. Kun tulee ensimmäinen ongelma vastaan niin heitetään kädet ilmaan ja mennään eteenpäin.

Vaikka tekstistä voi haistaa pienen negatiivisuuden, niin siitä huolimatta mä oon kuitenkin positiivisella mielellä tulevaisuuden suhteen. Onko onni siis oma valinta? On ja ei. Kun pystyy erottamaan itsensä kaikesta ja olla onnellinen vain itsensä kanssa, on se mahdollista. Toisaalta ihminen tarvitsee myös muita ihmisiä ympärilleen ja heidän tekemisiin ei sinänsä pysty vaikuttaa, mutta oman lähipiirinsä pystyy jokainen valita. Yksinäisyys saattaa olla jonkun ongelma, eikä ole aina itsestäänselvää, että kaikilla on edes jonkinlainen lähipiiri. Loppupeleissä se, miten suhtautuu asioihin on kuitenkin ratkaisevaa, aina ei ole helppoa, mutta sekin menee joskus ohi. 🙂

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.