RASKAUSKILOT – MITÄ MIELTÄ OLEN?

Nyt mennään aikalailla uusiin kuvoihin, sillä enpä ole tainnut kirjoitella raskaudesta lukuunottamatta tätä vanhaa tekstiä ”Tarkoittaako lapsen saaminen aina automaattisesti lihomista?”. Syy on tietysti puhtaasti se, että omakohtaista kokemusta raskautumisesta ei ole. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt on viime aikoina ollut pinnalla juuri raskaana oleminen ja siitä kertyvät kilot. Ääripäitä löytyy paljon aina niistä, joilla paistaa sixpack vielä raskauden loppupuolella, niihin jotka keräävät useita kymmeniä kiloja syömällä liikaa.

Voi toki olla että näitä kuvioita pohditaan vain siellä missä minä käyn lukemassa juttuja ja ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita urheilusta, terveydestä ja niin edelleen. Aiheena raskautuminen ja lapset ovat aika pelottavat aihe, sillä jotenkin tuntuu että ihmiset ottavat nämä jutut niin henkilökohtaisesti. Koska jokainen kokee raskauden eri tavalla, ei varmaan ole mitään täysin oikeaa tai väärää tapaa olla raskaana. :D

_MG_4102

Elän itse tällä hetkellä melkoisen babyboomin keskellä, sillä tuntuu että joka toinen kaveri tai tuttu on paksuna ja sen vuoksi aihe on tietysti aiheuttanut myös ajatuksia omassa päässä. Koska tykkään pohtia ja analysoida asioita, olen miettinyt mm. sitä, että voisiko hormonitasapainon optimoimisella vaikuttaa raskauspahoinvointiin ja muihin raskauden ”oireisiin”. Monestihan ajatellaan, että tietyt asiat vaan ovat olemassa eikä niille voi mitään. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että moniin asioihin voi vaikuttaa, kun vain ymmärtää ihmiskehoa ja sitä että oikeastaan kaikki on hormonien aikaansaamaa. Luonnollisesti juuri raskauteen liittyvät jutut eivät ole mun vahvuus, koska koen, että kokemus taitaa olla se paras mittari melkein missä tahansa.

Raskauskilot ovat aihe, josta ollaan taisteltu esimerkiksi PT Vatasen blogitekstissä, josta syntyi muuten melkoinen haloo. Uskon, että moni ymmärsi tuon videon/tekstin hieman väärin, sillä ainakin itse ymmärsin että hän tarkoitti nimenomaan niitä syömällä kerättyjä kiloja, ei raskauden mukana tuomaa lisäpainoa. Vaikka kyseinen artikkeli oli aika kärkkäästi ilmaistu, olen siinä mielessä samoilla linjoilla Vatasen kanssa, että mielestäni raskaus ei ole mikään tekosyy alkaa mässätä hullunlailla ja uskon, että nykyään myös tuo vanha ”myytti” että täytyy syödä kahden edestä, alkaa olla enemmänkin vitsi.

_MG_8358

Ihanteellista olisi tietysti syödä mahdollisimman terveellisesti, sillä en usko että sokerin ja transrasvojen mättääminen olisi millään tavoin hyvää vauvan kehitykselle. Ehkä motivaation hyvään ruokailurytmiin voisi löytää juuri siitä, että ajattelee kaiken vaikuttavan myös tulevaan ihmisen alkuun. Itse ajattelen (ainakin tällä hetkellä :D) että en missään nimessä haluaisi syödä lisättyä sokeria raskausaikana. Mutta nämä ovat aina mielipiteitä ja voi tietysti olla, että jos tilanne tulee, toiminkin eri tavalla.

Aiheena nämä raskauskilot ovat siis sellainen, että oikeastaan oikeeta tai väärää vastausta ei ole. Mun mielipide kuitenkin on se, että hyvällä ruokarytmillä ja terveellisellä syömisellä tuskin kukaan kerää jäätävää laardikerrosta, joka jää ja pysyy vielä lapsen syntymän jälkeen. Tällä en siis tarkoita raskauteen kuuluvaa painonnousua, vaan niitä syömällä syötyjä kiloja. Mikäli itse joskus olen siinä tilanteessa, aion syödä samalla tavalla kuin nytkin ja urheilla melkein saman verran. Mikäli keskittyy hyviin juttuihin ja terveyteen, ei luultavasti voi mennä kovin paljon metsään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaisa Jaakkola on kirjoittanut myös raskausaikaan liittyvän kirjan Reipas, rakas raskaus. Kirjassa Kaisa kertoo, miten ravinnolla, elämäntavoilla ja hyvällä hormonitasapainolla voi parantaa hedelmällisyyttä, nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja antaa hyvän alun syntyvälle lapselle. Tässä muutamia vinkkejä raskausajan ruokailuihin:

  • Syö säännöllisesti.
  • Syö proteiinia joka aterialla.
  • Syö vihanneksia, marjoja tai hedelmiä joka aterialla.
  • Paranna hiilihydraattien laatua, ja syö niitä aktiivisuustasosi ja sietokykysi mukaan.
  • Syö luonnollisia rasvoja päivittäin.
  • Juo riittävästi – vettä ainakin 2 litraa päivässä.

Onko joku lukenut tuon kirjan ja muutenkin, kertokaa mitä mieltä te olette tästä aiheesta?


SYÖ JUURI SINUN KEHOLLESI SOPIVALLA TAVALLA

Aika usein tulee painotettua täällä blogin puolella, että tulisi aina löytää parhaat ruokailu- ja treenitavat, jotka sopivat juuri sinulle. Jokainen ihminen on yksilö ja reagoi asioihin eri tavoin. Tietyt asiat pätevät meihin kaikkiin ja useilla yleissäännöillä suurin osa meistä pärjääkin melko hyvin, mutta silti on hyvä oppia tuntemaan oma vartalo ja tarpeet, eikä esim. matkia toisen ihmisen treeniohjelmia sokeasti.

Luen parhaillaan Kaisa Jaakkolan ”Hormonitasapaino” kirjaa ja on kuulkaa mielenkiintoista tekstiä. Paljon tuttuja juttuja, mutta esim. hormonitoiminnassa mennään myös hieman syvemmälle, kuitenkin hyvin selkokielellä selitettynä. Kirjassa käsitellään myös somatotyyppejä, joista olen kirjoitellut ennenkin.

©Anna Snickars

©Anna Snickars

Somatotyypit ovat siis ihmisen erilaisia vartalotyyppejä. Kehotyyppiluokitus on Sheldonin 1940 -luvulla luoma teoria , jossa kehotyypit luokitellaan kolmeen eri perustyyppiin. Luokitus perustuu eri kudostyyppien, hermokudoksen, lihaskudoksen ja umpieritystoimintaa säätelevien sisäelinten, hallitsevuuteen kehossa.  Tämän metodin mukaan, ihmiskehot jaetaan siis kolmeen ryhmään; ektomorfiseen, mesomorfiseen ja endomorfiseen. Kukaan ihminen on harvoin vain yhden somatotyypin edustaja, useimmiten jokaisessa on piirteitä kahdesta eri tyypistä. Jokaisella on kuitenkin usein se yksi, hallitseva somatotyyppi.

Mieti, millainen ruumiinrakenteesi oli nuorena? Nykyinen ulkomuoto saattaa hämätä, sillä urheilu, ravinto ja elämäntavat vaikuttavat luonnollisesti, jolloin kroppa on saattanut muuttua esim. runsaan saliharjoittelun tuloksena ektomorfista mesomorfiksi.

Ektomorfi (leptosomi) on hoikka ja pitkä, myös lantio ja hartiat ovat kapeat. Tällaisen vartalotyypin edustajan on vaikea kasvattaa lihasmassaa tai saada lisää painoa. Ektomorfisella henkilöllä, hermokudos on hallitseva kudos.

Ektomorfit ovat yleensä notkeita ja he omaavat hyvät valmiudet kestävyyslajeihin. Aerobisen liikunnan sijaan puhtaan lajityypin edustajan kannattaa panostaa kuntosaliharjoitteluun.

Mesomorfilla (atleetti) on luonteenomaista vahvat luut ja lihaksikkuus. Rakenteeseen liittyy somatononinen persoonallisuus. Sitä hallitsevat kudokset ovat lihakset ja sidekudos. Puhdas lajityypin edustaja on lihaksikas ja hänellä on voimakas luusto. Rasvaprosentti on yleensä alhainen.

Mesomorfille lihasta kertyy helposti, mutta venyvyyden kanssa on ongelmia. Vartalotyypille suositeltavia liikuntamuotoja ovat aerobiset ja liikkuvuutta lisäävät lajit. Verisuonten laajeneminen ja supistuminen tapahtuu erittäin nopeasti ja siksi heitä harvoin huimaa. Tästä syystä atleetti kestää hyvin myös kylmää.

Endomorfi (pyknikko) on luonnostaan pyöreä ja kerää helpommin rasvakudosta kuin muut vartalotyypit. Toisaalta endomorfin on muita vartalotyyppejä helpompaa lisätä sekä venyvyyttä että lihasvoimaa tasaisesti.

Kehon painopiste on vatsan ympärillä ja luusto on normaali tai hento. Kyseisen vartalotyypin edustaja lihoo helposti, ja hänen on vaikea laihtua. Endomorfisella dominoivat umpieritystoimintaa säätelevät kudokset.

Olin pienempänä ja nuorena hyvin hentoinen ja hoikka, joka viittaa ektomorfin suuntaan. Silti löydän myös paljon yhteneväisyyksiä mesomorfista, jonka perusteella taidan olla näiden sekoitus. Olen aina ollut hyvä kestävyyslajeissa, eikä lihasmassa tartu meikäläiseen mitenkään kovin helpolla. Kuitenkin mesomorfin kirjoitetaan olevan lahjakas räjähtävyyttä vaativissa lajeissa, kuten telinevoimistelussa ja tuo räjähtävyys on myös ollut mulla aina vahva ominaisuus. :)

Kirjassa kerrotaan myös jokaiselle tyypille ihanteellinen makrojakauma, eli ohjeita ruokavalioon. Tässä vuosien myötä on tullut kokeiltua monenlaisia ruokavaliota, kuten vaikka vhh-ruokavalio eli karppaus. Olen aina kokenut että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei vain jostain syystä sovi mulle. Toki tähän vaikuttaa myös suuret määrät kestävyysurheilua, mutta jo nuorempana kokeilin joskus jotain atkins-tyylistä dieettiä, eikä se tuntunut lainkaan hyvältä. Kroppa veti vain jumiin, eikä paino pudonnut juurikaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paljon hiilareita mulle!

Pari vuotta sitten, aloin tietoisesti lisäämään hiilareita ruokavaliooni, ja kappas! Kroppa ja aineenvaihdunta hyrähti käyntiin, jolloin huomasin..tai oikeastaan tunsin, että olen löytänyt parhaan ruokavalion itselleni. Tästä sain vielä vahvistusta omaan päätelmään.

Kirjan mukaan, eri vartalotyypeille sopivat ruokavaliot:

A) Ektomorfi: luonnostaan hoikka, kevytrakenteinen luusto, pysyy helposti vähärasvaisessa kunnossa, voi hyvin runsashiilihydraattisella ruokavaliolla. Ruokavalion ravintoaineiden jakauma on karkeasti n. 55% hiilareita, 30% proteiineja ja 15% rasvaa.

B) Mesomorfi: näyttää luontaisesti urheilulliselta, pysyy melko vähällä vaivalla vähärasvaisessa kunnossa, lihakset kasvavat helposti, voi hyvin ruokavaliolla hiilihydraattitietoisella (mutta ei kuitenkaan vähähiilihydraattisella) ruokavaliolla. Jakauma 40% / 30% / 30 %

C) Endomorfi: vanttera rakenteeltaan, lihoo helposti, leveä vyötärö, haasteita insuliinin ja verensokerin hallinnan kanssa, voi hyvin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Jakauma: 25% / 35 % / 40 %.

image002

kuva

Mites teillä? Tunnistatteko oman vartalotyypin helposti, vai oletteko sekoitus useampaa?

Lähde: Kaisa Jaakkola, Hormonitasapaino