Somessa ja mediassa on puhuttu jonkun verran koronakiloista, eli poikkeustilanteen aiheuttamasta lihomisesta. Urheilu on saattanut jäädä, koska monet kuntosalit ovat kiinni, eikä sinne muutenkaan kannata tässä tilanteessa mennä. On ehkä vaikea saada rutiineista kiinni ja ruokavaliokin alkaa roikkua retuperällä, koska liikunta on jäänyt ja kotiin on niin helppo tilata ruokaa. Ei ole mitään tekemistä, joten leffaillat herkkuineen tuntuu mukavalta vaihtoehdolta harva se ilta. Ja hei, ei se mitään! On ihan normaalia, että tällaisessa tilanteessa ei välttämättä löydy eforttia tehdä kaikkea kuten normaalisti, eikä tarvitsekkaan.
Kirjoittelin eilen ehdottomuudesta ja tällaisessa tilanteessa usein käykin juuri niin, että kun yksi asia alkaa repsottaa, annetaan ikään kuin periksi kaiken suhteen. Mitä jos vaihtaisikin ajatustyyliä niin, että nyt yrittäisi tehdä mahdollisimman paljon pieniä hyviä valintoja, jotka edesauttavat omaa hyvinvointia. Kun on psyykkisesti rankkaa, on todella tärkeää, että fyysinen hyvinvointi on kunnossa. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisi syödä ruokavalion mukaan ja treenata 6 krt viikossa, vaan nimenomaan toimia oman hyvinvoinnin kannalta.
Suurimmalle osalle meistä nämä kulmakivet ovat säännöllinen ruokailu, sopiva arkiaktiivisuus ja riittävästi unta. Harmillisen usein nimttäin mennään sieltä ääripäästä toiseen. Jos koronakilot ahdistavat, et välttämättä tarvitse ruokavaliota ja uutta treeniohjelmaa, vaan aloittamalla ihan noista mainituista, voikin päästä jo tosi pitkälle, ilman että pitäisi tehdä suuria muutoksia, jotka kaiken lisäksi harvemmin ovat pysyviä.
Monesti mielletään, että esimerkiksi laihtuminen tai painonhallinta vaatii ruokavalion ja treeniä, mikä ei pidä paikkaansa. Ravintopuolella kun ei ole väliä mitä syöt, vaan kuinka paljon energiaa syöt. Toki ravinnon laadullakin on väliä, sillä kevyitä sekä terveellisiä ruokia voi syödä määrällisesti enemmän, mutta on hyvä ymmärtää, ettei tuloksien saaminen vaadi sitä, että joku toinen suunnitelee ruuat, joita yrität sitten syödä päivästä toiseen. Voit syödä tasan niitä ruokia joita syöt nytkin, jos hommaa modaa hieman omaa tavoitetta tukevasti.
Kaikki liike kuluttaa energiaa, eli varsinainen treenaaminen ei ole mikään välttämättömyys hyvinvoinnin kannalta, mutta sen sijaan liike on. Treenaamisella on monia hyviä vaikutuksia terveden ja jaksamisen näkökulmasta, mutta väitän että hyöty- ja arkiliikunta on kuitenkin tärkeämpää.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että tekee pieniä valintoja säännöllisesti. Yksi hyvä tai huono päivä ei vaikuta mihinkään, mutta sen sijaan pitkällä aikavälillä tapahtuva toiminta vaikuttaa. Jokaisella on luultavasti mahdollisuus käydä ulkoilemassa ja kävelyllä, tai kävellä joskus kauppaan autolla ajamisen sijasta. Työpaikalle voi silloin tällöin mennä myös pyörällä ja niin edelleen. Säännöllinen ja sopiva arkiliikkuminen nostaa kulutusta enemmän kuin 3 kovaa treeniä viikossa. Mielestäni tämä on hyvä ymmärtää etenkin painonhallinnan kannalta.
Nyt on myöskin mahdollisuus treenata kotona ja ulkona, sillä some suorastaan pursuaa vinkkejä ja valmiita ohjattuja treenejä! Mulla oli itselläkin paljon ennakkoluuloja kotitreenausta kohtaan, mutta oon tosi iloinen että annoin mahdollisuuden, sillä mun treenikuviot on saanut paljon uusia ulottuvuuksia. Lisäksi oli hyvä oppia jo nyt, että voin liikkua myös ilman salille lähtemistä, sillä vauva-arki luultavasti vaikuttaa myös ajankäyttöön niin, että aina ei ole mahdollista lähteä treenaamaan kuntosalille saakka.
Oon ennenkin tehnyt tällaisia vertailuja, mutta laitanpa silti ihan vaan jos tämä avaisi jonkun silmiä. Ensimmäisessä kuvassa varsinaista treeniä kertyi 13 tuntia viikkoon, kaikki ohjattua tehokasta ja kuluttavaa ryhmäliikuntaa.
Toisessa kuvassa varsinaisia treenejä oli 5, joista kolme oli ohjattua jumppaa ja kaksi koti/ulkotreeniä. Hyötyliikuntaa sen sijaan paljon enemmän. Olen käynyt kävelyllä ja puuhastellut kotona, that’s it, eli ei vaadi älyttömyyksiä.
Tämä siis 13 treenin jumppaviikko, jolloin viiko keskiarvokulutus oli 3 327 kcal
Tämä taas poikkeustilan aikainen viikko, jolloin treenejä oli vähemmän, mutta hyötyliikettä enemmän. Viikon keskiarvo kulutus 3 345 kcal.
Oma kulutukseni (kellon mukaan) on toki runsasta joka tapauksessa, mutta vertauskuvallisesti tämä on mielestäni tärkeä ymmärtää. Viisi treeniäkin on jo paljon, eikä se ole mikään hyvinvoinnin mittari tai jokaiselle sopiva tavoite. Mulla sattuu olemaan tilanne, että mulla on aikaa tehdä asioita joita haluan ja panostaa esimerkiksi treenaamiseen. Lisäksi olen liikkunut aina paljon ja mun tämän hetkinen tavoite on vain ylläpitää mahdollisimman hyvää hapenottokykyä ja kuntotasoa kuin tässä raskauden vaiheessa on mahdollista. Näin edesautan omaa palautumista myös raskauden jälkeen, sillä kestävyys ja kova kunto on ne asiat, joita tarvitsen työssäni! 🙂
instagram: ainorouhiainen
