KANNATTAAKO KALOREITA LASKEA?

Hyvä, paha kalori jakaa paljon mielipiteitä. Omanikin on muuttunut ajan saatossa siitä, kun kirjasin kaiken syödyn aina laskuriin ylös, siihen kun ajattelin ettei kaloreilla ole väliä niin kauan kun ruoka on puhdasta ja terveellistä aina tähän asti, joka taitaa olla noiden kahden keskitie. Ruokia en ole kirjannut mihinkään enää vuosiin, en siis pidä lukua syödyistä kaloreista ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä ei ole edes hajua paljonko energiaa syön keskimäärin päivässä. Painoni on pysynyt (ennen raskautta) samoissa luvuissa pitkään, joka viestii siitä että energiatasapaino on pitkälti balanssissa.

Joskus on ihan hyvä tsekata, että mistä se päivittäinen energia tulee, jolloin löytyy yleensä syy siihen että paino nousee tai laskee liikaa. Nykyään moni hämääntyy enemmänkin siitä, että vaikka syö terveellisiä raaka-aineita, ei silti saa esimerkiksi painoa laskemaan. Mua itseäni helpotti tosi paljon se, että lopulta sisäistin sen, että energiatasapaino on se mikä ratkaisee, kun kyseessä on painon muutokset. Kuten mainitsin aiemmin, en laske energiansaantia, mutta tiedostan sen ja teen valintoja sen perusteella. Syön siis ihan kaikkea, mutta pyrin löytämään tasapainon kaiken välille. Syön ihan tavallista ruokaa, herkuttelen kun siltä tuntuu, joskus leivon sokerittomia herkkuja ja valitsen vähäkalorisemman jäätelön. Mikään ei ole kiellettyä, eikä mikään ruoka-aine tee musta kerralla terveempää tai hyvinvoivampaa.

myös raakasuklaa nostaa painoa, jos sitä syö yli kulutuksen! :D

Samaa metodia olen käyttänyt myös raskauden aikana, ilman että olisin tietoisesti lisännyt energiansaantia tai jättänyt jotain pois (kieltolistaa lukuunottamatta). Luotan siihen, että keho kertoo kuinka paljon energiaa se tarvitsee. Aina ei ole ollut näin ja jossain vaiheessa mun nälkäsignaalit oli aivan päin prinkkalaa. Tähän tilanteeseen jouduin kun kielsin ruoka-aineita, rajoitin syömistä, kehitin itselleni sallittuja ja kiellettyjä ruoka-aineita. Lopulta pää ja keho on niin sekaisin, että kukaan ei enää tiedä onko nälkä vai pelkkä rajoitusten aiheuttama ruokahimo. :D

Kalorien laskeminen saatetaan ajatella tosi negatiivisena asiana, mutta itse olen sitä mieltä, että niiden tiedostaminen auttaa löytämään myös sitä tasapainoa syömisiin. Se ei aina tarkoita, että etsitään kevyintä mahdollista ruoka-ainetta tai ruokaa, vaan myös sitä että esimerkiksi proteiinijäätelö ei välttämättä ole aina kevyin vaihtoehto. Mainokset ja media luovat meille vahvoja mielikuvia siitä mikä on hyvä tai huono vaihtoehto, mutta aika usein esimerkiksi tavallinen suklaapatukka voikin sisältää saman verran energiaa kuin vastaava proteiinipatukka. Se, että joku ruoka-aine on rasvaton tai sokeriton, ei tee siitä aina parempaa tai kevyempää vaihtoehtoa.

Olen itse asiassa saanut parhaita tuloksia painonpudotusta/painonhallintaa toivovien asiakkaiden kanssa, kun he ovat oppineet ymmärtämään kulutuksen ja energiatasapainon lain. En enää tee valmiita ruokalistoja (ellei erityisesti ole tarvetta) asiakkaille, vaan opetan heidät koostamaan omasta ruokatyylistä sellaisen, joka palvelee niitä tavoitteita mitä asiakas toivoo. Näin asiakas oppii itse ymmärtämään miten ja mitä kannattaa syödä jos haluaa vaikka pudottaa painoa. En myöskään keskity yksittäisiin päiviin, vaan hommaa katsotaan aina viikkotasolla kokonaisuutena. Näin tavoitteeseen pääsy ei tunnu siltä, että pitää noudattaa jotain tarkkaa päivittäistä suunnitelmaa, vaan siinä on enemmän joustovaraa ja silti saadaan samat tulokset, jotka ovat todella usein myös niitä pysyviä.

Jos kokee, että omassa ruokavaliossa on petrattavaa, on siis ihan hyvä idea lyödä niitä syötyjä ruokia laskuriin ja nähdä missä on mahdollinen ongelma. Hyvin usein metsään mennään siinä, että syödään liian vähän, joka johtaa klassisesti mättäämiseen, jonka jälkeen homma alkaa aina alusta.

Kuten oon monesti kirjoittanut, jos kärsit ruoka- tai sokerihimoista, paras tapa päästä tästä eroon on alkaa syödä riittävästi ruokaa. Jos jatkuvasti hiukoo jotain ja elää karkkipäivää odottaen, on se mun mielestä vahva merkki siitä että ruokavaliossa on jotain pielessä.

LUE MYÖS: KIELLETYT VS. SALLITUT RUOKA-AINEET

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KORONAKILOT, MOTIVAATION PUUTTUMINEN JA NE PIENET VALINNAT

Somessa ja mediassa on puhuttu jonkun verran koronakiloista, eli poikkeustilanteen aiheuttamasta lihomisesta. Urheilu on saattanut jäädä, koska monet kuntosalit ovat kiinni, eikä sinne muutenkaan kannata tässä tilanteessa mennä. On ehkä vaikea saada rutiineista kiinni ja ruokavaliokin alkaa roikkua retuperällä, koska liikunta on jäänyt ja kotiin on niin helppo tilata ruokaa. Ei ole mitään tekemistä, joten leffaillat herkkuineen tuntuu mukavalta vaihtoehdolta harva se ilta. Ja hei, ei se mitään! On ihan normaalia, että tällaisessa tilanteessa ei välttämättä löydy eforttia tehdä kaikkea kuten normaalisti, eikä tarvitsekkaan.

Kirjoittelin eilen ehdottomuudesta ja tällaisessa tilanteessa usein käykin juuri niin, että kun yksi asia alkaa repsottaa, annetaan ikään kuin periksi kaiken suhteen. Mitä jos vaihtaisikin ajatustyyliä niin, että nyt yrittäisi tehdä mahdollisimman paljon pieniä hyviä valintoja, jotka edesauttavat omaa hyvinvointia. Kun on psyykkisesti rankkaa, on todella tärkeää, että fyysinen hyvinvointi on kunnossa. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisi syödä ruokavalion mukaan ja treenata 6 krt viikossa, vaan nimenomaan toimia oman hyvinvoinnin kannalta.

Suurimmalle osalle meistä nämä kulmakivet ovat säännöllinen ruokailu, sopiva arkiaktiivisuus ja riittävästi unta. Harmillisen usein nimttäin mennään sieltä ääripäästä toiseen. Jos koronakilot ahdistavat, et välttämättä tarvitse ruokavaliota ja uutta treeniohjelmaa, vaan aloittamalla ihan noista mainituista, voikin päästä jo tosi pitkälle, ilman että pitäisi tehdä suuria muutoksia, jotka kaiken lisäksi harvemmin ovat pysyviä.

Monesti mielletään, että esimerkiksi laihtuminen tai painonhallinta vaatii ruokavalion ja treeniä, mikä ei pidä paikkaansa. Ravintopuolella kun ei ole väliä mitä syöt, vaan kuinka paljon energiaa syöt. Toki ravinnon laadullakin on väliä, sillä kevyitä sekä terveellisiä ruokia voi syödä määrällisesti enemmän, mutta on hyvä ymmärtää, ettei tuloksien saaminen vaadi sitä, että joku toinen suunnitelee ruuat, joita yrität sitten syödä päivästä toiseen. Voit syödä tasan niitä ruokia joita syöt nytkin, jos hommaa modaa hieman omaa tavoitetta tukevasti.

Kaikki liike kuluttaa energiaa, eli varsinainen treenaaminen ei ole mikään välttämättömyys hyvinvoinnin kannalta, mutta sen sijaan liike on. Treenaamisella on monia hyviä vaikutuksia terveden ja jaksamisen näkökulmasta, mutta väitän että hyöty- ja arkiliikunta on kuitenkin tärkeämpää.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että tekee pieniä valintoja säännöllisesti. Yksi hyvä tai huono päivä ei vaikuta mihinkään, mutta sen sijaan pitkällä aikavälillä tapahtuva toiminta vaikuttaa. Jokaisella on luultavasti mahdollisuus käydä ulkoilemassa ja kävelyllä, tai kävellä joskus kauppaan autolla ajamisen sijasta. Työpaikalle voi silloin tällöin mennä myös pyörällä ja niin edelleen. Säännöllinen ja sopiva arkiliikkuminen nostaa kulutusta enemmän kuin 3 kovaa treeniä viikossa. Mielestäni tämä on hyvä ymmärtää etenkin painonhallinnan kannalta.

Nyt on myöskin mahdollisuus treenata kotona ja ulkona, sillä some suorastaan pursuaa vinkkejä ja valmiita ohjattuja treenejä! Mulla oli itselläkin paljon ennakkoluuloja kotitreenausta kohtaan, mutta oon tosi iloinen että annoin mahdollisuuden, sillä mun treenikuviot on saanut paljon uusia ulottuvuuksia. Lisäksi oli hyvä oppia jo nyt, että voin liikkua myös ilman salille lähtemistä, sillä vauva-arki luultavasti vaikuttaa myös ajankäyttöön niin, että aina ei ole mahdollista lähteä treenaamaan kuntosalille saakka.

Oon ennenkin tehnyt tällaisia vertailuja, mutta laitanpa silti ihan vaan jos tämä avaisi jonkun silmiä. Ensimmäisessä kuvassa varsinaista treeniä kertyi 13 tuntia viikkoon, kaikki ohjattua tehokasta ja kuluttavaa ryhmäliikuntaa.

Toisessa kuvassa varsinaisia treenejä oli 5, joista kolme oli ohjattua jumppaa ja kaksi koti/ulkotreeniä. Hyötyliikuntaa sen sijaan paljon enemmän. Olen käynyt kävelyllä ja puuhastellut kotona, that’s it, eli ei vaadi älyttömyyksiä.

Tämä siis 13 treenin jumppaviikko, jolloin viiko keskiarvokulutus oli 3 327 kcal

Tämä taas poikkeustilan aikainen viikko, jolloin treenejä oli vähemmän, mutta hyötyliikettä enemmän. Viikon keskiarvo kulutus 3 345 kcal.

Oma kulutukseni (kellon mukaan) on toki runsasta joka tapauksessa, mutta vertauskuvallisesti tämä on mielestäni tärkeä ymmärtää. Viisi treeniäkin on jo paljon, eikä se ole mikään hyvinvoinnin mittari tai jokaiselle sopiva tavoite. Mulla sattuu olemaan tilanne, että mulla on aikaa tehdä asioita joita haluan ja panostaa esimerkiksi treenaamiseen. Lisäksi olen liikkunut aina paljon ja mun tämän hetkinen tavoite on vain ylläpitää mahdollisimman hyvää hapenottokykyä ja kuntotasoa kuin tässä raskauden vaiheessa on mahdollista. Näin edesautan omaa palautumista myös raskauden jälkeen, sillä kestävyys ja kova kunto on ne asiat, joita tarvitsen työssäni! :)

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


SUOMALAISET EIVÄT SYÖ LIIKAA, VAAN LIIKKUVAT LIIAN VÄHÄN

Sunnuntaina tuli kirjoiteltua hiilaripropagandasta ja ravitsemukseen liittyvästä dieetti-kulttuurista. Erikoisruokavaliot ja nopeat laihdutuskuurit (trendikkäämmin sanottuna rasvanpolttovalmennukset) valtaavat markkinoita ja syömiseen kiinnitetään jatkuvasti enemmän ja enemmän huomiota. Treenataan tredikkäästi salitreenejä ja hiittejä, mutta samaan aikaan ajetaan autolla sinne salille. Ajetaan autolla tai julkisilla joka paikkaan, istutaan suurin osa päivästä ja annetaan erilaisten koneiden hoitaa kaikki mahdollinen aktiivisuus päivästä.

Kirjoitin sunnuntaina julkaistuun postaukseen, että: ”Sitähän sanotaan että ruokavalio vaikuttaa laihduttamiseen 80 % ja liikunta 20 %,  mutta mä sanoisin että arkiliikunta/aktiivisuus 40% treenit 20% ja ruokavalio 40%.” Tämä oli vaan summanmutikassa heitetty jako, mutta luettuani Arto Pesolan luomuliikunnan vallankumous – kirjaa, totesin että tuo heitto meni itseasiassa aika nappiin. Kirjassa nimittäin viitataan tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset syövät tänä päivänä vähemmän kuin kuin esimerkiksi vanhempamme.

”Suomessa tehtävän laajan Finravinto-tutkimuksen mukaan energiansaanti on tippunut keskimäärin 20 % vastaten miehillä noin 600 ja naisilla noin 400 kilokaloria päivässä! Syömme siis noin yhden Big Mac -hampurilaisen verran vähemmän energiaa päivässä verrattuna vanhempiimme. Silti yritämme vähentää energiansaantia ostamalla dieettikolaa enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Suomalaiset naiset syövät keskimäärin 1756 kcal päivässä ja miehet 2260 kcal. Molemmat alle suosituksien. Miten ihmeessä kansa sitten vain lihoo?

kuva: luomuliikunnan vallankumous/Arto Pesola

Vaikka ihmiset ovatkin nykyään passiivisia niin silti kuntoliikunnan harrastajien määrä on suurempi kuin koskaan ennen. Kuntoliikunnalla viitataan siis treenaamiseen. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavien suomalaisten määrä on ainakin kasvanut noin 40 prosentista yli 70 prosenttiin viimeisten 30 vuoden aikana.

Tästä voimme siis tehdä aika selkeän päätelmän, mistä johtuu se, että monilla (kaikista edellämainituista huolimatta) energiatasapaino jää plussan puolelle. Eli energiaa tulee liikaa kulutukseen nähden ja ihminen lihoo tai vastavuoroisesti syömistä vähentämällä ei millään meinaa laihtua.

Ongelma on kulutuksessa ja nimenomaan siinä suurimmassa vaikuttavassa asiassa, eli arkiliikkumisessa! Jos mietitään ihan loogisesti, eikö se mitä tapahtuu heräämisen ja nukkumaanmenon välillä ole paljon ratkaisevampaa kuin se yksi tunnin hikoilusessio salilla tai lenkkipolulla pari kolme kertaa viikossa?

Arkiliikunta kattoi tutkimuksessa uskomattomat 95 % päivittäisen energiankulutuksen vaihtelusta samankokoisten ihmisten välillä. Toden totta, ero kahden samankokoisen ihmisen energiankulutuksessa voi olla jopa 2000 kilokaloria, mikä vastaa neljän Big Mac -hampurilaisen energiasisältöä!

Niillä pienillä teoilla on tutkitusti paljon enemmän merkitystä kuin sillä että keskitytään siihen että syötkö kaura- vai vehnäleipää tai että täyttyykö päivän makrot oikeisiin prosenttilukuihin.

Nykyään keskitytään ihan hirveän paljon ruokavalioon ja sen lisäksi että erilaiset todella vähäkaloriset ruokavaliot sekoittavat ihmisten päätä ja aineenvaihduntaa, niiden sisältämät oudot ja täysin perustelemattomat säännöt alkavat säädellä syömisiä myös dieettien jälkeen. Se, että keskitytään hirveästi tällaiseen pikkusälään, vie itseään vain jatkuvasti poispäin tasapainosta ja siitä pysyvästä painonhallinnasta.

Ihan ensisijainen asia on katsoa kokonaiskuvaa, eli miten ne omat päivät kulkevat pääosin? Lisäämällä arkiliikuntaa päiviin, pystyy nostaa kalorinkulutusta viikkotasolla paljonkin. Kannattaa muistaa myös se, että sinun aktiivisuutesi on usein myös lapsiesi aktiivisuus. Jos aina joka paikkaan ajetaan autolla, jää myös lasten liikkuminen liian vähäiselle. Ylipainoisia lapsiakin alkaa olla jatkuvasti enemmän ja enemmän. Muutamat futistreenit viikossa ei paljon auta jos muu aika menee kännykkä tai pelikonsoli kädessä istuen sohvalla.

Toinen asia mihin keskitytään liikaa on se, että ihmiset säätelevät syömisiään lepo- ja treenipäivien välillä ja pohtivat päänsä puhki, että miten vähän sitten lepopäivänä pitäisi syödä. Asia kannattaa viedä ihan viikkotasolle ja näin ollen helpottaa elämää.

Esimerkkinä minulla on joinakin päivinä kulutus yli 4000 kilokaloria ja toisena taas hieman päälle 2000. En säätele syömisiäni niin, että kevyenä päivänä rajoitan syömisiä ja ison kulutuksen päivänä ”väkisin” syön paljon. Keskimääräinen kulutukseni tällä esimerkkiviikolla on 3225 kcal/vrk ja tarkoittaa omassa syömisessäni sitä, että syön 4-5 krt päivässä sen verran että nälkä lähtee ja niitä ruokia joista pidän.

Mun ei tarvitse kontrolloida annoskokoja tai miettiä makroja, vaan syön silloin kun on nälkä, niin kauan ettei enää ole. Jos painoni alkaisi yhtäkkiä nousta, olisi se merkki että syön keskiarvollisesti enemmän kuin tarvitsee. Asioista ei tarvitse tehdä niin vaikeeta, eikä aina ennakoida ja pelätä valmiiksi, että mitä jos syön nyt tuota ja tuota niin lihoonko heti.

Asioihin voi reagoida myös reaaliajassa ja sitten vain tehdä muutoksia tarvittavaan suuntaan.

Jos oma aktiivisuus ja kulutus on aivan hakusessa, mun mielestä erilaiset aktiivisuutta mittaavat laitteet ovat kätevä apu konkretisoimaan oman tilanteen ja muuttamaan niitä asioita joista ongelmat johtuvat. Mulla käytössä Polarin Vantage M – multisportkello.

PS. Vaikka mainitsin useampaan kertaan autolla ajamisen ns. negatiivisena asiana, voi arkiliikuntaa harrastaa hyvin monella mullaakin tavalla kuin liikkumalla kävellen/pyörällä. Itsekin tulee ajeltua autolla paljon, koska välimatkat ja tiukat aikataulut, mutta pyrin tasapainottamaan tätä sitten muilla keinoin sen verran kun pystyn.

Aktiivista päivää sinne ruutujen sinne puolen, itse ajattelin lähteä nyt kävelylle! :)

instagram: ainorouhiainen 

Facebook