JÄÄTELÖT VERTAILUUN – ONKO SOKERITON AINA KEVYIN?

Kesä ja jäätelöt kuuluvat yhteen ja tähän mennessä kesää onkin tullut syötyä ennätyspaljon jätskiä. Muutama vuosi sitten markkinoille pamahti paljon proteiinipitoisia jäätelöitä, jotka nousivat terveystietoisten (ja miksei muidenkin) suosioon. Itselläkin nuo vaihtoehdot nostivat paljon jäätelön kulutusta.

Ajattelinkin kirjoitella hieman jäätelöiden energiapitoisuuksista, ihan vaan avaamaan silmiä siitä että jäätelöt ovat usein jopa kevyitä herkutteluvaihtoehtoja! Syy, miksi kirjoitan usein energiapitoisuuksista onkin pääosin se, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin, että se kokonaisuus on aina tärkeintä. Monesti kun kuvitellaan, että terveelliseksi leimattu tuote olisi myös kevyin.

Proteiinipitoisissa ja sokerittomissa tuotteissa makrot ovat tietysti ehkä mieluisammat, mutta toisaalta, harvoin kenenkään proteiinin tarve nojautuu siihen jäätelöön, tai harvemmin koko päivän makrojakauma kaatuu siihen, mistä pari sataa kaloria muodostuu?

Ja hei, en todellakaan dissaa tässä yhtäkään tuotetta, sillä itsekin olen noiden terveystuotteiden kuluttaja. On vain hyvä ymmärtää, että sokeriton, rasvaton tai proteiinipitoinen ei aina ole kevyin. Usein näitä kun valitaan sillä motiivilla, että ei haluta syödää liikaa kalorteita. Tasapainoinen ruokavalio voi sisältää kaikkea proteiinipitoisesta ja vähärasvaisesta täysrasvaisiin ja myös sokeripitoisiin tuotteisiin. Katsotaas tarkemmin…

Tummenettuna sokerittomat/proteiinijäätelöt:

Twister – mehujää 76 kcal

Calippo – mehujää 100 kcal

Pirkka mehujuomajäät (kuvassa) 80 kcal

Lohilo Strawberry white proteiinijäätelö (puikko) 175 kcal

Lohilo Salted caramel almond proteiinijäätelö (puikko) 169 kcal

Lohilo Cookie`s and Cream lombok proteiinijäätelö (puikko) 165 kcal

Mansikka Cornetto tuutti 160 kcal

Bounty jäätelöpatukka 133 kcal

Mars jäätelöpatukka 140 kcal

Snickers jäätelöpatukka 179 kcal

Solero jäätelöpuikko 98 kcal

Magnum valkosuklaa puikko 239 kcal

Magnum Classic puikko 244 kcal

Jäätelöpallo + vohvelikuori noin 220 kcal

Suklaa jäätelötuutti 286 kcal

Magnum Forest fruits (no added sugar) 154 kcal

Magnum Vanilla caramel (no added sugar) 154 kcal

Barebells Caramel Pecan proteiinijäätelö 228 kcal

Barebells Salty peanut proteiinijäätelö 168 kcal

Nocco Ice pop mehujäät noin 20 kcal

Kuten huomaatte, mitään suuria eroja ei näissä ole. Sekin vaikuttaa ostaako jättikokoisen tuutin vai valitseeko hieman pienemmän puikon. Mehujäät ja esim. sorbettityyliset jäätelöt (esim. solero) ovat aina kevyempiä vaihtoehtoja kuin suklaiset kermajäätelöt. Kuitenkin loppupeleissä puhutaan aika pienistä kalorimääristä, jotka eivät ketään lihota niin kauan kun kokonaisuus on kunnossa (=energiatasapaino). Nautitaan siis tästä lämmöstä ja myös näistä ihanista jäätelöistä!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KANNATTAAKO KALOREITA LASKEA?

Hyvä, paha kalori jakaa paljon mielipiteitä. Omanikin on muuttunut ajan saatossa siitä, kun kirjasin kaiken syödyn aina laskuriin ylös, siihen kun ajattelin ettei kaloreilla ole väliä niin kauan kun ruoka on puhdasta ja terveellistä aina tähän asti, joka taitaa olla noiden kahden keskitie. Ruokia en ole kirjannut mihinkään enää vuosiin, en siis pidä lukua syödyistä kaloreista ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä ei ole edes hajua paljonko energiaa syön keskimäärin päivässä. Painoni on pysynyt (ennen raskautta) samoissa luvuissa pitkään, joka viestii siitä että energiatasapaino on pitkälti balanssissa.

Joskus on ihan hyvä tsekata, että mistä se päivittäinen energia tulee, jolloin löytyy yleensä syy siihen että paino nousee tai laskee liikaa. Nykyään moni hämääntyy enemmänkin siitä, että vaikka syö terveellisiä raaka-aineita, ei silti saa esimerkiksi painoa laskemaan. Mua itseäni helpotti tosi paljon se, että lopulta sisäistin sen, että energiatasapaino on se mikä ratkaisee, kun kyseessä on painon muutokset. Kuten mainitsin aiemmin, en laske energiansaantia, mutta tiedostan sen ja teen valintoja sen perusteella. Syön siis ihan kaikkea, mutta pyrin löytämään tasapainon kaiken välille. Syön ihan tavallista ruokaa, herkuttelen kun siltä tuntuu, joskus leivon sokerittomia herkkuja ja valitsen vähäkalorisemman jäätelön. Mikään ei ole kiellettyä, eikä mikään ruoka-aine tee musta kerralla terveempää tai hyvinvoivampaa.

myös raakasuklaa nostaa painoa, jos sitä syö yli kulutuksen! :D

Samaa metodia olen käyttänyt myös raskauden aikana, ilman että olisin tietoisesti lisännyt energiansaantia tai jättänyt jotain pois (kieltolistaa lukuunottamatta). Luotan siihen, että keho kertoo kuinka paljon energiaa se tarvitsee. Aina ei ole ollut näin ja jossain vaiheessa mun nälkäsignaalit oli aivan päin prinkkalaa. Tähän tilanteeseen jouduin kun kielsin ruoka-aineita, rajoitin syömistä, kehitin itselleni sallittuja ja kiellettyjä ruoka-aineita. Lopulta pää ja keho on niin sekaisin, että kukaan ei enää tiedä onko nälkä vai pelkkä rajoitusten aiheuttama ruokahimo. :D

Kalorien laskeminen saatetaan ajatella tosi negatiivisena asiana, mutta itse olen sitä mieltä, että niiden tiedostaminen auttaa löytämään myös sitä tasapainoa syömisiin. Se ei aina tarkoita, että etsitään kevyintä mahdollista ruoka-ainetta tai ruokaa, vaan myös sitä että esimerkiksi proteiinijäätelö ei välttämättä ole aina kevyin vaihtoehto. Mainokset ja media luovat meille vahvoja mielikuvia siitä mikä on hyvä tai huono vaihtoehto, mutta aika usein esimerkiksi tavallinen suklaapatukka voikin sisältää saman verran energiaa kuin vastaava proteiinipatukka. Se, että joku ruoka-aine on rasvaton tai sokeriton, ei tee siitä aina parempaa tai kevyempää vaihtoehtoa.

Olen itse asiassa saanut parhaita tuloksia painonpudotusta/painonhallintaa toivovien asiakkaiden kanssa, kun he ovat oppineet ymmärtämään kulutuksen ja energiatasapainon lain. En enää tee valmiita ruokalistoja (ellei erityisesti ole tarvetta) asiakkaille, vaan opetan heidät koostamaan omasta ruokatyylistä sellaisen, joka palvelee niitä tavoitteita mitä asiakas toivoo. Näin asiakas oppii itse ymmärtämään miten ja mitä kannattaa syödä jos haluaa vaikka pudottaa painoa. En myöskään keskity yksittäisiin päiviin, vaan hommaa katsotaan aina viikkotasolla kokonaisuutena. Näin tavoitteeseen pääsy ei tunnu siltä, että pitää noudattaa jotain tarkkaa päivittäistä suunnitelmaa, vaan siinä on enemmän joustovaraa ja silti saadaan samat tulokset, jotka ovat todella usein myös niitä pysyviä.

Jos kokee, että omassa ruokavaliossa on petrattavaa, on siis ihan hyvä idea lyödä niitä syötyjä ruokia laskuriin ja nähdä missä on mahdollinen ongelma. Hyvin usein metsään mennään siinä, että syödään liian vähän, joka johtaa klassisesti mättäämiseen, jonka jälkeen homma alkaa aina alusta.

Kuten oon monesti kirjoittanut, jos kärsit ruoka- tai sokerihimoista, paras tapa päästä tästä eroon on alkaa syödä riittävästi ruokaa. Jos jatkuvasti hiukoo jotain ja elää karkkipäivää odottaen, on se mun mielestä vahva merkki siitä että ruokavaliossa on jotain pielessä.

LUE MYÖS: KIELLETYT VS. SALLITUT RUOKA-AINEET

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PALJONKO NIITÄ HIILAREITA SITTEN KANNATTAA SYÖDÄ?

Usein kun olen kirjoittanut turhasta hiilaripelosta, olen saanut otsikon kaltaisia kysymyksiä. Haluaisin vastata, että sen verran että jaksat arjessa ja treeneissä, mutta koska monelle tuo on liian ympäripyöreä vastaus, käydään tänään tarkemmin läpi, miten paljon hiilihydraatteja kannattaa ruokavalioonsa lisätä. Uskon, että nykyään on todella yleistä että proteiinin osuus on ruokavaliossa liian suuri kun taas hiilihydraattien (ja rasvan) liian pieni. En suosittele tarkan makrojakauman mukaan syömistä, mutta joskus tällainen tsekkaus voi herätellä siihen, että tekee tarvittavia muutoksia ruokavalioon ja huomaa sen myötä positiivisia vaikutuksia. Tämä postaus on pääosin suunnattu aktiivisille ihmisille, sillä uskon että suurin osa lukijoistani osuu juuri tähän ryhmään.

Proteiinin saantia on painotettu viime vuosina niin paljon, että meille on ehkä syntynyt mielikuvia, miten annos voi olla terveellinen vain jos se on proteiinipitoinen ja usein myös vähähiilihydraattinen. Proteiini on tärkeä makroravinne, mutta ei kuitenkaan millään tavoin ylivertainen ja esimerkiksi kalorien aspektista katsottuna siinä on saman verran energiaa kuin hiilihydraatissa. (1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilihydraattia = 4 kcal).

Makrojakaumaa voi muokkailla monella eri tavalla, mutta yksi helppo keino on laskea ensin tarve proteiinille ja rasvalle ja sitten täyttää loput hiilihydraateista.

Lihasmassan kasvatus/liikkuvan henkilön suositus:

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa (vegaaneilla 15% korkeempi)
  • Rasvaa 1-1,5 g
  • loput hiilareista

Otetaan esimerkiksi koehenkilöksi 60 kg painava, arkiaktiivinen 18-30 vuotias nainen joka lisäksi harrastaa paljon liikuntaa –> 1378 kcal

Perusaineenvaihdunnan laskeminen:

Naiset

18-30 vuotiaat: 14,7 x paino + 496

31-60 vuotiaat: 8,7 x paino + 829

yli 61 vuotiaat: 10,5 x paino + 596

Miehet

18-30 vuotiaat:15,3 x paino + 679

31-60 vuotiaat:11,6 x paino + 897

yli 61 vuotiaat: 13,5 x paino + 487

Kun perusaineenvaihdunta on laskettu, lasketaan kokonaiskulutus:

Kokonaiskulutuksen laskeminen:

Kerro perusaineenvaihdunnan tulos aktiivisuustasosi mukaan ja saat päivittäisen kokonaiskulutuksesi.

60 kg hyvin aktiivinen nainen(18-31v) = 1378 x 2,2 = 3031 kcal

  • 1,3 = ei lainkaan aktiivinen
  • 1,5 = satunnaisesti aktiivinen tai arkiaktiivisuutta jonkin verran
  • 1,7 = liikkuminen säännöllistä tai arki aktiivista/työ fyysistä
  • 1,9 = arkiaktiivinen kuntourheilija
  • 2,2 = kovaa fyysistä työtä tekevä (tai arkiaktiivinen), paljon kuntoileva
  • 2,4 = hyvin raskas työ + kilpaurheilija

Näin saimme kaloreita käytettäväksi ~3000 kcal ja jos käytämme aiemmin mainitsemaani kaavaa, eli

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa: 120 g proteiinia (120 x 4 = 480 kcal)
  • Rasvaa 1-1,5 g: 90 g rasvaa (90×9= 810 kcal)
  • loput hiilareista: proteiinista ja rasvasta tulee 1290 kcal (3000-1290=1710 jää hiilihydraateille)
  • 1710/4 = 427 g hiilihydraattia

(1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilaria = 4 g ja 1 g rasvaa = 9 kcal)

427 grammaa hiilaria, oh boy! No miltäs tällainen määrä voisi näyttää ihan konkreettisesti? Täytyy mainita tähän väliin, että tällainen makrojakauma on käytännössä jopa haasteellinen, sillä proteiinin saanti tulee täyteen jo melkein pelkästään syömällä tämän verran hiilihydraatin lähteitä, kuten puuroa, leipää, riisiä, vihanneksia ja marjoja.

Proteiinin saannissa kannattaa nimittäin katsoa hieman myös lähteitä; kasvikunnan proteiinin lähteet eivät usein sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja niitä tulee syödä monipuolisemmin, jotta saadaan kaikki tarvittavat aminohapot. Makrojakaumiin ei kannata liiaksi jumittua, mutta ne voivat antaa suuntaa omalle syömiselle ja sille mitä sinne lautaselle valikoituu.

En yleensäkkään kannusta jatkuvaan kalorien/makrojen laskemiseen, vaan oman kehon tuntemukseen ja nälkäsignaalin kuunteluun. Usein syömingit myös vaihtelevat päivittäin, joten se ei kaada maailmaa jos jotain markoravinnetta tulee yhtenä päivänä vähän liikaa tai liian vähän. Kokonaiskuva on se mihin kannattaa panostaa!

Tekaisin tämän melko nopeasti ja tämä ei ehkä ole ihan optimaalisin tapa syödä, jos aletaan katsoa rasvan laatua tai muita aspekteja. Pointtina tässä on kuitenkin se, että proteiinin kanssa ei tarvitse vetää överiksi ja se menee silti helposti jopa ”yli tarpeen.”

Toinen huomio on, että vaikka hiilarin lähteitä on runsaasti, jää määrä silti hieman tästä tavoitteesta, samoin kuin rasvatkin. Tämä esimerkkityyppi on todella runsaasti liikkuva ja aktiivinen, mutta vaikka olisi hieman vähemmänkin aktiivinen, ruokavalioon mahtuu silti ruokaa ja niitä hiilihydraatteja runsaastikkin!

Olen sitä mieltä, että riittävästi syöminen edistää painonhallintaa parhaiten. Silloin jää kaikki ylilyönnit ja jojoilun aiheuttamat ongelmat kokematta. Kun syö jatkuvasti riittävästi, ei ruokahimot yllätä juuri koskaan ja esimerkiksi herkkujen arvo laskee silmissä, sillä kylläinen keho ei niitä himoitse. Sitä paitsi mikäs sen mukavampaa kuin että jaksaa oikeesti tehdä tehokkaita ja kehittäviä treenejä!

Jos vaikka katsotaan tätä esimerkkityyppiä ja mietitään, että hän ei luultavasti ihan joka päivä saa kaikkea tätä ruokamäärää syötyä ja useina päivinä hän voisi syödä vieläkin enemmän hiilihydraatteja optimoidakseen harjoittelunsa.

Kun hän sitten yhtenä tai kahtena päivänä päättää herkutella, kannattaako hänen syödä esimerkiksi proteiinijäätelöä, proteiinisipsejä, proteiinipatukoita vai ehkä sittenkin annos vaikkapa irttareita, jotka ovat ns. pelkkää hiilihydraattia ja varastoituvat lihaksien glykogeenivarastoihin myöhempää käyttöä varten? Hyötyykö hän ylimääräisestä proteiinilisästä, kun päivittäinen proteiinin tarve täyttyy jo tavallisella ruualla?

Terveysherkuilla tai kevyillä karkeilla voi olla oma paikkansa, mutta se ei ole mikään kiveen lyöty fakta, että tällaisia on pakko käyttää jos haluaa elää terveellisesti. Kokonaisuus ratkaisee, aina!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook