PALJONKO NIITÄ HIILAREITA SITTEN KANNATTAA SYÖDÄ?

Usein kun olen kirjoittanut turhasta hiilaripelosta, olen saanut otsikon kaltaisia kysymyksiä. Haluaisin vastata, että sen verran että jaksat arjessa ja treeneissä, mutta koska monelle tuo on liian ympäripyöreä vastaus, käydään tänään tarkemmin läpi, miten paljon hiilihydraatteja kannattaa ruokavalioonsa lisätä. Uskon, että nykyään on todella yleistä että proteiinin osuus on ruokavaliossa liian suuri kun taas hiilihydraattien (ja rasvan) liian pieni. En suosittele tarkan makrojakauman mukaan syömistä, mutta joskus tällainen tsekkaus voi herätellä siihen, että tekee tarvittavia muutoksia ruokavalioon ja huomaa sen myötä positiivisia vaikutuksia. Tämä postaus on pääosin suunnattu aktiivisille ihmisille, sillä uskon että suurin osa lukijoistani osuu juuri tähän ryhmään.

Proteiinin saantia on painotettu viime vuosina niin paljon, että meille on ehkä syntynyt mielikuvia, miten annos voi olla terveellinen vain jos se on proteiinipitoinen ja usein myös vähähiilihydraattinen. Proteiini on tärkeä makroravinne, mutta ei kuitenkaan millään tavoin ylivertainen ja esimerkiksi kalorien aspektista katsottuna siinä on saman verran energiaa kuin hiilihydraatissa. (1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilihydraattia = 4 kcal).

Makrojakaumaa voi muokkailla monella eri tavalla, mutta yksi helppo keino on laskea ensin tarve proteiinille ja rasvalle ja sitten täyttää loput hiilihydraateista.

Lihasmassan kasvatus/liikkuvan henkilön suositus:

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa (vegaaneilla 15% korkeempi)
  • Rasvaa 1-1,5 g
  • loput hiilareista

Otetaan esimerkiksi koehenkilöksi 60 kg painava, arkiaktiivinen 18-30 vuotias nainen joka lisäksi harrastaa paljon liikuntaa –> 1378 kcal

Perusaineenvaihdunnan laskeminen:

Naiset

18-30 vuotiaat: 14,7 x paino + 496

31-60 vuotiaat: 8,7 x paino + 829

yli 61 vuotiaat: 10,5 x paino + 596

Miehet

18-30 vuotiaat:15,3 x paino + 679

31-60 vuotiaat:11,6 x paino + 897

yli 61 vuotiaat: 13,5 x paino + 487

Kun perusaineenvaihdunta on laskettu, lasketaan kokonaiskulutus:

Kokonaiskulutuksen laskeminen:

Kerro perusaineenvaihdunnan tulos aktiivisuustasosi mukaan ja saat päivittäisen kokonaiskulutuksesi.

60 kg hyvin aktiivinen nainen(18-31v) = 1378 x 2,2 = 3031 kcal

  • 1,3 = ei lainkaan aktiivinen
  • 1,5 = satunnaisesti aktiivinen tai arkiaktiivisuutta jonkin verran
  • 1,7 = liikkuminen säännöllistä tai arki aktiivista/työ fyysistä
  • 1,9 = arkiaktiivinen kuntourheilija
  • 2,2 = kovaa fyysistä työtä tekevä (tai arkiaktiivinen), paljon kuntoileva
  • 2,4 = hyvin raskas työ + kilpaurheilija

Näin saimme kaloreita käytettäväksi ~3000 kcal ja jos käytämme aiemmin mainitsemaani kaavaa, eli

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa: 120 g proteiinia (120 x 4 = 480 kcal)
  • Rasvaa 1-1,5 g: 90 g rasvaa (90×9= 810 kcal)
  • loput hiilareista: proteiinista ja rasvasta tulee 1290 kcal (3000-1290=1710 jää hiilihydraateille)
  • 1710/4 = 427 g hiilihydraattia

(1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilaria = 4 g ja 1 g rasvaa = 9 kcal)

427 grammaa hiilaria, oh boy! No miltäs tällainen määrä voisi näyttää ihan konkreettisesti? Täytyy mainita tähän väliin, että tällainen makrojakauma on käytännössä jopa haasteellinen, sillä proteiinin saanti tulee täyteen jo melkein pelkästään syömällä tämän verran hiilihydraatin lähteitä, kuten puuroa, leipää, riisiä, vihanneksia ja marjoja.

Proteiinin saannissa kannattaa nimittäin katsoa hieman myös lähteitä; kasvikunnan proteiinin lähteet eivät usein sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja niitä tulee syödä monipuolisemmin, jotta saadaan kaikki tarvittavat aminohapot. Makrojakaumiin ei kannata liiaksi jumittua, mutta ne voivat antaa suuntaa omalle syömiselle ja sille mitä sinne lautaselle valikoituu.

En yleensäkkään kannusta jatkuvaan kalorien/makrojen laskemiseen, vaan oman kehon tuntemukseen ja nälkäsignaalin kuunteluun. Usein syömingit myös vaihtelevat päivittäin, joten se ei kaada maailmaa jos jotain markoravinnetta tulee yhtenä päivänä vähän liikaa tai liian vähän. Kokonaiskuva on se mihin kannattaa panostaa!

Tekaisin tämän melko nopeasti ja tämä ei ehkä ole ihan optimaalisin tapa syödä, jos aletaan katsoa rasvan laatua tai muita aspekteja. Pointtina tässä on kuitenkin se, että proteiinin kanssa ei tarvitse vetää överiksi ja se menee silti helposti jopa ”yli tarpeen.”

Toinen huomio on, että vaikka hiilarin lähteitä on runsaasti, jää määrä silti hieman tästä tavoitteesta, samoin kuin rasvatkin. Tämä esimerkkityyppi on todella runsaasti liikkuva ja aktiivinen, mutta vaikka olisi hieman vähemmänkin aktiivinen, ruokavalioon mahtuu silti ruokaa ja niitä hiilihydraatteja runsaastikkin!

Olen sitä mieltä, että riittävästi syöminen edistää painonhallintaa parhaiten. Silloin jää kaikki ylilyönnit ja jojoilun aiheuttamat ongelmat kokematta. Kun syö jatkuvasti riittävästi, ei ruokahimot yllätä juuri koskaan ja esimerkiksi herkkujen arvo laskee silmissä, sillä kylläinen keho ei niitä himoitse. Sitä paitsi mikäs sen mukavampaa kuin että jaksaa oikeesti tehdä tehokkaita ja kehittäviä treenejä!

Jos vaikka katsotaan tätä esimerkkityyppiä ja mietitään, että hän ei luultavasti ihan joka päivä saa kaikkea tätä ruokamäärää syötyä ja useina päivinä hän voisi syödä vieläkin enemmän hiilihydraatteja optimoidakseen harjoittelunsa.

Kun hän sitten yhtenä tai kahtena päivänä päättää herkutella, kannattaako hänen syödä esimerkiksi proteiinijäätelöä, proteiinisipsejä, proteiinipatukoita vai ehkä sittenkin annos vaikkapa irttareita, jotka ovat ns. pelkkää hiilihydraattia ja varastoituvat lihaksien glykogeenivarastoihin myöhempää käyttöä varten? Hyötyykö hän ylimääräisestä proteiinilisästä, kun päivittäinen proteiinin tarve täyttyy jo tavallisella ruualla?

Terveysherkuilla tai kevyillä karkeilla voi olla oma paikkansa, mutta se ei ole mikään kiveen lyöty fakta, että tällaisia on pakko käyttää jos haluaa elää terveellisesti. Kokonaisuus ratkaisee, aina!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


    KOULUTA KEHOSI KESTÄMÄÄN ENEMMÄN KALOREITA

    Myönnän, että edelleen itsellänikin on haasteita syödä riittävästi. Tarkoitan tällä, että pystyisin toki syödä vaikka kuinka paljon, mutta silloin tällöin pää pistää vastaan. Oon kuitenkin kehittynyt asiassa hurjasti ja homma on aika hyvällä mallilla nykyään. Ruoka nimittäin maistuu ja välillä tuntuu, että vatsa on pohjaton. Voin syödä hyvinkin suuria määriä ja tuntea oloni täysin normaaliksi, ilman ähkyä tai tukkoista oloa. Suuren kulutuksen vuoksi energia meneekin hyvin nopeasti käyttöön, mikä mahdollistaa normaalia suuremmat määrät safkaa.

    Hidas aineenvaihdunta ja helposti kerääntyvä rasvan määrä voi johtua myös siitä että ollaan pitkään syöty liian niukasti ja ravintoköyhästi. Myös oikeanlaisella makrojakaumalla voidaan parantaa kehon kykyä hyödyntää energiaa. Olen kirjoittanut melko kattavan tekstin aiheella PROTEIINIT, HIILARIT & RASVA – MILLOIN JA MIKSI?jossa keskitytään enemmän makrojen täsmäkäyttöön, mikä liittyy myös tähän aiheeseen.

    _mg_0169

    Olette ehkä lukeneet tai kuulleet kuinka jotkut fitness-lajeissa kisaavat ovat ns. kouluttaneet kehon sietämään suurempia määriä energiaa, jotta dieetillä ei tarvisi mennä kovin niukkoihin kaloreihin, edes dieetin loppuvaiheessa. Mitä enemmän energiaa keho sietää, sen helpompi on myös kiristää ylimääräiset rasvat pois.

    Aineenvaihdunnan pahimmat viholliset ovat painon jatkuva jojoilu, liian usein toteutetut hyvin vähäenergiset ajanjaksot (esim. pussikuurit, paastot ja vastaavat), köyhä mikroravinteiden saanti sekä paljon sokeria sekä höttöhiilareita sisältävä ruokavalio. Esimerkiksi magnesium osallistuu aineenvaihduntaan ja sen puutteessa, ei kehon pysty toimimaan yhtä tehokkaasti. Tämä sama pätee myös muihin mikroravinteihin, jonka vuoksi itse panostan myös niiden riittävään saantiin, enkä mieti pelkästään makroravinne tasolla. Mielestäni on hyvin tärkeää, mistä ne hiilarit, proteiinit ja rasvat syödään. Kun peruspohja on kunnossa, voi välillä syödä myös rennommin.

    _mg_0159

    Kun haluaa opettaa kehoa suurempiin energiamääriin, tärkein asia on uskaltaa syödä riittävästi. Ruokamääriä ei kannata nostaa kertaheitolla, eikä suunnata heti lähimpään mäkkäriin, vaan toimia kuten reversellä muutenkin toimitaan. Kalorimääriä tulisi nostaa hyvin pieniä määriä kerrallaan. Määrä voi olla esimerkiksi vain noin 100 kcal päivässä ja nostoja tehdään lähtötilaneesta riippuen parin kolmen viikon välein. Useimmiten lisäykset kannattaa tehdä hiilarien kautta, riippuen tietysti millaisella jakaumalla on syöty aiemmin.

    Suurimmat hiilarimäärät kannattaa suunnata treenin ympärille, etenkin suorituksen jälkeiselle aterialla, jolloin hiilarit menevät helpommin kehon hyötykäyttöön. Rasva hidastaa hiilarien imeytymistä, joten mikäli haluaa tehostaa tätä imeytymistä, kannattaa rasvan määrä pitää matalana tällaisilla aterioilla. Hiilarien runsaampi saanti johtaa siihen, että treeni jaksetaan tehdä tehokkaammin, lihaskatabolia treenin aikana vähenee, anabolia ja palautuminen maksimoidaan ja insuliinin vaikutukset edistävät rasvanpolttoa sekä lihaskasvua.

    pc050914

    palautusateria kovana treenipäivänä – perunaa on noin 500 g, proteiinia noin 150 g ja runsaasti parsakaalia ja salaattia. (painot raakapainoja)

    Voimaharjoittelun avulla voi nostaa kehon energiankulutusta ja tehokas voimatreeni nostaa myös kehon jälkipolttotilaa. Mitä enemmän lihasmassaa kropasta löytyy, sen enemmän saa myös syödä. Mikäli tekee suhteellisen paljon aerobista treeniä, kannattaa salitreenit tehdä puhtaasti voimaharjoitteluna. Lihasmassan kasvattamiseen paras keino on nimenomaan hypertrofinen voimaharjoittelu. Hypertrofiaan tähtäävälle harjoittelulle ovat ominaista seuraavat seikat: Moninivel-liikkeet, 80% painot ja lyhyet palautusjaksot. 80 % tarjoittaa, että jos maksiminosto on esim. 100 kg, tulee sarja tehdä noin 80 kilolla. Hyvä yleisohje on tehdä 8-12 toistomääriä ja 3-4 sarjaa. Usein etenkin naiset hinkkailevat hurjan pitkiä sarjoja pienillä kuormilla toiveena ”kiinteytyminen”. Mielestäni paljon tehokkaampi keino on käyttää salitreeneissä kunnon painoja ja tehdä aerobiset treenit erillisinä.

    Kannattaa myös muistaa, että kun lähtee nostamaan energiaa, ei tarvitse nostaa liikuntamääriä, sillä silloin tulos on plus miinus nolla. Suuria treenimääriä tärkeämpää on treenien laatu. Eli silloin kun treenataan, siinä on jokin ajatus ja idea alla. Kun treeni on riittävän tehokas, riittää esimerkiksi salitreeniin ihan hyvin 60 minuuttia. Kovatehoiset harjoitukset vaativat myös enemmän palautumista, joten levon tärkeyttä ei kannata unohtaa. Tähän samaan syssyyn täytyy muistuttaa myös kaikkein tärkeimmästä palasesta koko palapelissä – Riittävän laadukas yöuni on pohja ihan kaikelle hyvinvoinnille ja mikäli toivoo mitä tahansa tuloksia, kannattaa aina lähteä tästä palasesta liikkeelle.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    sama ruoka, mutta makrojakauma eri. Treenasin ainoastaan kerran tuona päivänä, joten hiilareita on suhteessa vähemmän ja proteiinia sekä rasvaa taas enemmän.

    KUVAT 1,2 : Anna Riska / Annmarias