SUOMALAISET EIVÄT SYÖ LIIKAA, VAAN LIIKKUVAT LIIAN VÄHÄN

Sunnuntaina tuli kirjoiteltua hiilaripropagandasta ja ravitsemukseen liittyvästä dieetti-kulttuurista. Erikoisruokavaliot ja nopeat laihdutuskuurit (trendikkäämmin sanottuna rasvanpolttovalmennukset) valtaavat markkinoita ja syömiseen kiinnitetään jatkuvasti enemmän ja enemmän huomiota. Treenataan tredikkäästi salitreenejä ja hiittejä, mutta samaan aikaan ajetaan autolla sinne salille. Ajetaan autolla tai julkisilla joka paikkaan, istutaan suurin osa päivästä ja annetaan erilaisten koneiden hoitaa kaikki mahdollinen aktiivisuus päivästä.

Kirjoitin sunnuntaina julkaistuun postaukseen, että: ”Sitähän sanotaan että ruokavalio vaikuttaa laihduttamiseen 80 % ja liikunta 20 %,  mutta mä sanoisin että arkiliikunta/aktiivisuus 40% treenit 20% ja ruokavalio 40%.” Tämä oli vaan summanmutikassa heitetty jako, mutta luettuani Arto Pesolan luomuliikunnan vallankumous – kirjaa, totesin että tuo heitto meni itseasiassa aika nappiin. Kirjassa nimittäin viitataan tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset syövät tänä päivänä vähemmän kuin kuin esimerkiksi vanhempamme.

”Suomessa tehtävän laajan Finravinto-tutkimuksen mukaan energiansaanti on tippunut keskimäärin 20 % vastaten miehillä noin 600 ja naisilla noin 400 kilokaloria päivässä! Syömme siis noin yhden Big Mac -hampurilaisen verran vähemmän energiaa päivässä verrattuna vanhempiimme. Silti yritämme vähentää energiansaantia ostamalla dieettikolaa enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Suomalaiset naiset syövät keskimäärin 1756 kcal päivässä ja miehet 2260 kcal. Molemmat alle suosituksien. Miten ihmeessä kansa sitten vain lihoo?

kuva: luomuliikunnan vallankumous/Arto Pesola

Vaikka ihmiset ovatkin nykyään passiivisia niin silti kuntoliikunnan harrastajien määrä on suurempi kuin koskaan ennen. Kuntoliikunnalla viitataan siis treenaamiseen. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa harrastavien suomalaisten määrä on ainakin kasvanut noin 40 prosentista yli 70 prosenttiin viimeisten 30 vuoden aikana.

Tästä voimme siis tehdä aika selkeän päätelmän, mistä johtuu se, että monilla (kaikista edellämainituista huolimatta) energiatasapaino jää plussan puolelle. Eli energiaa tulee liikaa kulutukseen nähden ja ihminen lihoo tai vastavuoroisesti syömistä vähentämällä ei millään meinaa laihtua.

Ongelma on kulutuksessa ja nimenomaan siinä suurimmassa vaikuttavassa asiassa, eli arkiliikkumisessa! Jos mietitään ihan loogisesti, eikö se mitä tapahtuu heräämisen ja nukkumaanmenon välillä ole paljon ratkaisevampaa kuin se yksi tunnin hikoilusessio salilla tai lenkkipolulla pari kolme kertaa viikossa?

Arkiliikunta kattoi tutkimuksessa uskomattomat 95 % päivittäisen energiankulutuksen vaihtelusta samankokoisten ihmisten välillä. Toden totta, ero kahden samankokoisen ihmisen energiankulutuksessa voi olla jopa 2000 kilokaloria, mikä vastaa neljän Big Mac -hampurilaisen energiasisältöä!

Niillä pienillä teoilla on tutkitusti paljon enemmän merkitystä kuin sillä että keskitytään siihen että syötkö kaura- vai vehnäleipää tai että täyttyykö päivän makrot oikeisiin prosenttilukuihin.

Nykyään keskitytään ihan hirveän paljon ruokavalioon ja sen lisäksi että erilaiset todella vähäkaloriset ruokavaliot sekoittavat ihmisten päätä ja aineenvaihduntaa, niiden sisältämät oudot ja täysin perustelemattomat säännöt alkavat säädellä syömisiä myös dieettien jälkeen. Se, että keskitytään hirveästi tällaiseen pikkusälään, vie itseään vain jatkuvasti poispäin tasapainosta ja siitä pysyvästä painonhallinnasta.

Ihan ensisijainen asia on katsoa kokonaiskuvaa, eli miten ne omat päivät kulkevat pääosin? Lisäämällä arkiliikuntaa päiviin, pystyy nostaa kalorinkulutusta viikkotasolla paljonkin. Kannattaa muistaa myös se, että sinun aktiivisuutesi on usein myös lapsiesi aktiivisuus. Jos aina joka paikkaan ajetaan autolla, jää myös lasten liikkuminen liian vähäiselle. Ylipainoisia lapsiakin alkaa olla jatkuvasti enemmän ja enemmän. Muutamat futistreenit viikossa ei paljon auta jos muu aika menee kännykkä tai pelikonsoli kädessä istuen sohvalla.

Toinen asia mihin keskitytään liikaa on se, että ihmiset säätelevät syömisiään lepo- ja treenipäivien välillä ja pohtivat päänsä puhki, että miten vähän sitten lepopäivänä pitäisi syödä. Asia kannattaa viedä ihan viikkotasolle ja näin ollen helpottaa elämää.

Esimerkkinä minulla on joinakin päivinä kulutus yli 4000 kilokaloria ja toisena taas hieman päälle 2000. En säätele syömisiäni niin, että kevyenä päivänä rajoitan syömisiä ja ison kulutuksen päivänä ”väkisin” syön paljon. Keskimääräinen kulutukseni tällä esimerkkiviikolla on 3225 kcal/vrk ja tarkoittaa omassa syömisessäni sitä, että syön 4-5 krt päivässä sen verran että nälkä lähtee ja niitä ruokia joista pidän.

Mun ei tarvitse kontrolloida annoskokoja tai miettiä makroja, vaan syön silloin kun on nälkä, niin kauan ettei enää ole. Jos painoni alkaisi yhtäkkiä nousta, olisi se merkki että syön keskiarvollisesti enemmän kuin tarvitsee. Asioista ei tarvitse tehdä niin vaikeeta, eikä aina ennakoida ja pelätä valmiiksi, että mitä jos syön nyt tuota ja tuota niin lihoonko heti.

Asioihin voi reagoida myös reaaliajassa ja sitten vain tehdä muutoksia tarvittavaan suuntaan.

Jos oma aktiivisuus ja kulutus on aivan hakusessa, mun mielestä erilaiset aktiivisuutta mittaavat laitteet ovat kätevä apu konkretisoimaan oman tilanteen ja muuttamaan niitä asioita joista ongelmat johtuvat. Mulla käytössä Polarin Vantage M – multisportkello.

PS. Vaikka mainitsin useampaan kertaan autolla ajamisen ns. negatiivisena asiana, voi arkiliikuntaa harrastaa hyvin monella mullaakin tavalla kuin liikkumalla kävellen/pyörällä. Itsekin tulee ajeltua autolla paljon, koska välimatkat ja tiukat aikataulut, mutta pyrin tasapainottamaan tätä sitten muilla keinoin sen verran kun pystyn.

Aktiivista päivää sinne ruutujen sinne puolen, itse ajattelin lähteä nyt kävelylle! :)

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


6 Responses to “SUOMALAISET EIVÄT SYÖ LIIKAA, VAAN LIIKKUVAT LIIAN VÄHÄN”

  1. Avatar Hilla sanoo:

    Täällä yks arkiliikunnan vannoutunut puolestapuhuja! Just eilen katsoin kellosta että päivän pyöräilyt näyttäis kuluttaneen n 700kcal. Ajatuksena mun mielestä on aika absurdi mennä autolla liikkumaan. Toki välillä meen autolla salille, jos esim samalla reissulla tarkoitus hakea viikon ruokaostokset tms. Tai joskus ihan vaan siksi että laiskottaa😂 mutta pääosin pyörällä, säässä ku säässä. Pahimmilla pakkasilla oon todennut joskus että ihan sama millä liikkuu, joka tapauksessa palelee😆

    • Jep, noista pienistä jutuista kasvaa aika isoja lukuja, joten ne todellakin vaikuttaa :)

      Kyllä mäkin liikun paljon autolla välimatojen ja aikataulujen vuoksi, mutta yritän korvata sitä kävelylenkeillä ja käyn usein esimerkiksi kävellen ruokakaupassa, jonne on sellanen 1-2 km matkaa suuntaansa.

  2. Avatar Nansku sanoo:

    Kyllähän tuo arkiliikunnan merkitys on suuri. Eri puolella Suomea ei kaikki kuitenkaan ole niin onnellisessa asemassa, että työ ja harrastukset ovat lyhyehkön matkan päässä.

    Itsellä ja monella muulla työssäkäyvällä tämä ei vain aina ole ajallisesti mahdollista. Työpaikka kun sattuu olemaan puolen tunnin autolla ajon päässä, ja lasten harratuksiinkin matkaa on viitisentoista kilometriä. Väkisin siis tulee matkat vietettyä autossa toimistotyöpäivän lisäksi. Tämän vuoksi epätoivoisesti tulee tehtyä melkein päivittäin juurikin tunnin treenejä, että edes jotain liikuntaa saisi.

    Tästä kirjoituksesta tuli vähän sellainen fiilis, että ilman arkiliikuntaa ei oikein edes kannata yrittää pysyä kunnossa, tai että se on melkein sula mahdottomuus. Itsellä painonpudotusta paljon takana, ja toivon että arkiliikunnan puute ei estä muitakin yrittämästä! :) Tämä viesti ei siis ole moitteena alkuperäiselle kirjoitukselle, vaan tsemppinä muille! :)

    • Totta, ymmärrän sen ettei kaikilla ole mahdollista liikkua pitkiä matkoja ilman autoa, mutta on paljon muitakin keinoja harrastaa arki- ja hyötyliikuntaa kuin työpaikkaliikkumiset. Ei ollut tarkoitus syyllistää vaan nimenomaan kannustaa siihen, että pienet valinnat: rappuset hissin sijaan tai 20 minuutin kävelylenkki ennen/jälkeen työpäivän vaikuttaa pitkällä kaavalla. Työpäivän aikana voi nousta välillä seisomaan tai tehdä minuutin jumpan, siivoaminen on mitä parasta hyötyliikuntaa..lasten kanssa voi mennä ulos touhuamaan viikonloppuna ja niin edelleen.

      Enkä tarkoita ettet ehkä näin jo tekisi, mutta olen sitä mieltä että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus liikkua, jos vain itse haluaa. :) Toki itse treenitkin vaikuttaa ja niitä kannattaa harrastaa ilman muuta! Kokonaisuus on aina se tärkein. :)

  3. Avatar laamee sanoo:

    Okei, eilen kävin salilla autolla, kun oli muka loskaa ja kiireitä. Kuljen paljon pyörällä ja hyvin on salin eteen mahtunut parkkiin (muita pyöriä 0-1), vaikka tammikuun kunniaksi sali on täynnä ihmisiä ja sen mukaisesti myös autopaikat.

    Sitä vain tulee pohtineeksi, että monet ihan perusjumpat ovat aika rajuja, jos muuten viettää passiivista elämää.

  4. Avatar Pyöräilijä sanoo:

    Word!!!
    Mielestäni kaupunkisuunnittelussa on tehty karhunpalvelus ihmisille sijoittamalla automarketteja ja kauppakeskuksia pelloille ja tekemällä elämästä aivan liian helppoa ja mukavaa (kropan käytön kannalta).

Kommentoi