IMETYS JA VAUVAN VATSAVAIVAT

Hiphei! Vauva-aiheiset postaukset jatkuu, koska #vauvakupla on syöpynyt mun aivoihin aika syvälle. Ei hätää, eiköhän tämäkin tästä tasoitu ja mieleen alkaa taas pulpahtaa muitakin aiheita. Nyt en jaksa stressata siitä, että pitäisi keksimällä keksiä jotain vain koska pitää.

Parin viikon iässä meidän vauva alkoi itkeä enemmän. Etenkin iltaisin meno oli sellaista että huutoa oli vaikea saada loppumaan. Vauva myös venytteli kehoaan niin, että tuli fiilis että vatsassa ei olisi kaikki hyvin. Itkut ja huudot yleistyvät tuohon aikaan muutenkin, joten aina ei ole kyse vatsavaivoista. En ole edelleenkään varma johtuiko meillä niistä vai jostain muusta, mutta koska olen luonteeltani ongelman ratkaisija, halusin edes yrittää tehdä asialle jotain. Tavoite saavutettiin, sillä ongelma katosi toiminnan myötä!

Olen aina ollut sellainen, että jos tulee joku ongelma, haluan selvittää sen. Jos se liittyy kehoon, haluan entistä enemmän selvittää syyn ja hoitaa ongelman kuntoon. 😁 Nyt koin, että jos voin omalla toiminnalla parantaa vauvan oloa, haluan ehdottomasti kokeilla. Otin siis selvää, mitkä ovat yleisimmät vatsaa ärsyttävät ruoka-aineet ja jätin ne kertaheitolla pois.

Lapsen suolisto on erityisen herkkä kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Vauvan suolistovaivoista ei kannata syyllistää itseään, sillä ravinnon lisäksi mahdollisten oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten perimä, stressi, ympäristö ja tunteiden käsittely. Siltkin äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin, erityisesti raskauden ja imetyksen aikana ja myöhemmin esimerkin kautta.

Imetysdieetillä äidin ruokavaliosta poistetaan maito, viljat, kananmuna, pähkinät, soija, palkokasvit, sipulit ja kaalikasvit. Myös voimakkaita mausteita ja makeutusaineita kannattaa välttää. Itse en lähtenyt ihan noin radikaalisti liikkeelle, vaan mietin syötyjä ruokia ja karsin niistä yleisesti vastavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet, joita olin itse käyttänyt.

Mun ruokavaliosta poistui voimakkaat mausteet, tietyt makeustusaineet, sipuli, valkosipuli, kananmuna, pavut, herneet, kaikki kaalit, kofeiini, ruisleipä, suklaa, mansikat sekä hiilihappopitoiset juomat. Gluteenia ja maitotuotteita en poistanut, vaikkakin suosin luonnostaan gluteenitonta kauraa paljon.

Painotan, että ruokavaliosta ei kannata koskaan vaan poistella ainakaan tärkeitä ruoka-aineita, ilman että korvaa niitä jollain. Oma listani sisälsi pääosin juttuja, joiden poistaminen ei juurikaan vaikuta mihinkään. Tosim mun vihannessaldo koostui pitkälti juuri kaaleista (varhaiskaali, lehtikaali, parsakaali jne) joten oli keksittävä vatsalle ystävällisempi kasvisvaihtoehto. Suuntasin siis Prismaan ja täytin pakkasen lempeät kasvikset – sekoituksilla.

Kahvin vaihdoin kofeiinittomaan ja muuten join vain vettä, koska kaikki muut aiemmin käyttämäni juomat juomat jäivät pannaan hiilihappopitoisuuden tai makeutusaineiden vuoksi. Muutenkin makeutusaineiden karsiminen poistaa aika paljon tuotteita, jos suosii ns. kevytuotteita kuten maustettuja jugurtteja, rahkoja, juomia, proteiinipatukoita, proteiinijäätelöitä, ketsuppia jne. 

Noista vihreistä jouduin hetkeksi luopumaan!

Muutos vauvan käytöksessä muuttui aikalailla heti, joka vahvisti ajatusta ruokavalion merkityksestä. Siitä saakka meillä on ollut tyytyväinen vauva, joka kyllä itkee välillä, mutta itkuun löytyy usein muu syy, kuten nälkä tai väsy. 😁

Koska poistin kaikki kertaheitolla ruokavaliostani, en tiennyt mikä olisi aiheuttanut itkut. Muutaman viikon kuluttua, aloin lisätä poistettuja ruoka-aineita yksi kerrallaan ja tällä hetkellä mulla on fiilis, että ongelman aiheuttivat vahvat mausteet, joita käytin ennen aika runsaalla kädellä. Tykkään tulisesta ruuasta ja mun maustamiset ovat joskus liikaa jopa miehelle, joten olisi aika loogista että pienen vauvan vatsa ei kestä tulista ja mausteista safkaa. Olin sitäpaitsi ostanut vahingossa extra chilillä höystetyn grillausmausteen ja käyttänyt sitä kaikkiin ruokiin. Tällä hetkellä olen palauttanut kaikki muut paitsi nuo vahvat mausteet sekä varhaiskaalin.

Tuo hieman haastavampi vaihe kesti meillä vajaa viikon, joten aika helpolla ollaan tuon minin kanssa päästy muuten. Kuten alussa mainitsin, itku voi johtua myös monista muista syistä, mutta itse halusin kokeilla, josko voin omalla toiminnalla vaikuttaa asiaan. Höpöttelin tästä aiheesta tietysti myös instagramissa ja moni vinkkasi myös vyöhyketerapiasta vauvalle. Hurjan moni oli löytänyt avun vyöhyketerapiasta, joten mahtaa olla kokeilemisen arvoinen juttu jos kotona on syystä tai toisesta paljon itkevä vauva!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ENTISET VAKKARI RUOKA-AINEET JOITA EN ENÄÄ SYÖ

Raskausajan ruokavalioni ei ole ollut kovin normaalista poikkeava alun pahoinvoinnin jälkeen. Mulla ei ole ollut juurikaan mitään mielitekoja, eikä muitakaan ruokaan liittyviä ongelmia, jos niin voisi sanoa. Muutamia ennen ihan viikoittaisia vakkariruokia on kuitenkin tippunut tosi vähälle käytölle tai kokonaan pois kuvioista.

En oikeestaan tiedä mistä tämä johtuu, mutta joissain tapauksissa tuntuu, että makuaisti on muuttunut, tai ennen niin hyvälle maistuvat jutut eivät enää tuota samalla tavalla mielihyvää! Herkkuja mun on tehnyt aika vähän mieli, tosi harvoin ollut mitään fiilistä syödä esim. karkkia tms. Toki oon noitakin syönyt, mutta jotenkin niitä on kaivannut vähemmän. Johtunee osittain siitä, että tavallista ruokaa on taas uponnut hyvään malliin ja yleisesti ruokahalu ollut hyvä!

Proteiinijäätelöt – Vielä syksyllä hamstrasin pakkasen täyteen erilaisia uutuuksia ja söin näitä ihan viikottain. Nämä olivat mielestäni ihan saman makuisia kuin tavanomainen jäätelö, joten tykkäsin herkutella hieman kevyemmillä kaloreilla näiden avulla. En tiedä mistä johtuu, mutta nyt en vaan pysty ajatella näiden syömistä! Jotkut merkit mua jopa ällöttää ja etoo. Jäätelö on muutenkin ollut mun ykkösherkku, mutta nyt raskauden aikana jäätelö ei ole uponnut enää samalla tavalla.

Proteiinipatukat – Käytin ihan päivittäin vielä jokin aika sitten. Mun mielestä patukka oli just soppeli välipala kahvin kanssa tai kiireessä, mutta nyt keksin kyllä ainakin kymmenen parempaa välipalaa syötäväksi! 😀 Maku ei jostain syystä uppoa näissäkään enää ja jos oon satunnaisesti jonkun patukan syönyt niin oon maistanut vaan esanssisen maun ja tullut jopa huono olo jälkeenpäin.

Sipsit & popcorn – Popparit on aina ollut mun ultimaattinen herkku jätskin ohella ja viime vuosien aikana oon päässyt myös sipsien makuun, kun mies ostaa niitä viikottain. Vielä syksyn alussa mun mielestä parasta oli sipsit ja hyvä dippi, mutta nyt ajatus (liian) suolaisesta combosta tuntuu epämiellyttävälle. Poppareitakaan ei ole tullut tehtyä aikapäiviin. Jostain syystä suolaiset jutut eivät kai ole iskeneet nekään.

Kanan jauheliha – Ainoa ruoka-aine, josta mulla on jäänyt alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen kunnon ”traumat”. Ostin tätä usein ennen raskautta ja alkuraskaudessa tuli syötyä mm. tortillojen kanssa ja nyt kun ajattelenkin kyseistä ruokaa niin kylmät väreet nousee. Tortillatkin ovat menettäneen hypensä tämän asiosta. Ennen tykkäsin ihan tosi paljon, nykyään tortillat menee kyllä, mutta paremman puutteessa!

Onko teillä raskaus muuttanut makumieltymyksiä eri ruokia kohtaan?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


HIILARIPROPAGANDA – JOKO RIITTÄIS?

Ruokavalioon liittyvissä trendeissä on aika paljon vaihtuvuutta ja kun jokin asia trendaa, näkyy se vahvasti somessa ja lehdissä. Seuraan itse paljon erilaisia tilejä, blogeja ja kanavia. En ole aina kaikkien kanssa kaikesta samaa mieltä ja se on ihan ok, sillä mua kiinnostaa myös erilaiset elämäntavat ja eriävät mielipiteet.

Se mitä oon huomannut ja mihin oon ehkä itsekin joskus sortunut, on se että sitä omaa elämäntapaa tai vaikka ruokavaliota tuputetaan ainoana hyvänä vaihtoehtona myös muille. Vinkkien ja positiivisten kokemusten kertominen on ihan ok, mutta jos ajatellaan vaikka tätä vallitsevaa ketogeenisen ruokavalion hypetystä niin tämäntyyppinen ruokavalio on juuri sellainen joka voi sopia yhdelle tosi hyvin ja toiselle tosi huonosti.

Tiedän, että näistä hiilareista on tullut jauhettua ehkä liikaakin täällä blogissa, mutta oon taas törmännyt niin monta kertaa tällaiseen hiilarinvastaiseen ”propagandaan” jossa toitotetaan, että ainoa keino laihtua/voida hyvin/olla energinen ja mitä ties, on jättää hiilarit pois lautaselta. Usein näissä väitöksissä käytetään argumenttia että kun hiilarit jätetään minimiin ”keho alkaa käyttää rasvaa energiana ja ihminen laihtuu”.

Todellisuudessa ihmiskeho on hieman monimutkaisempi kapistus ja edes hiilarien poisjättäminen ei päde energiatasapainon lakiin. Usein jonkun ruoka-aineen pois jättäminen toki vaikuttaa energiansaantiin negatiivisesti, mutta se ei ole mikään automaattinen fakta. Ilman kalorivajetta ei laihdu vaikka olisi kuinka ketoosissa. Ketoosi tosin helpottaa näläntunteen hallintaa ja laimentaa sitä, mutta kysymys kuuluu, kuinka kauan kukin pystyy ja haluaa olla tilassa jossa hiilarit jäävät aina pois ruokavaliosta?

Useissa tieteellisissä tutkimuksissa onkin todettu että vähähiilihydraattinen ruokavalio sekä vähärasvainen ruokavalio ovat yhtä tehokkaita laihdutukseen (ylipainoisilla). Minä väitän, että useimmille ihmisille on helpompaa noudattaa pidempään ruokavaliota, josta ei jätetä mitään pois. Ei kaikille, mutta valtaväestölle kyllä.

Olen itsekin luonnollisesti syönyt sekä vhh/ketoosi- ruokavaliolla ja tiedän, että kun ruokavalion koostaa monipuolisesti, voi se olla tosi hyvä juttu ja saada esimerkiksi väsymyspiikit ja jatkuvan makeannälän hallintaan. MUTTA usein tässä on taas siirrytty syödään mitä tahansa – ruokavaliosta ketoosiin, eikä edes kokeiltu ns. tavallista, tasapainoista ruokavaliota oikeilla ateriarytmeillä. Kuten viikko takaperin kirjoitin, ihminen toimii niin, että se vaihtaa kaiken heti uuteen, jolloin vertauspohja pizza-hamppari-ruokavaliosta vähähiilariseen tai mihin tahansa dieettiin on tietysti aika suuri.

Itse liikun samoissa määrissä kuin ammattiurheilijat, en tosin niin vakavasti 😀 mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun aloin syödä hiilareita todella vapaasti ja reippaasti, painoni putosi juuri siihen lukuun, mikä on ollut mulle se ihannepaino, jota on helppo pitää ilman tarkkailua tai ehdottomuutta.

Kaikki erikoiset ”vaivat” joita olin analysoinut ties millä vitamiinin ja mineraalin puutteella katosivat (raajojen puutuminen, yöheräily, painon nousu ilman syytä) kun yksinkertaisesti aloin syödä enemmän. Tämä matka oli kaiken kaikkiaan aika pitkä ja sisälsi erilaisia vaiheita ja kokeiluja, mutta lopputuloksena olen nyt jo pitkään ollut tilassa, missä syöminen on tosi helppoa.

Voin kertoa myös sen, että ette edes usko miten paljon ruokaa (ja herkkuja) voi tällainen aktiivinen tyyppi syödä täysin huoletta, ilman että paino nousee tai turvottaa tai jotain muuta. Edelleenkin kyse on energiatasapainosta, mutta ennen kaikkea kokonaisuudesta. Ei yhdestä treenistä tai annoksesta, vaan kokonaisuudesta kaikelta kannalta.

Olen vaan sitä mieltä, että keho (ja se kuuluisa aineenvaihdunta) toimii niin paljon tehokkaammin, kun syöminen ja ruoka ei määritä koko elämää.

tässä olin jo raskaana, mutta en tiennyt sitä 🙂

Hiilareita syytetään usein verensokerin heittelystä, mutta tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen asia. Nyt kun olen raskaana ja mun suvussa esiintyy diabetesta, piti munkin tehdä sokerirasitus, jonka teinkin reilu viikko takaperin.

Raskauden aikana olen syönyt entistä hiilaripainotteisemmin ja reilummin. Siltikin paastosokeri ja kaikki muut mittaustulokset olivat kolmosella alkavia lukuja (matala verensokeri) mikä kertoo lääkärin mukaan siitä, että aineenvaihdunta ja sokeriaineenvaihdunta toimii superteholla. Kun sokeria tulee kehoon, palaa se samantien pois. Tässä vaikuttavana asiana on tietysti mun aktiivisuus, mutta koska tiedän, että monet aktiiviset ja urheilevat tyypit miettii näitä hiilarihommia, niin tässä on mun näkökulma asiaan.

Kun olin vuosia sitten ylirasitustilassa, tuolloin mun verensokerit olivat aavistuksen liian korkeat ja silloin olin syönyt ”todella tarkkaan” ja välttänyt mm. ylimääräistä sokeria.

Jos elämäntyyli on passiivinen, voi olla ihan fiksua käyttää hiilarinlähteenä pääosin vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä, sillä ne ovat vähäkalorisia, mutta täyttäviä. Jos urheilee ja on aktiivinen, on täysin hölmöä yrittää syödä jatkuvasti mahdollisimman vähäkalorisesti.

Oon ehkä hieman muuttanut ajatustyyliäni siitä, että ruokavalio olisikaan niin merkittävässä osassa esimerkiksi painonhallinnassa. Sitähän sanotaan että ruokavalio vaikuttaa laihduttamiseen 80 % ja liikunta 20 %,  mutta mä sanoisin että arkiliikunta/aktiivisuus 40% treenit 20% ja ruokavalio 40%.

Toivottavasti ei kuulostanut paasaukselta, toivon vaan, että kun seurataan ja inspiroidutaan vaikkapa somessa, pidetään kuitenkin järki päässä ja muistetaan katsoa myös miten mikäkin tapa sopii omaan elämäntilanteeseen ja käytännössä toteutettavaksi!

Kivaa sunnuntaita! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


UUSI, ERILAINEN RUOKAVALIOVALMENNUS

Muutamaan kertaan oon täälläkin maininnut, että oon kasvanut hieman ulos tästä kaikesta massavalmennuksesta ja etenkin siitä, että ihmisiä kannustetaan laihduttamaan mitä radikaaleimmilla tavoilla. Kun näitä ”jälkiä” pääsee korjailemaan ja ymmärtää miten joku viaton laihdutusohjelma voi sekoittaa toisen suhtautumisen ruokaan ja omaan kehonkuvaan vuosiksi, ei halua enää olla mukana sellaisessa.

Laihdutusohjelmat ja valmennukset voivat olla ihan hyviä ja tehokkaita, mutta ongelma on se, että ne eivät sovi kaikille ja usein niitä ostelevat juuri ne henkilöt, joilla on jo pitkä jojoiluhistoria ja ongelmia normaalin syömisen kanssa. Eli juuri ne, joille nämä eivät sovi. Ne tyypit, jotka tarvisivat ehdottomasti yksilöllistä ohjausta ja kokonaiskuvan hahmottamista pelkän ruoka-aineet sisältävän ohjeen sijaan.

Oon miettinyt jo pitkään, mitä oikeen teen ja mihin suuntaan vien omaa työtäni. Vahvuuteni ovat ehdottomasti ravitsemuspuolella ja koen, että mulla olis niin paljon annettavaa sillä saralla. Sainkin idean hieman erilaisesta valmennuspaketista, johon en ole itse ainakaan törmännyt aiemmin.

Tämä toimii nyt aluksi ainakin ainostaan face2face-valmennuksena, eli hommaan kuuluu tapaamisia, joka toki rajaa asiakaskunnan aluksi tänne Vaasan suunnille. Koko valmennuksen punainen lanka on se, että tämä valmennus on viimeinen ruokavaliovalmennus, jonka koskaan ostat. Tämän jälkeen et tarvitse enää dieettejä, eikä ole tarvetta ostaa uusia ohjelmia tai valmennuksia. Opit itse suunnittelemaan ruokavaliosi ja ennen kaikkea syömään niin, ettet enää tarvitse jatkuvaa seurantaa ja suunnitelmaa.

Valmennus sisältää asiakkaan tavoitteesta ja lähtökohdista riippuen 3-5 tapaamista, joista jokainen kestää tunnin. Tapaamisien aikana kartoitetaan ruokavalioon liittyvät ongelmat, esteet ja haasteet. Tapaamisien aikana suunnitellaan yhdessä juuri asiakkaan tarpeita ja elämäntilannetta tukeva ruokavalio, joka on joustava, mutta tuo myös ne tulokset, jotka asiakas tahtoo.

Tavoitteiden ja tekemisen täytyy tietysti kohdata realistisesti, mutta sen vuoksi minä olen mukana ja kerron mitä mikäkin vaatii ja mikä voisi olla siihen elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu.

Ruokavalion pohja suunnitellaan niistä ruoka-aineista, joita asiakas käyttää jo valmiiksi. Opetan kädestä pitäen miten mm. voit valmistaa ruuan koko perheelle ja silti syödä tavoitetta tukevasti. Valmennuksen aikana opit itse modaamaan ruokavaliosi niin, että voit syödä kaikkea, mitään kieltämättä ja elää silti tasapainoista elämää. Opetan siis sinulle kaiken sellaisen, ettet tarvitse apuani enää valmennuksen jälkeen. Tämä ei ole siis valmis ruokavalio paperilla, joten se vaatii asiakkaalta myös motivaation opetella uusia asioita ja nähdä vaivaa niiden eteen. Vastapalveluksena saat järkevän paketin, jolla tuet hyvinvointiasi ilman että joudut jatkuvasti olemaan uudella ruokavaliolla tai kuurilla.

Tapaamisien aikana kartoitetaan lyhyesti läpi myös muut hyvinvointia tukevat asiat kuten liikunta ja uni.

Kiinnostuitko? Otan nyt alkuun muutaman testi-asiakkaan hieman edullisempaan hintaan.

3 x tapaamista pakettihintaan 200 €.

Kiinnostuitko? Laita mulle mailia: aroufit@gmail.com

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


NÄIN LASKET KALORINKULUTUKSESI & OIKEAN KALORIMÄÄRÄN DIEETILLE

Moikkamoi! Viime aikoina oon saanut tosi hyviä postaustoiveita ja ajatuksia teiltä, joten kiitos siitä. Jonkun verran on jo tullut kirjoitettua painonpudotuksesta sekä painonhallinnasta. Moni tietääkin, että painon pudottaminen vaatii energiatasapainon viemisen miinuksille, eli pitäisi syödä vähemmän kuin kuluttaa.

”Olisin kiinnostunut lukemaan postauksen näkökulmasta missä lihasmassaa on jo yli suositusten (inbody-mittaus, tiedän että ei täysin luotettava) mutta kuntoa haluaisi vähän kiristää. Ruokavalio on jo suht terveellinen. Painoa voisi pudottaa joitakin kiloja. Itsellä crosfitt tyyppistä treeniä tulee n 4treeniä/vk + muuta satunnaista liikuntaa.”

Oli kyseessä millainen kunto tahansa, samat perus säännöt pätevät aina. Ongelma ei kuitenkaan taida olla se, ettei tiedetä että tulisi syödä vähemmän, vaan sen käytännön toteutus. Mistä tietää paljonko kuluttaa ja mikä on sopiva vaje, jotta ei lähtisi keulimaan liikaa vajeen suhteen?

Sanotaanko, että tätä voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla, tärkeintä on, että syöty kokonaisenergiamäärä jää kulutuksen alle. Ei ole siis olemassa mitään sääntöä, että herkuttelu pilaa dieetin tai että tietyt ruoka-aineet laihduttavat nopeammin.

Olen huomannut, että monesti tätä syömistä ja kuluttamista lasketaan vain päivätasolla, joka saattaa johtaa siihen, että jos tulee päivä kun kaikki ei menekkään ihan putkeen, ajatellaan että peli on menetetty. Homma kannattaakin viedä ainakin viikkotasolle, jolloin joustoa on enemmän, eikä yksittäiset päivät merkitse niin paljon.

Kerron teille esimerkin:

Paljon liikkuva henkilö kuluttaa maanantaista torstaihin keskimäärin 3000 kaloria, viikonloppuisin meno on passiivisempaa ja kulutus on 1800 kcal. Näin ollen hänen kokonaiskulutus viikossa on 17 400 kcal ja päiväkohtainen keskiarvo 2485 kcal. Vaikka hän söisi viikonloppuna enemmän kuin niiden päivien kulutus on (=1800 kcal), ei paino nouse, ellei syöty kokonaismäärä nouse paljon keskiarvon yli.

Sama pätee syömiseen, eli jos joskus on päivä kun tulee syötyä ”liikaa”, ei kannata ajatella että kaikki on nyt pilalla, vaan palata takaisin rutiineihin heti seuraavana päivänä. Jos jatkuvasti lipsuu, näkyy se tietysti myös tuloksissa.

No mistä sitten voi tietää oman kulutuksensa?

Multisport-kellot ovat aika kätevä apu, sillä pidemmällä käytöllä niistä saa juuri viikko – ja kuukausitason keskiarvoja tietoonsa. Netissä olevat laskurit ovat myös käteviä apureita. Siltikin hyvin usein käy niin, että vaikka laskuri laskee jonkun arvon kulutukselle, paino ei lähde tippumaan. Usein kyseessä on se, että kulutus on pienempää kuin laskurit antavat ymmärtää. Monesti tässä mennään metsään sillä, että kuvitellaan heti kyseessä olevan jokin sairaus, kun järkevämpää olisi energiansaannin moderointi oikeanlaiseksi.

Yleisesti ottaen – 500 kcal / vrk on hyvä määrä pudottaa energiansaantia. Itselleni on kuitenkin toiminut kiristelykausilla paremmin se, että vedän vajeen suuremmaksi viitenä päivänä viikossa ja syön sitten vastaavasti enemmän kahtena päivänä viikossa. Tämä vaatii hieman ymmärrystä kulutuksesta ja syödystä ruuasta, mutta kuten sanoin, oli aina itselleni helpompaa, koska arkisin menen muutenkin tukka putkella, enkä edes ehdi miettiä nälkää sen kummemmin.

Ymmärrän, että kalorilaskureiden käyttö voi tuntua hankalalta, mutta jos haluaa oppia laskemaan joustavammin energiansaantia ja kulutusta, on näistä suuri apu. Alkuun kannattaa aloittaa sillä energiamäärällä, jonka laskuri antaa ja mikäli paino ei lähde laskuun, aletaan energiansaantia vähentää pikkuhiljaa niin kauan, että löytyy tila, jolloin paino lähtee tasaisesti laskuun.

Perusaineenvaihdunnan laskeminen:

Naiset

18-30 vuotiaat 14,7 x paino + 496
31-60 vuotiaat 8,7 x paino + 829
yli 61 vuotiaat 10,5 x paino + 596

Miehet

18-30 vuotiaat 15,3 x paino + 679
31-60 vuotiaat 11,6 x paino + 897
yli 61 vuotiaat 13,5 x paino + 487

Esimerkkinä 60 kg painava raskasta työtä tekevä naishenkilö: 8,7 x 60 + 829 = 1351 kcal

Kokonaiskulutuksen laskeminen:

Kerro yllä saamasi perusaineenvaihdunnan tulos aktiivisuustasosi mukaan ja saat päivittäisen kokonaiskulutuksesi.

  • 1,3 = ei lainkaan aktiivinen
  • 1,5 = satunnaisesti aktiivinen tai arkiaktiivisuutta jonkin verran
  • 1,7 = liikkuminen säännöllistä tai arki aktiivista/työ fyysistä
  • 1,9 = arkiaktiivinen kuntourheilija
  • 2,2 = kovaa fyysistä työtä tekevä, erittäin paljon kuntoileva

1351 x 2,2 = 2972 kcal vuorokaudessa.

Jos kyseinen esimerkkihenkilö haluaisi pudottaa järkevästi painoaan, kannattaisi hänen pudottaa syöty energiamäärä noin 2500 kilokaloriin ja reagoida painon liikkumiseen, joko vähentämällä tai lisäämällä ruokaa.

Jos tämä esimerkkihenkilö tekisi fyysistä työtä vain arkisin, kannattaisi hänen laskea kulutus erikseen myös viikonlopun päiville ja laskea näistä keskiarvokulutus, josta vähennettäisiin – 500 kcal.

ma-pe: 2972 kcal = 14 860

la-su: 2026 kcal = 4052

= 18 912, joka tarkoittaa että k.a on 2700 kcal / vrk.

2700 kcal – 500 = 2200 kcal

2200 kcal/vrk dieettiä tukevilla makroilla olisi:

  • 120 g proteiini = 480 kcal
  • 90 g rasva = 810 kcal
  • loput hiilareista 910 kcal = ~227 g hiilaria.

(proteiini 2-2,2 g/painokilo, rasva 1-1,5 g / painokilo, loput hiilareista)

Kuten mainitsin painoa voi pudottaa ja hallita eri tavoilla, tärkeintä on löytää tapa, joka sopii itselle. Mulla on nykyään myynnissä ravintovalmennusta, jonka kesto vaihtelee kuukaudesta ylöspäin. Lisätietoa voi kysellä sähköpostitse (aroufit@gmail.com). Asiakaspaikat ovat aika täynnä, mutta nyt lokakuussa mahtuu muutama uusi mukaan.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook