Lähes jokaisessa haastattelussa (nyt kuulostaa siltä, että tekisin paljonkin haastatteluja 😀) multa kysytään, mistä saan motivaation treenaamiseen tai terveelliseen ruokavalion noudattamiseen. Usein myös valitellaan, että olisi niin kiva saavuttaa sitä ja tätä, mutta kun ei vaan ole motivaatiota tehdä tarvittavia muutoksia. Voin paljastaa erään hyvin tärkeän seikan tämän asian tiimoilta. Motivaation saapumista omaan elämään voi odotella ja odotella, mutta aika varmaa on, ettei se sieltä itsestään yhtäkkiä tipahda. Että heräät yhtenä aamuna täynnä motivaatiota, jonka avulla saavutat kaiken haluamasi.
Eräs suuri virhe onkin odottaa motivaatiota tekemiseen, kun homma menee oikeastaan niin, että tekeminen synnyttää motivaation. Olet ehkä huomannut, että ajatus kodin siivoamisesta tuntuu vastenmieliseltä ja suurelta taakalta aina siihen saakka, kun vaan aloittaa. Yhtäkkiä innostut ja kuuraat kotia enemmän kuin oli edes tarkoitus. Treenaamaan lähteminen voi tuntua hyvin epäkiinnostavalta aina siihen saakka, kun vaan keräät kamat kasaan, lähdet ja aloitat. Edellä mainitut jutut ovat niitä pienempiä asioita, pienemmässä mittakaavassa, mutta loppupeleissä myös isompiin haaveisiin pätee ihan samat asiat, silloin vaan joutuu tehdä töitä hieman pidempään, kuin se parin tunnin siivous.
Voin kuvitella, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ihan tyytyväisiä omaan tilanteeseen. Ollaan toivottu jo useiden vuosien ajan sitä viiden tai kymmenen kilon painonpudotusta tai parempaa kuntoa, joka toisi helpotusta omaan arkeen ja terveydentilaan. Ajatus voi tuntua sekavalta, jos ei tiedä mitä tulisi tehdä, tai ei vaan ole ollut motivaatiota ja voimia tehdä muutoksia. Tämä seuraava lause on niin helppo sanoa, mutta asia vain menee niin, että vaikein steppi on se aloittaminen. Suunnitelman teko ja siinä pysyminen. Tekosyitä löytyy aina, mutta jos tällä kertaa unohtaisikin kaikki tekosyyt ja keskittyisi mielummin ratkaisemaan ongelmat, ehkä silloin pääsisi tällä kertaa maaliin saakka. Mä ajattelen aina, että ihan kaikki on mahdollista, meidän jokaisen kohdalla. Ei ole olemassa esteitä, pelkkiä hidasteita. 🙂
Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että itseensä pitäisi olla tyytyväinen, oli tilanne mikä tahansa. Ruoskimalla itseään pääsee harvoin pysyvään lopputulokseen, sillä mielen voima on sen verran vahva, että vaikka saadaan tuloksia, negatiiviset ajatukset eivät ikään kuin anna olla tyytyväinen. Mikäli itse alan tehdä töitä jonkun tavoitteen eteen, pyrin ajattelemaan positiivisesti. Olen itseeni tyytyväinen, mutta voin silti haastaa itseäni saavuttamaan enemmän.
Mulla on nyt dieettipäivä numero kolme ja voin kertoa, että aluksi oli hieman haastavaa alkaa noudattaa tarkkaa ruokavaliota, sillä olen ihan tyyvyäinen nykytilanteeseen ja sen takia ei ollut mitään järjentöntä motivaatiota, että nyt kesäkuntoon 2016! 😀 Lopetin turhan analysoinnin ja aloin toimia. Ostin tarvittavat ruuat, kaivoin keittiövaa’an esiin ja valmistin aterioita valmiiksi. Sitten vain aloin syömään niitä ja tadaa nyt on jo motivaatio kasvanut sen verran korkeelle että tämä sujuu jo leikiten. Joskus on vaan parempi olla ajattelematta liikaa ja alkaa vain toimia kohti tavoitetta. 🙂 Mainittakoon vielä, että tämä dieetti toimii siis kokeiluna suunnittelemilleni ruokavalioille, joita on tulossa myyntiin piakoin.
Mitä sinä haluaisit saavuttaa? Ehkä otat jo tänään ensimmäisen askeleen kohti tavoitettasi. On myös täysin ok olla haluamatta mitään muutosta, kukin taplaa tyylillään! 🙂
kuvat: Eve
Mä ajattelen asiaa niin, että tuollainen ”sitten yhtäkkiä innostut” -hetkikin vaatii sen jonkin alkumotivaation, kipinän jotta sen tekemisen ylipäätään aloittaa. Musta kyse on ennemmin ehkä siitä, että osaa tunnistaa, miten erilaisista asioista koko motivaatio syntyy. Eli justiinsa niin kuin sanoit, että myös itse tekeminen synnyttää ja ylläpitää motivaatiota.
Ja sitten sen hyväksyminen, että vaikka on kuinka monta asiaa jotka haluaisi tehdä, niin kaikkeeen ei energia vain riitä samaan aikaan. On pakko valita kulloiseenkin hetkeen ja elämäntilanteeseen ne asiat, joihin on eniten halua ja aikaa ja energiaa.
Totta! Ei sekään toimi että yrittää haalia kaikkea mahdollista samaan aikaan. Tietysti motivaatio syntyy ihan alkuajaan halusta saavuttaa jotain. Monilla asia jää kuitenkin ajatuksen tasolle juuri siksi ettei oteta sitä ensimmäistä steppiä ja aleta toimia, koska ajatus tuntuu vaikealta. Useinhan kaikki asiat tuntuu ajatuksen tasolla rankemmalta kuin sitten todellisuudessa ovatkaan! 🙂
Alkuun täytyy sanoa kiitokset aivan mahtavasta blogista! Pääosin olen tässäkin asiassa samaa mieltä kanssasi, mutta tuohon yhteen lauseeseen on pakko puuttua. Sanot, että kaikki on mahdollista, eikä ole esteitä, on vaan hidasteita. En tiedä tarkoititko tällä vain liikuntaan/ kehonmuokkaukseen liittyviä tavoitteita, mutta itseäni kyseinen lause harmittaa (ei pelkästään täällä, ihan yleisesti) tällä hetkellä sen verran, että pakko sanoa sananen siihen liittyen.
Itse olen tiennyt jo vuosia, mikä on unelma-ammattini ja olenkin tehnyt pitkään töitä sen eteen, että pääsisin kyseiselle alalle opiskelemaan. Kyseessä ei ole mikään harvinainen ammatti, eikä sinne pitäisi olla mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa päästä opiskelemaan. Paitsi jos sattuu olemaan hieman liian huono näkö. Ja ei, minulla ei ole mitenkään erityisen huono näkö, hieman likinäköä vaan (ja sitäkin vain toisessa silmässä ihan hiukan liikaa), mutta kouluun on niin tiukat näkövaatimukset. Itselleni onkin todella vaikea käsittää, miksi se yksi ainoa unelma, jonka eteen on tehty niin paljon töitä ja joka minulla on ollut jo vuosien ajan, on niin saavuttamattomissa. Siksi en pidä tuosta lausahduksesta. Toki lause toimii varmasti moneen asiaan, mutta joskus niitä esteitä vaan oikeasti on.
Pahoittelut aiheeseen liittymättömästä avautumisesta, mutta tuo lause vaan sattuu olemaan aika kipeä minulle tällä hetkellä 😀
Ymmärän, että tuo lause voi ketuttaa, varsinkin sun kaltaisessa tilanteessa ja kaikki sympatia sinne sulle, ymmärän miten harmittava tilanne voi olla. Joskus kuitenkin mahdottomastakin voi tehdä mahdollista. En tiedä sun alaa, enkä sitä mitä kaikkea olet jo yrittänyt, mutta onko tosiaan niin ettei oikeasti ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä opiskelemaan? Miten laserleikkaukset ynnä muut? Anteeksi jos kysymykset kuulostavat tyhmälle. 🙂
Luin tässä taannoin hieman samanlaisen ongelman kanssa olleen tarinan, kannattaa tsekata =) –> http://www.hs.fi/ihmiset/a1461033771472
Ei kuulosta ollenkaan typerille kysymyksille, ihanaa että jaksat vastata näin perusteellisesti kaikkiin kommentteihin, vaikka niitä varmasti tulee paljon 🙂
Laserleikkausta olen tietysti itsekin miettinyt ja sen ajatuksen voimalla (että sillä saisin näköni kuntoon) jaksoinkin monta vuotta tehdä haaveilla ja tehdä töitä unelmani eteen. Nyt todellisuus on kuitenkin iskenyt vasten kasvoja, sillä silmäni ovat mm. kuivumisen taipuvat, ja leikkaus pahentaisi todennäköisesti vähintäänkin sitä ongelmaa, eikä tietenkään muutenkaan olisi riskitön. Sen takia olenkin joutunut pohtimaan onko riskin ottaminen sen arvoista, että mahdollisesti pilaa näkönsä koko loppu elämäksi. Toisaalta haluaisin aivan hirveästi, mutta toisaalta taas olen miettinyt, onko tästä tullut jo jonkinlainen pakkomielle. Jos nyt otan riskin, enkä oikeasti edes halua vaikkapa kymmenen vuoden päästä tehdä sitä työtä. (Niin ja eihän se mitenkään olisi edes varmaa, että pääsisin edes kouluun vaikka näköni olisikin riittävä, koska en tiedä olisinko muuten soveltuva henkilö alalle)
Noh mutta periaatteessa kai tämäkin olisi mahdollinen unelma 🙂
Ja tuohon uutiseen liittyen, ihailen kyllä naisen luovuutta ja periksiantamattomuutta, mutta en usko että omalla kohdallani olisi kiertoreittiä esimerkiksi tuon näön suhteen. En kuitenkaan päässäni suostu uskomaan, että kannattaisi luovuttaa, joten tulen varmaan hamaan tappiin asti tekemään siinä sivussa töitä haaveeni eteen, vaikka se ei mihinkään johtaisikaan.
En nyt enempää ala roustamaan kun en sen enempää tiedä, mutta laserleikkaukset ovat tänä päivänä erittäin turvallisia ja edistyneitä, eivät tietenkään 100% riskittömiä niinkuin ei autolla ajaminenkaan 🙂 terveisin, todella surkeasta näöstä koko elämänsä kärsinyt, 5v sitten leikkauksessa käynyt ja nyt sellaisia unelmiaan toteuttava, joiden en ikinä ajatellut olevan minulle mahdollisia <3
Mun motivaatio aikoinaan syttyi ensisijaisesti voida paremmin -> mad. puhdas ja terveellinen ruoka sekä halu saada liikakiloja pois. Motivaatiota ylläpitää hyvä olo, kilot veks, liikkumisen ilo, uuden oppiminen, itsensä haastaminen ja kehittyminen/onnistuminen sekä uudet ihmiset joihin on tutustunut liikunnan kautta 🙂
Juuri näin! Mulla kans tuntuu ettei olis edes vaihtoehtona elää muulla tavoin, koska liikunnasta ja hyvästä ravinnosta tulee vaan niin hyvä olo! =)
Hei ihan näin ot mutta haluaisin kysyä proteiinijauheista. Olen käsittänyt että käytät nykyisin hamppuproteiinia, miksi hamppu eikä riisiproteiini? En pysty käyttämään heraa joten olen käyttänyt maustamatonta riisiproteiinia, sehän on melko jauhoista joten olisi kiva löytää smoothieihin paremmin sopiva vaihtoehto, olisiko hamppuproteiinista korvaamaan?
Joo itseasiassa tänään se hamppu just loppui ja käytin puhdistamon herne&riisiproteiinia 🙂 Mulla on ollu se Freewayn luomulaatuinen hamppuproteiini ja sitä suositeltiin sen laadun takia ja koska sisältää paljon hyödyllisiä ravinteita yms. Tää tuote on aika kallis, mutta kokeilin sitä just sen laadun vuoksi. 🙂 Rehellisesti sanottuna juuri tuo hamppu ei ole maultaan mikään kovin hyvä, että jos on herkkä makujen suhteen niin se voi tuntua aika vahvalta. Koostumus on verrattavissa esim. heraan!