TREENAAJA, NÄIN KIIHDYTÄT AINEENVAIHDUNTAASI SYÖMÄLLÄ

Kirjoittelin viime viikolla aiheesta dieetti ja herkkupäivä ja sainkin siitä idean kirjoittaa aiheesta myös hieman toisesta näkökulmasta. Oikeastaan aihe on sinänsä aika lähellä, sillä oon nyt kokeillut tässä viime viikkoina hieman erilaista kiristelytapaa kuin aikaisemmin. Mun normikäytäntöhän on ollut hyvinkin tiukka, eli dieetillä vedän 24/7 puhtaasti ja jokaisen päivän ruuat menee pitkälti samalla kaavalla. Oon kuitenkin myös sitä mieltä, että kokeilemalla uusia ja erilaisia tapoja oppii aina jotain uutta. Mikäli käy niin, ettei uusi tapa olisikaan loppupeleissä se toimivin, kaikesta löytyy kuitenkin aina hyviä juttuja käytäntöön myös tulevaisuudessa.

Oon tosiaan aloittanut jälleen tekemään omia salitreenejä ohjauksien lisänä, mikä tarkoittaa, että treenaan määrällisesti tosi paljon. Päivään kertyy 2-4 tuntia treeniä, 5-6 päivänä viikossa. Salitreenit teen puhtaasti voimatreeneinä, sillä ohjaukset ovat pääosin intervallharjoittelua ja osa myös hyvin kovatehoisia hiittejä. Tämä tarkoittaa, että keho kuluttaa hiilareita melko runsaasti treenien laadun vuoksi. Olen kuitenkin syönyt hieman tiukemmin viikolla, eli pidän kalorit miinuksella, mutta tankkaan viikonloppuna päivän, tai miinuskalorien määrästä riippuen jopa kaksi päivää.

Syy miksi tällaisia tankkauksia kannattaa välillä pitää on se, että kovatehoiset treenit tyhjentävät lihaksien glykogeenivarastoja, eivätkä ne välttämättä pääse täyttymään kunnolla, etenkin jos ruokavalio pyritään pitämään hyvin puhtaana ja jopa kevyenä muina päivinä. Tällöin käy usein niin, että pikkuhiljaa treenitehot putoavat, kehitys stoppaa ja jopa motivaatio voi lähteä laskuun. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei mikä tahansa sunnuntailenkki kuluta glykogeenivarastoja, vaan siihen tarvitaan hyvin intensiivistä treeniä. Esimerkiksi intervalliharjoittelu/HIIT tai kuntosalitreeni, jossa tehdään yli kahdeksan toistoa per sarja lasketaan tällaiseksi harjoitteluksi. Kun glykogeeniä riittää käytettäväksi, saa myös treeneistä enemmän tehoja irti, mikä johtaa parempaan kehitykseen. Kuntosaliharjoittelua/plyometristä treeniä tehtäessä täydet varastot pitävät myös huolen siitä, että säästetään tehokkaammin lihasmassaa.

Mikäli treenaat paljon ja tahdot buustailla aineenvaihduntaasi tankkauspäivä kannattaakin toteuttaa seuraavilla ohjeilla, jotta siitä saadaan paras mahdollinen teho irti. Sanotaanko vielä, että tankata voi eri tavoin, mutta kaikkien koulukuntien punainen lanka on kuitenkin, että hiilihydraatteja syödään tuona päivänä enemmän tai todella paljon enemmän kuin normaalisti. Se miten paljon syö, kannattaa suhteuttaa muiden päivien toimintaan, eli treenaako todella paljon ja syökö miinuksilla, jolloin tankkauspäivänä voi vedellä huolettomammin. Jos taas arkena tulee syötyä runsaammin hiilaria tai treenimäärät/treenitehot eivät päätä huimaa, silloin vähempikin tankkaus riittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse toimin niin, että syön viikon kalorivajeesta riippuen 500-1000 kcal enemmän kuin normaalisti niin, että kaikki lisäkalorit tulevat hiilihydraateista. Jokainen voi toki päättää itse millä hiilarilla tankkaa, mutta tärkkelyspitoiset ruuat toimivat hyvin (lista postauksen lopussa). Tankkausruokien lähteet tulisivat siis olla mahdollisimman hiilaripitoisia, ilman suurta määrää rasvaa ja proteiinia. Proteiinin saannin voi pitää muuten aika lailla samalla tasolla kuin normaalisti, eli 1,5-2 g proteiinia per rasvaton painokilo ja rasvan määrän taas mahdollisimman alhaisena. Rasvan suhteen voi siis tiukentaa hieman, mutta toki sitäkin tulee hieman syödä. 

Sen lisäksi, että tankkauspäivän avulla saadaan treenitehojen kautta vaikutus aineenvaihduntaan, on hiilihydraatteja syömällä mahdollista nostaa esimerkiksi erilaisten aineenvaihduntaa säätelevien hormonien tasoja. Hetkittäinen kalorien nostaminen estää tehokkaasti myös säästöliekin syntymistä, mikä tarkoittaa siis suomeksi aineenvaihdunnan hidastumista, liian vähäisen syömisen tai liian kovaa treenaamisen johdosta. Aina ei tarvitse olla dieetillä, sillä kovat treenit ja määrällisesti kuormittava urheilu saattaa vetää kropan tilaan, jossa aineenvaihdunta jumahtaa paikoilleen. Kehoa on mahdollista opettaa sietämään hyvinkin suuria energiamääriä ja tällaiset oikein toteutetut tankkauspäivät ovat siihen oiva keino. Mikäs olisikaan parempaa kuin se, että voi syödä hurjia määriä safkaa ja pysyy kireenä kuin viulun kieli. 😉

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Painotan vielä, että tankkaus on hyödyllinen vasta glykogeenivarastojen ollessa alhaiset, tällöin syöty lisäenergia menee glykogeeniksi lihaksiin ja maksaan sekä varastoituu rasvaksi vasta viimeisenä vaihtoehtona jos edellä mainitut ovat täynnä. Suuret rasvamäärät saattavat puolestaan varastoitua vyötärölle, koska rasva ei voi varastoitua samalla tavalla glykogeeniksi kuin hiilihydraatit. Tämän vuoksi rasvaa tulisi syödä tankkauspäivinä vain vähän (~ 50 g toimii yleispätevänä ohjeena)

Tankkauspäivän jälkeen on täysin normaalia, että olo saattaa olla turvonnut, sillä hiilarit keräävät myös nestettä. Nesteen kertyminen ei slti tarkoita lihomista ja ne lähtevätkin päivän parin sisällä tasoittumaan normaaliin, kun palataan takaisin normaaliin rytmiin. Täytyy sanoa, että oma olo oli tänään aamulla hieman epämukava kaiken nesteen vuoksi, mutta päivän ensimmäinen treeni kulki sen verran hyvin, että oli se sen arvoista. Sain nostettua sarjapainoja melko runsaasti ja muutenkin kokonaisvaltainen buugi oli todella jees. Jo ekan treenin jälkeen nesteet lähtivät hyvin liikkeelle ja illalla varmasti saadaan loputkin hikoiltua! Se, miten usein kannattaa tankkailla riippuu pitkälti treenimääristä, liikunnan tehosta ja intensiteetistä, keskimääräisestä kalorien saannista/vajeesta, sekä kuten aikaisemmin mainitsin, hiilihydraattien saannista muina päivinä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mielestäni on hyvin motivoivaa, että lisäämällä syömisiään voi parhaillaan tehostaa rasvan palamista, treenin mielekkyyttä ja aineenvaihdunnan toimintaa. Tämä nostaa myös motivaatiota itse treenaamista kohtaan, sillä ilman treenaamista ei näitä hyötyjä saada! Etenkin paljon treenaavat dieettaajat, kokeilkaas tätä, jolloin sekä psyykkinen että fyysinen jaksaminen paranee.

Valitettavasti sokeri, etenkin perinteiset herkut kuten karamellit, leivonnaiset jne eivät ole parasta mahdollista tankkaustavaraa, sillä niiden sisältämä sokeri sisältää sekä glukoosia että fruktoosia. Fruktoosi taas on aine, jota elimistö käsittelee hieman eri tavalla kuin muita hiilareita. Fruktoosi käsitellään pääosin maksassa, jolloin se myös täyttää maksan glykogeenivarastot tehokkaasti, mikä on toki positiivista. Mutta kun maksan varastot ovat täynnä, ylimääräinen fruktoosi päätyy helpommin rasvaksi. Valitettavasti siis 500 gramman karkkisäkki tai litra kevyt jäätelöä ei ole paras mahdollinen vaihtoehto tankkaukseen. 

Tankkausruokia:

  • kaurahiutaleet
  • riisi, pasta, peruna, bataatti
  • riisikakut, leipä, murot
  • ketsuppi (esim. kastikkeena edellä mainituille)

Fruktoosia runsaammin sisältävät tankkausruuat (näitä kohtuudella, lisäksi rasvan määrää kontrolloimalla):

  • irtokarkit
  • kevyt jäätelö
  • hedelmät
  • piltit/hillot
  • jotkut leivonnaiset

ENTÄ JOS SYÖ LIIAN VÄHÄN?

”Olisi kiinnostavaa (ja todennäköisesti itselleni hyödyllistä…) lukea postausta liian vähän syömisestä! Jotenkin on sellainen tunne että saatan syödä liian vähän, mutta jotenkin sitä ei vaan osaa/uskalla syödä enempää. Muutenkin tässä maailmassa omakin järki alkaa hämärtyä ja ei vaan enää tiedä että mikä olisi sopivasti, kun kaikkialta somesta pursuaa vaikka mitä…”

Nykyään saattaa kuulla aika useinkin, että ongelma ei ole liikaa syömisessä, vaan päin vastoin. Eli toivotaan jonkinlaista tulosta esimerkiksi kehonkoostumuksen muutoksessa tai urheilullisissa tavoitteissa. Tämä saattaa kuulostaa sinänsä hassulta, sillä jos haluaa painon laskevan, täytyy nimenomaan syödä vähemmän kuin kuluttaa. Mitä tarkoittaa sitten liian vähän ja mistä ihmeestä tietää mikä on liian vähän ja mikä sopivan vähän?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vähän ei aina tarkoita energiansaannillisesti vähän, eli joskus ruokavalio voi koostua energiapitoisista ruoka-aineista, joista saa ns tyhjää energiaa. Tie tähän tilanteeseen johtuu usein epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Saattaa olla että päivän aikana ei tule juurikaan syötyä yhtään lämmintä ateriaa tai muutakaan järkevää, mutta energiat saadaan karkeista, leivoksista, voileivistä jne.. Tällainen tilanne johtaa taas usein liian vähäiseen proteiininsaantiin ja siihen että kehonkoostumus muuttuu löysäksi ja olo veteläksi. Kehonpaino saattaa siis olla hyvinkin alhainen, mutta rasvaprosentti on silti koholla. Tunnetaan myös nimellä laihaläski. Kalorit määrittelevät sen putoaako vai nouseeko paino, mutta se mistä ne kalorit saadaan, määrittelee hyvin pitkälti sen mistä keho koostuu.

Entäs jos syö terveellisesti, mutta liian kevyesti? Tämä on ehkä enemmän meidän naisten ongelma, ei tietenkään aina. Usein moni nainen yrittää syödä jatkuvasti niin terveellisesti ja kevyesti ettei koskaan tule oikein kylläiseksi. Kannattaa tosiaan muistaa ettei kaikki ole aina kiinni niistä kaloreista. Niukka energiansaanti johtaa myös siihen, ettei keho saa riittävästi mikroravinteita, jolloin se ei pysty toimia optimaalisesti. Nykyajan ravinto on muutenkin hieman köyhempää ja jos sitä tulee vielä liian vähän, ei ole ihme että aineenvaihdunta hidastuu ja kaikki niin sanotusti jämähtää paikoilleen.

Alla olevat kuvat on nähty ennenkin, mutta hyvä esimerkki siitä että noissa ”ennen-kuvissa” söin juurikin hyvin kevyesti ja liikuin tooodella paljon. Jälkeen kuvissa söin (syön edelleen) runsaasti, säännöllisesti ja jopa rennommin. En myöskään kuole siihen, että välillä jää treenejä välistä.

P6050477_Fotor_Collage

dsc02409_fotor_collage

Liian pitkään, liian vähäisillä energiolla eläminen voi siis aiheuttaa aineenvaihdunnan hidastumista ja hormonitoiminnan häiriöitä. Elimistön tärkein tehtävä on pitää keho hengissä ja jos ajaudutaan tilanteeseen, jossa elimistö kokee, ettei energiaa riitä kaikille elintoiminnoille, pitää se kiinni kaikista mahdollisista energioista, jotta tärkeimmät elintoiminnot pysyisivät toiminnassa. Vähemmän tärkeät toiminnot lakkaavatkin (tai hidastuvat) usein toimimasta, mikäli energiaa saadaan liian vähän, liian pitkiä aikoja (mm.ääreisverenkierto, hiuksien, kynsien ja ihon hyvinvointi, aineenvaihdunta). 

Useinhan homma menee niin, että kun vähennetään syömisiä, paino alkaa pudota, mutta jossain vaiheessa putoaminen hidastuu tai lakkaa kokonaan. Jos edelleen vain vähentää syömisiään, tekee samalla hallaa itselleen sopeuttaessaan kehoaan pienempiin energiamääriin. Keho on nimittäin hyvinkin sopeutuvainen. Sopeutusmisvaiheessa keho alkaa varastoimaan energiaa (=rasvaa), madaltamaan energiakulutusta ja käyttämään lihaksia energianlähteenä. Tällainen tila ei toki tule hetkessä, mutta pitkät dieettirupeamat tai ”superterveellinen” elämäntapa voi johtaa jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa jokainen ylimääräinen suupala näkyykin hetkessä vyötäröllä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli tällainen elämäntyyli on kestänyt useita vuosia, ei kannata odottaa että ongelma korjaantuisi ihan hetkessä. Maltti on valttia. Tärkeimmät asiat ovat tietysti lepo, hormonitoiminnan tasapainottaminen sekä energian lisääminen maltilla. Nykyinen elämäntyylimme on usein hyvin stressaavaa ja kun siihen lisätään sähköjäniksen lailla hyppiminen, juokseminen ja suorittaminen, ovat usein myös yöunet hataralla pohjalla. Kun aletaan parantaa omaa terveyttä, uni on aina ensimmäinen asia, mikä täytyy laittaa kuntoon. Se on pohja ihan kaikelle. 

Ruokamäärää kannattaa alkaa nostaa maltillisesti ylöspäin ja antaa kehon sopeutua siihen rauhassa. Mikäli kehon tila on se, että ollaan jo paahasti säästöliekillä, kannattaa kokeilla reverseä, eli käänteistä dieettiä, jonka aikana pyritään saamaan kroppa mahdollisimman hyvin normaaliin tilaan ja nostamaan aineenvaihdunta takaisin normaalille tasolle. 100-200 kaloria lisää päivän energiansaantiin/per viikko on aika sopiva määrä. Tämä pieni määrä otetaan hiilihydraateista. Myös energian laadulla on tietysti väliä. Mahdollisimman ravitseva ruoka takaa mikroravinteiden saannin paremmin. Itse suosittelen myös lisäämään laadukkaat vitamiinilisät mukaan. Esimerkiksi magnesiumin vaje aiheuttaa univaikeuksia ja usein suositusmäärät eivät riitä vajeen poistoon, vaan määriä täytyy nostaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli ongelma on vain se, että pelkää syödä tarpeeksi, auttaa siihen vain se, että alkaa ihan tietoisesti lisäämään ruokamääriä vähän kerrallaan. Lupaan, että pian tullaan huomaamaan treenitehojen parantuminen, vireystason parantuminen sekä aineenvaihdunta lähtee rullaamaan tehokkaammin kohti haluamiaan tuloksia.

Omakohtainen kokemukseni on myös se, että liikkuvana ihmisenä ruokaa saa ihan oikeasti syödä paljon. Itse olen saanut parhaat tulokseni juuri kehonkoostumuksen muutoksen suhteen silloin, kun olen syönyt runsaasti, mutta toki hyvistä lähteistä. Vaikka paasaan paljon ravintotiheiden ruokien merkityksestä, kannattaa muistaa että kun pohja on kunnossa, ei maailma kaadu siihen että joskus syö jotain ihan muuta. Juuri tällainen liian tarkka, liian terveellinen ja liian suunniteltu ruokavalio voi johtaa tekstissä mainittuihin ongelmiin ja etenkin siihen että alkaa jaotella ruokia hyviin ja huonoihin, jolloin on tosi vaikeaa löytää tasapainoa. Kun syö riittävästi, ei myöskään kärsi ruokahimoista jolloin herkutteluhetket eivät lähde yhtä helpolla käsistä.

Mukavaa viikonloppua kaverit, muistetaan että ruoka on kaveri, ei vihollinen! 🙂

 


TREENILIIKKEET JOITA VIHAAN (MUTTA TEEN SILTI)

Treenaaminen on mielestäni useimmiten kivaa, mutta ei kuitenkaan aina. Useimmiten homma menee niin, että ennen treeniä saattaa olla väsynyt fiilis, mutta heti kun aloittaa liikkumisen niin kaikki olot karisee sen myötä. Musiikilla on myös mieletön vaikutus, heti kun biitti alkaa pumpata niin omakin verenkierto vilkastuu. 🙂 Mulla on myös treenejä, joita rakastan tehdä ja sitten niitä, jotka pitää vain tehdä. Treenin sisällä saattaa olla liikkeitä, joista en pidä, mutta niiden hyödyllisyyden takia teen ne silti. Itse en esimerkiksi tykkää yhtään treenata selkää, kun taas rintaa ja olkapäitä haastavat liikkeet on ihan lemppareita.

tt

Tässä tulisikin liikkeet, joita ”vihaan” mutta teen silti:

Ylätaljaveto eteen – En tiedä mikä tässä on niin vammaista, mutta en tykkää yhtään. Silti tein tänäänkin ylätaljaa vinopenkki punneruksen parina. Todella hyvä liike, kunhan saa tekniikan kohdilleen!

Kyykky – Kyykkääminen on yksi parhaista tavoista kuormittaa alavartaloa ja sen vuoksi kyykyn eri variaatiot kuuluvatkin mun treeniohjelmaan. Kyykkyhypyt menee vielä ihan ok, mutta syväkyykkääminen isojen painojen kanssa ei kuulu meikämuijan lempipuuhiin! 😀

Leuanveto – Voiko olla ärsyttävämpää liikettä?! Vaikka kuinka treenaat niin aina leuanvedot saa koko kropan ihan hapoille. Etenkin leveällä myötäotteella vetäminen kuuluu mun inhokkeihin. Silti olen taas aloittanut leukojen treenaamisen ja oon jo aika hyvällä matkalla siihen missä oon parhaimmillaan ollut, eli noin 15 leukaa (vastaote) omalla painolla ja yksi kappale 25 kilon lisäpainolla. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sitten jos siirrytään suurempaan kokonaisuuteen niin on myös liikuntamuotoja, jotka ei vaan ole meikäläisen juttu. Näitä en tosin harrasta oikeastaan ikinä!

Juokseminen aka lenkkeily – En ymmärä miten olen joskus jaksanut läydä lenkillä 3-5 krt viikossa. Juoksin aina saman 10 kilometrin lenkin ja nyt pelkkä ajatuskin oksettaa. 😀 Kävin kesällä yhden ainoan kerran juoksemassa ja jo ensimmäisistä minuuteista mietin että saako jo lopettaa. Liikuntamuotona hyvä ja tehokas, mutta teen mielummin aerobiseni jotenkin muulla tavoin. Lyhyemmät vedot ja esim. mäkivedot ovat sitten asia erikseen.

Venyttely/kehonhuolto – Ei varmaan tarvitse perustella pidemmälle. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä kun innostun jostain rauhallisemmasta liikuntamuodosta. En tiedä mikä tässä on niin vaikeeta, mutta ei vaan nappaa!

Tanssiminen – Tää saattaa johtua siitä, että kyseinen liikuntamuoto ei ole mun vahvuuksia. On nimittäin kivaa tehdä kaikkea missä on hyvä. En ole vaan koskaan saanut mitään kiksejä tanssimisesta muualla kuin baarin dance floorilla. 😀

Samaistuuko joku näihin tai tuleeko mieleen omia inhokkeja?

tt2

Vaatteet & kengät: PUMA / Intersport Vaasa

kuvat: Riikka


MUISTATTEKO #RESEPTIREMONTIN?

Aloitin viime vuonna postaussarjan, jossa tuunailin perinteisiä ruokia hieman terveellisemmiksi ja ehkä jopa nykyaikaisemmaksi versioksi. Nyt mulla on jälleen kunnon kokkailubuumi päällä, joten ajattelin startata tämän uudelleen. Jos teillä on toiveita/ideoita ruuista joita voisin lähteä tuunailemaan niin pistäkää koodia kommenttiboksiin!

collage_fotor

Tässä kaikki aiemmin tuunatutu reseptit:

#RESEPTIREMONTTI – MAKARONILAATIKKO

#RESEPTIREMONTTI – LASAGNE

#RESEPTIREMONTTI – FALAFEL-PITALEIVÄT

#RESEPTIREMONTTI – HAMPURILAISATERIA RANSKALAISILLA & MAJONEESILLA

#RESEPTIREMONTTI – SPAGHETTI CARBONARA

#RESEPTIREMONTTI – JOULULAATIKOT

#RESEPTIREMONTTI – JOULUTORTUT


MIKSI JOTKUT EIVÄT LIHO YHTÄ HELPOSTI?

Kysyessäni teiltä vinkkejä postausaiheisiin, osa sanoi että voisin aina välillä nostaa myös ns. vanhoja aiheita uudelleen. Olen kirjoittanut niin paljon artikkeleita, etten edes itse aina muista kirjoittaneeni jostain asiasta. Tässä yksi aihe, joka tuli vastaan ja jonka luulisi olevan mielenkiintoinen edelleen!

Tämä on siitäkin syystä mielenkiintoinen ja hyvin laaja aihe, sillä siihen vaikuttaa moni asia. Mun mielestä jokaisen ulkomuoto onkin monen eri asian lopputulos. Useasti juuri kuulee puhuvan, kuinka joku voi syödä vaikka kuinka paljon lihomatta, mutta uskon että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kyse on kuitenkin loppujen lopuksi siitä, että henkilö ei kuitenkaan syö kulutuksensa yli. Tällaisissa tapauksissa on yleensä kyseessä henkilö, jolla on vapaa ja rento suhtautuminen ruokaan, hän syö silloin kun on nälkä ja mitä tekee mieli, mikä johtaa siihen että energiansaanti pysyy aisoissa.

Ulkopuolisen silmissä nähty hamppariannos voi olla henkilön ainoa ateria tai ostetusta sipsipussista syödään vain pieni osa. Ulkopuolisena on hyvin vaikea sanoa kenenkään ruokailukokonaisuudesta mitään, ellei näe henkilön jokaista suupalaa useana päivänä. Hyvin usein ihmisen ulkomuoto on kuitenkin elämäntyylin lopputulos, vaikka joku kuinka sanoisi syövänsä mitä sattuu ja suuria määriä. Kuten kirjoitin, tämä pätee luultavasti useimmissa tapauksissa, sitten on myös niitä geneettisesti erilaisia, joiden aineenvaihdunta toimii nopeammin kuin he jaksavat syödä. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääosin siis jokaisen henkilön ulkomuoto on syödyn energian ja kulutetun energian lopputulos. Voit syödä sen hamppariaterian tai suklaalevyn päivittäin lihomatta, riippuen mitä muuta syöt. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, sillä ravinnon laatu taas vaikuttaa muihin asioihin, kuten jaksamiseen, verensokeriin, mielialaan ja olotilaan, jotka taas heijastuvat niihin päivän muihin ruokailuihin.

Väsyneenä tekee enemmän mieli makeaa ja liian väljät ruokailuvälit altistavat liian suurelle annoskoolle. Tasapainoinen ja terveellinen ruokailu on aina monen asian kokonaisuus, eikä siksi kannata juuttua liiaksi kaloreihin. Mitä kehonkoostumukseen tulee, myös kaloreiden lähteellä on väliä. Ainakin oman kokemukseni mukaan on täysin eri asia syönkö Fazerin sinistä vai raakasuklaata, sillä usein raakasuklaan syömisen jälkeen olo on jopa entistä timmimpi, kuvitelmaa tai ei, mutta siltä tuntuu. 😀 Esimerkiksi kookosöljyn on tutkittu käyttäytyvän kehossa eri tavoin kuin muut rasvat ja sen sanotaan jopa tehostavan rasva-aineenvaihduntaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aktiivisuus on tietysti myös suuressa roolissa tässä asiassa. Usein juututaan vain treenimääriin, mutta jos katsotaan tavallista kuntoilijaa, kokonaiskulutuksen kannalta arkiaktiivisuus on melkeinpä suurimmassa roolissa. Jos mietitään, että moni istuu koko päivän töissä ja sitten ajaa autolla kolmesti viikossa kuntosalille ja liikkuu siellä tunnin, on se aika vähäistä kokonaiskulutuksen kannalta.

Kannattaakin satsata arkiaktiivisuuteen ja liikkua aina kun on mahdollista. Pienistä jutuista kasvaa suuri kokonaisuus, sillä ihmisen keho on kuitenkin luotu liikkumaan, eikä istumaan. Poikkeuksena tässä on urheilijat ja runsaasti liikuntaa harrastavat, joilla tulee useita tunteja liikuntaa päivässä. Silloin se jo vaikuttaakin kulutukseen huomattavasti. Myös liikunnan lajilla on väliä.  Kevyet liikuntamuodot kuluttavat vähemmän energiaa, mutta kehoa ja mieltä hellivillä liikuntamuodoilla (body&mind) voi taas olla muita positiivisia vaikutuksia stressin lievitykseen, mikä taas vaikuttaa myös kehonkoostumukseen ja rasvanpolttoon. Omaa kulutusta ja aineenvaihduntaa voi tehostaa hankkimalla lihasmassaa. Jos hiilarit maistuvat hyvin, kannattaa harrastaa voimaharjoittelua tai tehokkaita intervallitreenejä, jolloin syödyt hiilarit menevät kätevämmin lihaksien käyttöön, kuin jenkkakahvoihin. Olen kirjoittanut teksin aiheesta ”VOIKO HYÖTYLIIKUNNALLA KORVATA TREENIN”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lapsuus ja sen aikainen ylipaino vaikuttaa myös siihen, miten helppo on pysyä terveellisessä painossa aikuisena. Lihominen tuottaa uusia rasvasoluja aina kahteenkymmeneen ikävuoteen saakka, jonka jälkee rasvasolujen määrä on vakio. Aikuisen laihtuessa rasvasolut vain pienenevät ja lihoessa suurenevat. Rasvasolut kyllä kuolevat, mutta niiden tilalle tulee aina uusia. Uusimpien tutkimuksien mukaan on todettu että myös aikuisilla rasvasoluja syntyy ja kuolee, mutta kumpaakin tapahtuu yhtä paljon. Siksi rasvasolujen määrä ei muutu.

Tämän perusteella voisi olettaa että olisi helpompi pysyä hoikkana jos ei ole ollut lihava lapsena. Olemassa olevat rasvasolut kun pyrkivät saamaan täytettä helpommin kuin olemattomat. Myös lapsena opitut ruokailutavat vaikuttavat olennaisesti siihen, miten syödään myöhemmällä iällä. Ellei tietoisesti halua muuttaa tapojaan, pysyvät usein optitut mallit myös aikuisena käytössä. Tämän vuoksi on aika huolestuttavaa katsella nykynuorison epäaktiivista elämäntapaa ja suurta roskaruuan ja energiajuomien kulutusta. Lihavasta lapsesta/nuoresta kasvaa usein entistä lihavampi aikuinen, joka taas siirtää omat tapansa seuraavalle sukupolvelle. Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen ja poikkeuksiakin löytyy, mutta huonompaan suuntaan ollaan menossa valitettavasti.

Esimerkiksi monien muuten hoikkien vaivana tunnetut jenkkakahvat ovat liiallisen sokerin puputtamisen aikaansaannosta. Matala kehon paino ei aina ole tae terveellisyydestä, sillä kehonkoostumus voi olla hyvinkin erilainen kahden samanpainoisen henkilön välillä. Lihasmassa mahtuu pienenmpään tilaan kuin saman painoinen määrä rasvaa, jonka ansiosta enemmän lihasmassaa omaava henkilö voi olla melko painava, mutta silti pienikokoinen.