Treenaaminen on mielestäni useimmiten kivaa, mutta ei kuitenkaan aina. Useimmiten homma menee niin, että ennen treeniä saattaa olla väsynyt fiilis, mutta heti kun aloittaa liikkumisen niin kaikki olot karisee sen myötä. Musiikilla on myös mieletön vaikutus, heti kun biitti alkaa pumpata niin omakin verenkierto vilkastuu. 🙂 Mulla on myös treenejä, joita rakastan tehdä ja sitten niitä, jotka pitää vain tehdä. Treenin sisällä saattaa olla liikkeitä, joista en pidä, mutta niiden hyödyllisyyden takia teen ne silti. Itse en esimerkiksi tykkää yhtään treenata selkää, kun taas rintaa ja olkapäitä haastavat liikkeet on ihan lemppareita.
Tässä tulisikin liikkeet, joita ”vihaan” mutta teen silti:
Ylätaljaveto eteen – En tiedä mikä tässä on niin vammaista, mutta en tykkää yhtään. Silti tein tänäänkin ylätaljaa vinopenkki punneruksen parina. Todella hyvä liike, kunhan saa tekniikan kohdilleen!
Kyykky – Kyykkääminen on yksi parhaista tavoista kuormittaa alavartaloa ja sen vuoksi kyykyn eri variaatiot kuuluvatkin mun treeniohjelmaan. Kyykkyhypyt menee vielä ihan ok, mutta syväkyykkääminen isojen painojen kanssa ei kuulu meikämuijan lempipuuhiin! 😀
Leuanveto – Voiko olla ärsyttävämpää liikettä?! Vaikka kuinka treenaat niin aina leuanvedot saa koko kropan ihan hapoille. Etenkin leveällä myötäotteella vetäminen kuuluu mun inhokkeihin. Silti olen taas aloittanut leukojen treenaamisen ja oon jo aika hyvällä matkalla siihen missä oon parhaimmillaan ollut, eli noin 15 leukaa (vastaote) omalla painolla ja yksi kappale 25 kilon lisäpainolla. 😀
Sitten jos siirrytään suurempaan kokonaisuuteen niin on myös liikuntamuotoja, jotka ei vaan ole meikäläisen juttu. Näitä en tosin harrasta oikeastaan ikinä!
Juokseminen aka lenkkeily – En ymmärä miten olen joskus jaksanut läydä lenkillä 3-5 krt viikossa. Juoksin aina saman 10 kilometrin lenkin ja nyt pelkkä ajatuskin oksettaa. 😀 Kävin kesällä yhden ainoan kerran juoksemassa ja jo ensimmäisistä minuuteista mietin että saako jo lopettaa. Liikuntamuotona hyvä ja tehokas, mutta teen mielummin aerobiseni jotenkin muulla tavoin. Lyhyemmät vedot ja esim. mäkivedot ovat sitten asia erikseen.
Venyttely/kehonhuolto – Ei varmaan tarvitse perustella pidemmälle. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä kun innostun jostain rauhallisemmasta liikuntamuodosta. En tiedä mikä tässä on niin vaikeeta, mutta ei vaan nappaa!
Tanssiminen – Tää saattaa johtua siitä, että kyseinen liikuntamuoto ei ole mun vahvuuksia. On nimittäin kivaa tehdä kaikkea missä on hyvä. En ole vaan koskaan saanut mitään kiksejä tanssimisesta muualla kuin baarin dance floorilla. 😀
Samaistuuko joku näihin tai tuleeko mieleen omia inhokkeja?
Vaatteet & kengät: PUMA / Intersport Vaasa
kuvat: Riikka
Heh, inhokit ovat: rinta- ja ojentajapunnerrukset, leuanvedot… ja tietyt venyttelyliikkeet. Ehkä juuri sen takia että olen niin huono punnertamaan ja vetämään leukoja vaikka muka kuinka olen treenannut. Lenkkeily on tosi tylsää, en juuri käykään juoksemassa enää, vaikka se on tehokas liikuntamuoto.
Kehonhuoltoa, venyttelyä, joogaa yms. ja tanssimista rakastan yli kaiken 🙂
Ensin ajattelin että kyllä mä tykkään melken kaikesta, mutta tekstiä lukiessan tajusin etten minäkään pidä ylätaljasta, juoksemisesta ja tanssista hahha 😀 myöskin kaikki kamppailulajit on no no…
Moikka. Olen miettinyt pt:n ottamista, koska vietän paljon aikaa salilla ja urheillessa ja haluaisin siitä kaiken hyödyn irti, mutta ongelmana on se, että en tiedä kehtaanko ottaa keneenkään pt:hen yhteyttä, koska haluaisin silti elää tätä minun normaalia arkeani johon kuuluu myös illanistujaiset alkoholin merkeissä sillon tällöin esim. Kerran Kuukauden kahden välein. matkustelu jolloin ei ole mahdollista syödä pilkulleen kaikkia aineksia ja herkkujakin tykkään joskus nautiskella. Haluaisin toimivan ruokavalion ja treenin arkielämäni ympärille, mutta en haluaisi luopua kaikesta, koska se on osa elämääni. Tulee vain fiilis, että ymmärtääkö kukaan valmentaja satunnaista alkoholin tai herkkujen nautiskelua Vai ajatteleeko ettei ole sitoutuva, kun ei voi niistä luopua. Olen kuitenkin vielä nuori ja haluan, että treeni ja terveellinen elämäntapa on osa elämääni ei koko elämäni.
Moikka! PT:täkin löytyy jokaiseen tarkoitukseen ja mikäli kerrot omat tavoitteesi pystyy ohjelman suunnitella sinulle sopivaksi. Itse ainakin ymmärtäisin täysin sun näkökulman ja se kuulostaa varsin tervehenkiseltä. 🙂 Vastaus on siis että todellakin kehtaat! 😉
Oma inhokki on juurikin taka-/etukyykky 😀 Ehkä osasyynä jäykät nivelet eli kyykky ei vaan mee 90 asteen kulmaa alemmas painojen kanssa vaikka olisikin lantiota leveämpi asento. Onko tämä ihan normaalia vai pitäiskö mun alkaa säännöllisesti nilkkojen liikkuvuutta harjoittelemaan? Syväkyykky (jalat kapeassa asennossa) on ehdoton no no ilman painojakin , keikahdan selälteni ilman tukea. 😀
Hahah, melkeen kaikki sun inhokit on mun lemppareita 😀 Ainut yhteinen inhokki tais olla toi tanssi. Yks mistä itse en yhtään tykkää on spinning ja kaikki pyöräily. Käyn silti välillä spinningissä koska sen jälkeen on niin voittajafiilis, mutta tunnin aikana aina vannon etten tuu ikinä uudestaan 😀 Salilla inhokki taitaa olla kaikki ojentajiin liittyvät liikkeet.
Plankan. Fyy F#n. Efter två barn är min core en skugga av sitt forna jag. Fast jag försöker träna mage och rygg är det som om någonting har gått sönder, jag har ingen ”kontakt” med musklerna längre. Vidare så hör inte bodypump/salträning till mina favoriter. Tycker det är tråkigt och för lågt tempo. Simning och skidning är inte heller toppen, främst för att jag är dålig på det. Skidar med samma säkerhet som min 6-åring (han tycker ju att det är skoj när mamsen ligger i snön lika mycket som han). Spinning ser jag ingen poäng med, sjuk där bak och sitta och flåsa en halvmeter från främmande typer är inte my cup of tea. Till all tur gillar jag nästan allt annat..:)
Inhoan selkätreeniä ylätaljoineen ja kulmasoutuineen. Saleilu on viime aikoina hieman jäänyt muutenkin, mutta yläkroppani kaipaisi vahvistusta ja juuri noita selkäliikkeitä 🙁 😀 Vuorikiipeilijästä en myöskään tykkää. Kaikenlaisista lankkuvariaatioista kyllä tykkään, mutta vuorikiipeilijä ei nappaa.
Tanssi ei ole munkaan juttu, mutta en inhoa. Juoksu on yks lemppari <3 Sen sijaan en voisi kuvitellakaan meneväni uimaan. Tylsää kuin mikä eikä tule edes hiki 😀
Aika samat inhokit, tosin juokseminen on ihan huippua kunhan saa kituutettua ensin 10 minuuttia. Leuanvetojen aloittaminen avustetusti kuminauhalla on tosi nöyrää puuhaa, siitä on taas aloitettu pitkän tauon jälkeen. Kehonhuolto salilla nopein venytyksin tuntuu turhalta ajan hukalta, mutta otan siihen oman aikansa yin-joogassa, jossa venytetään 3 minuutin ajan pitkiä syvävenytyksiä. Siinä siis maataan joogamatolla ja venytys tapahtuu itsestään eri asennoissa, täytyy vaan osata ja malttaa olla paikoillaan. Tosi tylsää mutta niin tehokasta.
Samaistun leukoihin ja tanssimiseen!
Ylätalja on jotenkin tosi tylsä! Jostain syystä en tykkää melkein mistään vatsalihasliikkeistä, VARSINKIN siitä yleisestä istumaannoususta, terveisin yläastetraumat…
Juokseminen taas on parasta urheilua mitä tiedän, MUTTA jostain syystä vihaan sitä juoksumatolla. 😀
Hei mä samaistun ihan jokaiseen!! 😀
Sivulankku ja siitä kierto (painolla tai ilman). Ylitaipuvat nivelet ei tee tätä yhtään helpommaksi käsivarsille.
Mulla on samat samat inhokkiliikkeet salilla, tosin selän treenaaminen ei oo mulle mitenkään vastenmielistä. Yleensä ottaen treenaa ennemmin yläkroppaa kuin jalkoja. 🙂
Inhokkilaji on pyöräily. Kesällä lähdin tekee miehen houkuttelemana pidemmän pyörälenkin ja koko sen ajan kiukuttelin mielessäni, että miks piti yleensä lähteä, kun mä inhoon tätä touhua… Spinning taas on jostain syystä aivan eri juttu, se taas on kivaa! 😀