ENTÄS DIEETIN JÄLKEEN?

Sain jonkun verran toiveita tästä aiheesta, eli miten jatkaa ruokailuja tiukemman vaiheen jälkeen. Monilla on tietysti pelkona se, että sössii kaikki tulokset, mikä ei ole toivottavaa. Sanoisin, että kunhan välttää ääripäät niin homma ei lähde ihan pahasti metsään. Ääripäillä tarkoitan, että joko lähdetään syömään koko dieetin edestä kaikki herkut ja jutut joista on ”jäänyt paitsi” tai sitten toinen ääripää on se, ettei se dieetti lopukaan silloin kun piti. Eli ei uskalletakaan lisätä ruokaa riittävästi. Erilaiset dieetit ovat siinä mielessä riski ihmisille, joilla lähtee helposti käsistä suuntaan tai toiseen.

Ensimmäisenä on hyvä ymmärtää, että ihmisen keho ei toimi niin, että joka aamu kalorit ”nollaantuu” ja aloitetaan alusta, vaan kyseessä on jatkuva tila, joka tasapainoilee kulutuksen ja energiansaannin kanssa. Kun ollaan oltu pidempään dieetillä, eli miinuskaloreilla, kestää myös hetki ennen kuin tila palaa takaisin tasapainoon. Vaikka ruokaa aletaan lisäämään, usein käy niin että vielä hetken aikaa paino jatkaa laskua alaspäin ja tuloksia tulee dieetin loppumisesta huolimatta. Tämä taas johtaa monesti ajatukseen, että ”voin syödä ilman huolta ja laihdun vaan..”. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja jos vaan jatkaa syömistä, jossain vaiheessa miinus muuttuukin plussalle ja kiloja alkaa putoamisen sijaan kertyä.

Ruokaa täytyy siis uskaltaa alkaa syödä lisää, mutta ei vetää homma överiksi. Kuulostaa järkevältä eikö vaan? 😀 Kaloreiden nosto kannattaa tehdä hiilihydraatteja lisäämällä pikkuhiljaa. Jos ruokavalio koostuu pääosin terveellisestä ravinnosta ja treeniäkin tulee tehtyä, voi noston tehdä muutamassa reilummassa osassa. Kuten jossain aiemmassa postauksessa mainitsin, reverse diettaus on jopa muodikasta nykyään ja homma on ehkä viety liian pilkunviilaamiseen ja asiasta on tehty vaikeampaa kuin se on.

Itse tein niin, että dieetin loppumisen jälkeen nostin samantien energiat + 500 kcal ylös. Vaikka oon ollut alkuviikolla kipeänä ja aktiivisuus ollut tosi pientä niin pidin silti ruokamäärät samoina. Kroppa on todellakin tykännyt tästä ja oikeen tuntee miten keho imee kaiken energian käyttöön. Haastavaa on se, että voisi syödä vaikka kuinka paljon, mutta omalla kohdallani auttaa se, että pidän noista määristä huolta vielä tämän alkuvaiheen ajan, eli lasken kalorit ja makrot. Kuten valmentajani sanoi, kontrolli on hyvä asia dieetin jälkeen, sillä usein voi käydä myös niin että kun lisää energiaa ja huomaa olon kohentumisen –> alkaa treenaamaan kovempaa –> kulutus nousee jälleen, jolloin nosto ei riitäkään. Kontrolli voi siis tarkoittaa myös sitä, että huolehtii syövänsä riittävästi!

Kokonaistavoite on nostaa noin + 1000 kcal energioita ylös, jolloin olen reilusti kolmentonnin paremmalla puolella kokonaisenergioiden suhteen. Jos jossain vaiheessa tulee fiilis, että haluan siistiä taas kuntoa niin on ainakin jotain mistä leikata, sen sijaan että jäisin kituuttelemaan kahteen tonniin, josta leikkaamalla energiansaannit olisivat jo tosi alhaalla.

Yleispätevänä ohjeena 200-300 kalorin nosto per viikko on aika sopiva, jos treenaa paljon, en näe mitään ongelmaa nostaa heti vaikka sen 500 kcal ylöspäin. On turha pelätä, että lihoisi jotenkin salamannopeasti kaiken takaisin, kuten sanoin, usein energioiden lisääminen pistää vain pökköä pesään ja olosta tulee ihan loistava!

Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa:

aamupuuroon + 20 g kaurahiutaleita

lounaalle + 20 g pastaa/riisiä jne

välipalalle + 30 g riisikakkuja tai esim. banaani

päivälliselle + 20 g pastaa/riisiä jne

= 330 kcal (65 g hh)

Mainittakoon vielä, että mun instagramin puolella on käynnissä arvonta jossa voi voittaa itselleen ja kaverille henkilökohtaiset ruokavaliot by minä. Pakettiin kuuluu siis tavoitteita tukeva ravinto-ohjelma opastuksineen.

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TANKKAUSPÄIVÄN RUOKAPÄIVÄKIRJA

Noniin vihdoinkin pääsen naputtelemaan tästä aiheesta postausta. En tiedä mikä tässä on kestänyt, mutta monesti on kyselty, mitä tapaan syödä silloin kun mulla on korkeamman kalorin päivä a.k.a hiilaripäivä. Kirjoittelin hiilaritankkauksesta yleisemmin täällä ja noiden ohjeiden perusteella menen pitkälti itsekin. Mainittakoon vielä tähän, että tankkauspäivä ei ole itselleni sen kummemmin mikään ”mättöpäivä”, sillä syön pääosin ihan tavallisia ruokia tuolloinkin, määrät vain suurempina. Kaikki kuvat eivät ole tuolta päivältä, kun tietysti unohdin kuvata annoksia, mutta aika samoilla kaavoillahan nuo kaikki ateriat yleensä menee!

Ateria 1:

  • suuri kattilallinen kaurapuuroa valkuaisella (kaneli & steviasokeri)
  • tuoreita mansikoita
  • kasa maissikakkuja

Ateria 2:

  • iso kasa pastaa
  • broilerin suikaleita
  • varhaiskaalia
  • parsakaalia
  • salaattia & hapankaalia
  • ketsuppia

tämä ei siis ole kyseinen annos, vaikka sisältää samoja juttuja. 🙂

Ateria 3:

  • iso kasa maissikakkuja (melkein koko paketti :D)

Ateria 4:

  • 2 suurta karjalanpiirakkaa + vähärasvaista hummusta

Ateria 5:

  • 3/4 pellillistä itse tehtyä ”tankkauspizzaa”  (ohje oli snäpissä: kaurapohja, korkeat hiilarit, vähän rasvaa) + päällä kevyt kermaviilistä ja dipistä tehtyä kastiketta. Pellillisestä pizzaa jäi siis pieni slaissi jäljelle.
  • salaattia & hapankaalia

Ateria 6:

  • Massiivinen kulho täynnä itse tehtyä popcornia (kookosöljy + maissinjyvät) 😀

Päivän kokonaishiilarit noin 500 grammaa. Koska rasvan määrä tulee pysyä melko alhaalla, säästän usein kaiken rasvan noihin poppareihin, sillä ne on mun lempparijuttu tankkauspäivinä. Pidän siis kaikilla muilla aterioilla rasvan mahdollisimman alhaisena ja käytän jäljelle jääneen määrän popparin paistoon. Suosin tietysti muina päivinä monipuolisemmin hyviä rasvalähteitä. Mullahan oli neljä tankkauspäivää putkeen, jolloin myös päivien sisältö vaihteli myös aika paljon!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


10 SÄÄNTÖÄ JOIDEN AVULLA PYSYN KUNNOSSA

En koe, että eläisin mitenkään kovin kurinalaista elämää, vaikka se saattaa jonkun ulkopuolisen silmin siltä vaikuttaa. Kaikki on aina suhteellista ja se mikä on normaalia toiselle voi olla extreemiä toiselle. Oon urheillut koko elämäni, joko kilpaillen tai ihan vaan omaksi ilokseni ja nykyään ammattini on myös liikuttaa muita. Terveellinen ravinto kulkee käsikädessä treenin kanssa, enkä voisi koskaan elää väkisin jollain elämäntavoilla, jotka eivät tule mulle luonnostaan.

Oon monesti painottanut, että mikäli toivoo esimerkiksi terveellisistä ruokailutavoista ja treenistä elämäntapaa, tulisi löytää ne itselle sopivat jutut. Kun asioista nauttii, ne tulee luonnostaan, ilman pakottamista. Mulle on esimerkiksi tärkeetä nauttia hyvästä ruuasta ja siksi panostan siihen paljon. Suunnittelen ja testailen, miten saisin maittavia annoksia aikaiseksi, terveellisyydestä tinkimättä.

Vaikka monet asiat tulevat helposti ja luonnostaan se ei tarkoita, että en olisi tarkka esimerkiksi siitä mitä syön. Voin myöntää rehellisesti, että olen tarkka ja mietin paljon mitä tulen milloinkin syömään. En koe tuota kuitenkaan mitenkään taakaksi, enkä ole asiasta sairaalloisen tarkka. Jollekin on tärkeää esimerkiksi meikata huolellisesti jokaisena aamuna ja toinen haluaa tietää mitä laittaa suusta alas, ei sen kummempaa. 🙂 Mulle on myös tärkeää pysyä hyvässä kunnossa, koska silloin voin myös psyykkisesti kaikista parhaiten.

Ajattelin kirjoitella ”sääntöjä” joista pidän kiinni ja jotka tukevat omaa elämäntapaani. Sääntö on ehkä hieman liian vahva ilmaus, mutta ehkä te ymmärrätte mitä tarkoitan.. 🙂

Jokaisen päivän rule number one on juoda vähintään 0,5 litraa vettä heti kun herään. Tätä olen noudattanut jokaisena päivänä jo yli kymmenen vuoden ajan.

En herkuttele koskaan arkisin. Tämä on kulkenut mukana ihan nuoresta saakka, joten se tulee myös ihan luonnostaan. En joudu taistella asian kanssa, jota en ole koskaan harrastanut, joten tää on sellainen rutiini kuin vaikka hampaiden pesu päivittäin.

Valitsen aina vähäsokerisimman tuotteen ja tarkistan useimmiten juuri lisättyjen sokerien määrän erilaisista tuotteista. Pieni juttu, jolla on pidemmällä aikavälillä suurempi merkitys.

En juo kaloreita. En siis juo juuri koskaan mitään energiaa sisältävää juomaa. Juon muutenkin hyvin vähän limsoja/mehuja. Silloin harvoin kun juon, valitsen sokerittoman version. Alkoholia tulee tietysti joskus juotua ja myös silloin valitsen aina vähäkalorisimman vaihtoehdon. 

En juo silloin kun syön. Ruoka tulee pureskeltua huolella ja ravinteiden imeytyminen on parempaa. Kun syö rauhassa, ehtii tuntea kylläisyyden tunteen paremmin. Juon vasta hetken ruokailun jälkeen.

Syön vaihtoehtoisia herkkuja normaalien sijaan. Suurimmaksi osaksi tapaan syödä herkutkin ”terveellisempänä versiona”, eikä tämä tuota itselleni ongelmaa. Nautin niistä ja tykkään kovasti valmistaa annoksia itse, sillä silloin annoksella on jotenkin vielä enemmän arvoa. Toki joskus on kivaa hakea vaikka perinteinen karkkipussi ja syödä se leffaa katsellen, mutta tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin.

Syön paljon vihanneksia! Rakastan vihanneksia ja voisin syödä niitä ihan liikaa. Mun annokset ovat aina megalomaanisen suuria juuri tästä syystä johtuen, sillä voin tunkea yhteen annokseen 300 g kaalia ja 300 parsakaalta, salaatteineen päivineen.

Syön paljon ruokaa – Tavallista, normaalia, puhdasta ruokaa. Mitä ruokaan tulee, en säästele kaloreita, vaan mietin enemmän ravintoarvoja.

En napostele aterioiden välissä. Tämä on hieman uudempi tapa, joka on syntynyt nyt kun oon noudattanut tarkempaa ruokavaliota. Sitä ei välttämättä edes tiedosta miten paljon tulee naposteltua kun napsii päivän mittaan sieltä täällä, vähän sitä ja tätä.

Jos syön ulkona tai ravintolassa esim. lounasta, valitsen myös silloin aina parhaan vaihtoehdon. Salaattipöydät on aina toimivia, sillä silloin pystyy itse valita mitä lautaselle latoo. Terveelliset elämäntavat eivät vaadi kieltäytymistä kaikesta, mutta itse koen että valitsemalla hyviä valintoja suurimmaksi osaksi, pysyy kokonaisuuskin kunnossa ilman suurta työtä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MIKÄ HIILAREISSA PELOTTAA?

Olin tänään ravintoon/hyvinvointiin suuntautuvassa haastattelussa, jossa multa kysyttiin mielipidettä siihen, mikä asia on eniten pielessä, mitä tulee näihin edellä mainittuihin juttuihin. Kirjoitan tämän tekstin ajatuksena että kohderyhmänä on perus aktiiviset ihmiset, siis suunnilleen sama kohderyhmä kuin tämän blogin lukijoissa.

On tietenkin hyvin vaikea sanoa yhtä tiettyä asiaa, joka koskisi kaikkia, mutta on asia, jonka puuttumisen olen huomannut toistuvasti viime vuosien aikana. Tämä asia on riittävä syöminen ja juurikin oikeanlaisten asioiden syöminen. Asiahan on hyvin yksinkertainen, liikkuessa kehon ensisijainen energianlähde on hiilihydraatit, joten miksi ihmeessä niiden syömistä pelätään sekä rajoitetaan ja samaan aikaan vedetään hirveällä kädellä kaikkea missä on etuliite ”proteiini”. Yhdessä grammassa hiilihydaattia on 4 kaloria, täysin sama määrä kuin yhdessä grammassa proteiinia. Proteiini ei ole mikään taianomainen makroravinne, jota voi vedellä huoletta ilman jälkivaikutuksia.

kyllä, syön myös lepopäivänä hiilareita. Annos tämän päivän saikku-menusta =)

Vastasin tuossa haastattelussa, että mielestäni hyvin monilla on pielessä makrojen suhteet. Useimmiten syödään liian vähän hiilareita ja liikaa proteiinia (ja rasvaa). En voi antaa mitään tiettyä jakaumaa mikä sopisi kaikille, mutta jos tuntuu, että treenit jumittaa, palautuminen tökkii ja olo on muutenkin vähän ”jumissa”, suosittelen tarkistamaan asian. Hiilihydraatit eivät itsessään lihota, eivätkä turvota, jollei niitä syö liikaa. Sama pätee kaikkiin muihinkin makroravinteisiin. Tarve ei ole välttämättä lisätä kalorimäärää, vaan juurikin muuttaa suhteita omaan elämäntyyliin sopivaksi. Joissakin tapaksissa tarvitaan kuitenkin myös puhtaasti energian lisäämistä, jotta haluttuja muutoksia alkaa syntyä.

Saan usein kommentteja ja kysymyksiä, että mitä jos lisään hiilareita ja alankin lihomaan? Kokeillaanpa miettiä tätä asiaa järkevästi. Jos syöt suhteellisen puhtaasti, normaalia ruokaa ja lisäät määriä maltilla niin mä takaan, että et yhtenä aamuna herää 10 kiloa lihonneena. Kokeilemalla oppii tuntemaan kehon tarpeet ja aika nopeasti huomaa, sopiiko muutos itselle vai ei. Jos muutos ei tuo mitään positiivista, ainahan voi palata takaisin vanhaan, vai mitä? Mitä ruokavalioon tulee, useimmat muutokset pelottavat eniten ajatuksen tasolla ja kun vaan ryhtyy tuumasta toimeen, huomaakin että hitto vie, ei se ollutkaan niin vaikeeta.

Miksi on niin helppoa hakea apteekista joku 10 päivän pussikeittokuuri ja kärvistellä nälässä ja heikossa hapessa, mutta herkullisen hyvän ruuan riittävä syöminen on niin vaikeeta? En halua yleistää, ei päde tietenkään kaikkiin, enkä halua paasata liikaa, mutta joskus on hyvä pysähtyä miettimään, että esimerkiksi tavoitteiden ja tuloksien eteen ei välttämättä tarvitse kärsiä hulluna, sillä helpompia ja järkevämpiäkin tapoja löytyy. 🙂

Pistetään pieni gallup pystyyn! Oletan, että olet perus aktiivinen tyyppi, joka treenailee kolmesta kerrasta ylöspäin viikossa.

Syötkö omasta mielestäsi riittävästi?

Syötkö mielestäsi riittävästi hiilareita, vai oletko epävarma mikä määrä olisi riittävästi?

Saatko treeneistä kaiken hyödyn ja kehitytkö mielestäsi riittävästi?

Toimiiko kroppa hyvin, oletko energinen, hyvinvoiva, iloinen tyyppi joka nukkuu sikeästi ja nauttii elämästä?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITÄ SEURAAVAKSI?

Moikka! Melkoisen kiireinen päivä takana. Aamusta asti oon mennyt jumppakuplassa ja silti vieläkin riittäis virtaa tehdä jotain! Siivosin tuossa endorfiinihuuruissa koko kämpän äsken. Päivä startattiin spinningin voimin ja siitä jatkoin vielä Bodyattack-maratonin pariin, joka pidettiin tänään viiden ohjaajan voimin. Ensimmäinen tunti mentiin vanhoja ”oldies&goldies” biisejä ja toisen tunnin aikana lanseerattiin uusin Bodyattack97-ohjelma. Mulla on ollut tässä muutaman päivän vähän sellainen outo fiilis kurkussa ja tänään sitten heräsin koko pää ihan tukossa. Ääni oli siis kovilla noiden ohjauksien aikana ja pikkasen meinas hyytyä volat meikämuijasta, mutta ihan hyvin meni tilanteen huomioonottaen. 😀

Moni on kysellyt, että mitä aion nyt kun tavoitteellinen valmennus ja ohjelmat ovat paketissa ja oon toki itsekin miettinyt asiaa. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että en jaksa asettaa mitään suuria tavoitteita, vaan jatkan suunnilleen samoilla rutiineilla ja teen myös välillä jotain ihan muuta jos siltä tuntuu. Mä oon tosiaan nostanut kalorit tällä viikolla + 500 ylöspäin ja ensi viikosta toinen samanmoinen määrä vielä lisää. Tuo nosto on tuntunut lähinnä lisäävän pökköä pesään, sillä tänään kun kävin vaa’alla, oli paino kilon alhaisempi kuin tämän viikon keskiviikkona. Toki nesteet vaihtelee ja vaikuttaa, mutta kuten mainittua niin ilmeisesti mun keho tykkää suurista hiilarimääristä, koska oon syönyt melkein tuon 500 kcal hiilareista. Oon taas alkanut hikoilla kuin viimeistä päivää ja sekin kertoo siitä että kaikki alkaa palata normaaliin. Treenihommat oon pitänyt samanlaisina, eli ohjauksien lisänä teen 3-4 salitreeniä ja sitten köpöttelen iltaisin kevyitä lenkkejä jos sellainen fiilis sattuu olemaan.

id

Kesäkuun ajan meen siis hieman tunnustellen ja heinäkuussa mulla alkaa kesäloma, joka on myös otollista aikaa kokeilla mitä voin salitreenillä saada aikaiseksi, kun jumpat eivät ole hidastamassa palautumista. Ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni jättää aerobiset ihan minimiin (jos vaan pystyn :D) ja panostan  3-5 laadukkaaseen salitreeniin viikossa. Salitreenien painopiste on edelleen tuolla alavartalossa, sillä koen että mun yläkropassa alkaa olla jo ihan kivasti muotoa, ainakin omaan makuun. Myös inbody-mittauksen mukaan ylävartalossani on suhteessa enemmän lihasta kuin alavartalossa, mikä johtuu puhtaasti suuresta alavartalon kuormituksesta. Kaikki jumpat hypitään tai poljetaan noilla koivilla, joten ne eivät välttämättä pääse palautumaan yhtä tehokkaasti kuin ylävartalo.

Muuten tavoitteena olisi ylläpitää tätä ”kuntoa”, johon oon ihan suhteellisen tyytyväinen nyt. Oon aika kriittinen itseäni kohtaan, mutta yritän syöttää päähäni ajatuksia, että nyt on aivan hyvä. 😀 Toki en pistä pahakseni jos tässä itsestään tulee vielä jotain kiristymistä vaikka tuolta keskivartalon kohdilta! 😉 Tässä on kuitenkin edessä kaikenmoisia festareita sun muita kissanristiäisiä, joten veikkaan, että nuo toiveet saa haudata samantien, haha. 🙂

Ihanaa viikonloppua!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.