VALMENNUS PAKETISSA – MITÄ KAIKKEA SAAVUTIN?

Tällä viikolla tuli täyteen neljä kuukautta valmennuksen alla ja tästä eteenpäin jatkan taas omin päin. Sain vinkkejä ja neuvoja miten jatkaa eteenpäin ja toki oma tieto-taitokin on sen verran hyvällä mallilla, ettei tässä ole huolen häivää. Tässä on tullut raportoitua fiiliksiä pitkin kevättä ja ei ole varmasti jäänyt epäselväksi, että olen hyvin tyytyväinen, että lähdin testailemaan tällaista vaihtoehtoa. Kuten sanottua, mikään ei muutu jos mikään ei muutu. Joskus täytyy kokeilla uusia juttuja ja sitä kautta voi joko onnistua tai vähintäänkin oppia. Oon sitä mieltä, että ennakoluulot, odotukset ja pelot ohjaa ihan liikaa meidän valintoja ja jopa estää unelmia toteutumasta.

Lähdin tähän hommaan sillä mielin, että kokeilen avoimesti uusia juttuja jos sellaisia on luvassa. Mulla oli tavoitteena niitä ulkoisia muutoksia, mutta myös sisäisiä juttuja, jotka ovat nousseet tän matkan aikana paljon tärkeämmäksi. Joku voisi ajatella että vaikeessa elämäntilanteessa ei kannata stressata itseään liikaa, mutta mun tilanteessa tää on ollut ehkä koko kevään pelastus. Oon saanut keskittyä projektiin ja mulla on ollut joku päämäärä. Tuntuu, että oon saanut taas mun kehon takaisin, eli ainakin tällä hetkellä se toimii taas kuin ennen. Mystiset vaivat ja ongelmat ovat loistaneet poissaolollaan jo hetken. Mitä nyt viime viikolla kärsin oudoista turvotuksista, mutta nekin katosivat kun lisäsin ruokamäärää radikaalisti.

Koko tämän valmennuksen ajan mulla on ollut vähän sellainen fiilis, että en ole kehittynyt niin paljon kuin olisin halunnut. Oon käynyt säännöllisissä mittauksissa Jyväskylässä ja niiden mukaan eteneminen on ollut juuri sopivaa. Silti pääkoppa on väittänyt, että ei tapahdu riittävästi. Oon taistellut tämän ajatuksen kanssa ja myös stressannut siitä hieman. Välillä on toki ollut hyvä buugi ja oon huomannut muutosta. Sitähän se on, pikkuhiljaa tapahtuvia juttuja ei ehdi itse huomata, vaikka niitä tapahtuu.

Mun ulkoiset tavoitteet olivat siis saada lisää muotoa etenkin pakaroihin sekä olkapää/käsivarsi akselille. Halusin myös kiristellä rasvoja alas niin, että lihaserottuvuus olisi hyvällä mallilla. Mittanauhan mukaan senttejä on lähtenyt juuri oikeista paikoista ja lisääntynyt sinne minne piti. Rasvakiloja lähti lopulta noin 4 kiloa, mikä on aika paljon jos miettii, että lähötilanne ei ollut mikään kovin huono. Treenipainot ovat kasvaneet pitkin matkaa, eli voimatasot ovat parantuneet huomattavasti. Pystyn vetää 15 leukaa kevyesti, nostan maasta 150 kiloa ja penkkaan vähintään 65 kilolla! Jaksaminen ryhmäliikunnassa on pysynyt ennallaan, tosin mulla on nyt taas se vaihe ettei mikään tunnu missään. 😀 Eli on jopa vaikea hengästyä ja vetää itsensä kunnolla hapoille. Tää on ihan tuttua juttua silloin kun treenimäärät ovat korkeat ja kovatehoista aerobista tulee isoja määriä.

Koko projekti on sujunut rutiinilla, oon toki tehnyt hommia ja paljon oon tehnytkin. Vaikeita hetkiä on ollut monia, mutta oon vaan hokenut itselleni, että mä en hitto vie luovuta vaikka mitä esteitä tulisi eteen. Kaiken pystyy ratkaista jos vaan haluaa. Oon luopunut monista jutuista ja panostanut tähän ajallisesti. Oon noudattanut ruokavaliota 6 kuukautta (aloitin omatoimisesti tammikuun alussa), ilman että oon syönyt mitään ylimääräistä (2 kertaa olen suunnitellusti syönyt ”ohi”). En oo jättänyt yhtäkään treeniä väliin ja samaan aikaan oon hoitanut 2 duunia ja yhden yrityksen.

Nyt kun kirjoitan näitä konkreettisesti ylös, niin en voi kuin olla tyytyväinen ja ennen kaikkea ylpeä itsestäni! Jos saa kehua niin nyt kehun, että oon kyllä saatanan kova muija, kun ottaa huomioon mistä tilanteesta lähdettiin ja mitä kaikkea tässä on saanut käydä samalla läpi. Kuten kirjoitin mun päivän instapostaukseen:

”You won’t get much done, if you only grind on days you feel good.”  

Kuulin ton biisin tänään salilla ja vaikka kyseessä on vanha kappale niin se iski kunnolla! Pakko heittää mukaan huomiselle spinning-tunnille. Huomenna on luvassa muutakin kivaa, sillä meillä on luvassa Bodyattack-maraton. Spinningin jälkeen tankkailen vähän energiaa ja sitten riipaistaan kahden tunnin attack-tykitys Wasa Sports Clubilla. Mukaan pääsee myös ei jäsenet hintaan 5 €. Tunti alkaa k 13:00.

Muistakaa, että ihan kaikki on mahdollista kun vaan pistää hommia tapahtumaan!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


HIILIARITANKKAUS – MITEN JA MILLOIN?

Tästä aiheesta on tullut paljon kyselyjä ja vaikka oon tainnut kirjoitella aiheesta ennenkin, niin nyt kun on tullut kokeiltua erilaisia tankkausysteemejä niin availlaan aihetta uudelleen. Tankkauspäiviä voi ja kannattaa käyttää sekä dieetillä että myös silloin jos treenaa paljon ja haluaa olla varma, että kone pysyy käynnissä, sillä joskus voi syödä myös vahingossa liian vähän, jolloin treenitehot saattavat kärsiä.

Tankata voi eri tavoin, mutta kaikkien koulukuntien punainen lanka on kuitenkin, että hiilihydraatteja syödään tuona päivänä enemmän tai todella paljon enemmän kuin normaalisti. Se miten paljon syö, kannattaa suhteuttaa muiden päivien toimintaan, eli treenaako todella paljon ja syökö miinuksilla, jolloin tankkauspäivänä voi vedellä huolettomammin. Jos taas arkena tulee syötyä runsaammin hiilaria tai treenimäärät/treenitehot eivät päätä huimaa, silloin vähempikin tankkaus riittää. Usein puhutaan yhdestä tankkauspäivästä, mutta kuten eilen kirjoitin, joskus voi tankkailla useammankin päivän mikäli tuntuu siltä, että energiat on alhaalla tai kroppa kaippaa todellista buustia.

Tankkauspäivän avulla saadaan treenitehojen kautta vaikutus aineenvaihduntaan ja  hiilihydraatteja syömällä on mahdollista nostaa esimerkiksi erilaisten aineenvaihduntaa säätelevien hormonien tasoja. Hetkittäinen kalorien nostaminen estää tehokkaasti myös säästöliekin syntymistä, mikä tarkoittaa siis suomeksi aineenvaihdunnan hidastumista, liian vähäisen syömisen tai liian kovaa treenaamisen johdosta. Aina ei tarvitse olla dieetillä, sillä kovat treenit ja määrällisesti kuormittava urheilu saattaa vetää kropan tilaan, jossa aineenvaihdunta jumahtaa paikoilleen. Kehoa on mahdollista opettaa sietämään hyvinkin suuria energiamääriä ja tällaiset oikein toteutetut tankkauspäivät ovat siihen oiva keino.

Sanotaan kuitenkin että tankkaus on hyödyllinen vasta glykogeenivarastojen ollessa alhaiset, tällöin syöty lisäenergia menee glykogeeniksi lihaksiin ja maksaan sekä varastoituu rasvaksi vasta viimeisenä vaihtoehtona jos edellä mainitut ovat täynnä. Suuret rasvamäärät saattavat puolestaan varastoitua vyötärölle, koska rasva ei voi varastoitua samalla tavalla glykogeeniksi kuin hiilihydraatit.

Tämän vuoksi rasvaa tulisi syödä tankkauspäivinä vain vähän (~ 50 g toimii yleispätevänä ohjeena). Järkevänä tankkauspäivänä ei siis kannata vedellä mitä tahansa mättöä, sillä monet perinteiset herkut ovat juurikin hyvin rasvaisia, jolloin idea hieman kuin katoaa. Itse pidän tankkauspäivinä rasvan määrän noin 40-60 grammassa. Myös proteiinin saantia voi seurata, sillä monet hiilarinlähteet sisältävät myös proteiinia ja jos niiden päälle syö vielä suuria määriä yksittäisiä proteiininlähteitä, voi määrä nousta turhan korkeaksi. Tästä ei kuitenkaan tarvitse stressata liikaa, sillä yhden päivän korkea saanti ei ole kovin vakavaa, mutta asian voi huomioida niin, että pitää esimerkiksi pääaterioiden proteiinin määrän hieman matalampana kuin yleensä.

tankkausruokaa! 😛

Jos haluaa lähteä kokeilemaan tankkauspäivää, helppo tapa on aloittaa lisäämällä normaaliin saantiin 100-150 grammaa ylimääräistä hiilaria, joka on noin 500 kcal lisää energiaa hiilarista. Tankkaus kannattaa suorittaa lepopäivänä, jolloin maksimoidaan palautuminen ja lihaksien varastojen täyttyminen. Jos 100-150 gramman lisäys tuntuu hyvältä ja huomaa sen vaikuttavan positiivisesti, voi seuraavalla kerralla nostaa määrää ylospäin esimerkiksi 200 grammaan, joka on 800 kaloria lisäenergiaa. Itse vetelin tuossa viikonlopun yli 500 gramman kokonaishiilareilla, joka oli jo ihan messevä määrä ruokaa.

Ylimääräisen hiilarin voi ripotella pitkin päivää eri aterioilla tai sitten nauttia erillisenä ateriana. Netistä löytyvien laskureiden avulla on helppoa laskea miten paljon mitäkin ruoka-ainetta voi syödä, kunhan on ensin tiedossa määrä, minkä aikoo lisätä. Esimerkiksi 150 g pastaa sisältää n. 115 g hiilaria tai 200 g kaurahiutaleita sisältää n. 112 g hiilaria.

Valitettavasti sokeri, etenkin perinteiset herkut kuten karamellit, leivonnaiset jne eivät ole parasta mahdollista tankkaustavaraa, sillä niiden sisältämä sokeri sisältää sekä glukoosia että fruktoosia. Fruktoosi taas on aine, jota elimistö käsittelee hieman eri tavalla kuin muita hiilareita. Fruktoosi käsitellään pääosin maksassa, jolloin se myös täyttää maksan glykogeenivarastot tehokkaasti, mikä on toki positiivista. Mutta kun maksan varastot ovat täynnä, ylimääräinen fruktoosi päätyy helpommin rasvaksi. Näitäkin voi toki käyttää, mutta kohtuudella! 🙂

Tankkausruokia:

  • kaurahiutaleet
  • riisi, pasta, peruna, bataatti
  • riisikakut, leipä, murot
  • ketsuppi (esim. kastikkeena edellä mainituille)
  • maissinjyvät (itse valmistettu popcorn on oma lemppari)

Fruktoosia runsaammin sisältävät tankkausruuat (näitä kohtuudella, lisäksi rasvan määrää kontrolloimalla):

  • irtokarkit
  • kevyt jäätelö
  • hedelmät
  • piltit/hillot
  • jotkut leivonnaiset

Teen vielä erillisen postauksen oman tankkauspäviän ruokapäiväkirjasta! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


DIEETTI LOPPUI – NYT MÄSSÄÄMÄÄN…EIKU

Mun neljän kuukauden dieetti tuli eilen päätökseensä samoin kuin myös valmennus. Ajattelin kirjoitella vielä oman postauksensa lopullisista tuloksista ja fiiliksistä, jotka on tällä hetkellä tosi hyvät. Monesti erilaisten ohjelmien noudattaminen ei ole vaikeaa, vaan haasteet alkavat kun valmennus tai ohjelmien noudattaminen loppuu. Miten löytää tasapaino ja tietty rentous, ilman että kaikki työ menee hukkaan?

Mä sain ja saan vielä lisää ohjeita ja vinkkejä tulevaisuudelle, mutta sain myös ohjeen että voin samantien nostaa kaloreita aika isolla kädellä ylöspäin. Olisi kuulemma turhaa alkaa nykimään kaloreita ylös 70 kcal per viikko, kun treeniä kuitenkin tulee ja kroppa näyttää tykkäävän energiasta. Mitä näihin dieetti hommiin tulee, tässäkin asiassa ollaan helposti tosi mustavalkoisia. Kun joskus muutamia vuosia sitten dieetit lopetettiin siihen, että vedettiin munkkeja ja pizzaa kaksin käsin, niin nykyään onkin muodikasta olla reversellä ja syödä päivittäin 10 g kaurahiutaleita enemmän kuin dieetillä. 😀 Tuohon väliinkin mahtuu jotain ja kroppa ei toimi niinkään, että jos nostaa energiaa ylös niin kaikki on samantien vyötäröllä. Etenkään jos syö suhteellisen siististi ja urheilee.

Oon monesti sanonut, että painonpudotus ja kehonmuokkaus on matikkaa. Lasket kalorit ja kulutuksen kohdilleen ja tulosta alkaa tulla. Olisi tietysti tosi helppoa jos se menisi aina noin, mutta keho ei kuitenkaan toimi aina koneen tavoin. Joskus tarvitaan hienosäätöä ja kokeiluja, jotta löytyy se itselle toimivin systeemi. On totta että suurimmalle osalle ihmisistä toimii suurpiirteisesti samat asiat, mutta pienillä jutuilla voidaan saada vieläkin toimivampi paketti. Oma kroppani on esimerkiksi sellainen, että se sietää hyvin hiilihydraatteja ja jos niitä pudotetaan liian alas, tuntuu että koko systeemi lakkaa toimimasta, vaikka olisi kuinka miinuskaloreilla.

Tossa dieetin lopulla aloin huomata tämän asian ja kun raportoin asiasta valmentajalle (kroppa alkoi kerätä nestettä normaalia enemmän) sain ohjeeksi pitää neljä tankkauspäivää. Voi poijjaat, että oli uudelleensyntynyt olo, kun aloin lapata hiilaria napaan. Määrät olivat jokseenkin jopa hurjia ja olin ihan varma, että herään aamulla turvonneena possuna, mutta mites kävikään. Tällä viikolla on ollut törkeen hyvä buugi ja oikeen huomaan kuinka turvotukset lähteneet liikkeelle. Lihaserottuvuus on ehkä parempi kuin koskaan ja mielikin on tosi jees. Tuntuu hyvältä. 🙂

Oon siis lähtenyt systemaattisesti syömään enemmän. Syön kuitenkin pitkälti samoja ruokia, määrät ovat vaan suurempia ja lisäksi oon lisäillyt hiilaria vähän sinne sun tänne. Mun ei edes tee mieli vetää mitään epäterveellistä mättöä, sillä oon vaan niin onnellinen tästä olosta ja siitä fiiliksestä mitä oikea, ravinteikas ruoka saa aikaiseksi. Toki tuun varmasti syömään jossain vaiheessa myös jotain ”ohi”, sillä tällä hetkellä koen että sellainen 80/20 – tyylinen setti voisi toimia mun elämäntilanteeseen aika hyvin.

Tuun tekemään vielä erillisen postauksen mun tankkauspäivän ruuista, siitä tuli nimittäin tosi paljon toiveita. Tänään tuli myös testailtua vähän uusia liikkeitä salilla ja postailen videota instagramin puolelle. Oon muutenkin aika aktiivinen siellä nykyään ja tavoitteena on alkaa panostaa myös noihin videoihin ja jakaa treeni-inspiraatiota. Instasta mut löytää, yllättäen nimellä ainorouhiainen. 😉

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITEN KUUKAUTISKIERTO VAIKUTTAA TREENIIN?

Kaupallisessa yhteistyössä Libressen kanssa.

Olette varmasti huomanneet, että joskus on päiviä kun treeni kulkee törkeen hyvin ja sitten taas niitä hetkiä, kun kaikki liikkuminen on haastavaa. Sitä helposti ajattelee, että välillä on vaan huonoja päiviä, tai että välillä on hyvä flow päällä. Oon kirjoittanut paljon hormonitoiminnasta ja siitä, että hormonit vaikuttavat ihan kaikkeen. Olen mukana kaupallisessa yhteistyössä Libressen kanssa, jonka tiimoilta pääsin pohtimaan tätä mielestäni hyvin mielenkiintoista aihetta, sillä ymmärtämällä omaa hormonitoimintaa ja kiertoa, pystyy saamaan myös enemmän tehoja irti treenistä ja voimaan paremmin.

BLEED!

Mä tunnistan ja tiedostan nykyään todella hyvin, milloin olen missäkin kierron vaiheessa. Pitkään ihmettelin, että miksi mulla tulee aina välillä viikko, kun kaikki treeni on paljon rankempaa ja mulla esimerkiksi ihan toistuvasti puutui vasen jalka tuolla viikolla treenatessa. Tuo viikko on ”fight” vaihe, jolloin ollaan ns. kierron haastavimmassa vaiheessa ja itse huomaan tuon voimakkaasti, koska en esimerkiksi voi vähentää tai keventää treenimääriä, sillä ohjaukset ovat mukana viikosta toiseen.

Homma alkaa siis kierron ensimmäisestä bleed-vaiheesta, jolloin useimmat kärsivät vatsa- ja selkäkivuista sekä ikävistä krampeista. Tällä hetkellä mulla ei ole sen kummemmin mitään PMS/kuukautisoireita, mutta oli aika, jolloin olin aina todella kipeä kuukautisten ensimmäisinä päivinä. Mielestäni buranaa tehokkaampi keino on liikunta, sillä oon huomannut toistuvasti, että vaikka ennen treeniä olisi ikävä fiilis, auttaa liikkuminen menkkakipuihin todella tehokkaasti. Bleed-vaiheessa lihashallinta heikentyy hieman, joten liikkuessa kannattaa olla varovainen ja säästää haastavimmat treenit toiselle päivälle.

PEAK!

Toinen vaihe, jonka huomaan todella voimakkaasti on peak – vaihe, jolloin kaikki kulkee loistokkaasti. Yleensä tuohon aikaan voimatasot ovat korkealla, jaksaminen loistavaa ja kroppa tuntuu muutenkin hyvältä. Olen mm. tehnyt maastaveto-ennätyksiä omalla peak – vaiheella, kun taas samojen painojen nostaminen ennen kuukautisia ei tulisi kysymykseenkään. Tässä vaiheessa elimistön estrogeeni stimuloi luonnollisesti kasvuhormonia, joten keho on vahvimmillaan. Tämä on se hetki, jolloin kannattaa lisätä liikuntaa ja pyrkiä ylittämään itsensä. Nyt on hyvä aika saavuttaa tuloksia ja rikkoa enkkoja, etenkin voimatreenien parissa!

Kierron kolmannessa vaiheessa, eli burn-vaiheessa elimistön progesteroni- ja estrogeenitasot ovat edelleen korkealla. Se saattaa kiihdyttää aineenvaihduntaa ja keho pystyy polttamaan rasvaa tavallista tehokkaammin. Itse huomaan, että tässä vaiheessa kroppa tuntuu timmeimmältä. Mistään ei turvota ja muutenkin olo on slimmi. Olen sellainen, joka huomaa pienetkin muutokset kehossa ja sen vuoksi tiedostan hyvin helposti jos olen turvonnut tai esimerkiksi laihtunut, vaikka kyseessä olisi vain pienet muutokset. Burn-vaiheessa elimistö on hyvässä valmiudessa aerobiseen treeniin, eli esimerkiski ryhmäliikunta-tunnit rullaavat kivasti ja tuntuvat hyvältä!

BURN!

Ja sitten iskee se ikävin vaihe, eli fight-vaihe ennen kuukautisia. PMS-oireet, makeanhimo, mielialavaihtelut ovat hyvin tuttua juttua useimmille. Kirjoitin, että olen päässyt eroon noista ongelmista ja olen vahvasti sitä mieltä, että elämäntavat ovat suurimmassa roolissa tässäkin asiassa. Se mitä laittaa suusta alas, vaikuttaa myös hormonitoimintaan vahvasti. Tasapainottamalla hormonitoimintaa, saa apua myös PMS-oireisiin. Kierron neljännessä vaiheessa hormonitasot laskevat erittäin nopeasti, myös mielihyvähormoni serotoniinin määrä elimistössä laskee. Kuukautista edeltävällä jaksolla mieliteot ja makeanhimo yltyvät, mutta niiden mukaan ei kannata lähteä, sillä se voi vain pahentaa oloa, viedä loputkin energiat ja masentaa mieltä.

Liikunta lisää serotoniinin tuotantoa, joten liikunta on myös suuressa roolissa. Liikkumisen tulisi olla mielekästä, eli nyt on se vaihe kun pitää tehdä niitä treenejä, joista nauttii eniten ja saa hyvän mielen. Olo saattaa olla stressaantunut, kehoon kertyy nestettä, kärsit krampeista ja väsyt helpommin, mutta tämäkin vaihe menee ohi ja kuuntelemalla kehoaan, pystyy vaikuttamaan olotilaan. Paljon terveellistä, ravitsevaa ruokaa, runsaasti vettä, sopivasti liikuntaa ja hyvät yöunet ovat helpoin keino parantaa oloa.

FIGHT!

On siis hyvä oppia tuntemaan itsensä ja kierron eri vaiheet. Kaikki olemme yksilöitä, eikä kaikilla varmasti tule näin selkeästi eri vaiheet esiin, mutta suurin osa voi varmasti yhtyä siihen, että olot ja moodit vaihtelevat hieman kierron mukana. Oot saattanut huomata olotilan ja kehon muutokset kuukauden aikana, mutta et ole vain osannut yhdistää sitä hormonitoimintaan ja kuukautiskiertoon.

Tässä vielä mun täsmävinkit PMS-oireiden kukistamiseen

1) Paranna estrogeenien aineenvaihduntaa ja niiden poistumista => pidä huolta maksan ja suoliston toiminnasta käyttämällä mm. laadukasta monivitamiinia, estrogeenin aineenvaihduntaa parantavia ravintolisiä kuten B-vitamiiniyhdistelmää + hyvin imeytyää magnesiumia ja kuitulisää, kuten pellavansiemenrouhetta tai psylliumia.

2) Varmista, että hyvää mieltä lisääville ja ahdistusta lievittäville hermovälittäjäaineille on riittävästi ravinteita => puhdas ravinto antaa kehollesi nämä ainekset. Suosi PMS-ajan lähestyessä erityisen ravinnerikkaita ruokia, kuten parsakaalia, pellavansiemenrouhetta, marjoja, manteleita, saksanpähkinöitä, banaaneja, avokadoa, täysjyväriisiä, kaurapuuroa, laadukkaita proteiininlähteitä kuten luomulihaa, omega-3-rasvoja sisältäviä kaloja kuten lohta ja makrillia ja superfoodeja kuten macaa (joka tasapainottaa sukuhormoneja) ja raakakaakaota.

3) Tasapainota insuliinia rankalla kädellä => eliminoi sokeri ja nopeasti verensokeria nostavat ruoat kokonaan. Tämä askel on valitettavasti suurimmalle osalle aivan välttämätön, eikä tuloksia saada ilman verensokerin heilahtelun minimointia. Jos PMS on todella paha ja oireilee holtittomana syömisenä, kannattaa ilta-aterioilla syödä annos hiilihydraatteja, kuten bataattia tai riisiä. Matalasta serotoniinista johtuva alakulo ja ruokahimo usein iskee iltaisin. 

4) Vältä runsasta alkoholin käyttöä.

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


VIRHE JOSTA SAIN MAKSAA KALLIIN HINNAN

Oon aina ollut vähän sellainen, että uskon että mikä tahansa on mahdollista, jos vaan riittävästi yrittää ja tekee töitä. Ajattelen myös, että kaiken saa onnistumaan, kun vaan keksii keinot. Jos haluan jotain, yleensä teen suunnitelman jotta saan haluamani. Raha, aika tai mikään muukaan asia ei yleensä ole ongelma, ne on vaan hidasteita. Noh, täähän on sinänsä ihan hyvä piirre ja oon myös saavuttanut hyviä juttuja sen avulla. Mitä treenaamiseen ja siihen liittyvään syömiseen tulee, oli mun metodi (ja on vähän vieläkin :D) että more is more. Tiedätte, että tykkään treenata paljon ja oon aina ajatellut, että mitä enemmän teen hommia sen suhteen, sitä enemmän saan.

Nyt alkaa taas tuntua että kaikki on taas OK! 🙂

Tämä on toiminutkin koko elämäni ajan suhteellisen hyvin, niin kauan kun muu elämä on balanssissa ja hommat hanskassa. Kuten ootte saattaneet lukea, viimeisin vuosi ei ole ollut meikäläisen kohdalla ihan ruusuilla tanssimista ja homma eskaloitui siihen, että päädyin vetämään itseni alipalautuneeseen tilaan, joka tunnetaan myös nimellä ylikunto. Uskon ja olen melkein 100% varma, että tämä johtui enemmänkin psyykkisestä uupumuksesta kuin fyysisestä puolesta. Päälle vielä antibioottien aiheuttama huono tila suolistossa, joka vain pahensi asiaa fyysisellä puolella. Oon kirjoittanut aiheesta ANTIBIOOTTIKUURI – NEVER AGAIN.

Viime syksynä huomasin, että mun kroppa ei toimikaan enää samalla tavalla kuin normaalisti. Tunsin oloni turvonneeksi ja huomasin, että rasvan määrä oli nousussa. Olo oli epämukava, koska oon tottunut olemaan suhteellisen hyvässä kunnossa aina. Normaaliin tapaani, päätin lisätä treeniä ja aloin katsoa tarkemmin syömisten perään. Tämähän ei johtanut mihinkään, vaan kroppa jumitti entistä enemmän ilman, että sain tulosta aikaiseksi. No meikäläisen tapaan tietysti lisäsin vielä enemmän treeniä ja vähensin edelleen ruokia, samaan aikaan kärsin uniongelmista, eli heräsin joka yö kl 4 ja olin tunnin pari hereillä. Selkeä merkki kehon stressitilasta ja siitä että pitäisi levätä, eikä lisätä treeniä.

Tuo ylikunto/ylirasitus, mikä se lopulta olikaan, johti siihen että mulla oli suoraan sanottuna ihan hirvee olo jatkuvasti. Ärsyynnyin ihan oudoista asioista ja saatoin alkaa itkeä jos kävelylenkillä koira jäi haistelemaan liian pitkäksi aikaa, koska en pystynyt olemaan paikalla niin kauaa ja mulla oli muutenkin jatkuva ”kiire saada kaikki tehtyä”. Sain outoja ahdistuskohtauksia, joista viimeisen jälkeen jäinkin sitten saikulle. Nyt kun mietin tuota tilannetta niin se tuntuu todella koomiselta, sillä olin opettelemassa uutta Bodycombat-ohjelmaa ja mua ahdisti se niin paljon (oli jatkuvasti olo, että en ehdi saada kaikkea tarvittavaa aikaiseksi) että istuin koneella ja itkin samaan aikaan kun video rullasi eteenpäin. 😀 Aloitin videon alusta ehkä 15 kertaa ja aina vähintään 3 minuutin kuluttua en pystynyt enää keskittymään siihen. Onneksi tajusin lopulta itsekin tilanteen ”koomisuuden” ja heitin lopulta hanskat tiskiin ja jäin saikulle.

Hauskinta tässä on se, että ainoa asia mikä tuohon aikaan kulki ja jonka jälkeen oli edes hetken hyvä olo, oli treeni ja jumpat. Sen takia sinnittelinkin kai niin pitkään, koska aina kun ”selvisin” yhdestä päivästä, ajattelin että kyllä se huominenkin menee. Lisäksi oon tosiaan aina ajatellut, että luovuttaminen on heikkojen hommaa ja että minä jaksan ihan mitä vaan. Totuus on se, että jaksan ja kestän paljon, mutta näköjään joskus se raja tulee kaikilla vastaan. Nyt kun mietin tota aikaa niin oikeen ällöttää kaikki, sain varmaan ikuisen trauman joulustakin, sillä jos kuulen sekunnin ajan jotain joululaulua, tuntuu että voisin oksentaa.

Se, mitä yritän tässä sanoa, on että etenkin treeneissä ja kehon muokkaamisessa, enemmän ei aina ole parempi. Jos keho pistää vastaan niin on aivan täyttä tyhmyyttä lyödä päätä seinään ja mennä vain kovempaa tai syödä vähemmän. Jos dieetti tai treeni ei tuota tulosta, on hyvä pysähtyä, miettiä tilannetta ja sitä että olisiko nyt hyvä hetki ottaa pieni breikki, antaa kropan palautua kunnolla ja jatkaa vaikka paremmalla hetkellä uudelleen? Ongelmana on se, että nyky-yhteiskunnassa metodina toimii pitkälti tämä ”kaikkimullehetinyt” ja mitä nopeammin sen parempi. Oon itsekin aina välillä hieman kärsimätön luonne, mutta ihan oikeesti, näissä asioissa pitkällä tähtäimellä pääsee niin paljon pidemmälle!

Oon saanut maksaa tyhmyydestäni hintaa, sillä koko tämä kevät ja vuosi on mennyt siihen, että oon yrittänyt saada kehoani takas balanssiin. Voisin joskus tehdä ihan oman postauksen kaikista noista jutuista mitä oon saanut riesakseni, mutta lyhyesti sanottuna, ei ole ollut ihan helppoa aina. Normaalisti tässä ajassa olisin varmasti kehittynyt paljon enemmän ja voin kertoa, että se vie aika paljon motivaatiota kun teet kaiken täydellisesti, mutta mitään ei tapahdu moneen kuukauteen. Toki asioita on tapahtunut pikku hiljaa, mutta selkesti eri tahtiin kuin ennen. Sen vuoksi oonkin ollut super onnellinen ihan pienistäkin muutoksista ja siitä että huomaan kropan palautuneen pikkuhiljaa normaaliin.

Moni on ehkä jopa ihmetellyt, että miksi oon sitten itse ”dieetillä”, mutta esimerkiksi mun kohdalla tämä on tarkoittanut lähinnä ruokamäärien lisäämistä. Dieetti tarkoittaa ruokavaliota, eikä ruokavaliota noudattaminen tarkoita aina laihduttamista. Toki mullakin on kalorimäärä kutistunut nyt lähempänä valmennuksen loppua, mutta sitä ennen on kyllä syöty ihan huolella. Mulle tää valmennus on ollut tosi opettavaista aikaa ja oon tosi onnellinen että päätin aloittaa tämän projektin. Huomenna meen viimeisen kerran Jyväskylään tapaamaan valmentajaa ja raapustelen sitten tännekin lopullista raporttia.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.