PARHAAT TREENIKENGÄT? KANNATTAAKO PÄTKÄPAASTO – VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN!

Moikka! Teiltä tippuu säännöllisesti paljon kysymyksiä ja ajattelin pitkästä aikaa koota niitä samaan pakettiin ja vastailla ihan näin yleisesti postauksen muodossa. Tässä tulikin mieleen, että voitaisiin pitää ihan kunnollinen Q&A-setti ja joku tuola kommenteissa ehdottelikin, että uutena hommana voitaisiin laittaa tuo meikän mies piinapenkkiin ja kysellä myös häneltä? Ootteko messissä? Pistäkääs kyssäreitä tippumaan tämän postauksen alle, niin toteutan vastaukset sen mukaan miten paljon niitä tulee!  🙂

Moi! Mitkä piilarit sulla on noissa uusimmissa Insta-kuvissa? 🙂

V: Mulla ei ole piilareita! 😀 Piti oikeen itekin käydä katsomassa että näyttääkö siltä.

Eikös lantionnosto matolta (tangolla) ole yhtä tehokas kuin penkiltä? Itse en penkiltä pysty/halua liikettä tehdä selkärangan ongelmien vuoksi.

V: Se on tehokkain juuri sillä versiolla millä saat sen parhaiten tuntumaan! Kaikille ei tosiaan sovi aina kaikki liikkeet / liikeradat, joten silloin on tietysti viisainta jättää ne tekemättä. 🙂

Tää ei nyt liity tähän postaukseen mitenkään, mutta voisitko tehdä postauksen siitä millaisia treenikenkiä käytät milläkin tunneilla? Välillä oon nähny sulla kuvissa Nike Freet ja välillä taas Addun ultra boostit, mitkä on ainakin vaimennukseltaan aika ääripäitä 🙂

V: Mä käytin monta vuotta putkeen Niken free 5.0 kenkiä, mutta koska sen mallin valmistus loppui, oon alkanut käyttää Adidaksen nmd_r1 ”sukkamallia” joka on toiminut yllättävän hyvin jumpissa. Mulla on ollut aina ongelmana, että jos kenkä on hiemankaan vääränlainen, mulla puutuu jalanpohja vasemmassa jalassa. Sen takia hyvän mallin löytyessä, oon pysynyt siinä. Mulle ei esimerkiksi käy Niken muut mallit tuon puutumisen vuoksi. Oon siis mennyt enemmänkin se edellä että kenkä tuntuu hyvältä, kuin sen vaimennuksen vuoksi. Tällä hetkellä käytän kaikilla (paitsi spinning) tunneilla tuota addun kenkää.

Osaisitko antaa vinkkejä sumomaveen? Mulla siitä ei ikinä kipeydy peppu, vaan lähes poikkeuksetta sisäreidet. Saan kyllä liikkeen aikana tuntuman pakaraan tästä huolimatta. Olen nyt kokeillut tehdä todella hyvällä tekniikalla ja vähentänyt painoja (niin että saan tehtyä n. 15puhdasta toistoa, ei siis ole liian kevyet nytkään) , mutta sekään ei näytä auttavan.

V: Näkemättä on aina vaikea opastaa, sillä usein sieltä saattaa löytyä jokin pieni asentovirhe tms minkä korjaamalla tuntuma löytyy helpommin. Kokeile jännittää pakarat ”rusinaksi” joka kerta kun lantio suoristuu noston aikana. Itselläni oon huomannut suuren merkityksen juuri painojen määrällä, kun nostelen lähempänä maksimia, saan ehdottomasti paremmin pakarat mukaan.

Hei mitä mieltä oot intermittent fastingista? Onko se susta järkevää 😀 mua epäilyttää se aamulla syömättömyys. Ainahan on sanottu että aamulla olisi tärkeää syödä se aamupala ja nyt se onkin kääntynyt niin päin että eka ateria olisikin hyvä syödä vasta tyyliin klo14 iltapäivällä. Eikö tollanen oo huonoa aineenvaihdunnalle? Kiinnostaisi kokeilla mut mietityttää onko tollanen ees terveellistä.

V: Mä oon sitä mieltä, että jos tapa (oli se mikä tahansa) toimii sulle ja sun on sitä helppo noudattaa niin silloin se on hyvä juttu. Ajattelen kuitenkin myös, että erilaisten ”keinojen” etsiminen on jotenkin turhaa, sillä ei ole olemassa ”parasta dieettiä” tai vaikka parasta treeniä, vaan kaikessa on kyse kokonaisuudesta, ihmisestä, elämäntilanteesta jne. Pätkäpaastolla on varmasti ihan hyviäkin vaikutuksia ja uskon, että tietynlaiseen elämäntyyliin se sopii oikein hyvin. Ihmisen keho ei ole niin heikko että aineenvaihdunta menisi jotenkin sekaisin tällaisesta samantien, mutta jatkuva jojoilu ja huonot elämäntavat toki vaikuttavat pitkällä tähtäimellä. Voithan aina kokeilla hetken ja katsoa miten se toimii sun kohdalla. 🙂

Osaatkohan Aino sanoa, mistä johtuu että mulla sairaana mieluumminkin ruokahalu kasvaa kuin laskee? Kaikki tuntuvat aina voivottelevan kun sairaana ei mikään uppoa ja väkisin saa jotain kevyttä tungettua suuhunsa. Itse olin juuri viikon sairaana ja mulla taas (ennestäänkin kohtalaisen suuri) ruokahaluni tuntui vain kasvavan ja olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon! Herkutkin alkoivat himottaa hieman tavanomaista enemmän ja yhtenä päivänä herkuttelinkin, mutta pääosin kyseessä oli siis ihan ns. ruokanälkä. Eikä ole ensimmäinen kerta kun mulle käy näin sairaana.

V: Luulen että osaan sanoa mistä se johtuu! 😀 Sinua lainkaan tuntematta, veikkaan, että elät normaalisti kulutuksen ja ruokailujen suhteen siinä rajoilla tai jopa hieman miinuksilla, ainakin joinakin päivinä. Mahdollisesti urheilet melko paljon ja kun lepäät (sairastat), keho alkaa vaatia puuttuvia energioita. Keho haluaa usein energiat mahdollisimman nopeassa muodossa, jolloin juuri herkut himottavat erityisesti.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PARHAAT LIIKKEET JALKOJEN & PAKAROIDEN MUOKKAAMISEEN

Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta mitä ravintoon ja treeniin tulee niin tuntuu että nykyään kuvitellaan, että mitä monimutakaisempaa meininki on sen tehokkaampaa se myös on. Välillä iskee ihan myötähäpeä kun tsekkailee instatilejä missä jaetaan mitä oudoimpia treeniliikevirityksiä ja usein tällaisilla tileillä on vielä satojatuhansia seuraajia. Saman liikkeen kun voisi tehdä ilman, että tyyliin roikkuu pääalaspäin kuminauha kiristettynä korvasta kantapäähän. Sitten jengi menee innoissaan treenaamaan näitä paremman pakaran toivossa… Nojoo, itsekin tulee aina välillä innostuttua kokeilemaan uusia virityksiä ja esimerkiksi viime sunnuntaina alkoi vaan vituttaa, kun meni suurin osa treenitehoista kaiken maailman säätöön. 😀 haha.

En kiellä, etteikö joskus löytyisi hyviä kikkoja löytää parempi tuntuma, mutta yleensä kuitenkin ne perusliikkeet toimii kaikista tehokkaimmin. Alavartalon isot lihasryhmät vaativat kunnon rasituksen kehittyäkseen ja yleensä moninivel-liikkeet toimiikin näissä parhaiten. Eristävillä liikkeilläkin on toki oma tehtävänsä, mutta tänään keskitytään vain ns. isoihin liikkeisiin!

KYYKKY + variaatiot

  • etu- ja takakyykky
  • hack-kyykky (myös reverse versio)
  • asentomuutokset – leveä / kapea, syvä tai esim. box-kyykky
  • ponnistukset / loikat – kyykkyhyppy, sammakkoloikka jne

MAASTAVETO + variaatiot

  • sumo
  • suorinjaloin
  • romanialainen
  • yhden jalan

ASKELKYYKKY + variaatiot

  • bulgarialainen
  • eteenpäin astuen / taaksepäin astuen / ristiin astuen
  • ponnistukset – askelkyykkyhypyt vaihtaen tai yhdellä jalalla tehtynä

LANTIONNOSTO + variaatiot

  • ”hip thurst” – eli selkä koroketta vasten
  • yhdellä jalalla
  • kuminauha jalkojen ympärillä

Mikä on sun lemppari?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TÄSTÄ MAKEANHIMOSI JOHTUU

Terkkuja sairastuvalta. Täällä ollaan oltu aika heikossa hapessa jo pari päivää, eikä ole ollut hirveesti voimia nousta sängystä ylös. Toivottavasti nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja pääsisin jo ens viikolla taas rutiineihin kiinni. Mulla on ollut välillä aika korkee kuume ja ruokahalu ihan nollissa. Lähinnä etoo ajatus syömisestä. Itsellä käykin niin, että kun aktiivisuus laskee niin ruokahalu katoaa sen mukana. Mun mielestä treeni onkin paras tapa nostaa ruokahalua, mikäli sen kanssa jotain ongelmia on. Itse ajattelen myös niin, että kun sairastan, pyrin syömään entistä terveellisemmin, enkä esimerkiksi ”palkitse” itseäni herkuttelemalla, sillä pahimmassa tapauksessa se vaan pidentää sairastelua. Paljon vitskuja ja vettä kehoon niin eiköhän tää tästä!

Aiheeseen liittyen voitaisiin pohtia hieman ruokahimoja ja mistä ne oikeen johtuu? Ainahan kaiken ei siis tarvitse johtua mistään ja kuten tuossa muutama postaus taaksepäin fiksusti ohjeistin, niin parhaiten ruokahimosta pääsee syömällä himoittua ruokaa, hehe! Nojoo, mutta jos on tilanne, että ei välttämättä haluaisi jokaisen himotuksen kohdalla antaa periksi niin ehkä näistä ajatuksista voi olla jotain hyötyä!

proteiinipitoinen valkosuklaa

Ihan ensimmäisenä on hyvä miettiä, mistä erilaiset himot johtuvat. Painotan nyt erityisesti ruokahimoja, eli kun jotain tiettyä suolaista tai makeaa tekee ihan hirveästi mieli jatkuvasti tai hyvin usein. Mieliteot voivat olla myös ns. psyykkisiä mielitekoja, tai vaikka tapa johon on tottunut. Monilla on tapana herkutella viikonloppuisin, jolloin ajatus herkuttomuudesta voi tuntua maailmanlopulta. Myös tässä asiassa kannattaa mielummin hoitaa syy kuin seuraus. Jatkuva napostelu johtuu usein jostain, samoin kuin nämä mainitut mieliteot.

Useinhan kun päätetään jättää sokeri ja epäterveelliset jutut, liitetään tämä yritys johonkin muuhun projektiin, kuten laihduttamiseen. Aloitetaan siis samaan syssyyn dieetti ja herkkulakko, mikä on ainakin mun mielestä tosi haastavaa. Tahdonvoimalla pääsee tietysti aika pitkälle, mutta itse suosittelen, että nämä kaksi asiaa tehdään erikseen, sillä jo miinuskaloreilla elely saa jo itsessään himotuksia aikaiseksi.

proteiinipitoinen omena-rahkapiirakka

Mielestäni paras keino päästä eroon ruokahimoista, on ravita kehoa mahdollisimman hyvin ja syödä runsaasti kunnon ruokaa. Kun olo on jatkuvasti kylläinen, on tuhat kertaa helpompi jättää ylimääräiset mässäilyt väliin. Aluksi siis keskittyy vain syömään paljon, ja kun pahimmat himot on voitettu, voi aloittaa sen dieetin, mikäli sille on tarvetta. Usein jo turhien juttujen poisjättö muuttaa kehonkoostumusta parempaan suuntaan.

Jos kärsii ruokahimoista, ei siis ensimmäisenä kannata alkaa erilaisiin lakkoihin ja kieltää itseltään asioita. Suosittelen ajattelemaan mielummin positiivisesti. Miten voisin ravita kehoani paremmin, jotta se saisi kaikki tärkeät ravintoaineet?

Sokerin himo – Jos syö (liian) vähän hiilihydraatteja kulutukseensa nähden, himot esiintyvät useasti sokerin muodossa, jolloin mieliteot kohdistuvat usein irtokarkkeihin, leivonnaisiin ja muihin sokerisiin herkkuihin. Monet myös luulevat syövänsä riittävästi, joten joskus on ihan hyvä laskea konkreettisesti kulutuksen ja syöminkien suhde.

Suolaisen himo – Paljon urheilua harrastava hikoilevat runsaasti, jos ei pidä huolta nesteytyksestä ja suoloista, voi kehon suolatasapaino alkaa järkkyä, mikä voi johtaa siihen, että alkaa tehdä mieli mieli suolaisia ruokia kuten sipsiä, popcornia,pizzaa yms. Tästä johtuu osaksi myös suolaisen himo darrapäivinä. Alkoholi on diureetti, joka kuivattaa kroppaa, jolloin myös kehon suola- ja mineraalitasapaino järkkyy. Myös stressi ja liika kortisolin tuotanto saavat himoitsemaan rasvaisia ja hiilihydraattipitoista nopeaa energiaa.

Rasvaisen herkkujen himo –  Liian vähäinen rasvan syönti, etenkin omega-3-rasvahappojen ”vaje” voi saada himoitsemaan juustoja, jäätelöä suklaata yms.

Kuvien teksteissä linkit resepteihin! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PARISUHDE & TAVOITTEELLINEN TREENAAMINEN

Toivepostausta pukkaa! Maija heitti hyvän idean ja lähdin purkamaan tätä aihetta ajatuksiksi. Otsikkohan voisi olla yhtä hyvin parisuhde ja harrastaminen, mutta koska tässä pitäisi treeniblogia raapustella, niin pidetään aihe treenaamisen ja parisuhteen ympärillä. Mullahan ei sitten ole muuta kuin omakohtaisia kokemuksia ja pohdintoja aiheesta, joten siitä lähdetään. 😉

Olen itse ollut suhteessa sekä ei-urheilevien ja urheilua harrastavien kanssa. En väitä, että onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan välttämättä yhteinen harrastus, mutta jos treeni ja terveelliset elämäntavat ovat iso osa omaa elämää, on tärkeää että toinen ymmärtää sen. Oon ennenkin maininnut, että usein kun oon tavannut uuden ihmisen ja tulee ilmi mun ammatti/elämäntapa, saan siitä ns. paljon positiivista palautetta. Usein on kuitenkin myös niin, että jos juttu on jatkunut pidemmälle ja tullut ilmi, kuinka suuren osan se vie kaikesta ajasta, voi homma kääntyä toisin päin. Kun urheilee sekä ammatikseen että vapaa-ajalla, vie se luonnollisesti aika ison osan ajasta ja siihen kun plussataan kaikki oheishommat, että treeni ylipäätään kulkee (ruoka&lepo), voi toisella mennä lanttu jumiin hyvinkin nopeasti, jos itseä ei treenitouhut ja palautuminen kiinnosta. 😀

Sinkkuaikoina mulle muotoituikin muutamia ”kriteerejä” mitä tulevalta mieheltä haluan, jos sellaisen vielä joskus löytäisin. Yksi niistä oli tietysti se, että tyyppi tajuaisi jotain mun elämäntavoista. Syy ei ole se, että en esimerkiksi voisi olla ihmisen kanssa joka ei ole tikissä, vaan se, että tiedän kokemuksesta, että jotta homma toimii, tarvitaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja niitä harrastuksia myös.

Jossain vaiheessa puhuttiin paljon siitä kuinka fitness hajottaa kaikkien sitä harrastavien parisuhteen. En ole siinä mielessä eri mieltä, etteikö kilpaurheilu ja parisuhde olisi haastavampi yhtälö, mutta siinä olen eri mieltä että fitness itsessään olisi siihen syypää. Yhtä lailla kutominen voi aiheuttaa saman, jos kutomista harrastava panostaa kaiken aikansa kutomiseen ja elää omassa lankakuplassaan 24/7. Mä oon sitä mieltä, että parisuhde vaatii sitä, että siihen panostetaan ja tehdään asioita yhdessä. Tää koituu usein ongelmaksi juuri pidemmissä suhteissa, joissa asioita pidetään itsestäänselvyytenä, eikä sen vuoksi jakseta tehdä mitään ylimääräistä koska on muutenkin kiirettä ja stressiä. Jos toisella on harrastus tai vaikka urheilulaji, joka menee kaikessa aina yli muiden menojen, menee hommat luonnollisesti jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että yhteistä aikaa ei ole, eikä sitä jakseta järjestää. Samaan syssyyn voi lisätä myös ravintoon ja treeniin liittyvät pakkomielteet, jotka voivat yhtä lailla hajottaa parisuhdetta.

Mun mielipide on kuitenkin se, että mikäli terveelliset elämäntavat ovat itselle tärkeitä, on tärkeää löytää samanlaisia arvoja arvostava tyyppi. Toki erilaisetkin arvot voivat toimia yhteen, mutta niiden kanssa voi olla haastavampaa pitkässä juoksussa.

Itse arvostan kyllä tosi paljon sitä, että meillä on boyfriendin kanssa paljon yhteistä ja treeni on aika iso osa arkea molemmille! Käydään yhdessä treenaamassa kerran pari viikkoon, eikä ainakaan toistaiseksi olla saatu sotaa aikaiseksi, vaikka se vähän yrittääkin mua komennella tuolla salilla. 😀 Toisaalta on ihan kivaa kerrankin vaan olla se osapuoli joka tekee ohjeiden mukaan, kun on itse yleensä se joka vetää treenit muille. Oon myös oppinut paljon uutta, etenkin tuolla salimaailmassa ja näitä oppeja voi sitten hyödyntää myös omassa duunissa totta kai. Mä oon sitten taas se, joka hoitaa ravitsemuspuolen ja pitää molempien makrojakaumat kondiksessa. 😀

Mun mielestä on ihan parasta käydä yhdessä heittämässä treeni, siihen päälle sauna ja hyvää safkaa sohvalla lojuen. Mies onkin ainakin toistaiseksi syönyt mun seoksia ihan kiitollisena. Myös terveellisemmät leipomukset näyttäis uppoovan, toki niiden normaalien herkkujen kyljessä!

PS. Tähän aiheeseen liittyen: Ollaan käyty tekemässä yhdessä rintatreeniä salilla kolmesti ja eilen, eli sillä kolmannella kerralla, meikäläinen nosti penkistä 70 kg. Kyllä noissa yhteistreeneissä jotain potkua täytyy olla! 😀

PPS. Jos säkin halut olla sun kumppaninkaa ”couples who train together, stay together” :D, niin nyt sitten olisi aika ottaa jäsenkorttia meidän Wasa Sports Clubille! Tällä viikolla on sellaisia tarjouksia ettei koskaan. Mahdollisuus siis ottaa esimerkiksi oma jäsenyys takaisin. Jos oot joskus ollut jäsenenä WSC:llä ja oot alkanut kaipailla takaisin treenien pariin, niin nyt saat kortin sun vanhalla hinnalla taas (+5€ joka on tullut kaikille) !! Uusille tyypeille on olemassa mm. 59€/kk hinta tai esim. loppuvuosi ilmaiseksi. Meikäläiselle vaan mailia niin laitetaan hommat käyntiin! (aino.rouhiainen@wsc.fi)

PPPS. Käsitelläänkö seuraavaksi parisuhde & lihominen? 😀 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


7 x ASIA JOSTA OLEN MUUTTANUT MIELTÄNI

Mä en ainakaan koskaan… ja niin edelleen. Kaikki ovat varmasti joskus vannoneet etteivät ainakaan koskaan tekisi jotain ja sitten myöhemmin joutuneet syömään sanansa. Summailin muutamia juttuja, joiden nimeen olen vannonut tai joista olen ollut tiukasti jotain mieltä, mutta noh, jossain vaiheessa huomannut että ei se ihan niin mennytkään..

Viikonloput ilman mässäämistä ovat mahdottomuus. Mun ajatusmaailma oli todella pitkään sellainen, että en olisi voinut kuvitella viikonloppua ilman jäätävää karkkisäkkiä ja muita höysteitä. Noh, itseasiassa homma muuttui niinkin helposti, että nykyään on ehkä enemmän harvinaisuus että jotain tollaista suurempaa tulee vedeltyä. Toki sekin on ihan kivaa vaihtelua rutiineihin, mutta en koe että olisin enää mitenkään riippuvainen herkuttelusta.

Maitotuotteet ja gluteeni on saatanasta. Siirryin maidottomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon joitankin vuosia sitten ja alkuvaiheessa niiden välttely meni jopa hieman ”överiksi”. Syön nykyäänkin pääosin etenkin ilman gluteenia, mutta nykyään puuron sekaan valikoituu usein myös sitä syntistä raejuustoa. 😀 Haha, pointtina siis, että olen huomannut tässäkin rajoitteen olleen vain omassa päässä.

Mun kroppa nyt vaan on sellanen, että mun pitää treenata kahdesti päivässä, koska oon tottunut siihen (ja muuten maailma kaatuu) :D. Okei, toi viimeisin lause oli vitsi, mutta jos pysytään edelleen omien ajatuksien luomissa päähänpinttymissä niin pitkään ajattelin, että tapahtuu jotain radikaalia jos vähennän treenaamista, koska oon vaan tottunut siihen. Ei tässä ole oikein tapahtunut mitään negatiivista, eikä kunto ole romahtanut saman tien. 😉

Välipalaruokien jatkuva syöminen on parempi kuin kunnon lämpimien annosten. Tämä menee jo aika pitkälle menneisyyteen, mutta siis en tiedä mikä ihmeen hölmö ajatus mulla oli, että on parempi syödä leipää, rahkoja, salaatteja mielummin kuin ns. kunnon ruokaa. Elinkin joskus tyylin leivän ja jugurtin voimin ja treenasin silloin jo todella paljon. Jospa olisin vaan aina ollut yhtä fiksu kuin nyt 😉 niin miten hyvin olisinkaan kehittynyt?!

Aamupalan skippaaminen säästää kaloreita ja on hyvä idea. En usko olevani ainoa joka on saattanut ajatella noin, mutta totuus on, että aterioiden skippaaminen kostautuu aina jossain vaiheessa ja johtaa pahimmassa tapauksessa ylensyöntiin, koska nälkä on niin kova. Nykyään en jätä aamupalaa tai muitakaan aterioita väliin, ellei ole ihan pakko. Sanon aina mun asiakkaille että parempi on syödä jotain (vaikka se ei sopisi täydellisesti makroihin), kun jättää syömättä!

En voisi koskaan korjailla ulkonäköäni. En ehkä nykyäänkään lähtisi leikkelemään itseäni, ainakaan ilman erittäin hyvää syytä, mutta oon muuttanut mielipidettäni esimerkiksi huulien täytön suhteen. Nykyään on olemassa täyteaineita, jotka ovat hyvinkin luonnollisia ja poistuvat elimistöstä ajan kanssa, joten en itse näe siinä mitään pahaa, jos haluaa niitä käyttää.

En pidä eläimistä, enkä tahdo lemmikkiä. Apua, melkein tekee pahaa kirjoittaa tuo, mutta ajattelin näin vuosia sitten, kunnes meille muutti maailman suloisin koiranpentu Obelix. Nykyään tuo otus on tosi tärkeä ja rakas ja oon muutenkin eläinrakkaampi kuin ennen.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.