TÄSTÄ MAKEANHIMOSI JOHTUU

Terkkuja sairastuvalta. Täällä ollaan oltu aika heikossa hapessa jo pari päivää, eikä ole ollut hirveesti voimia nousta sängystä ylös. Toivottavasti nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja pääsisin jo ens viikolla taas rutiineihin kiinni. Mulla on ollut välillä aika korkee kuume ja ruokahalu ihan nollissa. Lähinnä etoo ajatus syömisestä. Itsellä käykin niin, että kun aktiivisuus laskee niin ruokahalu katoaa sen mukana. Mun mielestä treeni onkin paras tapa nostaa ruokahalua, mikäli sen kanssa jotain ongelmia on. Itse ajattelen myös niin, että kun sairastan, pyrin syömään entistä terveellisemmin, enkä esimerkiksi ”palkitse” itseäni herkuttelemalla, sillä pahimmassa tapauksessa se vaan pidentää sairastelua. Paljon vitskuja ja vettä kehoon niin eiköhän tää tästä!

Aiheeseen liittyen voitaisiin pohtia hieman ruokahimoja ja mistä ne oikeen johtuu? Ainahan kaiken ei siis tarvitse johtua mistään ja kuten tuossa muutama postaus taaksepäin fiksusti ohjeistin, niin parhaiten ruokahimosta pääsee syömällä himoittua ruokaa, hehe! Nojoo, mutta jos on tilanne, että ei välttämättä haluaisi jokaisen himotuksen kohdalla antaa periksi niin ehkä näistä ajatuksista voi olla jotain hyötyä!

proteiinipitoinen valkosuklaa

Ihan ensimmäisenä on hyvä miettiä, mistä erilaiset himot johtuvat. Painotan nyt erityisesti ruokahimoja, eli kun jotain tiettyä suolaista tai makeaa tekee ihan hirveästi mieli jatkuvasti tai hyvin usein. Mieliteot voivat olla myös ns. psyykkisiä mielitekoja, tai vaikka tapa johon on tottunut. Monilla on tapana herkutella viikonloppuisin, jolloin ajatus herkuttomuudesta voi tuntua maailmanlopulta. Myös tässä asiassa kannattaa mielummin hoitaa syy kuin seuraus. Jatkuva napostelu johtuu usein jostain, samoin kuin nämä mainitut mieliteot.

Useinhan kun päätetään jättää sokeri ja epäterveelliset jutut, liitetään tämä yritys johonkin muuhun projektiin, kuten laihduttamiseen. Aloitetaan siis samaan syssyyn dieetti ja herkkulakko, mikä on ainakin mun mielestä tosi haastavaa. Tahdonvoimalla pääsee tietysti aika pitkälle, mutta itse suosittelen, että nämä kaksi asiaa tehdään erikseen, sillä jo miinuskaloreilla elely saa jo itsessään himotuksia aikaiseksi.

proteiinipitoinen omena-rahkapiirakka

Mielestäni paras keino päästä eroon ruokahimoista, on ravita kehoa mahdollisimman hyvin ja syödä runsaasti kunnon ruokaa. Kun olo on jatkuvasti kylläinen, on tuhat kertaa helpompi jättää ylimääräiset mässäilyt väliin. Aluksi siis keskittyy vain syömään paljon, ja kun pahimmat himot on voitettu, voi aloittaa sen dieetin, mikäli sille on tarvetta. Usein jo turhien juttujen poisjättö muuttaa kehonkoostumusta parempaan suuntaan.

Jos kärsii ruokahimoista, ei siis ensimmäisenä kannata alkaa erilaisiin lakkoihin ja kieltää itseltään asioita. Suosittelen ajattelemaan mielummin positiivisesti. Miten voisin ravita kehoani paremmin, jotta se saisi kaikki tärkeät ravintoaineet?

Sokerin himo – Jos syö (liian) vähän hiilihydraatteja kulutukseensa nähden, himot esiintyvät useasti sokerin muodossa, jolloin mieliteot kohdistuvat usein irtokarkkeihin, leivonnaisiin ja muihin sokerisiin herkkuihin. Monet myös luulevat syövänsä riittävästi, joten joskus on ihan hyvä laskea konkreettisesti kulutuksen ja syöminkien suhde.

Suolaisen himo – Paljon urheilua harrastava hikoilevat runsaasti, jos ei pidä huolta nesteytyksestä ja suoloista, voi kehon suolatasapaino alkaa järkkyä, mikä voi johtaa siihen, että alkaa tehdä mieli mieli suolaisia ruokia kuten sipsiä, popcornia,pizzaa yms. Tästä johtuu osaksi myös suolaisen himo darrapäivinä. Alkoholi on diureetti, joka kuivattaa kroppaa, jolloin myös kehon suola- ja mineraalitasapaino järkkyy. Myös stressi ja liika kortisolin tuotanto saavat himoitsemaan rasvaisia ja hiilihydraattipitoista nopeaa energiaa.

Rasvaisen herkkujen himo –  Liian vähäinen rasvan syönti, etenkin omega-3-rasvahappojen ”vaje” voi saada himoitsemaan juustoja, jäätelöä suklaata yms.

Kuvien teksteissä linkit resepteihin! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TEKEEKÖ MIELI SYÖDÄ JATKUVASTI?

Voin kertoa täysin rehellisesti, että mulla on ollut todella pitkään fiilis, että mulla on lähestulkoon aina nälkä, tai vähintään sellainen olo, että voisin syödä jotain. Ruokailun jälkeenkin saattaa jäädä fiilis, että olisinpa voinut syödä vielä lisää. Kyseessä ei varsinaisesti ole se, että söisi määrällisesti liian vähän, vaan se mitä syö ja milloin. Tiedän, että tämä ”ongelma” ei ole mikään kovin harvinainen, ainakaan paljon treenaavien keskuudessa. Treeni lisää ruokahalua sekä nostaa kulutusta, mikä saa kropan huutamaan safkaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tein kesälomallani uutta kokeilua, jonka tiimoilta pudotin (tärkkelys) hiilarit aivan minimiin ja lisäsin taas rasvan määrää. Tämä onnistui hyvin myös sen vuoksi, että pidin palauttelukauden ja treenasin vain hyvin vähän. Olen ennenkin kokeillut erilaisia vhh-kausia ja todennut etteivät ne sovi mun kropalle. Syy on ehkä ollut se, että en ole tajunnut lisätä riittävästi rasvaa ja olen lisäksi urheillut paljon kovatehoisia aerobisia kokeilujen aikana. Tällä kertaa fiilis olikin aiemmasta poikkeava ja olo pysyi tosi hyvänä koko kokeilun ajan. Huomasin selkeästi ruokahimojen loppumisen, sekä paremmin pysyvän kylläisyyden tunteen.

Useinhan onnistuneiden kokeilujen jälkeen käyttöön jää näitä uusia tapoja ja näin kävi myös tässä tapauksessa. Töihin paluun jälkeen en voinut vetää enää ihan samalla meiningillä, mutta viilasin hieman ruokailutapojani ja näin kolmen viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että olen päässyt eroon jatkuvasta nälän tunteesta ja ruokahimoista. Aiheeseen liittyen uskon, että monilla jyskyttää edelleen siellä takaraivossa pieni pelko rasvan syönnistä. Uskalletaan ehkä lisätä vähän öljyä ruokaan ja syödä lohta, mutta silti rasvan saanti saattaa jäädä liian pieneksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mitä siis tein? Lisäsin rasvan määrää entisestään. Vaihdoin esimerkiksi aamun smoothiessa olleen banaanin avocadoon ja mct-öljyym sekä tein myös muita hiilari-rasva vaihtoja ja lisäyksiä aterioille. Yksi huomionarvoinen seikka omalla kohdallani on ollut myös se, että pidän niin sanotusti rasvat ja hiilarit erillään. Eli silloin kun syön hiilareita, syön vain hyvin vähän rasvaa ja sama toisinpäin. Tämä voi tietysti aiheuttaa pientä päänvaivaa, etenkin silloin jos urheilee useamman kerran päivässä, sillä treenin jälkeen olisi hyvä saada niitä hiilareita ja sitten ei jääkkään enää montaa ateriaa, joihin lisätä rasvaa. Pienellä hifistelyllä (voi että rakastan tuota sanaa ;) ) homman saa kuitenkin toimimaan niin, että treeneissä jaksaa hyvin, kroppa palautuu ja olo pysyy silti tasaisena.

Kaikkien ei toki tarvitse miettiä kaikkea ihan näin tarkkaan, mutta muutama käytännön vinkki, jonka voi ottaa kokeiluun ruokahimojen ja verensokerin heittelyn vaivatessa!

Aamiainen proteiini- ja rasvapainotteinen (smoothie, munakas tms..)

Toinen pääaterioista ilman tärkkelyshiilareita (pasta,riisi,leipä,peruna jne) , mutta sen sijaan enemmän rasvaa esim. avocadoa, rasvaista kalaa, fetaa jne.

Kaikki kevyt/light-tuotteet kannattaa jättää kaupan hyllylle

Rasvanlähteet pääosin hyvistä rasvoista, kuten kala, avocado, oliiviöljyt ja kohtuudella pähkinöitä. Pähkinöissä on runsaasti omega-6 rasvahappoja ja niiden runsas käyttö voi vääristää omega-3 ja omega-6 suhdetta. 

Aamupuuro iltapuuroksi. Useimmilla runsas hiilarimäärä saa olon vain väsyneeksi, jolloin tästä on hyötyä illalla kun täytyy mennä nukkumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvat 1,2 Riikka


ENTÄ JOS PAPERILTA SYÖMINEN VAIN VÄÄRISTÄÄ KEHON OIKEITA VIESTEJÄ?

Nykyään kaikkeen mahdolliseen on olemassa ohjeita, neuvoja ja tietoa. Jos jokin asia askarruttaa, on helppo surffata googleen ja katsoa mitä internetin ihmeellinen maailma kertoo aiheesta. Myös treeniin ja ravintoon on olemassa paljon erilaisia ohjeita ja neuvoja. Personal trainerit ja ravintoneuvojat ovat ihan nykypäivää, eikä ole mitenkään erikoista että omistaa valmentajan. Yhä useampi syö ja treenaa toisen antamien neuvojen mukaan. En halua missään nimessä teilata tällaista tapaa, sillä myös näillä ohjelmilla on oma paikkansa. Olen itsekin opettanut monia asiakkaitani uusiin ruokarytmeihin ja tapoihin ravinto-ohjelmien avulla. Mielestäni olisi tärkeää muistaa, että nämä ovat vain väliaikaisia juttuja, joiden avulla opitaan uusia tapoja ja ehkä hahmotetaan, mikä on sopiva määrä ruokaa. Ravinto-ohjelman tulisi olla alku uudelle, eikä parin kuukauden vaihe.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuitenkin kun mietitään aihetta syvällisemmin, eikö ole hieman hullua että asia on mennyt niin pitkälle, että niinkin normaaliin asiaan kuin syömiseen suhtaudutaan näin? Syödään paperilta ja mitataan laskureiden avulla kaloreita ja makroja. Kuten mainitsin, syöminen on yksi luonnollisimmista asioista ja voitaisiin olettaa, että meihin on myös sisäänasennettu toiminto, jonka avulla keho ilmaisee, milloin tulee syödä ja milloin riittää. Edellä mainittua toimintoa kutsutaan näläksi. Jostain syystä tästä aiheesta on tehty jotenkin hirvittävän vaikea asia. Mitä jos vaan söisi silloin kun on nälkä ja lopettaisi kun ei enää ole?

Keho osaa myös ilmaista erilaisia puutoksista niin, että alkaa vaikka tehdä mieli appelsiinia. Toisaalta nykyään kyseiset himot ovat vääristyneet, sillä näkyvillä on jatkuvasti erilaisia epäterveellisiä ruokia häiritsemässä aistejamme. Herkulliset hamppareiden kuvat, mainokset ja pullan tuoksu aiheuttavat mielitekoja, jolloin koko luonnollinen ruokailurytmi vääristyy.

Juteltiin viikonloppuna Even kanssa tästä aiheesta. Eve ja hänen vauvansa olivat meillä kylässä ja vaavilla oli ruoka-aika, jolloin hän sormiruokaili itse avocadoa, päärynää, perunaa ja kurkkua. Eve kertoi, että sormiruokailun ansiosta lapsi oppii itse valitsemaan ruokia joita haluaa, lisäksi käden ja suun motoriikka paranee kun ruokaa ei niin sanotusti tungeta suuhun jonkun toisen toimesta. Kun lasta ei pakoteta syömään tiettyjä juttuja, hän luultavasti haluaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja avoimemmin. Luin Tohtori Clara M. Davisin kuuden vuoden kokeesta, jossa oli testattu intuiivistä syömistä lapsilla. Kokeessa 7-9 kuukautisten lasten annettiin vapaasti valita ruokansa listasta erilaisia ruokia. Tarjolla oli 33 erilaista ruoka-ainetta. Kokeessa kävi ilmi, että monet lapsista valitsivat terveellisiä ruokia, ja erilaisista vaivoista kärsiessään he valitsivat hyvin ravitsevia ruokia eivätkä ravintoköyhiä herkkuja, vaikka niitäkin oli tarjolla. Tutkimuksessa kerrotaan mm. erään tutkimusryhmän A-vitamiinin puutoksesta kärsineestä lapsesta, joka oli juonut suuret määrät kalanmaksaöljyä.

Kyseessä on vanha ja pieni tutkimus, joka ei ole tarpeeksi luotettava todistamaan tätä teoriaa oikeaksi. Mielestäni tässä on kuitenkin hyvä pointti ja se antaa paljon ajateltavaa niin lasten kuin aikuistenkin ruokailuun. En tosiaan halua antaa ohjeita, miten lapsi kuuluu kasvattaa, mutta tässä on mielestäni mielenkiintoinen näkemys asiaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikään asia ei ole mustavalkoinen, eikä ole olemassa yksiselitteistä vastausta saati tapaa, mutta mielestäni kannattaa myös oppia luottamaan omiin tuntemuksiin, kuuntelemaan nälkää ja miettimään miksi esimerkiksi himoitsee epäterveellisiä ruokia? Ruokahimothan voivat johtua ravintoaineiden puutteesta ja sen sijaan, että menisi aina ostamaan sen suklaapatukan, miettisikin kokonaisvaltaisemmin omaa ruokailua. Syönkö liian vähän ruokaa, joka saa minut himoitsemaan sokeria? Sokeri on elimistölle nopeaa energiaa ja kun keho tuntee energioiden olevan alhaalla, ilmaisee se sen himona nopeaan lähteeseen?

Paljon urheilua harrastava hikoilevat runsaasti, jos ei pidä huolta nesteytyksestä ja suoloista, voi kehon suolatasapaino alkaa järkkyä, mikä voi johtaa siihen, että alkaa tehdä mieli mieli suolaisia ruokia kuten sipsiä, popcornia, pizzaa yms. Tästä johtuu osaksi myös suolaisen himo darrapäivinä. Alkoholi on diureetti, joka kuivattaa kroppaa, jolloin myös kehon suola- ja mineraalitasapaino järkkyy. Suolaisen himo voi johtua myös stressistä, jolloin lisämunuaiset ovat joutuneet koville pitkäaikaisen stressin seurauksena. Kun paineensietokyky joutuu äärirajoilleen, lisämunuaiset tuottavat kortisolia, joka saa himoitsemaan rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia ruokia.

Kehon tehtävähän on pitää meidät elossa ja elämiseen tarvitaan energiaa, nestettä sekä ravintoaineita. Kun joku näistä uupuu, elimistö ilmoittaa siitä omalla tavallaan. Tätä tarvetta prosessoitu, ravinneköyhä ruoka ei pysty tarjoamaan, jolloin nälkä ja himot iskevät kohta uudestaan. Kuten aikaisemmin viittasiin lapsiin, kieltäminen on usein huono vaihtoehto, sillä se saa vaan mielen haluamaan kiellettyä asiaa enemmän. Tällaisessa tilanteessa ei siis kannata alkaa erilaisiin lakkoihin ja kieltää itseltään asioita. Suosittelen ajattelemaan mielummin positiivisesti. Miten voisin ravita kehoani paremmin, jotta se saisi kaikki tärkeät ravintoaineet?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En tiedä saitteko pointista kiinni, mutta mielestäni vastauksen etsiminen toiselta ihmiseltä saattaa joskus viedä harhaan. Jatkuvasti paperilla lukevien ohjeiden mukaan syöminen ja ruokien punnitseminen voi vääristää luonnollista nälän tuntemusta jolloin oma hahmottelukyky riittävästä ruuasta vääristyy.

Mitä jos sulla itsellä olisi se kaikki tieto valmiiksi? Oppisit vain kuuntelemaan itseäsi ja kehoasi. Oon itse pyrkinyt tähän ja hyvin harvoin lasken enää mitään ruokaan liittyvää. Monesti multa kysellään paljonko proteiinia tai rasvaa syön päivässä ja vastaus on että en tiedä. Osaan toki hahmottaa aika hyvin sopivat määrät ja tiedän oikeat lähteet, mutta hyvin pärjää myös ilman tarkkoja kaavoja.

trikoot & toppi: Puma*

kengät: Nike TrFit*

*Intersport Vaasa

kuvat: Riikka