MAKEANHIMO, RUOKAHIMOT..MITEN NE SAA LOPPUMAAN?

Taas karkkihammasta kolottaa ja seuraavana hetkenä hiukookin jotain suolaista. Leivokset, pizzat ja jäätelöt pyörivät mielessä ja ruoka dominoi muutenkin ajatuksia ihan liikaa. Miten siitä makeanhimosta pääsisi eroon ja saisi muutkin ruokahimotukset aisoihin? Ja ei, en aio kirjoittaa että lopettamalla näiden syönnin, vaan lähdetäänkin purkamaan asiaa ihan toisesta päästä.

Jokainen on nimittäin kuullut ohjeen kuinka sokeri addiktiosta pääsee eroon vain lopettamalla sokerin syönnin. No, tämä varmasti toimii kyllä ainakin osittain, mutta kuinka pitkään? Ja onko totaalikieltäytyminen kuitenkaan se paras keino, mikäli yritetään löytää tasapainoista tapaa syödä ja elää? En väitä etteikö elämä ilman sokeria voisi toimia hyvinkin, mutta mikäli toivoo mielummin tasapainoa kaiken syömänsä välille, myös sokerin, niin jatka lukemista.

On ihan tutkittu juttu, että liian vähäinen uni altistaa syömään enemmän ja himoitsemaan etenkin sokerisia ja rasvaisia ruokia. Hormonit aiheuttavat tämän, joten on ihan hyvä tunnistaa mihin tarpeeseen mättää menemään. Siltikin väitän, että huonoa unta useammin, ruokahimot johtuvat liian vähäisestä ruuan syömisestä (=energiansaannista) sekä esimerkiksi liian yksipuolisesta ravinnosta, jossa vältellään kaikenlaista, ilman järkeviä perusteita.

Mun tylsääkin tylsempi neuvo on siis yksinkertaisesti alkaa syödä riittävästi ruokaa ja vielä riittävän usein. Harvoin sitä kylläisenä alkaa himottamaan yhtään mitään ja jos alkaa, kyseessä on luultavasti pidemmältä ajalta syntynyt nälkävelka, joka ei lopu ennen kuin on syöty pidempi aika riittävästi ruokaa.

Kaikenlaisia kausia eläneenä ja kokeilleena, tiedän myös sen tunteen, kun odottaa viikonlopun karkkipäivää kuin kuuta nousevaa. Koko viikon sinnittelee milloin milläkin dieetillä ja sitten kun herkkupäivä koittaa, homma lähtee käpälästä ja kunnolla.

Seuraavan päivän turvotuksien kourissa vannoo palaavansa ”ruotuun” taas maanantaina ja sama jatkuu joka viikko. Kaikenlaiset kiellot ja tarkat suunnitelmat saavat usein kehon ja mielen haluamaan juuri niitä kiellettyjä asioita. En väitä, että aina olisi niin, mutta mikäli joutuu taistelemaan jatkuvasti mielihalujen kanssa ja yrittää jatkuvasti löytää ”sitä oikeaa keinoa tai ruokavaliota” niin silloin paras vaihtoehto voi olla ottaa pari askelta taaksepäin ja alkaa korjata ihan niitä perus juttuja.

Olen myös elänyt pitkiä ajanjaksoja ilman minkäänlaisia tavanomaisia herkkuja ja en koe että nuo olisivat olleet mitenkään vaikeita tai huonoja, mutta tällä hetkellä taas en näe syytä miksi mun pitäisi elää niin, koska voin hyvin myös näin.

Raskauden myötä olen alkanut syödä enemmän ihan tavallista ruokaa. Mun filosofia on syödä pääosin maistuvia, monipuolisia kotiruokia sen verran, että nälkä lähtee. Hyvä ruoka on nautinto ja haluan itse myös nauttia ruuasta ja sen mausta. Kun ravinnon määrä on noussut ja jopa monipuolistunut, en ole kaivannut enää mitään ”herkkuja”.

Toki nekin maistuu hyvältä ja aina välillä niitä syön (esimerksi laskiaispullan just tänään), mutta mulla ei tule sellaisia pakko saada puoli kiloa karkkia – fiiliksiä, tai että odottaisin jotain tiettyä päivää, kun saan tai voin syödä jotain. Joitakin vuosia sitten en olisi uskonut voivani sanoa näin, mutta voin syödä pari palaa suklaata ja siihen se jää.

Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä, mutta uskon, että monelle ihan vaan ruokamäärien nostaminen auttaisi siihen, että ruoka ei pyöri mielessä jatkuvasti. Ei tule ylilyöntejä, eikä ole tarvetta vetää överisti mitään.

Ei kieltoja, ei liian tarkkoja sääntöjä ja olet jo matkalla sinne minne haluat!

Nämähän ovat loppupeleissä hyvin itsestään selviä asioita, mutta toisaalta kuitenkaan ei. Joku saattaa miettiä, että miten muka tällainen asia saattaa olla haasteellista, mutta usko pois, se on. Monta vuotta tällä alalla olleena voin kertoa, että syöminen on todella monelle ihmiselle kaikkea muuta kuin yksinkertaista ja helppoa. Se on todella harmillista, sillä hyvä ruokavalio on kuitenkin yksi suuri pilari koko terveydelle ja sitä kautta omalle hyvinvoinnille.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TÄSTÄ MAKEANHIMOSI JOHTUU

Terkkuja sairastuvalta. Täällä ollaan oltu aika heikossa hapessa jo pari päivää, eikä ole ollut hirveesti voimia nousta sängystä ylös. Toivottavasti nyt ollaan menossa parempaan suuntaan ja pääsisin jo ens viikolla taas rutiineihin kiinni. Mulla on ollut välillä aika korkee kuume ja ruokahalu ihan nollissa. Lähinnä etoo ajatus syömisestä. Itsellä käykin niin, että kun aktiivisuus laskee niin ruokahalu katoaa sen mukana. Mun mielestä treeni onkin paras tapa nostaa ruokahalua, mikäli sen kanssa jotain ongelmia on. Itse ajattelen myös niin, että kun sairastan, pyrin syömään entistä terveellisemmin, enkä esimerkiksi ”palkitse” itseäni herkuttelemalla, sillä pahimmassa tapauksessa se vaan pidentää sairastelua. Paljon vitskuja ja vettä kehoon niin eiköhän tää tästä!

Aiheeseen liittyen voitaisiin pohtia hieman ruokahimoja ja mistä ne oikeen johtuu? Ainahan kaiken ei siis tarvitse johtua mistään ja kuten tuossa muutama postaus taaksepäin fiksusti ohjeistin, niin parhaiten ruokahimosta pääsee syömällä himoittua ruokaa, hehe! Nojoo, mutta jos on tilanne, että ei välttämättä haluaisi jokaisen himotuksen kohdalla antaa periksi niin ehkä näistä ajatuksista voi olla jotain hyötyä!

proteiinipitoinen valkosuklaa

Ihan ensimmäisenä on hyvä miettiä, mistä erilaiset himot johtuvat. Painotan nyt erityisesti ruokahimoja, eli kun jotain tiettyä suolaista tai makeaa tekee ihan hirveästi mieli jatkuvasti tai hyvin usein. Mieliteot voivat olla myös ns. psyykkisiä mielitekoja, tai vaikka tapa johon on tottunut. Monilla on tapana herkutella viikonloppuisin, jolloin ajatus herkuttomuudesta voi tuntua maailmanlopulta. Myös tässä asiassa kannattaa mielummin hoitaa syy kuin seuraus. Jatkuva napostelu johtuu usein jostain, samoin kuin nämä mainitut mieliteot.

Useinhan kun päätetään jättää sokeri ja epäterveelliset jutut, liitetään tämä yritys johonkin muuhun projektiin, kuten laihduttamiseen. Aloitetaan siis samaan syssyyn dieetti ja herkkulakko, mikä on ainakin mun mielestä tosi haastavaa. Tahdonvoimalla pääsee tietysti aika pitkälle, mutta itse suosittelen, että nämä kaksi asiaa tehdään erikseen, sillä jo miinuskaloreilla elely saa jo itsessään himotuksia aikaiseksi.

proteiinipitoinen omena-rahkapiirakka

Mielestäni paras keino päästä eroon ruokahimoista, on ravita kehoa mahdollisimman hyvin ja syödä runsaasti kunnon ruokaa. Kun olo on jatkuvasti kylläinen, on tuhat kertaa helpompi jättää ylimääräiset mässäilyt väliin. Aluksi siis keskittyy vain syömään paljon, ja kun pahimmat himot on voitettu, voi aloittaa sen dieetin, mikäli sille on tarvetta. Usein jo turhien juttujen poisjättö muuttaa kehonkoostumusta parempaan suuntaan.

Jos kärsii ruokahimoista, ei siis ensimmäisenä kannata alkaa erilaisiin lakkoihin ja kieltää itseltään asioita. Suosittelen ajattelemaan mielummin positiivisesti. Miten voisin ravita kehoani paremmin, jotta se saisi kaikki tärkeät ravintoaineet?

Sokerin himo – Jos syö (liian) vähän hiilihydraatteja kulutukseensa nähden, himot esiintyvät useasti sokerin muodossa, jolloin mieliteot kohdistuvat usein irtokarkkeihin, leivonnaisiin ja muihin sokerisiin herkkuihin. Monet myös luulevat syövänsä riittävästi, joten joskus on ihan hyvä laskea konkreettisesti kulutuksen ja syöminkien suhde.

Suolaisen himo – Paljon urheilua harrastava hikoilevat runsaasti, jos ei pidä huolta nesteytyksestä ja suoloista, voi kehon suolatasapaino alkaa järkkyä, mikä voi johtaa siihen, että alkaa tehdä mieli mieli suolaisia ruokia kuten sipsiä, popcornia,pizzaa yms. Tästä johtuu osaksi myös suolaisen himo darrapäivinä. Alkoholi on diureetti, joka kuivattaa kroppaa, jolloin myös kehon suola- ja mineraalitasapaino järkkyy. Myös stressi ja liika kortisolin tuotanto saavat himoitsemaan rasvaisia ja hiilihydraattipitoista nopeaa energiaa.

Rasvaisen herkkujen himo –  Liian vähäinen rasvan syönti, etenkin omega-3-rasvahappojen ”vaje” voi saada himoitsemaan juustoja, jäätelöä suklaata yms.

Kuvien teksteissä linkit resepteihin! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TEKEEKÖ MIELI SYÖDÄ JATKUVASTI?

Voin kertoa täysin rehellisesti, että mulla on ollut todella pitkään fiilis, että mulla on lähestulkoon aina nälkä, tai vähintään sellainen olo, että voisin syödä jotain. Ruokailun jälkeenkin saattaa jäädä fiilis, että olisinpa voinut syödä vielä lisää. Kyseessä ei varsinaisesti ole se, että söisi määrällisesti liian vähän, vaan se mitä syö ja milloin. Tiedän, että tämä ”ongelma” ei ole mikään kovin harvinainen, ainakaan paljon treenaavien keskuudessa. Treeni lisää ruokahalua sekä nostaa kulutusta, mikä saa kropan huutamaan safkaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tein kesälomallani uutta kokeilua, jonka tiimoilta pudotin (tärkkelys) hiilarit aivan minimiin ja lisäsin taas rasvan määrää. Tämä onnistui hyvin myös sen vuoksi, että pidin palauttelukauden ja treenasin vain hyvin vähän. Olen ennenkin kokeillut erilaisia vhh-kausia ja todennut etteivät ne sovi mun kropalle. Syy on ehkä ollut se, että en ole tajunnut lisätä riittävästi rasvaa ja olen lisäksi urheillut paljon kovatehoisia aerobisia kokeilujen aikana. Tällä kertaa fiilis olikin aiemmasta poikkeava ja olo pysyi tosi hyvänä koko kokeilun ajan. Huomasin selkeästi ruokahimojen loppumisen, sekä paremmin pysyvän kylläisyyden tunteen.

Useinhan onnistuneiden kokeilujen jälkeen käyttöön jää näitä uusia tapoja ja näin kävi myös tässä tapauksessa. Töihin paluun jälkeen en voinut vetää enää ihan samalla meiningillä, mutta viilasin hieman ruokailutapojani ja näin kolmen viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että olen päässyt eroon jatkuvasta nälän tunteesta ja ruokahimoista. Aiheeseen liittyen uskon, että monilla jyskyttää edelleen siellä takaraivossa pieni pelko rasvan syönnistä. Uskalletaan ehkä lisätä vähän öljyä ruokaan ja syödä lohta, mutta silti rasvan saanti saattaa jäädä liian pieneksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mitä siis tein? Lisäsin rasvan määrää entisestään. Vaihdoin esimerkiksi aamun smoothiessa olleen banaanin avocadoon ja mct-öljyym sekä tein myös muita hiilari-rasva vaihtoja ja lisäyksiä aterioille. Yksi huomionarvoinen seikka omalla kohdallani on ollut myös se, että pidän niin sanotusti rasvat ja hiilarit erillään. Eli silloin kun syön hiilareita, syön vain hyvin vähän rasvaa ja sama toisinpäin. Tämä voi tietysti aiheuttaa pientä päänvaivaa, etenkin silloin jos urheilee useamman kerran päivässä, sillä treenin jälkeen olisi hyvä saada niitä hiilareita ja sitten ei jääkkään enää montaa ateriaa, joihin lisätä rasvaa. Pienellä hifistelyllä (voi että rakastan tuota sanaa ;) ) homman saa kuitenkin toimimaan niin, että treeneissä jaksaa hyvin, kroppa palautuu ja olo pysyy silti tasaisena.

Kaikkien ei toki tarvitse miettiä kaikkea ihan näin tarkkaan, mutta muutama käytännön vinkki, jonka voi ottaa kokeiluun ruokahimojen ja verensokerin heittelyn vaivatessa!

Aamiainen proteiini- ja rasvapainotteinen (smoothie, munakas tms..)

Toinen pääaterioista ilman tärkkelyshiilareita (pasta,riisi,leipä,peruna jne) , mutta sen sijaan enemmän rasvaa esim. avocadoa, rasvaista kalaa, fetaa jne.

Kaikki kevyt/light-tuotteet kannattaa jättää kaupan hyllylle

Rasvanlähteet pääosin hyvistä rasvoista, kuten kala, avocado, oliiviöljyt ja kohtuudella pähkinöitä. Pähkinöissä on runsaasti omega-6 rasvahappoja ja niiden runsas käyttö voi vääristää omega-3 ja omega-6 suhdetta. 

Aamupuuro iltapuuroksi. Useimmilla runsas hiilarimäärä saa olon vain väsyneeksi, jolloin tästä on hyötyä illalla kun täytyy mennä nukkumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvat 1,2 Riikka