Mä en ainakaan koskaan… ja niin edelleen. Kaikki ovat varmasti joskus vannoneet etteivät ainakaan koskaan tekisi jotain ja sitten myöhemmin joutuneet syömään sanansa. Summailin muutamia juttuja, joiden nimeen olen vannonut tai joista olen ollut tiukasti jotain mieltä, mutta noh, jossain vaiheessa huomannut että ei se ihan niin mennytkään..
Viikonloput ilman mässäämistä ovat mahdottomuus. Mun ajatusmaailma oli todella pitkään sellainen, että en olisi voinut kuvitella viikonloppua ilman jäätävää karkkisäkkiä ja muita höysteitä. Noh, itseasiassa homma muuttui niinkin helposti, että nykyään on ehkä enemmän harvinaisuus että jotain tollaista suurempaa tulee vedeltyä. Toki sekin on ihan kivaa vaihtelua rutiineihin, mutta en koe että olisin enää mitenkään riippuvainen herkuttelusta.
Maitotuotteet ja gluteeni on saatanasta. Siirryin maidottomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon joitankin vuosia sitten ja alkuvaiheessa niiden välttely meni jopa hieman ”överiksi”. Syön nykyäänkin pääosin etenkin ilman gluteenia, mutta nykyään puuron sekaan valikoituu usein myös sitä syntistä raejuustoa. 😀 Haha, pointtina siis, että olen huomannut tässäkin rajoitteen olleen vain omassa päässä.
Mun kroppa nyt vaan on sellanen, että mun pitää treenata kahdesti päivässä, koska oon tottunut siihen (ja muuten maailma kaatuu) :D. Okei, toi viimeisin lause oli vitsi, mutta jos pysytään edelleen omien ajatuksien luomissa päähänpinttymissä niin pitkään ajattelin, että tapahtuu jotain radikaalia jos vähennän treenaamista, koska oon vaan tottunut siihen. Ei tässä ole oikein tapahtunut mitään negatiivista, eikä kunto ole romahtanut saman tien. 😉
Välipalaruokien jatkuva syöminen on parempi kuin kunnon lämpimien annosten. Tämä menee jo aika pitkälle menneisyyteen, mutta siis en tiedä mikä ihmeen hölmö ajatus mulla oli, että on parempi syödä leipää, rahkoja, salaatteja mielummin kuin ns. kunnon ruokaa. Elinkin joskus tyylin leivän ja jugurtin voimin ja treenasin silloin jo todella paljon. Jospa olisin vaan aina ollut yhtä fiksu kuin nyt 😉 niin miten hyvin olisinkaan kehittynyt?!
Aamupalan skippaaminen säästää kaloreita ja on hyvä idea. En usko olevani ainoa joka on saattanut ajatella noin, mutta totuus on, että aterioiden skippaaminen kostautuu aina jossain vaiheessa ja johtaa pahimmassa tapauksessa ylensyöntiin, koska nälkä on niin kova. Nykyään en jätä aamupalaa tai muitakaan aterioita väliin, ellei ole ihan pakko. Sanon aina mun asiakkaille että parempi on syödä jotain (vaikka se ei sopisi täydellisesti makroihin), kun jättää syömättä!
En voisi koskaan korjailla ulkonäköäni. En ehkä nykyäänkään lähtisi leikkelemään itseäni, ainakaan ilman erittäin hyvää syytä, mutta oon muuttanut mielipidettäni esimerkiksi huulien täytön suhteen. Nykyään on olemassa täyteaineita, jotka ovat hyvinkin luonnollisia ja poistuvat elimistöstä ajan kanssa, joten en itse näe siinä mitään pahaa, jos haluaa niitä käyttää.
En pidä eläimistä, enkä tahdo lemmikkiä. Apua, melkein tekee pahaa kirjoittaa tuo, mutta ajattelin näin vuosia sitten, kunnes meille muutti maailman suloisin koiranpentu Obelix. Nykyään tuo otus on tosi tärkeä ja rakas ja oon muutenkin eläinrakkaampi kuin ennen.
instagram: ainorouhiainen
snapchat: ainopaino
Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.
