EN MÄ VOI KU ON TREENIT…

17.08.2017
13

En pääse leffaan, kun pitää mennä jumppaan..

En voi tulla syömään, kun mulla on tää dieetti..

Valitettavasti en pääse juhliin, kun mulla on aamulla treenit..

Oon menossa salille niin en voi tulla mukaan kaupungille..

Paljon treenaavat, kilpaurheilijat ja muut fitnesshöperöt tunnistavat varmaan nuo lauseet. Terve itsekkyys on tietysti aivan normaalia ja itselle tärkeistä jutuista tulee pitää kiinni, mutta joskus homma voi mennä liian vakavaksi ja vielä ihan turhaan. Oon miettinyt viime aikoina paljon esimerkiksi omaa käytöstäni ja jotenkin herännyt siihen, miten itsekäs oon oikeesti ollut jo hyvin pitkään. Voin rehellisesti myöntää, että treenit ja työt ovat olleet aina mun listalla numero yksi, jos aikaa on jäänyt tai jos olen niiden jälkeen jotain jaksanut tehdä, niin sitten oon saattanut antaa aikaa esimerkiksi kamuille tai läheisille. En ole jollain tavoin edes ajatellut, että siinä olisi mitään pahaa, koska no, pakkohan mun duunit hoitaa ja treenaaminen on mulle tärkeetä niin pidän ajoistani kiinni. 

Tässä elämässä hyvin harva asia on pakko ja loppuepeleissä kaikki on itsestä ja omista valinnoista kiinni. Voin toki väittää, että mun on pakko käydä ohjaamassa jumppia aamuin illoin kuusi kertaa viikossa, mutta lopulta se on mun oma valinta. Valitsenko ne kaikki tunnit vai suunnittelenko aikatauluni niin, että ehdin elää myös muuta elämää? Ootko sä se, joka laittaa aina omat ruuat, treenit ja ”hyvinvoinnin” kaiken muun edelle ja ootko miettinyt miksi teet niin ja mitä sillä savutat pitkällä tähtäimellä?

Asiat eivät ole mustavalkoisia, enkä mäkään aio muuttaa tapojani kertaheitolla. Edelleen haluan panostaa treeniin ja terveelliseen ruokavalioon, mutta ehkä hieman rennommalla otteella. Jos kaveri pyytää lounaalle niin ensimmäinen ajatus on ollut, että hitto, eihän se ja se paikka sovi mun makroihin tai jotain muuta vastaavaa. Tuo heinäkuussa pidetty tauko kaikesta #healthylifestä teki siinä mielessä hyvää, että näki vähän eri näkökulmasta koko touhun. Onhan se aika itsekeskeistä kun panostaa kaiken aikansa vaan itseensä, ulkonäköönsä ja omaan ”hyvinvointiinsa”.

Tässäkin asiassa se kohtuus on aika järkevä juttu. Tietysti omaan intohimoon täytyy panostaa ja joistain asioista joutuu luopumaan jos haluaa kehitystä esimerkiksi ulkoisesti, mutta jos on ihan tavan tallaaja, eli ei esimerkiksi kilpaile, niin mun mielestä silloin ei tarvitse elää kuten kilpaurheilija. Elämässä on niin paljon kaikkea muutakin ja oma agenda onkin oppia löytämään myös niitä muita juttuja joista innostun!

Voin kuvitella, että ulkopuolisten silmin on aika huvittavaa, että jengi painaa tuola salilla hulluna päivästä toiseen ja tarkkailee itseään joka kulmasta yleensä sen kameran linssin läpi. Treenin lopuksi pakko napata parhaat fotot kun muskelit on pumpissa ja sitten niitä jakoon #someen. Teen sitä itsekin tietyllä tavalla ja tulen edelleen tekemään, koska se on osa tätä koko hommaa, mutta silti.. 😀

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


ELÄMÄN AAKKOSET

16.08.2017
0

Bongasin tämän aakkosidean Saran blogista tuolta Indiedaysin etusivulta ja päätin raapustella myös omat tämänhetkiset aakkoset, eli lähinnä mitä mieleen paukahtaa ensimmäisenä tietystä kirjaimesta. Oon tehnyt nämä aakkoset myös kaksi vuotta sitten ja oli kiva käydä lukemassa, mitä tuolloin on ollut mielessä. Vanhat aakkoset voi lukaista täältä.

kesän alkutaipaleelta 🙂

Aamukahvi on mulle ihan pakollinen juttu. En juo muuten kahvia kovinkaan paljon, mutta aamulla on pakko saada monta isoo kuppia. En tarvitse kahvin piristävää vaikutusta, mutta joku juttu siinä vaan on. Juon kahvini aina Oatlyn iKaffe kauramaidolla. 🙂

Bikini Body Bootcampin treenit käynnistettiin taas viime viikon perjantaina ja voi jestas, että oli samalla kivaa mutta myös hapokasta!

C-vitamiinia tulee vedeltyä ruuan muodossa, mutta myös lisäravinteenä lähestulkoon joka päivä. Tykkään juoda ceetä poretablettina, koska maku, mutta mulla on myös Puhdas+ merkkinen C-vitamiinipulveri, jota sekoitan smoothieen.

Darra! 😀 Kesällä on tullut koettua tuo olotila vähän useammin kuin koko vuonna yhteensä. Onneksi kesä on kerran vuodessa ja suhteellisen lyhyt aika, jolloin satunnainen biletys ei ole niin vakavaa. On ainakin ollut kivaa!

Elämänkoulu on sana mikä saa mulla aikaan aika suuren vastareaktion, etenkin jos se on kirjoitettu omaan kuvaukseen jossain sosiaalisessa mediassa. 😀

First Beat hyvinvointimittaus käynnissä. Mulla on siis 3 vuorokautta rintakehässä anturit kiinni mittaamassa sykevaihteluja, stressitasoja ja esimerkiksi sitä miten palaudun treeneistä ja nukkuessa. Todella mielenkiintoinen projekti, josta tulossa oma postaus kunhan saan tulokset käteeni.

Game of thronesia oon yrittänyt katsoo muutamaan otteeseen, mutta ei oikeen oo lähtenyt käyntiin mun kiinnostus!

Hyvä fiilis on lause joka kuvaa mun olotilaa pitkästä aikaa! 🙂

Innostun usein jostain asioista ja esimerkiksi tapahtumista niin, että ihan naurattaa. Tietysti se on hyvä puoli, että pystyy innostumaan edelleen vaikka ei mikään lapsi enää olekkaan.

Jatkokoulutukset ovat tulossa ja oon menossa kouluttautumaan sekä Helsinkiin että myös tänne Vaasaan. Lesmillsin jatkokoulutuksissa tulee käydä kahdesti vuodessa uusien ohjelmien vaihtuessa. Odotan innolla millaista settiä on luvassa sykysllä.

Kesä on ollut loppupeleissä aivan törkeen kiva! Oon tehnyt tosi paljon kaikenlaista ja oon ilonen että on tullut reissattua ja koettua kaikenlaista. Kesä on niin lyhyt aika, että se pitää mun mielestä käyttää hyväksi ja tehä juttuja joita ei voi muuten tehdä

Les Millsin lajeista jätän syksyn ajaksi Bodycombatin kokonaan pois. Harmittaa paljon, mutta jostain oli pakko luopua, että saan määriä hieman alas, joten tiistai-ilta tulee olemaan mulla vapaa syyskuusta lähtien.

Mansikoita on mennyt tänä kesänä aika isoja määriä. Mansikat uppoo smoothieen ja ne on herkkua myös protskupannarin kanssa, nam!

Nukkuminen on kuin laittais rahaa pankkiin ja mun agendana olisikin alkaa taas panostaa tähän hieman enemmän. Nykyään valvon ihan liian myöhään ja oon myös heräillyt yöllä, mikä viittaa liialliseen stressiin kehossa.

Obelix eli mun maailman söpöin koira, jota on tällä hetkellä iso ikävä. Obelix on siis mun ja exän yhteinen hauva, joten joudun olemaan hänestä erossa aina välillä. 🙁

Palautuminen on tällä hetkellä tosi suuressa roolissa, tai oikeastaan se, että mun täytyy alkaa panostamaan siihen paljon enemmän. Suunnitteilla on mahdollisesti lisätä yksi lepopäivä lisää viikkoon ja muita pieniä muutoksia.

Qualcosa di grande, eli eräs vanha italialainen biisi, josta tulee paljon muistoja mieleen! 😀

Rentoutumista aion myös alkaa opettelemaan. Oon saanut työkaluja edistää tätä asiaa ja pyrin ottamaan päivittäin vähintään kerran oman hetken jolloin en tee mitään muuta kuin relaan!

Some, eli sosiaalinen media ja samalla rakas työni. Oman ”brändin” lisäksi hoidan nykyään myös Wasa Sports Clubin sosiaalista mediaa/markkinointia, joten olen aika tiivisti somen maailmassa päivästä toiseen ja se vaatii myös tietynlaista asennetta, jotta pää ei mene liian sekaisin kaikesta pintakiillosta.

some some some

Työergonomia on asia, mitä en ole edes ajatellut ennen, mutta tänään fyssarilla käydessäni, käytiin läpi meikäläisen työergonimiaa johon kuuluu juuri tuo edellä mainittu palautuminen ja rentoutuminen. Oli todella mielenkiintoinen käynti ja avasi myös uusia ajatuksia ja juttuja, joita aion ottaa käyttööni.

Uimassa ei ole tullut käytyä kertaakaan koko kesänä! En edes muista koska olisi ollut tällainen tilanne etten olisi uinut meressä kesän aikana. No kai sitä vielä ehtii, mutta ei hirveesti nappaa näillä koleilla keleillä.

Vihannekset ovat oikeestaan mun koko ruokavalion perusta. Syön niitä tosi paljon ja rakennan melkein kaikki ateriat aina sillä periaatteella että ne sisältävät jotain värikästä tai vähintään jotain vihreää! 🙂

Wasa sports club, eli paras kuntosali ja asiakkaat ikinä. Jos muuttaisin vaasasta pois, tämä olisi varmaan yksi eniten kaipaamiani asioita täällä! 🙂

XS – vaatekokoni on yleensä joko XS-S. Haha, enpä keksinyt tähän mitään muutakaan!

Yllätykset tulee silloin kun niitä vähiten odottaa ja viime aikoina on taas päässyt toteamaan miten paikkaansa tuo pitää.

Ämpäribileet! En tiedä mistä tämä tuli mieleen, mutta ruississa sai ostaa sellaisia ämpäreitä missä oli juomaa ja meikäläinen päättikin sitten ostaa kerralla 10 ämpäriä. Niitä sitten kannettiin ja yritettiin tyhjentää porukalla aika hyvän tovin! 😀

Ötökät, etenkin hyttyset, kuuluu mun inhokkeihin. Mikään ei ole niin rasittavaa kuin se että hyttynen lentelee sun korvan vieressä yöllä kun yrität nukkua.

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TREENIN TÄRKEIN!

15.08.2017
1

Mitä hyvään treeniin tulee, niin yksi iso vaikuttaja on musiikki. Mulle itselle musiikki on aina suuressa roolissa niin omissa treeneissä kuin myös ohjatuilla tunneilla. Musiikki on se mistä saa voimaa ja mikä aiheuttaa sen superhyvän fiiliksen jumpissa. Mitä omiin tunteihin tulee, mun mielestä on tosi tärkeetä että liike ja musa sopii yhteen. Panostan aika paljon juuri tähän ruutuun kun suunnittelen tuntien koreografioita. Kun suunnittelen tunteja, mulla on yleensä tiedossa, minkä tyylistä biisiä haen ja aloitan homman aina siitä, että etsin ensin biisit ja sitten suunnittelen sisällöt niihin sopiviksi. Noudatan jokaisella tunnilla tietynlaista kaavaa, joka edesauttaa, että uusien ohjelmien suunnittelut menevät suhteellisen nopeasti nykyään.

Mun olisi vaikee kuvitella että treenaisin ilman musiikkia. Eri asia on tietysti jos treenaa yhdessä jonkun kanssa, silloin jätän kuulokkeet kotiin, mutta itsekseen treenatessa, mut näkee aina kuulokkeet päässä. Nämä kuvissakin esiintyvät Sudio Swedenin regent-kuulokkeet ovat esteettisesti todella jees, mutta mikä tärkeintä, niissä on sairaan hyvä äänentoisto, mikä takaa hyvät tehot treeneissä. Mitä musiikkiin tulee, mun mielestä sen pitää olla kovalla silloin kun treenataan!

id

Multa kysellään monesti noita jumppien biisilistoja ja ajattelinkin jakaa pari tänne. Alla on siis spinningin ja RPV:n listat. Nuo nimet saattavat olla vähän outoja, kun nimeän ne vain aina niin että itse muistan mikä on kyseessä. Miksailen biisit yhteen niin että koko setti menee sujuvasti ilman taukoja.

Spinning-tunnin rakenne menee niin, että alkuun tehdään kaksi lämmittelybiisiä, sen jälkeen 4 työbiisiä, näistä koostuu siis tuo osa 1. Väliin palauttelubiisi, jonka jälkeen toinen työ-osio ja loppuun verryttely+venyttelyt samaan biisiin.


RPV-tunnilla lämmitellään askeltaen noin 25 min, jonka jälkeen lihaskunto-osuus. Käytän tunnilla paljon plyometrisiä harjoituksia ja koska treenataan kehonpainolla, käytän paljon treenejä, joiden aikana syke pysyy ylhäällä. Mulla on myös vastuskuminauha lihaskunnossa mukana, sillä sen avulla saadaan aktivoitua pakarat tehokkaammin.

Ja hei, jos kaipaatte hyvänlaatuisia ja kauniita kuulokkeita treeniin niin koodilla: AROU15  saa -15% alennuksen koko Sudio Swedenin tilauksesta heidän kotisivuilta tilatessa, ja pikatoimitus on ilmainen Suomeen!

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TÄLTÄKÖ SE TUNTUU?

12.08.2017
0

Viikon viimeinen jumppa taputeltu ja samalla ensimmäinen työviikko pitkiin aikoihin laitettu pakettiin. Palasin siis tämän viikon maanantaina takaisin hommiin ja täytyy sanoa, että pitkästä aikaa mua ihan jännitti, että miten ihmeessä jaksan sykkiä niin kovilla tehoilla ja määrillä, kun oon vetänyt lonkkaa viimeiset 7 viikkoa ja elänyt muutenkin ihan erilaista arkea kuin normaalisti. Muut ihmiset pystyvät aloittaa treenit kevyesti vähän kerrallaan, mutta meitsillä rysähtää heti kunnolla sata lasiin ja vähän päälle. Maanantaina ohjasin Bodyattackin ja Spinningin, jotka ovat mun mielestä raskaimpia tunteja mitä ohjaan. Homma sujui loppupeleissä yllättävän hyvin, toki se oli raskasta ja syke oli tavallista korkeammalla. Toisaalta tuntuu ihan mukavalta tuntea oikein kunnolla hengästyminen ja polte, kun normaalisti kroppa on niin tottunut siihen kaikkeen ettei mikään oikein tunnu miltään. Spinnin jälkeen oli fiilis että tältäkö se oikeesti tuntuu!?

Elokuun ajan meen vielä vanhalla kaavalla, mutta syksystä alkaen teen muutoksia mun treeniohjelmaan. Aion vähentää jumppakuormaa ja suunnitella päiväni niin, että mulla on selkeämmin työajat ja vapaa-aika. Tähän saakka oon ollut sellasessa fiiliksessä, että oon periaatteessa jatkuvasti töissä, mikä johti sitten taas siihen, että tuli se piste vastaan ettei enää pysty. Muutoksia on luvassa ja vaikka tunneista luopuminen on aina tylsää, on mun pakko tehdä se, että pystyn jatkossa hoitamaan hommani kunnialla ja niin, että työ ei ole koko elämä, vaan osa sitä.

Jätän mielellään ”kone” – leiman jälkeeni ja oon hyväksynyt sen, että mun ei ole pakko jaksaa aina kaikkea ja kaikkia, vaikka siihen pystyisinkin. Oma heikkouteni on aina ollut myöntää heikkous. Suorittamisen tilalle täytyy siis opetella uusia juttuja ja uskon, että tälläisella tyylillä pystyn olemaan parempi ohjaaja, bloggaaja ja työntekijä kun en vedä aina ihan siellä ääripäässä. Tuo pitkä lepovaihe teki kyllä niin hyvää, että suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle himoliikkujalle ottamaan välillä pidempiä vaiheita kun treenit jää kokonaan väliin. Palautuminen teki niin hyvää päälle, mutta myös keholle ja esimerkiksi lihomisen sijaan keho tuntui paljon paremmalta kuin jatkuvassa jumi-pumpissa ollut bodi! 😀

Sellaisia ajatuksia tähän lauantaihin. Nyt ajattelin heittää relax moodin päälle ja nauttia näistä vapaista ennen uutta työviikkoa! Ajatuksena olisi tehdä salilla selkätreeni ja sen jälkeen tätä lasagnea ja ehkä leipoa jotain!

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MIKSI EN LAIHDU..

10.08.2017
0

..vaikka syön vähän

..vaikka karppaan

..vaikka liikun paljon

..vaikka imetän

Nuo lauseet google antoi ensisijaisina hakuina, kun googlasin kysymyksen ”miksi en laihdu”. Täytyy heti alkuun mainita, että inspiraatio koko tekstiin lähti Kaisa Jaakkolan blogikirjoituksesta joka tuli mua aamulla vastaan Facebookin feediä selaillessa. Aihe on kuitenkin sellainen, josta voi mun mielestä kirjoittaa uudelleenkin, sillä tää asia on on sellainen josta oon saanut urani aikana eniten kysymyksiä. Laihdutuksesta ylipäätään elää yleisesti jonkinlainen mielikuva, että silloin kärsitään ja syödään vaan salaattia. Tiedän, että monet terveystietoiset ihmiset käsittävät sen, että terveellisesti syöminen ei ole kärsimystä, mutta uskokaa pois, suurin osa ihmisistä on aivan hakoteilla tämän aiheen suhteen. Laihduttamisesta ajatellaan jonkinlaisena urakkana, joka aloitetaan maanantaina ja lopetetaan kuukauden kuluttua. Kun urakka on ohi, voikin taas palata vanhoihin tapoihin, jotka ensisijaisesti saivat laihdutuksen tarpeen alkuun… Ymmärtänette pointin, että mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.

Syitä laihdutuksen epäonnistumiseen on yhtä paljon kuin laihduttajia, mutta voisin sanoa, että tuo yllä oleva on se yleisin syy, eli tehdään kertarysäyksellä liian suuri muutos. Kaikki uusiksi ja vähän päälle. Ikään kuin suoritetaan väkipakolla uusia tapoja, jotka tuntuvat suorastaan vastenmielisiltä ja odotetaan vaan, että pian mun ei tarvi syödä enää tätä samaa rahkaa joka ilta. Minäkin saan monesti listauksia syödyistä ruuista ja suoritetuista treeneistä; söin aamulla sitä ja päivällä tätä, tein niin ja näin, mutta miksi en laihdu? Laihtuminen ei ole vain niitä listattuja ruokia, vaan kokonaisuus. Mikään ruokavalio tai treeni ei itsessään tee muutoksia. Ruokavalion ei tarvitse olla gluteeniton, maidoton, vegaaninen tai edes sokeriton, että tuloksia saadaan. Treeniä ei tarvitse tehdä 5 krt viikossa tai välttämättä ollenkaan, vaikka siitä paljon muuta hyötyä onkin.

Tällaiset erilaiset ajatustavat siitä ”mitä pitää tehdä” aiheuttavat usein juuri sen, että epäonnistutaan. Mun mielestä koko homman ydin on siinä, että muutoksen pitäisi lähteä ajatuksen tasolla siitä, että lähdetään hakemaan hieman parempia tapoja, mutta kuitenkin niin että ne tavat sopivat omaan elämäntyyliin. Tietysti asioista voi olla ennakkoluuloja ja joskus pitää tehdä myös uusia kokeiluja mukavuusalueen ulkopuolella, jotta voi löytää jotain erilaista. Jos kuitenkin sen rahkan vetäminen joka ilta ei vielä kuukaudenkaan päästä nappaa, niin silloin se ei oo sun juttu.

Kuten mainitsin aiemmassa postauksessa, pyrin itse tekemään asiat mahdollisimman helpolla tavalla asiakkailleni. Paljon ruokaa ja sopivasti treeniä. Alkuun lähdetään aina minimillä, sillä silloin on jotain millä pelata, jos tuloksia ei ala näkyä tai niiden tulo hidastuu. Jos heti alkuun vetää kalorit minimiin ja treenimäärät maksimiin, niin mitäs sitten kun tuloksien tulo hidastuu, mistä otat tai lisäät, jos oot aloittanut täysillä? Tätä kannattaa miettiä myös silloin kun aloittaa itsekseen laihduttamisen tai treenaamisen. Tiedän, että kun on päättänyt aloittaa, motivaatio on tapissa ja haluaisi heti mennä täysillä, mutta ei kannata. Edellä mainitulla tyylillä tappaa motivaation suunnilleen 3 viikossa. 😀

Tällä kertaa en siis jaa käytännön vinkkejä siihen miten laihtua, vaan näin syksyn tullen, kun taas päätetään aloittaa kesäkilojen pudotus, kannattaa miettiä tätä puolta asiasta. Jos olet aloittanut laihduttamisen joka syys- ja tammikuu, niin olisiko nyt aika tehdä asioita eri tavalla?

Jos faktatieto kiinnostaa niin aiheeseen liittyen löytyy vanhoja tekstejä:

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


« Vanhemmat
Uudemmat »