LIIAN TYLSÄ, LIIAN NIPO, LIIAN LAIHA, LIIAN SITÄ JA TÄTÄ…

Tuleeko koskaan mietittyä miten paljon ulkoiset vaatimukset ja mielipiteet vaikuttavat omaan elämään ja valintoihin? Uskon, että tätä tapahtuu hyvinkin paljon ja tietyllä tasolla se on ihan normaalia. Nuorempana vanhempien asettamat vaatimukset tai toiveet voivat puskea esimerkiksi opiskelemaan tiettyä alaa, tai kavereiden mielipiteet vaikuttavat siihen mikä musiikki iskee milloinkin. Näitä tapahtuu kuitenkin koko elämän ajan jossain määrin. Toisilla ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa enemmän kuin itse edes ymmärtää.

Aihe tuli mieleen, kun olin saanut viime yönä viestin, että oon nykyään paljon tylsempi kuin ennen. 😀 Tämä johtui siis siitä, että en jaksanut eilen lähteä baanalle, koska a) haluan levätä ainoana lepopäivänäni viikossa ja b) mua ei tällä hetkellä vois vähempää kiinnostaa koko touhu. Olenkin tässä elämäni aikana kuullut olevani liian tylsä, jos en lähde bilettämään, mutta sitten jos on ollut kausia, kun tanssijalkaa on vipattanut enemmän, olenkin antanut itsestäni ”ihan väärän kuvan blogissa”, kun oon lisännyt vaikka snäppiin jotain juhlimisvideoita. Olen ollut liian laiha, liian kireä, liian lihaksikas, liian miehekäs. Olen treenannut liikaa ja ollut huono esimerkki muille. Olen syönyt liian terveellisesti, kun taas välillä en ole syönyt riittävän puhtaasti, koska olen käyttänyt makeutusaineita. En ole syönyt riittävän eettisesti, koska syön lihaa, mutta kun olen kokeillut syödä vegaanisesti, olenkin ollut liian nipo. Jos olen kirjoittanut provosoivia tekstejä, olen ollut klikkauksien kalastelija, kun taas normaaleja aiheita kirjoittaessa, olenkin ollut liian tylsä ja huomiota herättämätön. Olen ollut liian hikipinko koulussa ja välillä en ole hoitanut koulunkäyntiä riittävän hyvin… Lista on loputon, sillä fakta on se, että koskaan ei voi miellyttää kaikkea ja kaikkia. Tai ehkä voi, mutta silloin elämä tulee olemaan todella harmaata ja tylsää. Kaikki edellä mainitut ovat siis toisten ihmisten mielipiteitä.

Working hard for what you want is always a good idea!

Huomasin jossain vaiheessa, että olin alkanut tekemään päätöksiä sen suhteen, mitä multa odotetaan ja millainen mun pitäisi olla. Mulla on tietynlainen miellyttäjä-piirre, sillä en pidä draamasta ja mielummin vetäydyn tilanteista pois kun alan väittelemään. Tämä johti siihen, että huomasin jättäväni tekemättä asioita, koska ne olisivat saattaneet aiheuttaa paheksuntaa tai mahdollista negatiivista palautetta ympäristössä. Mun suurin intohimo on treeni ja vaikka kuinka rakastan treenaamista ja tekisin sitä ilman ulkoisia motiivejakin, niin silti saan myös mielihyvää kun näen treenin tuomia tuloksia. Kehon muokkaaminen ja kehittyminen on mun mielestä hurjan motivoivaa ja tästä olenkin usein saanut paheksuvaa palautetta. Jos kilpailisin fitness-lajeissa, homma olisi tietysti hyväksytympää, mutta jos teen sitä omaksi ilokseni, olen pinnallinen ja näytän huonoa esimerkkiä. 😀

Itse tein päätöksen että unohdan ulkoisten tahojen aiheuttamat vaatimukset ja paineet. Voin kertoa, että on muuten tuntunut aika vapauttavalta. Voin tehdä ja tavoitella ihan mitä ikinä tahdon, eikä mua kiinnosta pätkääkään mitä mieltä joku toinen on mun valinnoista. Loppupeleissä täällä eletään kuitenkin vain sitä omaa elämää ja mikäli tarrautuu liikaa ulkoisten paineiden asettamiin tavoitteisiin, hukkaa vaan lopulta itsensä. Kokeileppa pysähtyä ja miettiä hetken, mitä juuri sinä haluat? Mitä haluat opiskella tai olla opiskelematta, millaista työtä tahdot tulevaisuudessa tehdä? Mitä haluat syödä tai milloin et halua lähteä baariin juomaan alkoholia, vaikka muut menevät tai mennä vaikka kukaan muu ei mene.

Onko teihin kohdistunut tällaisia ”liian sitä ja tätä” mielipiteitä?

No one is more hated than he who speaks the truth.

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TOIVEPOSTAUS – LEPO&PALAUTUMINEN

Moikka!
Ois mielenkiintosta tietää(en oo varma ootko joskus jo kertonu) että miten vietät yleensä lepopäivät, jos sulla ei oo esim. ollenkaan töitä? pidätkö ne ihan totaalilepona vai teetkö esim. kevyitä airobisia? ja mitä muutenkin suosittelet jos urheilee paljon viikon muina päivinä niin miten mielestäsi palautus parhaiten. Kun oon ite nyt keväällä osa-aikasesti vaan töissä niin aikaa liikkumiseen jää reilusti, mutta sitten lepopäivinä ei oikeen meinaa keksii tekemistä, kun ei kehtaa koko päivää sarjojakaan katella.. 😀 Ja muutenkin ois mielenkiinotsta tietää miten vietät vapaa-aikaa 🙂

Tuli sen verran hyvä kysymys, että tästä voi tehdä oman postauksen. Joskus on tullut kirjoitettua aiheesta, mutta koska aihe on hyvin tärkeä, voi sen ottaa käsittelyyn uudelleen. Mulla on itsellä sääntönä, että pidän vähintään yhden täyden lepopäivän, joka ei sisällä lainkaan urheilua. Toki tulee käytyä kävelyllä koiran kanssa, mutta pyrin pitämään aktiviteetit ihan minimissä, koska muina päivinä kuormitus on kovaa. Tähän ei varmasti ole yhtä oikeaa vastausta ja myös yleinen aktiivisuustaso vaikuttaa, mutta jos on paljon urheilevaa tyyppiä, mun mielestä on hyvä olla päivä/päiviä kun ottaa ihan iisisti vaikka siellä sohvan pohjalla (hyvällä omallatunnolla) lojuen.

Palautumista ja lepoa valitettavasti aliarvostetaan edelleen ja monesti ne lepopäivät sisältävät kuitenkin paljon fyysistä hommaa. Kehohan ei tiedä ollaanko salilla nostamassa painoja, vai tehdäänkö pihatöitä kotona. En tarkoita, ettei saisi liikkua lainkaan, mutta tätä kannattaa miettiä, mikäli treenaa paljon ja on ehkä vaikeuksia olla paikoillaan, edes silloin yhtenä päivänä viikossa. Hyvin palautuneella keholla on niin paljon siistimpää lähteä treenaamaan kuin tahmeella, väsyneellä fiiliksellä.

Omana lepopäivänä mun aktiivisuus on siis lähinnä kotona oleilua, jonka lisäksi käyn koiran kanssa kävelyllä. Tuo hauva on niin kova haistelemaan, että siinä ei paljon syke pääse nousemaan kun päästään liikkumaan 100 metriä kymmenessä minuutissa tyyliin. 😀 Viime aikoina en ole edes jaksanut liikkua paljon missään ”ihmisten ilmoilla”, joten jos en ole töissä tai salilla, oon luultavasti kotona kokkaamassa, syömässä tai sitten katselen sarjoja koneelta/telkkarista. Usein ajoitan myös kuvauspäivät lepopäiville, jos mahdollista. Mulla tulee usein vuoden alussa tällainen erakkovaihe ja jossain vaiheessa sitten alkaa taas huvittaa tehdä muutakin kuin treenata, syödä tai nukkua. 😉

Tuo tylsyys on hyvinkin tuttua lepopäivinä. Muina päivinä oon yleensä liikkeessä aamusta iltaan, joten vapaapäivänä saakin sitten oikeen tsemapata että osaisi vaan olla. Omalla kohdalla parhaiten toimii juuri koukuttavat tv-sarjat tai hyvä kirja, joten eipä mullakaan oo tähän mitään sen ihmeellisempää vinkkiä. Joskus pidän ”kauneus-illan” eli saunon ja teen kaiken maailman hoidot, joita ei sitten muuten ehdi tai jaksa tehdä. 😀

Tällä hetkellä, kun noudatan ruokavaliota, lepopäivinä tulee myös tehtyä kevyempi tankkaus, jonka avulla maksimoidaan palautuminen ja seuraavan viikon treenitehot. Sain ohjeeksi syödä huomenna + 500 kaloria hiilihydraatteja. Tuo siis kaiken muun ruuan päälle. Mietin tässä että huomenna ei varmaan tuu tylsää, kun saa olla syömässä parin tunnin välein. 😀 Nyt pitäisi mennä kauppaan hakemaan lisää muonaa kaappeihin ja sitten heittämään viikon viimeinen salitreeni!

Miten te pidätte lepopäiviä tai miten rentoudutte kaikista parhaiten?

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


EN OLIS USKONUT..

Alkuvuosi on tullut paasattua paljon siitä, miten lähes kaikki on ihan siitä omasta tahdosta ja tekemisistä kiinni. Välillä on hetkiä, kun on mukava elää tasaista vaihetta, eikä juurikaan kiinnosta tavoitella suuria. Toisena hetkenä taas kaipaa haasteita ja uutta suuntaa elämälle. Oma ns. murroskohtani tapahtui vuodenvaihteessa, jolloin kävin kirjaimellisesti pohjalla melkeinpä kaikilla elämän osa-alueilla. 😀 Kuulostaa aika ikävältä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, että tämä oli ainoastaan hyvä juttu, sillä se pisti meikäläiseen vähän vauhtia ja aloin tietoisesti tehdä muutoksia oman elämän suhteen.

Kokeilin näitä treenitrikoita H&M:ssä ja tajusin vasta testaamisen jälkeen, että ne olivatkin kalsarit 😀

Vaikka kirjoitan pitkälti treeniin ja ravintoon liittyviä asioita, tässä tapauksessa ne eivät olleet mun ainoat muutoksen kohteet, vaikkakin hyvin vahvasti mukana myös tämän valmennus-keissin tiimoilta. Taisin mainita jossain aiemmassa tekstissä, että kirjoitin konkreettisesti ylös tavoitteita, joita haluan saavuttaa tämän vuoden aikana. ”Tavoitteet” ovat elämän eri osa-aluieilta ja täytyy sanoa, että alussa olin hieman skeptinen kaiken suhteen. Voisinko saada aikaiseksi muutosta asioihin, jotka ovat olleet samanlaisia vuodesta toiseen?

Aika pian huomasin, että olin kuitenkin alkanut toimia pikkuhiljaa näitä tavoitteita kohti. Tein muutoksia, suunnitelmia ja tein myös hommia! Tällä viikolla huomasin, että olen saavuttamassa ihan jokaista asettamaani tavoitetta jo nyt, vasta parin kuukauden jälkeen! Asiat eivät aina mene välttämättä juuri niin, kuten oli itse mielessään maalaillut, mutta ne tapaavat järjestyä kuitenkin jollain tavoin. Tälle metodille taitaa olla myös oma nimitys, sillä aarrekartasta/unelmakartasta voi lukea paljon positiivisia kokemuksia blogeista ja netistä. Yksi haastavimmista ja epätodennäköisimmistä tavoitteistani toteutui eilen! Voin kertoa, että oli kyllä aika voittaja fiilis ja huojentunut olo, sillä tämä asia on myös painanut mieltäni jo pitkään.

Homma ei luonnollisesti toimi niin, että paperille ladotaan unelmia ja sitten vaan odotellaan. Olen itsekin painanut aika paljon hommia tässä viimeisien kuukausien aikana. Jollain tavoin se kirjoittaminen/piirtäminen/mikä ikinä itselle parhaiten toimii kuitenkin konkretisoi kaiken ja pistää liikkeelle. Tästä alkaa yleensä positiivinen oravanpyörä, sillä pienistä teoista syntyy pikkuhiljaa suuria tuloksia, joka taas motivoi eteenpäin. Itse ajattelen aina, että ihan kaikki on mahdollista, jos vaan oikeasti haluaa. Pelkästään se, että hokee itselle positiivisia ja tsemppaavia ajatuksia, pitää mielen skarppina ja suunnan eteenpäin!

Tällä tekstillä haluan vain rohkaista jokaista tavoittelemaan niitä omia unelmia. Yksikään tavoita tai haave ei ole liian typerä/pieni/suuri/mahdoton. Jos se on sulle tärkeä, se on just täydellinen unelma!

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MILTÄ RUOKAVALIONI NÄYTTÄÄ NYKYÄÄN?

Viitsisitkö/voisitko tehdä jonkunlaisen kokoavan postauksen siitä, miltä sun nykyinen ruokavalio näyttää? Ei siis välttämättä tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa, mutta esim. mikä on muuttunut aiempaan verrattuna. Syötkö edelleen gluteenittomasti ja maidottomasti? Käytätkö kasviproteiininlähteitä? Millaisia superfoodeja/lisäravinteita löytyy käytöstä? Onko sun aamu-/ilta-/välipalat pysyneet ennallaan?

Ja supersuuri kiitos ihan huipusta blogista♡ oot koukuttanut mut aivan täysin 😀

Ensinnäkin KIITOS! <3 🙂

Ravintojutut kiinnostaa aina, joten ajattelin kirjoitella hieman nykyisestä ruokavaliostani. Noudatan siis tällä hetkellä Timo Haikaraisen suunnittelemaa ravinto-ohjelmaa, joka on suunniteltu tukemaan mun tavoitteita. Ruokavalio ei poikkea kovinkaan paljon aiemmasta, syön edelleen paljon samoja ruoka-aineita kuin ennen, mutta pieniä muutoksia on tullut mukaan ja oon enemmän kuin tyytyväinen, että päätin lähteä tähän projektiin!

Luonnollisesti en voi kertoa tarkkoja määriä tai ohjeita täällä, mutta ei niillä ohjeilla kukaan mitään tekisikään, koska ruokavalio on suunniteltu juuri meikäläisen menojen mukaan ja niitä menoja on muuten paljon! 😀 Treenimäärät ovat siis kovat, joten ruokaa ja energiaa tulee kivasti. Syön tällä hetkellä enemmän kaloreita kuin olen aiemmin syönyt ja suurin määrä energiaa tulee hiilihydraateista. Hiilarimäärän vuoksi on ruokavaliokin kokenut hieman muutoksia ja esim välipalat ovat paljon runsaampia ja erilaisia kuin ennen. Myös puuroa tulee syötyä aika mukavan kokoisia kattilallisia pariin otteeseen päivässä.

Itse ajattelen aina, että ruoka on paljon muutakin kuin kaloreita ja makroja, mutta kun energiaa ja niitä hiilareita täytyy saada paljon, täytyy välillä syödä myös ns. ruokia, jotka eivät ole ehkä ravintosisällöltään täydellistä priimaa. Syön siis enemmän mm. leipää, riisikakkuja ja kauraa. Syön myös yhden hedelmän päivässä. Aiemmin en ole syönyt juurikaan hedelmiä, ainoastaan marjoja.

Ruokavalion suurimmat muutokset ovat siis tulleet ns. pienemmille aterioille, kuten aamuun sekä välipalaan. Mun nykyisestä aamiaisesta pystyisi valmistaa myös smoothien, mutta toistaiseksi oon vedellyt sen puuron muodossa ja juonut viherjauheen c-vitamiiniporeen ja msm-jauheen kera erikseen. Pääateriat koostuvat samoista aineksista kuin ennenkin (ylläoleva kuva), makrojen suhteet on vain erilaiset. Eli niitä hiilareita on paljon enemmän, kun taas protskua vähemmän. Huomaan jatkuvasti, että meinaan saada liian paljon proteiinia päivässä, etenkin silloin jos alan muokata aterioiden koostumuksia makrojakauman mukaan, niin ne pirun protskut meinaa aina dominoida.

Syön edelleen pääsääntöisesti gluteenittomasti ja maidottomasti, mutta olen syönyt välillä esim fazerin kauraleipää, joka ei ole täysin gluteeniton. Maitotuotteita käytän hyvin harvoin, mutta esim tuohon alla olevaan pizzaan ripottelin hieman juustoa. Kasvisproteiinilähteiden käyttö on nyt alkuun jäänyt vähemmälle, sillä alkuun olen mennyt ns. helpolla ja noudattanut täysin ohjeen mukaisen ateriakokonaisuuden makrojakaumaa.

Välipalaa olen kuitenkin kokeillut muokkailla muutamaan otteeseen. Mulla on siis jokaisen aterian makrot sekä kalorit ja voin muokkailla ruoka-aineita, kunhan suhteet pysyy vain samana. Tämä on tällaiselle ruoka-hifistelijälle erittäin mielekästä puuhaa, kun saa kasailla kivoja ruokakokonaisuuksia. Viime torstaina valmistin illallisen makroista oikeen kivan kokoisen ja makuisen pizzan. Sain vielä makrot stemmaamaan täydellisesti, vaikkakin jouduin tekemään hieman pidempään laskutoimituksia. 😀

Superfoodeista käytän siis viherjauhetta sekä MSM-jauhetta. Satunnaisesti käytän myös muitakin tarpeen mukaan. Vitamiinihommat ovat pysyneet ennallaan. Voisin siis sanoa, että syön jopa rennommin nyt, vaikka noudatan tiettyä ruokavaliota. Kunhan saan homman rullaamaan vielä paremmin, kokeilen myös monipuolistaa ruoka-annoksia, että söisin muutakin kuin sitä kaalia ja parsakaalia päivästä toiseen. Mietin tässä juuri, että oon syönyt kesästä asti yli puoli kiloa kaalia joka päivä. 😀 Parsakaalia menee samat määrät, mutta ei se väärin oo! Lisäravinteista käytän heraa, aminohappoja sekä kreatiinia.

Kuten on tullut mainittua, energiatasot ovat todella hyvät ja treeni kulkee! Oikeen odotan jokaista salitreeniä innolla ja vielä mukavampaa on kun painoenkat vaan paukkuu jatkuvaan tahtiin. Penkkasin tänään sarjoja 60 kilolla, joten maksiminostokin menee tällä hetkellä varmasti jo lähempänä 70 kiloa. 🙂

PS. Tuo valkoinen tahna tuli esiteltyä snäpissäkin tänään. En vaan voinut vastustaa kiusausta valkosuklaan makuisesta herkusta, joka oli vielä vähäsokerinen ja sopi aika passelisti välipalan makroihin. En lähtisi käyttämään ihan päivittäin (sisälsi myös kaikkea ylimääräistä), mutta silloin tällöin jos tekee mieli jotain hyvää niin tuo makea tahna + suolaiset riisikakut oli aika bueno combo! Ostin putelin Fitnesstukusta.

PPS. Äskeistä peeässää kirjoittaessa tajusin, ettei mulla ole ollut pitkiin aikoihin enää minkäänlaisia makeanhimoja tai muitakaan ruokahimoja. Kiitos hiilarit!

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PALJONKO VOI KEHITTYÄ PARISSA KUUKAUDESSA?

Ihan huippua maanantaita kaverit! Mä en tiedä mikä mua vaivaa, mutta viime aikoina maanantait on ollu ihan lempparipäiviä, jopa parempia kuin perjantait ja viikonloput. Tällä hetkellä arki rullaa paremmin kuin hyvin, joten nautin tästä ihan täysillä. Tällaisilla hetkillä on hyvä muistella aikaa taaksepäin, esimerkiksi tuonne parin kuukauden päähän, kun oma jaksaminen ja hyvinvointi ei ollut lähelläkään nykyistä. Olin ollut kolme viikkoa treenitauolla ja aloitin paluun treenien pariin. Muistan, kun tein ensimmäistä salitreeniä ja jo ensimmäisen liikkeen jälkeen kroppa vapisi niin, että oli pakko vaihtaa suunnitelmaa. Jalkatreeni muuttui koko vartalon herättelyksi ja siitä treenistä ollaan tultu aika hurjan pitkälle, vain muutamassa kuukaudessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäisellä viikolla tein kuolemaa myös jumppien parissa ja muistan miettineeni, että tältäkö se tuntuu oikeesti?! 😀 No, tällä hetkellä oon taas siinä moodissa ettei mikään tunnu missään. Tai siis toki tuntuu, mutta energiaa ja voimia on niin paljon, että voisi lentää sieltä katosta läpi. Toki mun kunto ei kadonnut kolmessa viikossa mihinkään, sen joutui vaan kaivaa uudelleen käyttöön. Tämä kannattaa aina muistaa, mikäli on syystä tai toisesta ollut taukoa urheilusta. Ekat treenit ja viikot saattavat painaa normaalia enemmän, mutta kun ei anna periksi, niin hommat alkaa sujua vanhaan malliin hyvinkin nopeasti. Aloittelijoilla on taas se etu, että alussa kehityskäyrä on hurjan nopea, mikäli hommat tehdään järkevään malliin. Esimerkiksi voimatasot nousevat hyvinkin nopeasti sellaisilla, jotka eivät ole voimaa aiemmin juurikaan harjoittaneet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kävin tänään tekemässä viikon ensimmäisen salitreenin ja ihmettelin kun painot tuntuivat niin kevyiltä. Ihan ihme juttu, että viime maanantaina tiukkaa tekevät sarjapainot nousivat kuin ilma tänään. Mulla on käytössä systeemi, jossa hiluttelen jatkuvasti painoja ylöspäin jokaisessa treenissä. Lisäykset riippuvat toki liikkeistä, mutta isoissa moninivel-liikkeissä saa laittaa hieman enemmän kuin vaikkapa käsipainolla tehtävissä pienempien lihasryhmien treeneissä.

Kun olin tehnyt maastavedon treenisarjat valmiiksi, päätin hieman testailla, että missä suunnassa se maksiminosto liikkuu tällä hetkellä. Ladoin ensin 120 kiloa tankoon ja se nousi kevyesti, jonka jälkeen lisäsin painot 140 kiloon. 140 kiloa nousi vielä melko helpolla, joten ajattelin lähteä testaamaan 150 kiloa mahdollisesti jo ensi viikolla. Tänään piti jättää nostot tuohon, ettei treenin loppuosa olisi kärsinyt liikaa. Mietiskelin tässä, että aika realistinen tavoite olisi nostaa melko pian oma paino kolminkertaisena. Teen treenissä nostot sumona, sillä tavoite on saada pakara mahdollisimman hyvin mukaan liikkeeseen. Lisäksi mulla venähti takareisi tuossa syksyllä ja se saattaa tuntua välillä ikävästi tavallisessa mavessa, etenkin silloin kun painot nousevat lähemmäs maksimia. Snäpissä on nuo nostot videoituna. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun asiat tehdään systemaattisesti (kuormitus-ravinto-lepo) voi siis jo muutamassa kuukaudessa viedä omaa kehitystä hurjasti eteenpäin. Mun kohdalla on vielä jarruna tuo hurja määrä kestävyysliikuntaa, joka tuo omat haasteensa sekä kehitykseen että palautumiseen. Mutta ruokavalio ja systeemit on tällä hetkellä sen verran hyvällä mallilla, että näköjään kaikki on mahdollista kun vaan uskoo omaan tekemiseen.

Energistä uutta viikkoa, tee tavoitteita ja saavuta ne. Siitä tulee hyvä fiilis!

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.