BLOGGAAJA JOTA HALUAN KEHUA

Jokainen voi varmasti allekirjoittaa, että kehuista ja positiivisesta palautteesta tulee hyvä mieli. Pieni kiva juttu voi parhaassa tapauksessa tehdä toisen päivästä paljon paremman. Miten niin helpon asian tekeminen onkin joskus niin vaikeaa? Itse voin myöntää, että olen jopa huono kehumaan. Mulla on ehkä vähän sellainen ”kehun vasta kun siihen on todellakin aihetta” – mentaliteetti, jonka voisi kyllä jo heittää romukoppaan. Lähdin senkin vuoksi mukaan Doven kaupalliseen yhteistyöhön, jonka ideana on juuri kehujen jakaminen! Kun kuulin kamppanjasta, ajattelin että nyt on ihan huikea juttu luvassa.

Mulla oli eilen sellainen päivä, että pelkkä peiliin katsominen otti päähän ja muutenkin olo oli ihan p*ska. Töihin ajellessa huomasin saaneeni messengeriin viestin eräältä tutulta, jonka kanssa en ollut puhunut 7 vuoteen. Hän oli kirjoittanut viestin, jossa kehui mua ja voi että miten hyvä fiilis siitä tuli. Päivä parani heti aavistuksen, vaikka kyseessä oli tuollainen pieni asia. Miksei sitä voisi itsekin harrastaa useemmin toisten päivien parantamista?

Dove on tunnettu hieman erilaisesta mainonnasta, jossa käytetään  erinäköisiä ja – kokoisia naisia.  Real Beauty -filosofian takana on ajatus erilaisuuden ihanuudesta. Meille kun syötetään monesta eri kanavasta jatkuvasti sitä infoa, että vain tietyn kokoinen ja näköinen nainen voi olla kaunis. Olen itsekin kriiseillyt elämäni aikana erilaisten ulkonäköpaineiden kanssa, etenkin jos en ole mahtunut ns. standardien sisään. Sitä ei vaan itse aina tajua minkälaisten lasien läpi muut ihmiset sut näkee. Itsellä kun on usein tapana nähdä ne epäkohdat, mistä ei itse tykkää, mutta muut ihmiset näkeekin sut ihan eri tavalla. Mun mielestä olisi niin tärkeetä oppia katselemaan itseään ilman, että etsii aina niitä virheitä. Uskokaa pois, myös tätä voi opetella. 🙂 

Ajatelkaa miten tylsää olisi, jos meistä jokainen olisi samanlainen? Eihän silloin kukaan voisi olla millään tavoin erityinen? Erilaisuus on rikkaus ja oon itse aina ajatellut, että just ne omat erikoiset jutut tekee meistä erityisiä. Oon jopa kammoksunut sanaa tavallinen ja normaali, joka sitten saattaa näkyä myös mun elämäntavoissa. Sen sijaan, että yrittäisi tunkea itseään johonkin tiettyyn muottiin, niin suosittelen että alkaa ajatella omilla aivoilla ja miettii mitä oikeasti haluaa tehdä ja mitä haluaa saavuttaa? Toisten miellyttämisellä kun ei pääse oikeasti yhtään mihinkään. Jos ne omat toiveet ja tavoitteet poikkeaa valtavirrasta, sillä ei ole mitään merkitystä. Mikään toive tai tavoite ei ole huonompi kuin toinen. Uskon, että suurin pelko omien unelmien tiellä on se, että pelkää epäonnistuvansa muiden silmissä. Jos sanoisin sulle, että et tule epäonnistumaan, mitä lähtisit yrittämään?

Mä haluaisin rohkaista jokaista olemaan rohkeasti sellainen kuin on. Oikeen harmittaa, kuinka moni hukkaa itsensä vain sen vuoksi, että näyttäisi tietynlaiselta toisten silmissä. En puhu ainoastaan ulkonäöstä, vaan ihan kokonaisuudesta. Aihe on ehkä siksi niin tärkeä, koska itse huomasin miten vapauttavaa on, kun alkaa miettiä asioita sen mukaan mitä haluaa tehdä, eikä sen mukaan mitä sulta odotetaan. Monesti ajatellaan, että menestyäkseen tulisi olla tietynlainen, mutta jos mietitään todellisia menestyjiä, on heissä aina jotain uniikkia ja erilaista. Kun uskaltaa tehdä asioita eri tavalla (=omalla tavalla), vasta silloin voi erottua!

Syy, miksi itse aloin elää kuten multa ”odotettiin” oli ehkä se, että jos tein (tai teen edelleen) asioita eri tavalla, sain siitä välittömästi palautetta, joka ei tosiaan aina ole sitä kaikista positiivisinta. Helposti sitä alkaa pelätä negatiivista palautetta ja muokkaa tekojaan sekä ajatuksiaan neutraaleiksi, jotta ne eivät ärsyttäisi ketään. Miten tylsää! Työskentely sosiaalisessa mediassa voi olla ajoittain aika raskasta juuri sen jatkuvan palautteensaamisen vuoksi. Sen vuoksi tässä kampanjassa on haastettu kehumaan toisia bloggaajia ja minäkin aion tehdä osani.

Olen seurannut Piia Pajusen blogia/somea vasta hetken, mutta mielestäni hän ansaitsee kehut siitä, että on tuonut tähän fitness-blogien maailmaan todella tervettä ja freshiä näkökulmaa. Uskon, että Piian tekstien ansiosta moni nainen on uskaltanut relata hieman ja ehkä jopa alkanut syödä enemmän. 😉 On ihan mahtavaa huomata, että fitness ammattilainen syö ja treenaa noin tervejärkisesti, se kun ei ole aina ihan helppoa. Ehkäpä juuri siksi hän onkin ammattilainen. Piia on loistava esimerkki siitä, että voi olla jäätävän kovassa kunnossa ja silti elää suhteellisen normaalia elämää. Vaikka kilpaurheilu on aina eri asia kuin kuntoilu, niin uskon että monilla on hieman vääristynyt kuva siitä, mitä vaatii esimerkiksi ihan normaali hyvä kunto. Elämän ei tarvitse olla pelkkää parsakaalia ja kuntosalia.

En ole Piia tavannut livenä, mutta edellisten kehujen lisäksi hän vaikuttaa järkevältä jalat maassa-tyypiltä, jonka ajatusmaailmaan pystyn itsekin samaistumaan. Tekstejä lukiessa tulee aina hyvä fiilis, joten käykää ihmeessä lukemassa blogia täältä.

kuva lainattu Piian blogista

Nyt mä haastaisin teidät kehumaan! Kehu tänään kaveria, naapuria tai vaikka kaupan kassaa, mutta tee se ja lupaan, että saat myös itse hyvän mielen. Jos haluat voit myös kehua kommenttiboksissa jotain bloggaajaa, ehkä juuri hän käy lukemassa sun kommentin! Kivaa päivää! 🙂

KUVAT 1-3: Anna Riska / Annmarias

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


LIIAN TYLSÄ, LIIAN NIPO, LIIAN LAIHA, LIIAN SITÄ JA TÄTÄ…

Tuleeko koskaan mietittyä miten paljon ulkoiset vaatimukset ja mielipiteet vaikuttavat omaan elämään ja valintoihin? Uskon, että tätä tapahtuu hyvinkin paljon ja tietyllä tasolla se on ihan normaalia. Nuorempana vanhempien asettamat vaatimukset tai toiveet voivat puskea esimerkiksi opiskelemaan tiettyä alaa, tai kavereiden mielipiteet vaikuttavat siihen mikä musiikki iskee milloinkin. Näitä tapahtuu kuitenkin koko elämän ajan jossain määrin. Toisilla ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa enemmän kuin itse edes ymmärtää.

Aihe tuli mieleen, kun olin saanut viime yönä viestin, että oon nykyään paljon tylsempi kuin ennen. 😀 Tämä johtui siis siitä, että en jaksanut eilen lähteä baanalle, koska a) haluan levätä ainoana lepopäivänäni viikossa ja b) mua ei tällä hetkellä vois vähempää kiinnostaa koko touhu. Olenkin tässä elämäni aikana kuullut olevani liian tylsä, jos en lähde bilettämään, mutta sitten jos on ollut kausia, kun tanssijalkaa on vipattanut enemmän, olenkin antanut itsestäni ”ihan väärän kuvan blogissa”, kun oon lisännyt vaikka snäppiin jotain juhlimisvideoita. Olen ollut liian laiha, liian kireä, liian lihaksikas, liian miehekäs. Olen treenannut liikaa ja ollut huono esimerkki muille. Olen syönyt liian terveellisesti, kun taas välillä en ole syönyt riittävän puhtaasti, koska olen käyttänyt makeutusaineita. En ole syönyt riittävän eettisesti, koska syön lihaa, mutta kun olen kokeillut syödä vegaanisesti, olenkin ollut liian nipo. Jos olen kirjoittanut provosoivia tekstejä, olen ollut klikkauksien kalastelija, kun taas normaaleja aiheita kirjoittaessa, olenkin ollut liian tylsä ja huomiota herättämätön. Olen ollut liian hikipinko koulussa ja välillä en ole hoitanut koulunkäyntiä riittävän hyvin… Lista on loputon, sillä fakta on se, että koskaan ei voi miellyttää kaikkea ja kaikkia. Tai ehkä voi, mutta silloin elämä tulee olemaan todella harmaata ja tylsää. Kaikki edellä mainitut ovat siis toisten ihmisten mielipiteitä.

Working hard for what you want is always a good idea!

Huomasin jossain vaiheessa, että olin alkanut tekemään päätöksiä sen suhteen, mitä multa odotetaan ja millainen mun pitäisi olla. Mulla on tietynlainen miellyttäjä-piirre, sillä en pidä draamasta ja mielummin vetäydyn tilanteista pois kun alan väittelemään. Tämä johti siihen, että huomasin jättäväni tekemättä asioita, koska ne olisivat saattaneet aiheuttaa paheksuntaa tai mahdollista negatiivista palautetta ympäristössä. Mun suurin intohimo on treeni ja vaikka kuinka rakastan treenaamista ja tekisin sitä ilman ulkoisia motiivejakin, niin silti saan myös mielihyvää kun näen treenin tuomia tuloksia. Kehon muokkaaminen ja kehittyminen on mun mielestä hurjan motivoivaa ja tästä olenkin usein saanut paheksuvaa palautetta. Jos kilpailisin fitness-lajeissa, homma olisi tietysti hyväksytympää, mutta jos teen sitä omaksi ilokseni, olen pinnallinen ja näytän huonoa esimerkkiä. 😀

Itse tein päätöksen että unohdan ulkoisten tahojen aiheuttamat vaatimukset ja paineet. Voin kertoa, että on muuten tuntunut aika vapauttavalta. Voin tehdä ja tavoitella ihan mitä ikinä tahdon, eikä mua kiinnosta pätkääkään mitä mieltä joku toinen on mun valinnoista. Loppupeleissä täällä eletään kuitenkin vain sitä omaa elämää ja mikäli tarrautuu liikaa ulkoisten paineiden asettamiin tavoitteisiin, hukkaa vaan lopulta itsensä. Kokeileppa pysähtyä ja miettiä hetken, mitä juuri sinä haluat? Mitä haluat opiskella tai olla opiskelematta, millaista työtä tahdot tulevaisuudessa tehdä? Mitä haluat syödä tai milloin et halua lähteä baariin juomaan alkoholia, vaikka muut menevät tai mennä vaikka kukaan muu ei mene.

Onko teihin kohdistunut tällaisia ”liian sitä ja tätä” mielipiteitä?

No one is more hated than he who speaks the truth.

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


SINULLE

Hei sinä siellä! Joojoo, just sä. Kai tiesit, että oot ihan mielettömän huippu tyyppi niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Et edes tiedä minkälaisten lasien läpi muut ihmiset sut näkee. Sulla kun on usein tapana nähdä ne epäkohdat, mistä et itse tykkää, mutta muut ihmiset näkeekin sut ihan eri tavalla ja oot tosi ihana just tollasena kun oot. Sun täytyy itsekin katsoo välillä itseäsi hieman erilaisin silmin, sillä kun sä hymyilet, koko sun olemus hehkuu. Muistathan siis nauraa niin paljon kun ikinä jaksat. Myös ilman syytä.

Meillä on kaikilla epävarmuuksia ja heikkouksia, ihan kuten sullakin. Tiesitkö, että ne epävarmuudet usein vaan jarruttaa sun matkaa kohti niitä unelmia mitä haluat saavuttaa? Oikeesti mitään esteitä ei edes ole, sulla on nimittäin ihan samat edellytykset kuin kaikilla muillakin, joten ethän anna minkään tai kenenkään latistaa sun itsetuntoa tai yrittämistä.

Sulla on ihan varmasti joku haave, minkä toivoisit toteutuvan. Just se haave on täysin oikeanlainen, eikä sillä mitä kukaan muu sanoo, ole yhtään mitään merkitystä. Jos joku sanoo, että sun haave on liian pinnallinen/suuri/pieni/outo/hassu, se johtuu vaan siitä, että ne pelkää että sä saavutat sen mitä haluat. Yleensä silloin kun lähdet tavoittelemaan asioita, se tekee susta niin vahvan, että toisia ihmisiä se saattaa pelottaa. Silläkään ei ole mitään merkitystä, sillä sä et elä sun elämää muille, vaan itsellesi.

Kaikki on sun käsissä, sä voit luovuttaa tai uskoo ja mä tiedän, että sä uskot ja pystyt ihan mihin ikinä haluat! Ainoa asia mikä erottaa sut muista on se, että päätät alkaa tehdä asioita. Kun sä aloitat, niin sen jälkee sua ei pysäytä enää mikään. Muistathan siis aloittaa mahdollisimman pian, vaikka nyt heti. Hyvistä asioista syntyy nimittäin oravanpyörä, josta tulee niin iso lumipalloefekti, että mikä tahansa on mahdollista.

Joskus jonkun tarinan opetus saattaa olla kallis, mutta sen jälkeen oot aina enemmän kuin valmis kääntään sivua. Oot saattanut käydä rankkoja aikoja ja asioita läpi, mutta tiesithän, että loppujen lopuksi nekin ikävät asiat on vaan hyvä juttu. Siihen voi mennä viikko tai viisi vuotta, mutta jonain päivänä sä tajuat miksi just sulle kävi niin. Kaikilla asioilla ja ihmisillä on jonkinlainen merkitys sun elämässä ja se, miten suhtaudut niihin ratkaisee paljon enemmän kuin se mitä sieltä tulee vastaan. Sulla on niin paljon kapasiteettia käytettävänä, että et edes vielä tiedä sen määrää. Nyt sun täytyy vaan päättää mihin käytät omat voimavarasi. Suuntaatko ne unelmien tavoitteluun vai pelkkään haaveiluun?

Tiesithän senkin, että sun onni ei ole kiinni muista ihmisistä tai niiden hyväksynnästä? Ne ihmiset jotka ovat tärkeitä, ovat siinä ilman yritystäkin. Sä pärjäät tosi hyvin myös ihan yksinkin, koska kaikista tärkein ihminen sun elämässä olet sä itse. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat ruusut ja risut, täytyy vaan itse osata suunnata energia oikeisiin asioihin. Jos sä teet sitä mitä rakastat, mikään ei voi mennä pieleen. Ja muista vielä, älä usko niitä tyyppejä, jotka yrittää painaa sua alaspäin tai sanoo ettei sun kannata. Aina kannattaa, jos siitä tulee itselle hyvä mieli.

Sitä saa mitä haluaa, se kuuluu suunnitelmaan tai sattuman kauppaan, mutta sä itse päätät mitä saat. Nyt vaan alat toimia niitä asioita kohti. Koska sulla on se voimavara mitä tarvitaan. Kuukauden kuluttua et voisi olla onnellisempi, että otit ensimmäisen askeleen. Taaksepäin on ihan turha katsella, sillä kaikki mitä tulee tapahtumaan on edessä. Edessä on se hetki mihin sä pystyt vielä vaikuttamaan, joten muistathan pitää katseen siihen suuntaan. Sulla on kaikki just hyvin ja kaikki tulee menemään loistavasti. <3

MG_8490

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.

kuva: Anna Riska / Annmarias


TYKKÄÄ MUSTA (SOMESSA)

Otsikko ja sen ympärillä pyörivät jutut ovat pyörineet mun mielessä useasti ennenkin, mutta nyt viime aikoina olen lukenut aiheesta sekä Annan että Anun postauksen, joten ajattelin avata myös oman sanaisen arkkuni. Meihin ihmisiin on varmasti sisäisesti asetettu ominaisuus, että haluamme ja tarvitsemme hyväksyntää ulkopuolelta ja muilta ihmisiltä. On ihan normaalia, että haluaa olla tykätty. Joskus kuitenkin muiden hyväksynnän haaliminen ja ns. huomiohuoraus voi mennä myös liian pitkälle. Usein tällainen kalastelu viestii yksinkertaisesti huonosta itsetunnosta, jolloin on vain pakko saada kehuja/ihailua ulkopuolelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sosiaalisen median tullessa mukaan kuvioihin on tämä tykkäämis-juttu viety ihan uudelle levelille, sillä nykyään oma kanta on helppoa ilmaista internetin syövereissä. Toisille tykkää-napilla ei ole juurikaan merkitystä, mutta joillekin se on todella suuressa roolissa. Olen huomannut, että etenkin lapsien ja nuorien keskuudessa tykkäyksillä ja seuraajilla on suuri asema siinä kuka on suosittu ja kenellä on ”valtaa”. Luojan kiitos omassa lapsuudessa ei vielä ollut sosiaalista mediaa, sillä tuntui että kaikki oli jo ilman sitäkin niin hankalaa. 😀

Lukiessani nuo aiemmin mainitut artikkelit, aloin miettiä myös omaa somekäyttäytymistä. Itse en oikeastaan tykkäile tai kommentoi missään sosiaalisessa mediassa. Tuntuu, että kun on itse siinä niin syvällä mukana, ei jaksa osallistua muulla tavoin. Toki olisi varmasti itselle kannattavaa ottaa kantaa, kommentoida ja olla mukana jotta saisi ”itseään enemmän esille”, mutta en koe sitä omaksi jutukseni. Silloin kun sanon jotain, mulla on yleensä todellinen mielipide asiasta. Selailen paljon instagramia ja saatan hymähdellä hauskoille jutuille ja kuville, mutta silti en paina tykkää-nappia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ajattelisin mitään negatiivista kenestäkään. Jollain tavalla tuntuu nololta edes kirjoittaa tästä aiheesta, mutta toisaalta tämä on sitä nykyaikaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden alussa tein pienen testailun ja pistin itselleni tavoitteen nostaa instagram-seuraajani tiettyyn lukuun. Olen työskennellyt pitkään somen parissa, joten tiedän millaisilla kuvilla/jutuilla saa yleensä seuraajia, ainakin tällä treeni- ja hyvinvointialalla. Tiedän myös millaisilla kuvilla niitä seuraajia katoaa. 😀 En ole koskaan aikaisemmin ns. panostanut instagramiin, sillä kaikki paukut on pistetty tähän blogiin. Mun kohdalla esimerkiksi instagram-seuraajien ja blogin lukijamäärä ei ole mitenkään päin järkevässä suhteessa.

Tuon testailun aikana, latasin sovelluksen jolla näin kadonneet ja uudet seuraajat. Aloin huomaamaan, että tämä seurailu alkoi ahdistaa jollain tavoin. Väkisinkin sitä sitten mietti, että miksei tuo enää seuraa mua. 😀 Näin jälkeenpäin ajateltuna todellakin aivan järjetöntä! Kun tavoite oli täysi, lopetin ”kalastelun” ja seuraamisen, jonka jälkeen homma unohtui itsestään. Haluan vain sanoa, että pystyn samaistumaan siihen, että nämä asiat aiheuttavat paljon ajatuksia ja mielipiteitä.

Mun kohdalla kiinnostavimpia juttuja niin instan kuin bloginkiinkin liittyen ovat ravintoon ja kehon muokkaukseen liittyvät aiheet. Mun blogia seurataan enemmän juttujen kuin minun vuoksi ja se on aika ratkaiseva asia, verrattuna esim. suosittuihin lifestylebloggaajiin, jotka voivat kirjoittaa vaikka vessapaperista ja silti lukijoita ropisee katsomaan mitä otsikon takaa löytyy. Uskon että tämä sama juttu pätee moneen muuhun treeniaiheisen blogin kirjoittajaan.

food1

Niin sanotun ”tavallisen ihmisen” on ehkä vaikea ymmärtää miksi ihmeessä sosiaalisen median parissa työskentelevät ajattelevat niin paljon lukijamääriä ja seuraajia, mutta kuten muussakin maailman menossa, raha, valta ja maine ratkaisee. Mitä enemmän seuraajia/lukijoita sulla on, sen enemmän valtaa (ja rahaa) sulla on tässä työssä. Olen itsekin joutunut siihen kuplaan, jossa kirjoitin tekstejä vain euron kuvat silmillä, mutta nykyään mua ehkä enemmänkin ahdistaa kaikenlainen klikkailu-otsikoiden ja lukijoiden kalastelu. Mitä enemmän on esillä, sitä enemmän se alkaa myös ahdistaa jossain vaiheessa.

Sosiaalinen media on siinä mielessä raaka paikka, että siellä menestyvät usein vain ääripäiden edustajat. Tavallinen ihminen ei ole samalla tavalla kiinnostava, kuin äärimmilleen trimmattu keho ja kauniit kasvot. Loppujen lopuksi täytyy muistaa, että elämä tapahtuu jossain ihan muualla kuin sielä kännykän sovelluksissa ja usein kuvista näkee vain sen sadasosasekunnin hetken, joka on usein vielä lavastettu tilanne. Usein myös me ajatellaan muiden ihmisten ajattelevan enemmän kuin he tekevät. Mietitään, että miksi tuo ei tykännyt mun kuvasta tai lopetti seuraamisen, vaikka kyseessä voi olla hyvinkin neutraali syy. Tyyppi ehkä missasi sun kuvan tai poistui itse facebookista/instagramista. Joissakin tapauksissa mielenkiinnon kohteet vain vaihtuvat, eikä raskaana huvitakkaan katsella treenikuvia ja kisadieetin fiiliksiä.

kuvat 1,2: Riikka


VOIKO OMA PEILIKUVA HUIJATA?

Millainen sinä olet?

Se, miten kuvailisit itseäsi  ulkoisesti tai sisäisesti voi poiketa käsityksestä, miten muut ihmiset sinut näkevät ja kokevat. Mielestäni kaikista tärkeintä on tietysti se, että on sinut itsensä kanssa, eli minäkuva on terveellä pohjalla. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja saamme palautetta omasta persoonasta ja toiminnasta. Terveeseen minäkuvaan kuuluu myös se, että pystyy katsoa omaa itseään ja tekemisiään kriittisestä kulmasta, mutta silti haastavinta taitaa olla se, että pystyy löytää itsestään niitä positiivisia juttuja.

On harmillista, että löydämme usein helpommin virheet kuin hyvät jutut. Ulkonäöllisesti voi olla tyytymätön itseensä, koska keskittyy liikaa virheisiin. Ja toisaalta, onko edes olemassa virheellistä ulkonäköä? Persoonalliset jutut ovat monen muun silmässä siisti juttu, vaikka itse ei välttämättä fiilistele ihan täysillä omia pisamia tai erikoisen mallista nenää.

Collage_Fotor1

Idea tähän tekstiin lähti siitä, että lähdin siirtämään vanhoja kuvia erilliselle levylle, sillä kone on jatkuvasti täynnä ja uusien kuvien lisääminen aina yhtä hankalaa. Selailin muutaman vuoden takaisia kuviani ja lähetinkin Evelle pari kuvaa meistä, missä ollaan mun mielestä molemmat tosi hyvässä kunnossa. Muistan taas tuohon aikaan olleeni ihan tyytyväinen, mutta silti en kokenut olevani mitenkään erikoisen timmissä kunnossa. Ihmettelin aina jos joku kommentoi ulkonäköäni liian rasvattomaksi tai hoikaksi.

Collage_Fotor

IMG_5641 IMG_5624 IMG_5609 IMG_5527 IMG_5489

Oon ennenkin kirjoitellu tyytyväisyydestä ja siitä kuinka loppupeleissä omalla ulkonäöllä on hyvin vähän yhteyttä siihen onko hyvä itsetunto ja tyytyväinen itseensä. Voi olla, että yrittää muokata kroppaa ja ulkonäköä luonnollisin (ja usein myös luonnottomin) keinoin vuosia ja silti tuntee olonsa huonoksi/tyytymättömäksi. Kaikkia näitä muutoksia tärkeämpää on opetella olemaan sinut itsensä kanssa juuri nyt. Ei sitten kun on laihduttanut viisi kiloa tai laittanut silikonirinnat, vaan juuri nyt. Kehittyminen ja itsensä kehittäminen on aina hyvä juttu, mutta sitä voi tehdä itesään inhoten tai itseään rakastaen, joista jälkimmäinen on huomattavasti mukavampaa ja vie parempiin tuloksiin.

IDCollage_Fotor2 Collage_Fotor3 IMG_5736

Harmi että en osannut olla tyytyväinen siihen, kuinka ahkera ja reipas olin. Käytiin salilla viidesti viikossa kaiken jumppaamisen lisäksi, myös joka lauantai-ilta, kun sali oli jo suljettu. Tästä huolimatta sitä vaan halusi tavoitella vielä parempaa tulosta, eikä nähnyt mihin oli jo päässyt. Kuten aikaisemmin mainitsin, olin tyytyväinen, mutta en ehkä antanut itseni nauttia tuloksista riittävästi, sillä aina oli seuraava päämäärä mielessä. 😀

Muistetaan siis välillä katsoa sitä matkaa mikä ollaan tultu tähän saakka, eikä aina mietitä vain sitä minne pitää seuraavaksi päästä. Tavoitteet on hyvästä, mutta välillä on ihan ok vain olla ja elää tätä hetkeä, ilman seuraava päämäärää. 🙂