REALITY CHECK – ASIAT JOITA EI SOMESSA NÄE

Somesta ja sen vaikutuksista kirjoitetaan paljon ja itselle tämä on aina mielenkiintoinen aihe, sillä työskentelen myös somessa. Musta tuntuu, että sosiaalinen media vaikuttaa meihin kokoajan enemmän ja enemmän, eikä aina vain positiivisesti.

Muutamia vuosia sitten mua nauratti, kun jotkut ihmiset pohtivat ja stressasivat ihan hirveästi sitä mistä kukin tykkää somessa. Mietittiin kuka tykkää omista kuvista ja minkä takia joku ei tykkää. Mulle tykkäämiset eivät olleet mitenkään ”big deal” enkä ajatellut kovinkaan paljon millaista sisältöä pitäisi tai kannattaisi postata esimerkiksi instagramiin. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin eri tavalla. Sosiaalinen media vaikuttaa ihan hirveästi meidän elämään, ajatuksiin, tuntemuksiin ja fiilikseen.

Monesti syytetään somea ja mediaa sen luomista paineista, mutta harvoin ajatellaan, että me itse vaikutetaan ihan hirveästi siihen, millaiset asiat ovat pinnalla ja millaiset kuvat ovat suosittuja. Niillä tykkäämisillä ja tykkäämättä jättämisillä on nimittäin suuri merkitys tähän kaikkeen.

On ihan selvää, että tietynlaiset julkaisut keräävät helpommin huomiota. Mun alalla ne ovat kehosta tai pakaroista otetut vähäpukeiset kuvat. Vähäpukeiset kuvat ovat ylipäätään nykypäivänä ihan normikauraa, eikä ole mitenkään erikoista että jengi postailee pikkarikuvia someen. :D Jotenkin ihan älytöntä, mutta kai silti nykypäivää. Suositut tilit ja kuvat määrittävät paljon sitä mitä iskeytyy meidän verkkokalvoille ja edesauttaa sitä, mitä ihmiset tuottavat tileillään. Tämä on siis oravanpyörä jota kannattaa itsekin miettiä. Sun toiminta on myös tavallaan äänestämistä sen eteen mitä siellä somessa näkyy ja menestyy.

Paljon puhutaan siitä, ettei some ole todellisuus, mutta siltikin on vaikea ymmärtää mitä kaikkea niiden kuvien takana tai niiden lisäksi tapahtuu. On ihan luonnollista jakaa hyviä ja kivoja asioita ja jättää ne tylsät, negatiivisemmat asiat julkaisematta. Aloin miettiä myös omaa some-käyttäytymistäni ja tässä on esimerkiksi ihan tavallisen lauantain tarina kuvina:

Mielikuva: Aikaisin aamusta muokkailen spinning-tunnin listaa ja lähden hyvillä fiiliksillä ohjaamaan tuntia! Tunnin jälkeen syön pari sisun uutta suolasalmiakkia, kurvaan lidlin kautta hakemassa kauraleipiä.

Todellisuus: Nukun todella huonosti, jonka vuoksi herään aikaisin ja tämän vuoksi mulla on aikaa muokata spinningin listaa. Väsy painaa ja olo on hieman puolikuntoinen, mutta lähden silti töihin. Jumppa sujuu hyvin, mutta ääni lähti melkein kokonaan ja olo on hieman voimaton.

Löydän autosta viime viikonloppuna ostetut sisut, jotka olivat todella hyviä. En syö yhtäkään, mutta nappaan kuvan tarinaan. Päätän hakea Lidlistä kauraleipiä, koska aamupala jäi kokonaan syömättä aamulla. Kaupasta kiirellä kotiin, sillä päivällä on ohjelmaa ja mulla paljon tekemistä tätä ennen.

Mielikuva: Lauantain kunniaksi kokkailen herkullista pizzaa, ulkoilen ja olen kaverin synttäreillä!

Todellisuus: Järjestämme kaverille yllätys-synttärit, jonne minä teen pizzapohjat. Vaivaan taikinan pienessä kiireessä jumpan jälkeen ja lähden (kiireessä) kohti kemuja. Nenä vuotaa kuin niagran putous, eikä edes meikki peitä punaiseksi niistettyä nenää ja suupieliä. Nappaan kuvan kävellessäni kotiovelta autolle. Eksyn reitiltä ja saavun juhliin samaan aikaan kuin sankari itse (vaikka piti olla paikalla aiemmin). :D

Mielikuva: Ihanaa juhlintaa, skumppaa ja herkkuja. Illaksi on varmasti luvassa juhlimaan lähtöä ja lisää skumppaa!

Todellisuus: Ihanat juhlat ja kiva nähdä ystäviä sekä jutella rauhassa. Hyvää sapuskaa, mutta ei skumppaa eikä sen kummempaa juhlimista. Lenssuinen olo vie hieman voimia. Kotona jo kello 18:00 ja loppuilta rennosti kalsareissa sohvalla. :D 

Ja tässä tosiaan esimerkki ihan tavallisesta päivästä, jolloin ei siis todellakaan ollut tarkoitus antaa vääränlaista kuvaa päivästä, mutta mitä pelkät kuvat voivat silti saada aikaseksi. Monesti oletetaan paljon juuri sen perusteella mitä nähdään ja sitten kun nähdään vain kivoja juttuja, ajatellaan helposti että kaikilla muilla on aina kivaa, vaikka ei ole.

Yllä oleva kuva voisi herättää ajatuksen, että se on napattu raikkaalla talvilenkillä ulkona, mutta todellisuudessa kuva on otettu meidän takapihalla, jonne mentiin vain ottamaan parit fotot ja siitä samantien sisälle lämpöiseen. :D Pieniä juttuja, mutta kertoo juuri sen, että se mitä näet, ei aina ole se miten asiat oikeasti ovat!

Täällä ollaan btw nyt jonkun ihme taudin kourissa. Tuo viikonloppuinen olotila parani sunnuntain aikana ja olin eilisen töissä, mutta illalla iskikin sitten ihan jäätävät olot ja koko yön ajan sain outoja vatsakipukohtauksia. En ole siis nukkunut juurikaan ja heti jos syön jotain, kipukohtaus iskee päälle. :( Eipä auta kuin kävästä lääkärissä ja sitten lepäillä ja toivoa parantumista.

Kivaa ja aktiivista tiistaita silti kaikille teille! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MEDIASEKSIKÄS EI OLE YHTÄ KUIN PÄTEVÄ

Aihe josta oon halunnut pitkään kirjoittaa ja joka tuli mieleeni kun luin erästä keskustelua liittyen Personal Trainingiin sekä nettivalmennuksiin. Kyseisessä keskustelussa pohdittiin juurikin mediaseksikkyyttä ja kuinka se yhdistetään monissa mielikuvissa myös pätevyyteen. En tiedä olenko ihan väärässä jos sanon, että nettivalmennukset ovat jopa syrjäyttämässä henkilökohtaisia valmennus-suhteita, etenkin kuntoilijoiden keskuudessa.

Nettivalmennuksia saa nykyään hyvinkin edullisesti ja tarjonta on todella laajaa. Olen sitä mieltä, että nettivalmennukset voivat olla todella laadukkaita, mutta yhtä lailla ne voivat olla täyttä kuraa. Ongelma on tällä alalla se, että kuka tahansa voi kutsua itseään valmentajaksi tai Personal Traineriksi, vaikka mitään koulutustaustaa ei olisi alla. Taso ja valmentajien kirjo on todella laaja, eikä koulutuskaan aina takaa laatua. Koska tarjonta on laajaa, usein valinnassa ratkaisee henkilön suosio. Nykyään se suosio mitataan sosaalisessa mediassa.

Nettivalmennuksien tarjonta on noussut ihan hurjasti viime vuosina, sillä silloin kun avasin oman nettikauppani, ei ”kilpailijoita” ollut juuri lainkaan. Nykyään taas jokaisella bloggaajalla tai sometähdellä on vähintään yksi oma valmennus tai treeniohjelma. Yleensä tässäkin pätee kysynnän ja tarjonnan laki, eli jos seuraajat jatkuvasti kysyvät ja toivovat ravinto- ja treeniohjeita niin miksi ei tekisi siitä bisnestä?

Asian laajentumiessa on paljon hyvää, sillä kuten mainitsin, nykyään on todella helppoa ja edullista hankkia itselleen vaikka se treeniohjelma, joka taas auttaa saavuttamaan niitä tuloksia joita tahtoo. Halvalla voi saada myös hyvän, omia tarpeita vastaavan tuotteen! Erilaisia valmennuksia hankkiessa tuliskin kuitenkin aina ensin tiedostaa mikä on se oma tavoite ja miettiä voiko massavalmennus antaa riittävät eväät siihen. Kukaan tuskin ostaisi fitness kisavalmennusta massavalmennuksena, mutta viiden kilon laihdutus taas on sellainen asia, johon usein riittää vain tavoitetta ohjaava ruokavalio.

Toinen ongelma on tämä mediaseksikkyys. Mielestäni etenkin nuorempien tulisi ymmärtää se, että vaikka joku on ihailtu, kaunis tai hyväkroppainen, se ei aina tarkoita, että kyseinen henkilö osaisi suunnitella turvallisia ja toimivia ohjelmia muille. Tämä sama asia pätee melkein missä tahansa bisneksessä. Vaatteet näyttävät usein hyvältä hyväkroppaisien ihmisien päällä, jonka vuoksi tällaisia käytetään mainonnassa. Joskus sitä itsekin unohtaa, että vaikka joku mekko näyttää mielettömän hyvältä Fashion Novan ”baben” päällä, (jolla vyötärö on 50 cm ja lantio 100 cm :D) niin sama rätti on päälläni lähes naurettavan näköinen. :D Meille kun yritetään myydä niitä unelmia mielikuvien avulla ja sosiaalinen media on erittäin tehokas keino aivopestä meitä uskomaan melkein mitä tahansa.

Olen huomannut joidenkin yrityksien sekä yksityishenkilöiden markkinoivan tuotteitaan ja palveluitaan ostos teeveen tavoin, eli ns. tyrkytetään tuotetta niin kauan että sitä luulee kohta tarvitsevansa tuotteen. :D Pisteet kuitenkin kaikille niille, jotka ovat tehneet omasta brändistä tai tuotteesta bisneksen, sillä helppoa se ei ole, oli kuinka kaunis tahansa! Nykyään tämä ala vaatii itsensä likoon laittamista ja sitä tietynlaista itsevarmuutta, että tietää mitä tekee ja uskoo omaan juttuunsa.

En siis todellakaan ole sitä mieltä, että esimerkiksi nettivalmennukset olisivat laadultaan huonoja, mutta toisaalta, siihen on kyllä syynsä miksi henkilökohtainen valmennus on kalliimpaa. Kouluttautuminen ei aina tarkoita pätevyyttä ja mun mielestä kokemus ja mielenkiinto asioita kohtaan on tällä alalla erittäin tärkeää. Se, että on itse superhyvässä tikissä, kertoo toki siitä että elää kuten opettaa, mutta mielestäni tällä alalla pitää ymmärtää todella monipuolisesti asioita ja yksilöiden eroja. Tietyt perusasiat toimivat suurimmalle osalle, mutta ei aina.

Nykyään on siinä mielessä aika raakaakin se, että mikäli et omaa suurta seuraajakuntaa tai osaa markkinoida itseäsi riittävän hyvin, on hyvin vaikeaa pärjätä millään alalla. Markkinointi on tietysti aina ollut iso osa myyntiä, mutta nykyään juuri sosiaalisen median vuoksi tämä erottaa suuret tekijät pienemmistä. Ne on nimittäin aika jäätäviä summia ja määriä mitä tällaiset suuremmat some-starat tekevät juuri näillä nettivalmennuksilla, joissa usein saman ohjelman ostaa x määrä ihmisiä edulliseen hintaan.

Herättääkö aihe ajatuksia? Ootko itse huomannut miten media vaikuttaa sun ostoskäyttäytymiseen?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


USKOTKO KAIKEN MITÄ NÄET?

Miten ja millä perustein sinä perustat vaikutelman ihmisestä? Onko sulla tietty kuva kaikista julkisuuden henkilöistä tai niistä joita seuraat somessa? Ootko koskaan miettinyt kuinka vääristyneen tai minimaalisen kuvan pelkkä media voi antaa? Miksi niin monet loukkaantuu tai jopa kimpaantuu eriävistä mielipiteistä. Miksi toisenlainen näkökulma aiheuttaa niin suuren tunneraktion itsessä?

Me ollaan kaikki erilaisia ja sen ymmärtäminen on piirre, josta hyötyvät kaikki. Ymmärtämisellä tarkoitan, että pystyy suhtautumaan neutraalisti asioihin jotka eivät välttämättä mene aina samalla linjalla oman mielipiteen ja elämäntyylin suhteen. Oon todennut että etenkin nykyään ihmisiä arvotetaan hyvin pitkälle jonkun yksittäisen tapahtuman tai mielipiteen perusteella. Nouset julkisuuteen jonkun yksittäisen asian vuoksi ja sen jälkeen kyseinen leima seuraa mukanasi ties kuinka pitkään.

Olenkin miettinyt viime aikoina, että miksi eriävät näkökulmat ja mielipiteet otetaan aina niin negatiivisena asiana? Itse ajattelen, että jos henkilö on kanssani eri mieltä jostain, kertoo se ainoastaan kyseisestä asiasta, enkä esimerkiksi heti inhoa kyseistä tyyppiä, vain koska emme ole samoilla linjoilla jostain asiasta. Saatan esimerkiksi inspiroitua jostain sosiaalisen median vaikuttajasta ja pitää häntä hyvänä tyyppinä, vaikka hänen ravintofilosofiansa poikkeaisi omastani täysin. Voin silti oppia häneltä uusia näkökulmia, jos olen avoin ottamaan niitä vastaan, enkä vain heti teilaa koko tyyppiä ja kaikkea mitä hän tuottaa ulospäin.

Kyseinen esimerkki oli aika kevyt kulma, mutta sama pätee myös vakavammissakin asioissa. Jos ajatellaan vaikka parin päivän takaista postaustani, jossa oli hyvinkin provosoiva kulma ja joka sai paljon keskustelua aikaiseksi. Luettuani kaikki kommentit ja mietittyäni niiden sisältöä, oma alkuperäinen mielipiteeni lieveni tässä asiassa. En ehkä ajattele asiaa enää niin jyrkästi kuin tähän mennessä. Kehtaanko myöntää sen? No totta kai!

Olisin toki voinut helposti kirjoittaa tuon aiheen auki myös vähemmän provosoivasti, mutta silloin tästä ei olisi seurannut keskustelua juuri lainkaan. Kun otan kantaa asioihin, tiedän tasan tarkkaan miten pysyä taustalla herättämättä huomiota ja miten taas saa keskustelua aikaseksi, vaikka siinä usein saisi itsekin paskaa niskaan samalla.

Olen ollut tällä vaikuttaja-alalla jo kahdeksan vuoden ajan ja oppinut tosi paljon siitä miten ihmiset reagoivat median tuottamaan sisältöön. Aina kun julkisuuden henkilöä riepotellaan negatiivisesti mediassa, yritän nähdä asiasta muitakin puolia kuin vain esiin tuodun. Ongelma on se, että jos joku halutaan ”polttaa roviolla” median toimesta, niin se on hyvinkin helppoa. Totuus on kuitenkin, että harvoin (tai koskaan) asioilla on vain yksi puoli tai harvoin kukaan ihminen on oikeasti vain paha, ilkeä tai vaikka tyhmä.

Etenkin ulkoisen habituksen perusteella julkisuuteen nousseita pidetään usein tyhmänä. Esimerkkinä vaikka tämä ihmis-Ken, joka on leikellyt itsensä totaalisesti uuteen uskoon. Mietin minäkin, että täytyy kyllä olla päässä vikaa jos haluaa tehdä noin radikaaleja muutoksia vain ulkonäön vuoksi, eihän se edes näytä ihmiseltä enää! Katsottuani dokumentin kyseisestä henkilöstä, mielipiteeni muuttui, sillä hän vaikutti erittäin sympaattiselta tyypiltä ja tuo ulkonäön muokkaaminen on vain yksi osa häntä, ei koko totuus.

Tässä täytyy tietysti muistaa sekin kulma, että voi hyvin olla, että kyseisessä dokumentissa nimenomaan haluttiin tuoda esiin tällainen symppis-näkökulma hänestä. Ohjelmilla ja medialla onkin valta luoda ihmisistä melkeinpä sellainen kuva kuin itse haluavat. Oli kyseessä tositeevee tai dokumentti, leikkaamalla ja valitsemalla tietyt kohdat näytettäväksi, saadaan aikaan se melikuva mitä halutaan yleisölle tuoda. Myös yksittäiset vaikuttajat, pystyvät tähän samaan päättämällä millaista sisältöä tuo itsestään ulos. Tästä herääkin kysymys, että onko tämä skene edes millään tavoin aitoa tai totuudenmukaista?

Mitähän tällä siis oikeastaan haluan sanoa…Ehkä sitä että aina kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Asioihin kannattaa suhtautua avoimin mielin, sillä ne ikävätkin näkökulmat voivat opettaa, mutta kaikkea ei tokikaan kannata niellä purematta, sillä vaikka se lukee netissä tai tulee telkusta, se ei välttämättä pidä paikkaansa. Tietty skeptisyys on aina hyvästä, oli sitten kyseessä faktoihin perustuva teksti tai vaikka henkilöstä kertova lööppi!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook