5 x MILLAINEN OLEN OIKEASTI

01.07.2017
3

Meillä kaikilla on tietynlainen identiteetti, joka muodostuu tietysti monista asioista. Jos pitää esimerkiksi kuvailla itseään tai muita, tulee helposti sanottua vain ulkoisia juttuja. Itse voisin esimerkiksi kuvailla itseäni sporttiseksi, tavoitteelliseksi ja määrätietoiseksi tyypiksi. Nyt kun oon tässä vaan oleillut hetken, on taas tullut mietittyä vähän diipimmin juuri sitä mikä ja kuka mä oikeesti olen. Huomaan, että sokeudun välillä vähän liikaakin tähän treeni/hyvinvointi/fitti – hommaan ja määrittelen itseäni liikaa sen kautta. Tietysti mä haluan olla muutakin kuin treenibloggaaja, ryhmäliikutaohjaaja ja himotreenari. Huomaan, että myös ulkopuoliset määrittelevät mut hyvin pitkälti tietynlaiseksi. Monet ihmiset kuvittelevat, että oon esimerkiksi aina valmis jakamaan treeni – ja ravintoneuvoja, vaikka keskellä yötä. Joskus olisi ihanaa vaan sulkea kokonaan tuo ruutu elämästä ja keskittyä ihan muihin asioihin. 🙂

Poistuin omalta mukavuusalueelta ja mietin 5 asiaa itsestäni, jotka eivät liity mitenkään hyvinvointiin. Kääk, olipa vaikeeta! 😀 Huomaan myös, että helposti tulee vain negatiivisia asioita mieleen, mutta yritin keksiä neutraaleja juttuja.

Oon aika herkkä ja tunteellinen, mutta oon myös huono näyttämään tunteitani, jonka vuoksi saatan vaikuttaa joskus jopa kovalta ja tunteettomalta. 

Olen samalla hyvin spontaani, mutta silti rutiinien orja. Tuo on aika jännä yhtälö, mikä myös hämmentää usein ihmisiä, kun multa oletetaan tietynlaista asennetta sen mukaan missä on opittu tuntemaan.

Kiinnyn helposti ihmisiin, mutta vain tietynlaisiin. Oon huomannut, että koska mun on ollut vaikea olla yksin, haen turvaa tietynlaisesta ihmistyypistä. Tämän asian tiedostaminen on auttanut paljon siihen, että oon oppinut myös olemaan itsekseni. Tässä on jännää se, että vietän kuitenkin mielummin aikaa yksin kuin ”väärän” ihmistyypin kanssa.

Olen perfektionisti. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kun ystäväni kysyi, että olenko ajatellut olevani sellainen, vastasin että en ole tarpeeksi perfektionisti ollakseni perfektionisti. 😀

Viihdyn paremmin miespuolisten henkilöiden seurassa kuin naisten. Mulla on aina ollut paljon miespuolisia ystäviä ja mun on helpompi&rennompi olla heidän seurassaan jostain syystä. 

KUVA: Anna Riska / Annmarias

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


NÄIN PUDOTAT -3 KG VAIN VIIKOSSA

22.06.2017
8

Kuka muistaa mun kolmen vuoden takaisen postauksen, jossa jaoin vinkit juhannus-sixpäkin saavuttamiseksi? 😀 Postauksen voi lukea edelleen täältä, mutta koska välissä on tapahtunut portaalin vaihto, ei kaikki kuvat näy enää. Tuolloin postailin Fitfashionilla, jossa tuntui vähän luontevammalta heittää tollasta läppää, mutta annetaan nyt mennä, kun sain niin hyvän (huonon) idean tässä huonosti nukutun yön jälkeen.

Maanantaisen jumpparumban jälkeinen yö oli aika kostea, sillä hikoilin ihan hulluna koko yön ja olo ei muutenkaan ollut paras mahdollinen. Tässä on siis vietetty myös tämä viikko lepoa treenistä. Mulla ei ole kummoisen huono olo muuten enää, mutta jos kävelen rappusetkin ylös, tulee heikko ja huono olo. En siis kokenut hyväksi ideaksi mennä tempomaan muutamia tunteja kestäviä syketreenejä.

No mennääs aiheeseen! Kuten on monesti tullut kirjoitettua, ei nopea painonnousu aina välttämättä tarkoita lihomista, eikä myöskään nopea lasku laihtumista. Tai nojoo, onhan keho raskaampi/kevyempi painon muutoksilla, mutta rasvan lisääntyminen tai vähentyminen vie kyllä hieman enemmän aikaa, ellei kyseessä ole jokin todella radikaali energianlisäys tai vähennys. Mun paino on pudonnut jopa 3 kiloa viikossa, mikä johtuu juurikin siitä että en ole treenannut. Lihaspaineet ovat lähteneet ja sen tuntee. 😀 Joskus myös lepääminen voi tehdä ainoastaan hyvää stressaantuneelle keholle ja esimerkiksi auttaa painonpudotuksessa/kiinteytymisessä. Aina enemmän ei ole parempi.

Mun dieetti loppui kaksi viikkoa sitten ja sen jälkeen paino on tullut enemmän alas kuin neljän kuukauden aikana. Haha. Aika koomista. Hyvä muistutus jälleen siitä, ettei nuo numerot kerro paljon mitään, sillä sen neljän kuukauden aikana oon kuitenkin tehnyt paaaaljon enemmän muutosta, kuin nyt viikossa.

Lepoilu treenistä on sujunut kuitenkin suhteellisen helposti, sillä olo on todellakin ollut sellainen ettei pystyisi tehdä mitään raskasta. Oon käynyt salilla pariin kertaan muissa työasioissa ja toki silloin tulee aina fiilis, että hitto kun pääsisi tekemään itsekin jotain. Salille ehtii tietysti vielä, joten ei tässä auta kun ottaa iisisti nyt hetken.

Oon muuten suunnitellut jonkinlaista blogihaastetta tälle kesälle. Meillähän on ollut haaste jo useamman vuoden ajan, mutta tänä vuonna se on toistaiseksi jäänyt. Mietin jotain lifestyle-haastetta, eli pysy kunnossa, nauti elämästä mutta pidä silti terveelliset elämäntavat ja treenit mukana myös kesällä. Onko teillä ideoita?

Ihanaa juhannusta parhaille bloginlukijoille! Tulkaa moikkaamaan jos törmäillään RMJ:ssä. 🙂

PS. Sori provosoiva otsikko!

KUVA: Anna Riska / Annmarias

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


VOIHAN RÄKÄ

19.06.2017
0

Pari viikkoa sitten Jyväskylässä käynnin jälkeen mulla alkoi inhottava kesäflunssa ja siitä saakka oonkin ollut enemmän tai vähemmän kipeänä. Normaalistihan en ole juuri koskaan kipeänä, joten tietysti nyt kesällä iski sitten joku lenssu. Olin viime viikolla poissa töistä pari päivää, mutta se oli ilmeisesti liian vähän sillä tänään oli taas sellainen fiilis, että olis voinut vaan jäädä sänkyyn makaamaan. Ruokahaluakin on saanut etsii kissojen ja koirien kanssa, mikä se on vielä oudompaa kuin tämä sairastelu. 😉

Viikonloppuna saatiin nauttia lämmöstä! 🙂

Mietin jo, että oliko tämä joku kehon tapa sanoa, että nyt kun kaikki projektit on hoidettu niin on aika levätä. Hommahan meni niin, että kun poistuin meidän viimeisistä treeneistä tuolla jyväskylässä niin aloin välittömästi tuntea kurkussa oudon fiiliksen. Ihmisen keho on kyllä tosi mielenkiintoinen kapistus, sillä en oo kokenut elämääni mitenkään hirveen stressaavana viime aikoina, mutta onhan tässä kyllä tullut sykittyä aika kovalla menolla. Mun ongelma on aina ollut se, että en tunne itseäni väsyneeksi tai stressaantuneeksi, jonka vuoksi joskus on vaikea löytää se tasapaino levon ja menon välillä.

Viime viikko menikin aika iisisti, ohjailin jumpat välillä ke-pe ja muuten oon ollut levossa. Aluksi tuntui tosi oudolta olla tekemättä mitään, mutta kuten niin monesti kaiken suhteen – tähänkin tottuu aika nopeasti. Päätin nyt jättää omat treenit väliin tältä viikolta ja yritän selviytyä ohjauksista, mikäli tämä ei mene huonompaan suuntaan! Perus jumppaohjaajan syndrooma on juuri se, että on niin vaikea olla pois, koska siitä tulee heti huono omatunto. Tyhmää sinänsä sillä terveyden kanssa ei saisi koskaan leikkiä.

Mulla alkaa kesäloma 3.7 ja pidän tuttuun tapaan viisi viikkoa lomaa ohjauksista. Tästä on tullut sellainen perinne, että pääsen palautumaan kerran vuodessa ihan kunnolla ja oon mielummin kesällä lomalla pidemmän ajan, koska silloin on yleensä myös enemmän tekemistä. Tässä on jo jotain pieniä suunnitelmia ilmoilla, mutta tarkoitus olisi myös ottaa myös vaan iisisti ainakin joku viikko. Tämä viikko on muutenkin lyhyempi, sillä loppuviikosta tulee suunnattua juhannuksen viettoon raumalle! 😀 Oon ollut RMJ:ssä joskus aikoinaan monena vuonna putkeen, joten on aika nostalginen fiilis palata sinne katsomaan millainen meininki siellä on nykyään.

Tällainen kevyempi kuulumispostaus tänään, meni sen verran paljon voimia noihin ohjauksiin tänään, ettei nyt irtoa enää mitään järkevää! 😉

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


10 SÄÄNTÖÄ JOIDEN AVULLA PYSYN KUNNOSSA

13.06.2017
6

En koe, että eläisin mitenkään kovin kurinalaista elämää, vaikka se saattaa jonkun ulkopuolisen silmin siltä vaikuttaa. Kaikki on aina suhteellista ja se mikä on normaalia toiselle voi olla extreemiä toiselle. Oon urheillut koko elämäni, joko kilpaillen tai ihan vaan omaksi ilokseni ja nykyään ammattini on myös liikuttaa muita. Terveellinen ravinto kulkee käsikädessä treenin kanssa, enkä voisi koskaan elää väkisin jollain elämäntavoilla, jotka eivät tule mulle luonnostaan.

Oon monesti painottanut, että mikäli toivoo esimerkiksi terveellisistä ruokailutavoista ja treenistä elämäntapaa, tulisi löytää ne itselle sopivat jutut. Kun asioista nauttii, ne tulee luonnostaan, ilman pakottamista. Mulle on esimerkiksi tärkeetä nauttia hyvästä ruuasta ja siksi panostan siihen paljon. Suunnittelen ja testailen, miten saisin maittavia annoksia aikaiseksi, terveellisyydestä tinkimättä.

Vaikka monet asiat tulevat helposti ja luonnostaan se ei tarkoita, että en olisi tarkka esimerkiksi siitä mitä syön. Voin myöntää rehellisesti, että olen tarkka ja mietin paljon mitä tulen milloinkin syömään. En koe tuota kuitenkaan mitenkään taakaksi, enkä ole asiasta sairaalloisen tarkka. Jollekin on tärkeää esimerkiksi meikata huolellisesti jokaisena aamuna ja toinen haluaa tietää mitä laittaa suusta alas, ei sen kummempaa. 🙂 Mulle on myös tärkeää pysyä hyvässä kunnossa, koska silloin voin myös psyykkisesti kaikista parhaiten.

Ajattelin kirjoitella ”sääntöjä” joista pidän kiinni ja jotka tukevat omaa elämäntapaani. Sääntö on ehkä hieman liian vahva ilmaus, mutta ehkä te ymmärrätte mitä tarkoitan.. 🙂

Jokaisen päivän rule number one on juoda vähintään 0,5 litraa vettä heti kun herään. Tätä olen noudattanut jokaisena päivänä jo yli kymmenen vuoden ajan.

En herkuttele koskaan arkisin. Tämä on kulkenut mukana ihan nuoresta saakka, joten se tulee myös ihan luonnostaan. En joudu taistella asian kanssa, jota en ole koskaan harrastanut, joten tää on sellainen rutiini kuin vaikka hampaiden pesu päivittäin.

Valitsen aina vähäsokerisimman tuotteen ja tarkistan useimmiten juuri lisättyjen sokerien määrän erilaisista tuotteista. Pieni juttu, jolla on pidemmällä aikavälillä suurempi merkitys.

En juo kaloreita. En siis juo juuri koskaan mitään energiaa sisältävää juomaa. Juon muutenkin hyvin vähän limsoja/mehuja. Silloin harvoin kun juon, valitsen sokerittoman version. Alkoholia tulee tietysti joskus juotua ja myös silloin valitsen aina vähäkalorisimman vaihtoehdon. 

En juo silloin kun syön. Ruoka tulee pureskeltua huolella ja ravinteiden imeytyminen on parempaa. Kun syö rauhassa, ehtii tuntea kylläisyyden tunteen paremmin. Juon vasta hetken ruokailun jälkeen.

Syön vaihtoehtoisia herkkuja normaalien sijaan. Suurimmaksi osaksi tapaan syödä herkutkin ”terveellisempänä versiona”, eikä tämä tuota itselleni ongelmaa. Nautin niistä ja tykkään kovasti valmistaa annoksia itse, sillä silloin annoksella on jotenkin vielä enemmän arvoa. Toki joskus on kivaa hakea vaikka perinteinen karkkipussi ja syödä se leffaa katsellen, mutta tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin.

Syön paljon vihanneksia! Rakastan vihanneksia ja voisin syödä niitä ihan liikaa. Mun annokset ovat aina megalomaanisen suuria juuri tästä syystä johtuen, sillä voin tunkea yhteen annokseen 300 g kaalia ja 300 parsakaalta, salaatteineen päivineen.

Syön paljon ruokaa – Tavallista, normaalia, puhdasta ruokaa. Mitä ruokaan tulee, en säästele kaloreita, vaan mietin enemmän ravintoarvoja.

En napostele aterioiden välissä. Tämä on hieman uudempi tapa, joka on syntynyt nyt kun oon noudattanut tarkempaa ruokavaliota. Sitä ei välttämättä edes tiedosta miten paljon tulee naposteltua kun napsii päivän mittaan sieltä täällä, vähän sitä ja tätä.

Jos syön ulkona tai ravintolassa esim. lounasta, valitsen myös silloin aina parhaan vaihtoehdon. Salaattipöydät on aina toimivia, sillä silloin pystyy itse valita mitä lautaselle latoo. Terveelliset elämäntavat eivät vaadi kieltäytymistä kaikesta, mutta itse koen että valitsemalla hyviä valintoja suurimmaksi osaksi, pysyy kokonaisuuskin kunnossa ilman suurta työtä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MITÄ SEURAAVAKSI?

10.06.2017
7

Moikka! Melkoisen kiireinen päivä takana. Aamusta asti oon mennyt jumppakuplassa ja silti vieläkin riittäis virtaa tehdä jotain! Siivosin tuossa endorfiinihuuruissa koko kämpän äsken. Päivä startattiin spinningin voimin ja siitä jatkoin vielä Bodyattack-maratonin pariin, joka pidettiin tänään viiden ohjaajan voimin. Ensimmäinen tunti mentiin vanhoja ”oldies&goldies” biisejä ja toisen tunnin aikana lanseerattiin uusin Bodyattack97-ohjelma. Mulla on ollut tässä muutaman päivän vähän sellainen outo fiilis kurkussa ja tänään sitten heräsin koko pää ihan tukossa. Ääni oli siis kovilla noiden ohjauksien aikana ja pikkasen meinas hyytyä volat meikämuijasta, mutta ihan hyvin meni tilanteen huomioonottaen. 😀

Moni on kysellyt, että mitä aion nyt kun tavoitteellinen valmennus ja ohjelmat ovat paketissa ja oon toki itsekin miettinyt asiaa. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että en jaksa asettaa mitään suuria tavoitteita, vaan jatkan suunnilleen samoilla rutiineilla ja teen myös välillä jotain ihan muuta jos siltä tuntuu. Mä oon tosiaan nostanut kalorit tällä viikolla + 500 ylöspäin ja ensi viikosta toinen samanmoinen määrä vielä lisää. Tuo nosto on tuntunut lähinnä lisäävän pökköä pesään, sillä tänään kun kävin vaa’alla, oli paino kilon alhaisempi kuin tämän viikon keskiviikkona. Toki nesteet vaihtelee ja vaikuttaa, mutta kuten mainittua niin ilmeisesti mun keho tykkää suurista hiilarimääristä, koska oon syönyt melkein tuon 500 kcal hiilareista. Oon taas alkanut hikoilla kuin viimeistä päivää ja sekin kertoo siitä että kaikki alkaa palata normaaliin. Treenihommat oon pitänyt samanlaisina, eli ohjauksien lisänä teen 3-4 salitreeniä ja sitten köpöttelen iltaisin kevyitä lenkkejä jos sellainen fiilis sattuu olemaan.

id

Kesäkuun ajan meen siis hieman tunnustellen ja heinäkuussa mulla alkaa kesäloma, joka on myös otollista aikaa kokeilla mitä voin salitreenillä saada aikaiseksi, kun jumpat eivät ole hidastamassa palautumista. Ajattelin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni jättää aerobiset ihan minimiin (jos vaan pystyn :D) ja panostan  3-5 laadukkaaseen salitreeniin viikossa. Salitreenien painopiste on edelleen tuolla alavartalossa, sillä koen että mun yläkropassa alkaa olla jo ihan kivasti muotoa, ainakin omaan makuun. Myös inbody-mittauksen mukaan ylävartalossani on suhteessa enemmän lihasta kuin alavartalossa, mikä johtuu puhtaasti suuresta alavartalon kuormituksesta. Kaikki jumpat hypitään tai poljetaan noilla koivilla, joten ne eivät välttämättä pääse palautumaan yhtä tehokkaasti kuin ylävartalo.

Muuten tavoitteena olisi ylläpitää tätä ”kuntoa”, johon oon ihan suhteellisen tyytyväinen nyt. Oon aika kriittinen itseäni kohtaan, mutta yritän syöttää päähäni ajatuksia, että nyt on aivan hyvä. 😀 Toki en pistä pahakseni jos tässä itsestään tulee vielä jotain kiristymistä vaikka tuolta keskivartalon kohdilta! 😉 Tässä on kuitenkin edessä kaikenmoisia festareita sun muita kissanristiäisiä, joten veikkaan, että nuo toiveet saa haudata samantien, haha. 🙂

Ihanaa viikonloppua!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


« Vanhemmat
Uudemmat »