SEITSEMÄN SYNTIÄNI

23.06.2018
3

Huomenta! En tiedä kuinka moni on tänään ruutujen ääressä lueskelemassa, joten laitetaan ulos tällainen kevyempi postaus. Kuten mun eilisestä postauksesta pystyi jo haistella, on juhannus mennyt tänä vuonna ilman sen suurempia muutoksia normaaliin arkeen/viikonloppuun.

Kävin eilen salilla penkkaamassa ja yllätyin kuinka paljon jengiä oli treenaamassa! Itse kun on aina ollut juhannukset jossain humputtelemassa, niin olen kai kuvitellut muidenkin tekevän niin, hah. No ei tästä yhdestä viikonlopusta tarvirse ottaa stressiä. Jotenkin tuntuu, että oli mikä juhlapyhä tahansa niin ihmiset ottavat kauheat paineet siitä, että pitää juhlia ja tehdä jotain. Itse näen hieman hulluna ajatustyylin, että tuli taivaalta sitten saavista vettä tai räntää, niin nyt perkele ollaan ulkona ja rillataan kun on juhannus! 😀

No se siitä, mennään meikämuijan synteihin seuraavaksi…

Herkuttelusyntini

En haluaisi ajatella syömistä syntinä, mutta jos jotain pitää tähän sanoa niin suklaakuorrutteiset pähkinät on mun heikkous. Parrotsin pähkinälaarilta lähtee aina jäätävä säkki mukaan, sillä nykyään on niin paljon kaikkea ihania herkkuja. Eilen justiin ostin ensimmäistä kertaa toffee-valkosuklaakuorrutteisia pähkinöitä, ei hemmetti kun hyviä!

Ihonhoitosyntini

Laiskuus, sillä vaikka mulla on kaapit täynnä erilaisia kuorintoja, naamioita ja ties mitä, niin oon aika laiska käyttämään niitä. Kasvojen ihon kyllä puhdistan (jos meikkiä :D) ja rasvaan, mutta kropan ihon huolto jää liian vähäiselle huomiolle. Lisäksi mua on alkanut vähän ahdistaa kaikki synteettiset aineet mitä kroppaan imeytetään kosmetiikan kautta, joten ajattelen niidenkin käytön syntinä. Onneksi mulla alkaa olla tuo luonnonmukainen kosmetiikka jo hyvin hallussa kaikelta osin!

Siivoussyntini

Vaatekaappini on melkoinen pommi ja omistan aivan liikaa vaatteita, ahdistaa ihan välillä kaikki tavaran määrä. Myös kaapin ovien auki jättäminen on meitsin pahe. Mä en tiedä onko tämä joku syndrooma vai mitä, mutta siis multa jää aina kaikki ovet auki. Keittiössä touhuillessa saattaa olla joka ikinen kaapin ovi auki ja tästä kun ne nopeasti laskin, sain määräksi 15 😀 Ihmettelen aina itsekin näkyä, mutta en vaan osaa sulkea niitä, etenkään jos olen ajatuksissani.

Lisäksi mun siivoominen on usein hyvin pintapuolista ja tälläkin hetkellä tämä kämppä oikeen huutaa lattioiden, kaappien ja ikkunoiden kunnollista pesua. Oon jo kauan miettinyt että tilaan jonkun siivouspalvelun, mutta en ole sitäkään saanut aikaiseksi. 😀

Hiussyntini

Hiustenpidennykset! Tiedän, että olisi parempi olla ilman, mutta oon niihin koukussa. Mitä pidemmät sen paremmat! 😀 Aikaisemmin olisin voinut lisätä tähän hiusten kotivärjäyksen, mutta onneksi oon jo pari vuotta luottanut vakkarikampaajan palveluun, jossa käyn aina neljän viikon välein. Hiukset voivat paremmin ja niiden väri on mun silmään ihan täydellinen. 🙂

Ystävyyssyntini

Tuli pisto sydämeen jo tämän ajattelemisesta, mutta joo..Oon siis tosi huono pitämään yhteyttä ja vastaamaan viesteihin. Tuo viesteihin vastaaminen ei koske pelkästään ystäviä, vaan ihan kaikkia. Koen jotenkin, että kun mulle tulee joka tuutista jatkuvalla syötöllä viestejä, kysmyksia ja yhteydenottoja (some + työ) niin välillä ihan kaikki viestit ahdistaa ja haluaa vaan olla ”rauhassa”.

PS. Tämän johdosta vastasin juuri kahteen viestiin, joihin piti jo eilen vastailla kamuille takas…Terkkuja! 😀

Pukeutumissyntini

Onko muka syntiä pukeutua 90% ajasta mukaviin vaatteisiin a.k.a urheiluvermeisiin? No, ehkä ihan vaihtelun vuoksi voisin useammin vetää sieltä kaapista muutakin kuin ne trikoot. Synniksi voisin kuitenkin mainita mielummin sen, että tilailen ja omistan paljon normaaleja vaatteita ja tykkään seurata muotia, mutta jostain syystä käyttö jää aina ihan liian vähälle ja sielä ne lojuvat mun kaapissa käyttämättöminä! Jostain syystä ne niket, addut ja gymsharkit osuu aina käteen kun valitsen päälle laitettavaa. 🙂

Parisuhdesyntini

Tietynlainen itsekkyys. Pistän monesti omat tärkeät asiat kaiken muun edelle ja keskityn liikaa esimerkiksi töiden ja treenien yhteensovittamiseen. Kun on monta rautaa tulessa, on haastavaa ottaa vielä toinenkin henkilö ja hänen tarpeet huomioon. Koen tämän asian todella negatiivisena piirteenä itsessäni.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KAIKKI BLOGGAAMISESTA

12.03.2018
0

Bongasin kivan haasteen Saijiksen blogista ja päätin itsekin lähteä vastailemaan näihin. Oli ihan mukava pysähtyä pohtimaan syvällisemmin tätä koko hommaa. Mennäänpä pidemmittä puheitta itse aiheeseen, eli millainen olen bloggaajana…

1. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Olin lukenut melko paljon ruotsalaisia lifestyle-blogeja ja sain siitä idean perustaa oman. Eräänä päivää tein blogin täysin hetken mielijohteesta sen kummemmin esimerkiksi nimeä miettimättä. Tuohon aikaan (v. 2010) ei ollut juurikaan treeniblogeja ja omanikin oli pitkään vain päiväkirja. 🙂

2. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?

Yli seitsemän vuoden ajan. Tämä on siis kahdeksas vuosi. Blogi on ollut niin pitkään osa mua ja jokaista päivääni, että on vaikea kuvitella millaista elämä olisi ilman sitä.

3. Kuvaile blogiasi. Mikä on sen pääasiallisen aihe yms.

Blogini on sekoitus hyvinvointia, eli treeniä sekä ravitsemusta, painottuen pitkälti kehon muokkaamiseen. Hieman pienemmässä roolissa on myös henkinen hyvinvointi, oma elämäni sekä yleiset lifestyle-jutut. 🙂

4. Kuinka usein päivität blogiasi?

Tällä hetkellä noin viidesti viikossa. Pitkään bloggasin aivan joka päivä ja vielä useampia kertoja päivässä, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että mulla on yksinkertaisesti niin paljon töitä, että välillä en ehdi kirjoittaa päivittäin. Lisäksi kiire ja stressi syö inspiraatiota hyvin tehokkaasti. Jos mielessä on sata ja yksi asiaa, ei olo ole kovin luova, eikä ideoita synny yhtä tehokkaasti kuin normaalilla aikataululla.

5. Kumman valitset kuvat vai teksti?

Valitsen tekstin, sillä luen mielellään ajatuksia herättäviä kirjoituksia ja pohdintoja.

6. Mistä saat inspiraation postauksiisi?

Elämästäni sekä toisesta työstäni kuntosalilla. Kun pyörii päivät pitkät ympäristössä, missä hyvinvointi on pääroolissa, tulee myös helpommin erilaisia aiheita mieleen. Aihealue on niin tiivisti osa omaa elämääni, että se on yksi syy, että olen pystynyt bloggaamaan jo kahdeksatta vuotta näistä jutuista. 😀

7. Bloggaatko mieluiten aamulla, päivällä vai illalla?

Mulla oli pitkään aikataulutus, jolloin hoidin blogin aina heti aamusta kun olin herännyt. Nyt bloggaus tapahtuu siihen ajankohtaan, kun sille on riittävästi aikaa ja tämä vaihtelee hieman päivittäin. Tykkään kuitenkin aamurytmistä, sillä aamuisin koen olevani luovimmillaan.

8. Kuinka usein teet jotain blogisi eteen, kuten otat kuvia, luonnostelet uusia postauksia, vastaat kommentteihin tms.?

Joka päivä teen jotain. Tähän menee kyllä paljon aikaa ja saisi menemään vieläkin enemmän ja ajoittain tunnen huonoa omaatuntoa kun en esimerkiksi ehdi käydä kuvaamassa niin usein kuin haluaisin. Toisaalta mun blogini on aina ollut asiapainotteinen, eli en usko että kukaan tulee tänne pelkkiä kuvia katselemaan. 😀

9. Luetko muiden blogeja? Minkä tyylisiä?

Luen kyllä. Luen eniten saman aihealueen blogeja ja kirjoituksia, joissa asioihin on löydetty jokin uusi kanta tai juttu, mistä voin oppia uutta.

10. Mitkä asiat toisten blogeissa kiinnittävät huomiosi ja saavat sinut liittymään ehkä jopa lukijaksi?

Osuvat otsikot saavat klikkaamaan, kiinnostavat tekstit ja inspiroivat ihmiset vetävät puoleensa! 🙂

11. Kolme parasta asiaa bloggaamisessa?

Puuhastelu blogin parissa, eli kun on hyvä idea niin sen ulos kirjoittaminen on jotenkin todella terapeuttista. Välillä kaipaan sitä aikaa kun en ottanut tästä stressiä, vaan kirjoitin mitä mieleen tuli ja silloin kuin tuli.

Toisena varmasti kaikki upeat mahdollisuudet mitä olen blogin kautta saanut tehdä, tästä on ollut paljon hyötyä myös ammattimielessä (oma yritykseni ja myös ryhmäliikunta). Olen kiitollinen, että saan tehdä työkseni asioita joista nautin!

Kolmantena tietysti lukijat ja se, että voi vaikuttaa toisten ihmisten elämään positiivisesti. Viime kesänä kun pyörin enemmän pääkaupunkiseudulla ja mm. turussa, tuli todella moni juttelemaan ja esimerkiksi kertomaan, miten paljon apua on saanut omaan elämäänsä mun blogin kautta. Näin oma tekeminen saa myös suuremman merkityksen. 🙂

12. Entä kolme huonointa?

Aiemmin mainittu stressaaminen, eli blogi on jollain tavoin aina mielessä ja siitä ei pysty ottaa lomaa samalla tavalla kuin muista työpaikoista. Tai no pystyy, mutta se vaikuttaa hyvin nopeasti esimerkiksi tuloihin.

Esillä olo, eli kun on jollain tavoin julkinen henkilö, tuottaa se osiltaan myös paineita. En siis todellakaan koe olevani mikään julkkis, mutta koska sadat tuhannet ihmiset lukevat tekstejäni, välillä tulee ahdistava olo siitä miten paljon omia asioita on jakanut julkisesti.

Vaikeissa elämäntilanteissa ja kiireisissä ajanjaksoissa aiemmin mainittu luovuus kuolee hyvin nopeasti, jolloin on todella haastavaa saada mitään aikaiseksi.

13. Oletko mielelläsi vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa eli vastaatko mielelläsi kaikkiin saamiisi kommentteihin?

Olen tottakai! Luen kaikki kommentit ja pyrin vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman hyvin, vaikka siinä voi joskus kestää hieman. Monet lukijat kommunikoivat mulle myös snäpin ja ig:n kautta, jossa ollaan saatu mielenkiintoisia keskusteluja aikaiseksi. On ihanaa kun lukijat vinkkaavat jostain tuotteista mistä luulevat mun tykkäävän. 😀

14. Onko blogillasi muita somekanavia kuten Instagram tai Facebook-sivua?

Onhan toki, instagrma, fb ja snäppi käytössä!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.

15. Onko sinulla luonnoksissa useampia valmiita tai lähes valmiita postauksia vai kirjoitatko mieluummin yhden postauksen kerrallaan ja julkaiset sen heti?

Kirjoitan useimmiten postaukset heti julkaisuun. Joskus luonnostelen valmiiksi aiheita blogiin jos sellaisia pyörii mielessä. Pyrin kirjoittamaan aiheita ylös aina kun niitä putkahtaa mieleen, muuten ne unohtuvat yhtä nopeasti kuin saapuivatkin. 😀

16. Bloggaatko avoimesti eli tietääkö tuttavapiirisi blogistasi?

Kyllä tietää. Sen verran monta vuotta olen kirjoitellut, että suurin osa tutuista tietää tästä. Silti edelleen moni ihmettelee, jos sanon kirjoittavani blogia ammatikseni.

17. Hyödytkö blogistasi taloudellisesti tai saatko esimerkiksi tuotteita testattavaksi blogisi kautta?

Kyllä ja kyllä. Saan siis blogista ihan kuukausipalkkaa ja lisäksi erilaisia tuotteita tulee testiin yhteistyökamppanjoiden, yrityksien ja pr-toimistojen kautta.

18. Mikä on tarina blogisi nimen takana vai onko sillä tarinaa lainkaan?

Haha. Nimen keksin hetken mielijohteesta ja joskus meinasin sitä muuttaakin, mutta toisaalta nimi on ainakin hieman erilainen kuin muilla ja uskon, että se on niin vahvasti pinttynyt mieliin (ja googleen) että turha enää lähteä muuttamaan.

19. Haluaisitko kehittää tai muuttaa blogiasi jotenkin? Jos niin, miten?

Haluaisin panostaa tähän enemmän; kuvata enemmän, antaa postauksille enemmän aikaa hautua mielessä ja olla aktiivisempi kommenttiboksissa. Välillä harmittaa kun spostiin tippuu päivittäin kivoja tapahtumakutsuja, mutta kaikki on aina helsingissä ja en viitsi yksien kekkereiden vuoksi lähteä ajamaan viittä tuntia autolla. 😀

20. Kolme vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle?

  1. Löydä aihe-alue, josta riittää kirjoitettavaa. On hyvä että aihe on tärkeä osa elämääsi, jolloin siitä on enemmän kirjoitettavaa ja ideat syntyvät helpommin.
  2. Löydä oma tapasi totetuttaa blogia, muiden kopiointi ei vie pitkälle. Ota rohkeasti oma polku ja pysy siinä.
  3. Jos haluat blogistasi suuren ja mahdollisesti jotain hyödykettä (rahaa) – Täytyy ymmärtää, että joudut tehdä alkuun paljon työtä, ilman että saat siitä välttämättä mitään korvausta. En kuitenkaan suosittele menemään euron kuvat silmillä, sillä lukijoiden kalastelun haistaa nopeasti läpi.


NÄISTÄ PIIRTEISTÄ HALUAISIN EROON!

28.02.2018
11

Kaikilla meillä on varmasti sellaisia puolia ja piirteitä, joista voisi mielellään luopua. Monestihan sitä tiedostaa käyttäytyvänsä typerästi tai toistavansa taas sitä huonoa tapaa. No ei oo aina helppoa, etenkään kun on vaikeeta. Mä oon tietoisesti pyrkinyt muuttamaan joitakin todella vahvoja ajatusmalleja, jotka ovat jopa hallinneet elämääni. Silti tiedostan edelleen että jotkut jutut tulevat sieltä syvältä takaraivosta.

Ennakkoluulot – Mulla on tosi vahvat ennakkoluulot asioista ja oon todella huono kokeilemaan jotain uutta. Tämä heijastuu esimerkiksi mulle tärkeisiin asioihin, kuten treenaamiseen. En esimerkiksi mielellään tuhlaa aikaani kokeilemalla jotain uutta treeniä, koska mulla ei ole varmuutta sen tehokkuudesta. 😀 Erilaiset tavat pinttyvät meikäläiseen kuin liima ja pidän mielummin kiinni siitä hyväksi havaitusta kuin kokeilisin uutta. Tässä on se hauska puoli, että joissain asioissa olenkin ihan päinvastainen ja spontaani. En mieti hirveästi päätöksiä, vaan saatan toimia hetken mielijohteesta, mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen…

Tuhlaaminen – Olen erittäin huono säästämään rahaa ja koska olen tottunut siihen, että ostan sitä mitä tarvitsen/haluan, on tästä jotenkin todella vaikea päästä eroon. Toisaalta ajattelen, että mihin niitä rahoja pitää aina säästellä, mielummin ”nauttii” nyt kuin kituuttelee eteenpäin. Tähänkin olisi varmasti jokin kultainen keskitie olemassa, mutta minkäs teet..

Itseltä vaatiminen – En tiedä mikä siinä on, mutta edelleen huomaan vaativani itseltäni välillä kohtuuttoman paljon. En esimerkiksi koskaan vaatisi keneltäkään muulta samaa, mutta kun kyseessä olen minä itse, ajattelen jotenkin niin, että oon superihminen joka toimii sitä tehokkaammin mitä enemmän rautoja on tulessa. Tämähän on tullut pitkään ilmi esimerkiksi treenaamisessa. Tiedän varsin hyvin, että vähempikin riittäisi, mutta jotenkin sitä on niin hemmetin vaikea ottaa käytäntöön, kun on tottunut siihen, että treenejä kertyy useampi päivään, monena päivänä viikossa. Eteenpäin olen tullut tämän kanssa, mutta jos multa jää jokin suunniteltu treeni tekemättä, niin kyllähän se ottaa pannuun ja isosti.

Stressaaminen – En tiedä milloin musta on tullut stressaaja, mutta haluan pitää langat käsissäni ja etenkin työasioista tulee stressattua ihan liikaakin nykyään. Saatan herätä yöllä miettimään, että oonkohan nyt varmasti muistanut hoitaa kaiken ajoissa. Heti jos joku huomauttaa asiasta, jota en ole tehnyt, tulee välittömästi huono fiilis ja siksi varmaan pyrinkin tekemään liikaa niin paljon. Olin nuorempana hyvin paljon rennompi, eikä mua kiinnostanut paljoakaan jos jokin vähän jäi roikkumaan. 😀

Loppuun vielä pieni sananen Inspiration Blog Awardseista! En ole hetkeen ollut ehdolla ja nyt ajattelin että tällaisen yleisöäänestyksen kautta olisi siistiä päästä mukaan. Kategorioita on kymmennen ja itse kokisin sopivani parhaiten tuohon ”energisin” – kategoriaan. Jos oot siis joskus saanut täältä energiaa tai motivaatiota terveellisiin elämäntapoihin, olisin superkiitollinen jos jaksaisit äänestää meikäläistä. 🙂 Voit halutessasi osallistua myös gaalalippujen arvontaan, nuo tapahtumat ovat aina olleet mukavia iltoja!

Äänestämään pääset täältä!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


17 X OLEN NIIN HEMMETIN LAISKA

20.02.2018
6

Mun voi olla joskus hyvin vaikeeta saada joitakin asioita tehtyä. Voisi siis sanoa, että oon osittain todella laiska ja saamaton. Mut hei, ei sekään väärin oo! No, ehkä silloin kun aiheuttaa itselleen vain enemmän työtä siirtämällä helppoja asioita tuonnemmaksi. Tämä on jännä asia, sillä joissakin asioissa oon todella aikaansaava ja mun on pakko hoitaa tietyt hommat aina heti. En esimerkiksi kestä, jos keittiö on sotkuinen, vaan siivoan ja puunaan sitä monta kertaa päivässä. Työasiat tulee hoidettua tunnollisesti ja monet muutkin jutut sujuu, mutta sitten on asioita jotka vaan jää ja jää. Muutama vuosi sitten jaoin laiskuus-juttujani ja ajattelin jatkaa listaa hieman pidemmälle. Tässä siis ne edelliset laiskuuden huipentumat ja mikä on tilanne nykyään!

Rakas Mini Cooperini (auto) otti ja hajosi ja vietyäni auton korjaamolle, kuulosti korjaus niin monimutkaiselta jutulta että ei vaan jaksanut, joten marssin viereiseen autoliikkeeseen ja ostin uuden auton. 😀

-Tähän täytyy lisätä näin 4 vuotta myöhemmin, että ei todellakaan ole kiva maksaa joka hemmetin kuukausi osamaksua autosta, joka seisoo rikkinäisenä ja hyödyttömänä paikoillaan….

Laskujen maksaminen on yksi vaikeimmista ja rankimmista asioista mitä tiedän! Monien laskujen erpäivät menevät ohi, kun ei vaan millään jaksa kirjautua verkkopankkiin. Maksan aina lainani kavereille käteisellä, koska en todellakaan jaksa mennä verkkopankkiin makselemaan mitään ylimääräistä.

-Onneksi nykyään tämäkin on hieman helpompaa erilaisten uusien sovelluksien avulla. Tunnuslukusovellus on ihan paras, tosin senkin asentamiseen meni oma aikansa kun ei vaan millään jaksanut näppäillä kaikkia juttuja, ennen kuin kävi niin että tunnuslukukorttini katosi ja seuraavaa olisi pitänyt odotella muutama viikko. Oli siis pakko. 😀

Muijalle, joka jaksaa treenata jopa neljä tuntia päivässä, voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa venytellä 10 minuuttia päivässä. Monta vuotta oon yrittänyt, mut ei vaan jaksa..

-Sama tilanne edelleen.

Takaisin autojen pariin. Auton katsastaminen voi olla hyvinkin raskas keissi, joten tietysti viimeinen katsastuspäivä oli ja meni, joten jouduin maksamaan ylimääräistä tämän johdosta.  

-Sama kävi tänäkin vuonna. 😀

Ajoin vuoden ympäri talvirenkailla, koska ei vaan jaksanut vaihdatuttaa renkaita. 😀

-Onneksi nykyään kotoa löytyy apujoukkoja joille voi vierittää tämän tehtävän.

Tiedätte, kuinka tärkeitä tietyt vitamiinit ja lisäravinteet ovat mulle. Ne pääsivät kuitenkin loppumaan pari kuukautta sitten ja en vain saanut tehtyä uutta tilausta, kun pitää kirjautua verkkokauppaan ja se tuntui jotenkin liian isolta keissiltä joka kerta kun asiaa ajattelin. 😀 

-Tuo verkkokaupasta tilaaminen on jäänyt kokonaan sen aiheuttaman vaivan vuoksi. 😀

Jos oon kaverin luona ja mulla on jäänyt sinne tavaroita aiemmin, en yleensä jaksa ottaa niitä mukaan, en ainakaan elleivät ne ole jo valmiiksi pussissa.

-Montakohan toppia tai vaatetta mulla on yhteensä jäänyt frendien nurkkiin pyörimään…

Jos ollaan lähdössä kavereiden kanssa ulos juhlimaan, en yleensä jaksa liikkua kotoa mihinkään ja etkot onkin aina meillä. 😀

-En ole käynyt juhlimassa ikuisuuksiin, mutta tämä pitää kyllä edelleenkin paikkaansa. 😀

Yksi ärsyttävimmistä asioista on jonottaa buffetin linjastossa kun ihmiset ottaa aina niin hitaasti ruokaa. En todellakaan jaksa mennä ottamaan ruokaa, mikäli jonossa on muitakin ihmisiä.

-Totta! Toinen asia on vessat, en tajua miten joillakin ihmisillä voi kestää niin kauan vessassa käynti. Jätän muuten usein vessassa käynnin, koska ei jaksa. Sitten kiroan 30 minuuttia myöhemmin kun on niin kova hätä että meinaa tulla pissat housuun. 😀

Tapaan ostaa vaatteita sovittamatta, koska no..ei vaan jaksa mennä sovituskoppiin hikoilemaan.

-Edelleen sovittamatta tai netistä! Arvatkaa jaksanko ikinä palauttaa vaatteita, mikäli ne eivät sovikkaan.

Joskus mulla on to do -listalla hakea jotain loppuneita asioita kaupasta, mutta sitten kun olen kaupungissa en jaksakaan mennä kauppaan sisälle ja lykkään hommaa huomiseen. 😀

-Koskakohan oon viimeksi käynyt Vaasan keskustassa.. 😀

Bloggaajana joudun rampata melko usein postissa hakemassa milloin mitäkin ja oon miettinyt että miksei tavaroita voitaisi vaan toimittaa suoraan ovelle. Kerään aina mahdollisimman monta postilappua ja haen sitten kerralla, kun ei vaan jaksa käydä siellä joka toinen päivä.

-Tämä on edelleen raskasta.

En jaksa vastata viesteihin, ainakaan heti. Kerroinkin jo aiemmin, että tapaan vaan maata sohvalla ja lukea jonkun whatsapp-ryhmän viestejä niihin vastaamatta. 

-Jep, en tykkää yhtään siitä että erilaisissa kanavissa näkee, koska on ollut paikalla tai lukenut viestin.

Miten menee nykyään..?

Joulun tienoilla toin töistä työpapereita kotiin ja tyhjäsin treenilaukkuni kylppärissä. Nostin paperit kylppärin lattiaille hetkeksi…Sain nostettua ne sieltä pari viikkoa sitten. Monesti vessassa käydessäni mietin, että pitäis muuten ottaa nuo tosta..No, ens kerralla sit!

Joka aamu siirrän vaatekasan penkiltä sängylle, että viikkaisin vaatteet kaappiin. Illalla sitten siirrän ne siitä sängyltä takas siihen penkille, että mahdun sänkyyn nukkumaan. Ehkä joku päivä sitten!

Lähikaupassani käydessä, seison usein maustehyllyllä ja mietin, että pitäisi ostaa tuota valkosipulijauhetta, mutta en jaksa kurkottaa sitä alimmalta hyllyltä. 😀 Eikö ne vaan voisi siirtää sen ylemmäs?

Liikun paljon autolla päivittäin, sillä vaihdan lokaatiota useampaan otteeseen. Näin ollen autossa tulee myös naposteltua esimerkiksi protsupatukoita, jonka ansiosta autoni muistuttaa välillä enemmän kaatopaikkaa. Yhtenä päivänä sain kerättyä kaikki roskat ja paperit samaan pussiin. Vielä kun jaksaisi viedä sen pussin roskiin tässä joku päivä. Mietin tätä asiaa joka kerta kun istun autoon, mutta ehkä sit joskus… 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


NÄITÄ ET TIENNYT MINUSTA!

13.02.2018
7

Paljon on tullut kirjoitettua ja paljon on tullut kerrottua itsestäni. Onko vielä jotain mitä ette musta tiedä? No, itseasiassa aika paljonkin. En koe, että mulla olisi sen kummemmin mitään bloggaus-persoonaa, mutta tänne tulee tietysti rajattua vain se tietty osa elämästä, mikä useimmiten liittyy treeniin ja hyvinvointiin! Ajattelin kertoa itsestäni muutaman faktan, katsotaan tuleeko uutta tietoa.

Tästä itseasiassa höpötin snäpissa jo eilen, mutta siis mulla on trypofobia, eli reikäkammo, tunnetaan myös nimellä rykelmäkammo. Jos termi ei ole tuttu, google kertoo tarkemmin. En siis pysty katsoa kuvia jossa on reikiä (etenkään ihmisen iholla, hyi!) ja vielä pahemmin mua alkaa etoa erilaiset rykelmät (jopa tuo sana aiheuttaa kylmiä väreitä). Jos nään tällaisen kuvan, mulle tulee jopa paniikinomainen fiilis, kylmiä väreitä ja todella kamala olo. Pahan kuvan jälkeen, se jää pyörimään mieleen jopa päiviksi ja aiheuttaa joka kerta hyvin etovan ja ällöttävän olon. 

Lukiossa ollessani, lintsasin käytännössä koko toisen luokan. Silti suoritin lukion kolmessa vuodessa, ja sain yo-todistuksen jopa ihan hyvin arvosanoin. Tämäkin pätee tähän mun joko-tai luonteeseen melko hyvin. Tokalla en tehnyt mitään ja kolmosella tykitin kahden vuoden edestä. 😀

Suutun tai ärsyynnyn hyvin harvoin mistään, otan asiat rennosti enkä panikoi. On kuitenkin kaksi asiaa, josta mulla palaa pinna. Jos joku syö jääkaapista mun ruuat (haluan että siellä on aina tietyt mitä tarvitsen) tai häiritsee mun kallisarvoisia yöunia, silloin on leikki kaukana. 

Olen ohjannut 600-700 jumppaa joka vuosi jo yli 10 vuoden ajan. Vuodesta oon pitänyt yleensä yhden kuukauden kesäloman, jolloin en ole ohjannut tunteja. Jumppien lisäksi olen treenannut 3-5 krt viikossa säännöllisesti omia treenejä, mitä ne milloinkin ovat olleet. Vuodesta 2014 aloitin säännöllisemmin salitreenit, sitä ennen juoksin jumppien lisänä 10 km lenkin 3-5 krt viikkoon. Voisi siis sanoa, että on tässä tullut jokunen treenitunti vedettyä, eikä ihme ettei edelleenkään hyydy ihan pienestä! 😀 En ole kärsinyt liiemmin ylirasituksista tai ongelmista, vaikka voisi kuvitella, että joka paikka prakaa tuollaisen sykkimisen jäljiltä. Still going strong! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


« Vanhemmat