Yleisesti ottaen ihmiset ovat melko muutosvastarintaisia. Kun joku tuttu ja turvallinen asia muuttuu, koetaan asia usein negatiivisena juttuna. Esimerkin voisi ottaa monesta eri tilanteesta, mutta koska nyt on jumppaviikko, otetaan esimerkki sieltä. Les Mills pyrkii jatkuvasti kehittämään konseptiaan ja eri lajeja eteenpäin, jonka vuoksi monet lajit ovat kokeneet muutoksia, toiset suuria ja toiset pieniä. Bodyattackin lämmittely on nykyään täysin erilainen kuin vuosia taaksepäin, Bodycombatin koko rakenne on muuttunut melko paljon ja Bodystep menee jatkuvasti kovempaan ja tehokkaampaan suuntaan. Aina kun tulee joku uusi juttu, on palaute pääosin negatiivista, sillä jos on tykätty edellisestä kaavasta, aiheuttaa uudet kuviot harmitusta. Mitä jos tästä tuleekin nyt huonompi? Useasti kuitenkin käy niin, että hyvin nopeasti totutaankiin uusiin juttuihin ja kohta ei enää edes muisteta vanhaa. Liikuntatrendit muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, joten on ihan ymmärrettävää, että myös näitä konsepteja muokataan ja kehitetään eteenpäin.
Totesin tänään sprint-tunnillani tuon otsikon lauseen, eli mikään ei muutu jos mikään ei muutu. Tämä lause kiteyttää mielestäni aika tärkeän sanoman ihan elämän jokaisella alueella. Usein sitä hakkaa päätä seinään toistaen asioita samalla tavalla päivästä toiseen ja sitten miettii, että miksei mikään koskaan muutu. Oli kyse treenistä, parisuhteesta tai vaikka työstä, täytyy ymmärtää että mikäli tahtoo muutosta, täytyy tehdä asioita myös eri tavoin kuin ennen.
Jos hyvin moni meistä on muutosvastarintainen, yhtä moni on myös ns. rutiinien orja. On hyvin helppoa ja ennen kaikkea turvallista toistaa tuttuja asioita, koska silloin tietää suunnilleen miten kaikki menee. Miksi meitä pelottaa tietämättömyys tai uudet asiat? Itsekin olen hyvin vahvasti kiinni omissa rutiineissa ja oonkin miettinyt paljon, että on ihan turha odottaa mitään uutta tai erilaista lopputulosta, jos teen asiat aina kuten ennenkin. Toki sitä voi toivoa, että asiat maagisesti muuttuu, mutta hyvin harvoin näin tapahtuu. On myös tärkeää ymmärtää, että toista ihmistä ei voi muuttaa, ainoastaan itseään ja suhtautumistaan. Edellä mainitun opin kantapään kautta edellisessä parisuhteessa.
Saattaa olla hieman sekavaa tekstiä kun hypin jumpasta parisuhteeseen, mutta pointtina on herätellä miettimään tätä asiaa. Jos olet tyytymätön johonkin elämän osa-alueeseen, täytyy ymmärtää että erilaisen lopputuloksen saamiseksi täytyy olla itse valmis muuttumaan ja tekemään asioita eri tavoilla. On ihan turha manailla ja negistellä, että miksi mulle aina käy näin, jos ei ole itse edes yrittänyt mitään toisin. Mun mielestä tämä on kuitenkin aika hyvä juttu, sillä kun asian ymmärtää, huomaa että tosi moni asia on mahdollista, kun vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa hommiin!
Tää viikko on ollut tosiaan muutoksen aikaa, kun ollaan siirrytty uusiin Les Mills-ohjelmiin ja meikäläinen on kuluttanut suurimman osan päivästä uusien ohjelmien parissa. On aina melkoinen paukku, kun kaiken normaalin työn lisäksi pitäisi yhtäkkiä repiä vähintään 5 tuntia ylimäärästä aikaa päivään. Tämän vuoksi mun bloggailutkin ovat jääneet aina iltaan ja myös monet muut duunit on saanut hoitaa yömyöhään. Mutta hei, mitä sitä ei tekis mukavan jumppakokemuksen eteen?! Nyt on kaikki ohjelmat opeteltu ja ohjattu kertaalleen ja oon aika tyytyväinen, etenkin tämän illan settiin, josta selvisin vähintäänkin kunnialla läpi, vaikka alkuun vähä stressasi kahden uuden ohjelman vetäminen putkeen! Meitsi oli ihan liekeissä! 😀
Nyt unohdan Les Millsin kolmeksi päiväksi ja keskityn sen sijaan omiin tunteihini huomenna sekä lauantaina! 🙂
KUVAT: Anna Riska / Annmarias
Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.
Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.
