VATSAONGELMAT EIVÄT JOHTUNEETKAAN GLUTEENISTA TAI MAITOTUOTTEISTA

Hiio hoi hyvät ystävät! (vitsit tykkään tosta tervehdysestä, hah!) Tänään kerron taas teille siitä, miten liian rajoitettu ruokavalio loi ongelmia, joita mulla ei todellisuudessa edes ollut. Kun ongelmia alkoi ilmaantua, tiukensin otetta entisestään, koska kuvittelin ongelman olevan maitotuotteissa, gluteenissa ja tietyissä ruoka-aineissa. Voitte ehkä arvata, että ei se ainakaan parempaan suuntaan mennyt.

Taustatietona sen verran, että mulla ei ole koskaan ollut allergioita tai ongelmia vatsan kanssa. Ruoka-aineet eivät ole aiheuttaneet koskaan mitään kummempia oloja. Ainoa mihin mun keho reagoi ikävästi edelleen on alkoholi ja jos syön niin, että napa paukkuu. Näiden kahden toimesta ihoni kipeytyy ja vatsan toiminta huononee. Monien on muuten vaikea ymmärtää tuota ihon kipeytymistä, mutta siis iho tulee tietyistä kohdista kosketusherkäksi ja tehokkain tapa päästä tästä eroon on infernaalinen hikoilu, eli kunnon treeni! 😀

Vuosia sitten aloin syödä todella ”puhtaasti”, eli tarkoitti tässä elämänvaiheessa, että välttelin mm. gluteenia ja maitotuotteita. Ruokavaliosta tuli lopulta aika yksipuolinen, joka johti siihen, että jos sitten söin jotain poikkeavaa, keho reagoi siihen ikävästi mm. vatsan turpoamisella.

Lopulta aloin saada jatkuvia vatsaongelmia, eli vatsa turposi herkästi, joka johti siihen, että ostin kaikki maailman lisäravinteet ja kuituvalmisteet avuksi, mikä ei ainakaan parantanut ongelmaa. Tuohon aikaan olin myös melko stressaantunut, että se varmasti vielä pahensi asiaa. Aloin saada samanlaisia oireita kuin kroonisessa hiiivasyndroomassa, joita ovat mm. suoliston epäsäännöllinen käyttäytyminen (ummetus/ripuli), ikenet ­tulehtuvat, iho kutisee ihottuman vuoksi, makeanhimo, krooninen väsymys, aloitekyvyttömyys, suuret mielialanvaihtelut, jatkuva alakulo, ärtyneisyys, uniongelmat, jatkuva nuha, toistuvia hengitystie ja poskiontelotulehduksia. Joskus myös niveliä särkee tai mieli on maassa.

Itse en saanut kaikkia edellä mainittuja oireita, mutta koska olen henkilö joka haluaa aina syyn ongelmille, aloin tehdä lisää radikaaleja muutoksia ruokavalioon ja karsimaan enemmän ja enemmän pois (mm. hiilareiden vähentämisen sanotaan auttavan hiivasyndroomaan). Noh, näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että en yhtään ihmettele jos väsyttää ja vatsa reistailee kun syö aivan liian vähän ja treenaa siihen nähden aivan liian paljon. Uniongelmat syntyvät myös siitä että keho on jatkuvassa ylikierrostilassa ja helposti krooninen nuha vaivaa myös samasta syystä.

Ongelmat katosivat itsestään kun lopetin niiden hoitamisen ja elämäntilanne muuttui muutenkin. Nykyään, kun syön kaikkea, vatsani toimii taas normaalisti. Ei turvota aamulla eikä illalla ja iho on ihan hyvässä kunnossa, vaikka syönkin maitotuotteita. Mulla on hieman taipumusta krooniseen nuhaan, mutta sen sijaan että osoittaisin sormea maitotuotteita kohti, uskon että syy on siinä, että olen käyttänyt aikoinaan liikaa limakalvoja kuivattavia nenäsuihkeita ja aiheuttanut näin oravanpyörän asian suhteen.

Kuten aiemminkin kirjoitin, on siistimpää hakea syitä ja vastauksia eriskummallisista asioita, kuin sen sijaan katsoa ihan niitä perusasioita. Uskon että yksi syy esimerkiksi unettomuuteen, väsymykseen, palautumattomuuteen, painaviin raajoihin treenissä, raajojen puutumiseen, mielialavaihteluihin, alakuloon, ärtyisyyteen, makeanhimoon ja toistuviin sairastumisiin on niinkin yksinkertainen asia kuin liian vähäinen energiansaanti (usein liian vähän hiilihydraatteja).

Huikeeta perjantaita tyypit, se on taas yksi viikko paketissa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KAIKKEEN PITÄISI LÖYTYÄ PIKARATKAISU JA MIELELLÄÄN HETI

Tiiättekö sen tilanteen, kun saat jotain terveydellisiä oireita ja meet googlettamaan niitä ja aina sulla on joko syöpä tai oot raskaana? Usein sitä osaa kuitenkin järjellä jäsennellä itselleen, että ehkä tässä ei välttämättä ole kyse siitä, vaan vaiva on jokin tavallisempi juttu, kuten liian vähäisestä juomisesta johtuva päänsärky. Heh. Ihan tähän alkuun sanottakoon, että tarkoitus ei ole vähätellä sairauksia tai niiden oireita. Joskus oireet ja ongelmat johtuvatkin lopulta jostain suuremmasta ikävästä jutusta, mutta onneksi ei aina.

Nykyään vallitsee vähän sellainen dramaattinen aikakausi, että joka toisella on metabolinen oireyhtymä (metabolic damage), kilpirauhasen vajaatoiminta tai raudanpuute. Ja jos sinun kohdalla esimerkiksi joku näistä pitää paikkaansa, tarkoitus ei ole vähätellä sitä, eli älä vielä vedä hernettä nenään. Usein kun kohdataan ongelmia tai uusia oireita, aletaan aina odottamaan pahinta. On nimittäin jotenkin helpompaa kuitata ainainen väsymys sillä, että mulla on varmaan raudanpuute, kuin sillä että pitäisköhän alkaa mennä ajoissa sänkyyn ja jättää sitä ”omaa aikaa” vähemmälle iltaisin.

Mietitään, että nyt oon varmasti ylikunnossa, kun raajat painaa kuin betoni eikä treeni kulje sitten yhtään, vaikka ratkaisu olisi siinä että uskaltaisi syödä hiilareita treenin vaatimalla tavalla, tai ylipäätään syödä riittävästi.

Mietitään, että hitto kun hieroja tulee niin kalliiksi, kun pitää käydä jatkuvasti hieromassa ongelmallista niska-hartia-aluetta joka on jatkuvasti jumissa aiheuttaen päänsärkyä ja ongelmia. Kun ratkaisu olisi siinä, että toimistotyön vastapainoksi liikkuisi, vetreyttäisi ja vahvistaisi kehon lihaksia. 

Kun laihdutus ei taaskaan onnistu, tullaan lopputulokseen että mulla on varmasti aineenvaihdunnan häiriö tai kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka syy on siinä, että jokainen dieetti vedetään maanantaisin niin tiukaksi, että viimeistään lauantaina homma levähtää käsiin ja syödään kaikki kulutettu vaje ja vähän päälle takaisin.

Kun toivottu treeni ei tuota tulosta, päätetään ostaa vielä pari purkkia burnereita ja proteiinivalmisteita, josko niiden avulla lihakset lähtisi kasvuun. Kun ratkaisu olisi yksinkertaisesti treenin laadun / määrän tarkistamisessa.

Halutaan syödä terveellisemmin ja voida paremmin, mutta kun ei millään haluaisi syödä niitä kasviksia, niin ehkä on helpompi hakea 10 vitamiinipurkkia ja toivoa parasta.

Tiiättekö kun todella moneen asiaan ja ongelmaan löytyy yksinkertainen selitys ja usein se ratkaisu löytyy omista elämäntavoista. Ihan niissä perusasioista, joihin lukeutuu liikunta, ravinto ja uni. On paljon helpompaa hakea ratkaisua esimerkiksi jostain pilleristä, kuin muuttaa omia tuttuja ja turvallisia tapoja. Ihminen tykkää toistaa samaa kaavaa, koska se on helppoa. Höpöttelin tästä aiheesta jo Instagramin puolella ja sain aika paljon viestejä, jossa esim. ainainen väsymys olikin korjaantunut sillä että oli alkanut syömään. Samalla erilaiset vitamiinien ja ravinteiden vajeet olivat korjaantuneet. Eikä se ole ihme jos virta on vähissä, jos herää aamuyöllä tekemään aerobista, painaa työpäivän ja muut velvoitteet siihen ja menee vielä puntille illalla.

Hyvä puoli tässä on se, että usein ongelma ei olekkaan mikään sairaus tai vakava asia, vaan melkeinpä kaikki on korjattavissa, jos on vain valmis muuttamaan juttuja ja tekemään töitä. Tuo ärsyttävän kliseinen lause, joka on silti niin totta. Ja sekin on ok, että ei jaksa tehdä aina töitä, mutta sitten on myös turha valittaa ja etsiä ratkaisua aivan epäoleellisista asioista. Eikä aina edes tarvitse tehdä enemmän, joskus vähemmän ja fiksummin voi olla enemmän.

Ei sinänsä ihme, että ostos tv:n kaltaiset tuotteet myyvät edelleen, sitä on niin mukavaa toivoa, että jospa tämä vatsalihasvyö nyt viimein toimisi ja voisin jatkaa vanhoilla tavoilla ja saada silti unelmien kehon. Nykyäänhän doping/hormonivalmisteita ei käytä ainoastaan huippu-urheilijat, vaan ihan tavalliset salihemmot, jotka eivät vaan jaksa odottaa paria vuotta treenituloksia, koska kaikki mulle heti nyt ja viimeistään kesäksi. On helppoa hakea sääliä, voivotella kun joka paikkaa särkee ja kolottaa ja hautautua sen turvin sohvanpohjalle sipsikulhon kanssa, kun en minä vaan voi liikkua ja näin ollen myös ruokavaliokin menee päin per**ttä. Hyvin moniin asioihin pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla.

Todellisia ongelmia ja sairauksia on ihan varmasti olemassa ja se ei ole tekstin oleellisin asia, vaan se, että yhtä usein ne omat ongelmat johtuvat täysin omista tavoista ja laiskuudesta. Oli ne ongelmat sitten terveyteen tai muihin asioihin liittyvä. Hyvin usein ratkaisu löytyy katsomalla peiliin tai miettimällä omia käyttäytymismalleja joita tulee helposti toistettua aina uudelleen, vaikka edelliselläkään kerralla se ei toiminut tai vienyt sinne minne halusi. Monesti on itsekin tullut todistettua, että jos aina tekee asiat samalla tavalla, on turha odottaa erilaista lopputulosta! 😀

If nothing changes, nothing changes!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


SYÖMINEN EI AINA OLE NIIN HELPPOA (..kuin sen pitäisi olla)

Ruoka on ollut mulle aina todella iso osa elämää ja sellainen mielenkiintoinen asia. Tuntuu jopa hölmöltä sanoa tuo ääneen. Viime aikoina onkin tullut mietittyä aiempaa ja nykyistä suhtautumistani ruokaan. Kiinnostuin ravintoaineista, kaloreista ja terveellisestä ravinnosta hyvin nuorena, siis tyyliin ihan ala-asteikäisenä. Tuohon aikaan olin siis lähinnä kiinnostunut terveellisistä ruoka-aineista ja mulla oli halu syödä terveellisesti. Kai tuo tulee jostain luontaisesti, sillä jotenkin en näe, että ympäristössä olisi ollut tällaisia vaikuttajia. Ihan itse aloin lukea netin keskustelupalstoja, joita oli btw. ehkä yksi tai kaksi tuohon aikaan ja informaation taso muutenkin vähän niin ja näin! 😀

Siitä asti ruoka ja ravinto on ollut tärkeä asia mun elämää, välillä ehkä liikaakin. Mä haluan ajatella niin, että vaikka on menneisyydessä tehnyt asioita joita ei enää niitä tekisi, en ajattele että olen tehnyt mokia ja virheitä, sillä sellaista se elämä, oppiminen ja kasvaminen on. Kokeillaan ja opitaan sitä kautta. Jostain syystä olen aina ajatellut tai jos en ihan tietoisesti ajatellut, niin ainakin toiminut sen mukaan, että mitä syömiseen ja ravintoon tulee, muhun ei päde samat ohjeet ja säännöt kuin muihin. Olen aina osannut olla järkevä ja osaava neuvomaan muita, mutta sitten ne omat toimintatavat ovat olleet paljon ankarampia ja rajoitettuja.

Voisi siis sanoa, että niinkin yksinkertainen asia kuin syöminen, ei ole todellakaan aina ollut helppoa. Joskus se on ahdistanut, tai ahdistusta aiheutti oikeestaan se että ruoka ja syöminen määritti niin paljon mitä pystyy tehdä. Näin jälkiviisaana sitä vain miettii, että miksi hemmetissä sitä on tehnyt itselleen asioista niin kamalan vaikeita. Mutta tietäjät tietää, kun joku asia on suuressa roolissa elämässä, se voi jopa alkaa hallita kaikkia muitakin toimintatapoja. Valitettavasti syöminen on aikoinaan vaikuttanut myös mun ihmissuhteisiin. Onneksi oon vuosien myötä oppinut laajentamaan ajatusmaailmaa, ettei se aina ole vain minä ja mun ruuat ja treenit.

Multa kysytään usein, että voinko kertoa, miten olen löytänyt taspainon hyvinvoinnin suhteen ja mulla ei ole siihen vastausta, sillä oikeestaan kaikki mitä on tullut koettua, on johtanut siihen pisteeseen missä oon nyt. En väitä, että olisin aina täysin tasapainossa kaiken suhteen, en todellakaan. 😀

Ruoka, tai oikeestaan ruoka-aineet on mulle edelleen tietynlainen harrastus, mutta syöminen ei ole enää pitkiin aikoihin ollut vaikeeta. En mieti enää ruokaa juurikaan, eikä se aiheuta sen kummemmin mitään tunteita. Toki hyvä safka on aina myös elämys, mutta ruokailuun liittyvät asiat eivät pyöri mielessä, eikä kaiken tarvitse olla suunniteltua saati optimoitua. Tällä hetkellä oon muutenkin vähän fed up kaikkeen pilkunviilaamiseen, tavoitteluun ja asioiden täydelliseen optimointiin. Voisi sanoa, että oon pyrkiny vähentään vähän niinkuin kaikilla elämän osa alueilla.

Voisi luulla, että tilanteessa jossa vaikka ravinto on noin suuressa roolissa elämää, olisi se ruutu ns. kunnossa. Silti useimmiten ne tyypit ovat juuri kaikista eniten hukassa. Jos jonkun neuvon voin antaa, niin liian tiukka kontrolli vie vaan kauemmas siitä mitä tavoittelee. Hetkellisesti voi päästä sinne minne haluaa, mutta kohta ollaan taas lähtöviivalla. Ootte saattanut kuulla tän ennenkin, mutta saat sen mistä luovut.

Monesti vastaanotan sellaisia kysymyksiä, että edelleen kuvitellaan mun olevan tietoinen jokaisen suupalani makroista tai proteiinimäärästä. Todellisuudessa en laske, mittaa, punnitse tai optimoi mitään. En tiedä montako kaloria syön päivässä, en tiedä makrojakaumaa tai kokonaisrasvan määrää. En tiedä paljoko vettä juon, tai mitä mikroravintoaineita ruuasta saan. En aina syö kolmen tai edes viiden tunnin välein, joskus (aika usein) skippaan aamupalan, koska en ehdi tai ei maistu. Joskus sipsin syönti lähtee ihan käpälästä ja tulee huono olo. Silti syön päivittäin melkein kilon kasviksia ja pidän itseni aktiivisena liikkumalla. Jaksan treenata, koen palautuvani ja tykkään pääosin syödä safkaa, josta tulee hyvä olo.

Hauskinta on, että kun vertaa nykyistä siihen aikaan kun kaikki oli ihan täydellisesti hanskassa, niin en näe oikeastaan mitään eroa missään muussa kuin psyykkisessä hyvinvoinnissa ja nimenomaan positiivisessa mielessä.

Onko ruudun takana tyyppejä, joille ruoka tai vaikka treeni aiheuttaa enemmän päänvaivaa kuin ehkä pitäisi? Ajatuksia otetaan vastaan todella mielellään! 🙂

Ihanaa viikonloppua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


RUOKAPÄIVÄKIRJA – MITEN SYÖN KUN EN TREENAA

Sairasloman vuoksi mun aktiivisuus on tippunut aika radikaalisti ja luonnollisesti se vaikuttaa myös ruokailupuoleen. Kun normaalisti treeniä tulee monen monta tuntia päivään, on tietysti aika ymmärettävää, että kun nuo sykkimiset loppuu, myös ruuan määrä vähenee. Mitään dieettiä en ole aloittanut ja kroppa jo itsestään kertoo nälänsäätelyllä, että ihan niin paljon safkaa ei mahdu, kun kulutuskin on pienempi.

Lisäsin nuo määrät mukaan, mutta ne ovat noin määriä, sillä en ole punninnut safkoja, vaan silmämääräisesti katsonut tai sitten oon tehnyt suuremman satsin ruokaa ja syönyt siitä useampaan otteeseen.

Aamiainen

smoothie:

  • 1/2 avocado
  • 30 g ~kauhallinen heraproteiinia
  • 150 g puolukoita

Lounas:

  • 40 g riisinuudeleita
  • 100 g naudan minuuttisuikaleita
  • 300-400 g vihanneksia (parsakaali, wok-vihannekset)
  • Salaattia, tomaattia

jälkiruoka:

Välipala:

  • Nutraminon proteiinipatukka

Päivällinen:

  • 40 g riisinuudeleita
  • 100 g naudan minuuttisuikaleita
  • 300-400 g vihanneksia (parsakaali, wok-vihannekset)
  • Salaattia, tomaattia + oliiviöljyä

Iltapala:

Tänään oon mennyt aika pitkään samalla setillä, paitsi välipalaksi vetelin vähän isomman satsin tota kinuskihässäkkää kera ison kahvikupin! Iltapalaksi ajattelin vetästä Lohilon uuden minttusuklaa maun, jonka bongasin tänään kauppareissulla. Maistoin tuossa taannoin myös Lohilon uuden vegaanisen minttusuklaan, mutta täytyy sanoa että mun kohdalla se ei kyllä mennyt jatkoon. Liian jauhomainen koostumus, eikä makukaan oikeen iskenyt meikäläiseen, harmi.

kumman ottaisit? 🙂

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MILLAINEN ON JÄRKEVÄ TANKKAUSPÄIVÄ?

Mättöpäivä, herkkupäivä, karkkipäivä, tankkauspäivä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja myös monta merkitystä. Olen ennenkin kirjoitellut tankkaamisesta, joka tarkoittaa siis pääosin sitä että kehon varastot täytetään hiilihydraateilla esimerkiksi treenitehojen parantamiseksi, aineenvaihdunnan buustaamiseksi tai vaikka ennen pitkäkestoista urheilusuoritusta. Monesti ajatellaan että tankkaus tarkoittaa sitä, että syödään vain mahdollisimman paljon kaikkea, mutta jos tankkauksesta halutaan hyötyä treeniin tai esimerkiksi dieetin aikana aineenvaihdunnan herättelyyn, kannattaa tehdä asiat tietyllä tavalla.

Tankata voi eri tavoin, mutta kaikkien koulukuntien punainen lanka on kuitenkin, että hiilihydraatteja syödään tuona päivänä enemmän tai todella paljon enemmän kuin normaalisti. Se miten paljon syö, kannattaa suhteuttaa muiden päivien toimintaan, eli treenaako todella paljon ja syökö miinuksilla, jolloin tankkauspäivänä voi vedellä huolettomammin. Jos taas arkena tulee syötyä runsaammin hiilaria tai treenimäärät/treenitehot eivät päätä huimaa, silloin vähempikin tankkaus riittää. Usein puhutaan yhdestä tankkauspäivästä, mutta joskus voi tankkailla useammankin päivän mikäli tuntuu siltä, että energiat on alhaalla tai kroppa kaippaa todellista buustia. 

Tankkauspäivän avulla saadaan treenitehojen kautta vaikutus aineenvaihduntaan ja  hiilihydraatteja syömällä on mahdollista nostaa esimerkiksi erilaisten aineenvaihduntaa säätelevien hormonien tasoja. Hetkittäinen kalorien nostaminen estää tehokkaasti myös säästöliekin syntymistä, mikä tarkoittaa siis suomeksi aineenvaihdunnan hidastumista, liian vähäisen syömisen tai liian kovaa treenaamisen johdosta. Kuten alussa mainitsin, aina ei tarvitse olla dieetillä, sillä kovat treenit ja määrällisesti kuormittava urheilu saattaa vetää kropan tilaan, jossa aineenvaihdunta jumahtaa paikoilleen. Joskus jos treeni tuntuu tahmealta, voi esimerkiksi pieni hiilaritankkaus (ja lepääminen) auttaa asiaan. Suosittelen lämpimästi kestävyysurheilua paljon tekeville, itse koen saavani näillä paljon hyötyä treeneihin ja palautumiseen.

Tankkauspäivänä hiilihydraattien määrä nousee, mutta rasvan määrä pidetään melko matalana~ 50 g rasvaa/pvä toimii yleispätevänä ohjeena. Myös proteiinin saantia voi seurata, sillä monet hiilarinlähteet sisältävät myös proteiinia ja jos niiden päälle syö vielä suuria määriä yksittäisiä proteiininlähteitä, voi määrä nousta turhan korkeaksi. Tästä ei kuitenkaan tarvitse stressata liikaa, sillä yhden päivän korkea saanti ei ole kovin vakavaa, mutta asian voi huomioida niin, että pitää esimerkiksi pääaterioiden proteiinin määrän hieman matalampana kuin yleensä. Jos haluaa olla tarkka, kannattaa hiilarinlähteet valita nopeasti imeytyvistä lähteistä ja pitää myös kuidun määrä matalana.

Jos haluaa lähteä kokeilemaan tankkauspäivää, helppo tapa on aloittaa lisäämällä normaaliin saantiin 100-150 grammaa ylimääräistä hiilaria, joka on noin 500 kcal lisää energiaa hiilarista. Tankkaus kannattaa suorittaa lepopäivänä, jolloin maksimoidaan palautuminen ja lihaksien varastojen täyttyminen. Jos 100-150 gramman lisäys tuntuu hyvältä ja huomaa sen vaikuttavan positiivisesti, voi seuraavalla kerralla nostaa määrää ylospäin esimerkiksi 200 grammaan, joka on 800 kaloria lisäenergiaa.

Tankkausruokia:

  • riisi, pasta, peruna, bataatti
  • riisikakut, leipä, murot
  • ketsuppi (esim. kastikkeena edellä mainituille)
  • maissinjyvät (itse valmistettu popcorn on oma lemppari)
  • kaurahiutaleet

Fruktoosia runsaammin sisältävät tankkausruuat (näitä kohtuudella, lisäksi rasvan määrää kontrolloimalla):

  • irtokarkit
  • kevyt jäätelö
  • hedelmät
  • piltit/hillot
  • jotkut leivonnaiset

Esimerkkinä 500 kaloria perunan muodossa on noin 800 g perunaa, kun taas vaikka riisikakuilla saman määrän saa 130 g annoksella. Hiilarit voi ripotella pitkin päivää eri annoksille tai syödä yhden ylimääräisen annoksen, vaikka juuri lohkoperunoiden ja ketsupin muodossa.

Täältä näet mun aikaisemmin jaetun tankkauspäivän rukokapäiväkirjan!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook