RESEPTIREMONTTI – MAKARONILAATIKKO (G,M)

Ajattelin aloittaa tämän projektin helpolla, mutta niin ihanan herkullisella makaronilaatikolla. Tästä alkaa virallisesti uusi postaus-sarja, nimeltä #reseptiremontti. Tulen siis muokkailemaan perinteisia ja ei niin perinteisiä ruokia terveellisemmäksi versioksi. Sanalla terveellinen voi toki olla monta erilaista merkitystä. Yksi mieltää kaiken vähäkalorisen terveelliseksi, kun taas toiselle proteiinipitoisuus on se juttu, kolmas panostaa vähähiilariseen. Mulle terveellisyys tarkoittaa ruokaa, josta tulee hyvä olo, jonka avulla jaksaa treenata ja palautuu hyvin. Myös ravinnepitoisuus tulee olla hyvä, eli haluan katsoa vähän syvemmälle kuin pelkät hiilarit, proteiinit ja rasvat.

Muokkailenkin näitä reseptejä sen mukaan mitä itse priorisoin ja yritän toki ottaa toiveitakin huomioon. Itse en suoranaisesti vältä mitään ruoka-aineita, mutta valitsen usein mielummin gluteenitonta ja maidotonta, koska koen että voin paremmin, kun syön pääosin tällä periaatteella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kävin viikko sitten luennoimassa aiheesta urheilevien lasten ravitsemus ja siellä myös pohdittiin, miten lapset saisi syömään vihanneksia. Asiat mitä tuli mieleen on tietysti se, että yrittää valmistaa vihanneksista ja kasviksista herkullista ruokaa ja myös ”piilottaa” niitä vihanneksia tavallisen ruuan sekaan, kuten tässäkin reseptissä! 🙂 Mielestäni maku oli ihan loistava ja uskon ruuan maistuvan myös skeptisemmille tyypeille!

Makaronilaatikko (G, M)

  • 700 g paistijauhelihaa
  • n. 300 g Mamy fusilli riisipastaa (vähän yli puoli pussia)
  • 1 purkki/tölkki (400 ml) kookosmaitoa
  • 5-6 kanamunaa / eggo valkuaista
  • 150 g babypinaattia
  • 3 porkkanaa
  • 2 suippopaprikaa
  • 1 makeasipuli
  • 5 valkosipulinkynttä
  • mausteita

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Paista jauheliha ja keitä pasta. Pasta valmistuu tosi nopeasti, kun vesi kiehuu voi pastat ottaa pois liedeltä. Pilko porkkanat, paprikat, sipuli ja valkosipulinkynnet hyvin pieneksi silpuksi, lisää jauhelihan sekaan, mausta. Kaada tehosekoittimeen kookosmaito, kanamunat tai jos haluaa pihistellä rasvan suhteen niin pelkkä valkuainen. Kannattaa kuitenkin lisätä ainakin 1-2 kokonaista kanamunaa. Keltuaisessa on paljon hyviä ravintoaineita ja kolesterolia, josta muodostuu mm. tärkeä DHEA-hormoni. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää myös babypinaatti sekaan ja blendaa hetki niin, että pinaatti on pilkkoutunut sekaan niin ettei sitä juuri huomaa, voit maustaa myös munamaidon. Kaada isoon vuokaan jauhelihapaistos, pastat ja munamaito. Paista uunissa 225 asteessa n. 40 minuuttia. Jotta tulos on tasainen, voi paistosta sekoitella puolessa välissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kookosmaitojakin löytyy vähärasvaisena, eli jos haluaa minimoida rasvan määrää voi valita 7% kookosmaidon (Santa Marian sininen tölkki). Meillä löytyi kaapista purkki valkuaista, joten käytin sen loppuun ja lisäsin vielä 5 kanamunaa, koska mulla oli aika suuri tuo vuoka. Monet kyselee aina, että mistä ostan tuota Mamyn riisipastaa ja sitä löytyy ainakin Prismoista ja S-marketeista. Pussi näyttää tältä..

1073_full

Sain Boschilta maxomixx-monitoimikoneen, jossa on monta erilaista osaa eri käyttötarkoituksiin. Oon ollut ihan fiilikssä tosta osasta, millä voi pilkkoa vihanneksia ihan pieneksi silpuksi (kuvissa ylhäällä). Oon käyttänyt sitä myös ihan salaatin valmistukseen kans. Vihannekset heitellään astiaan ja sitten vaan masiina käyntiin. Oon aina vihannut pilkkomista, joten tää on ollut tosi jees. 😀 Sain tuossa taannoin myös ihan huipun uuden Sage:n The Boss Blenderin, josta tulee juttua vielä myöhemmin!

Makaronilaatikkohan tulee nauttia tietysti ketsupin kera! Käytän itse Felixin sokeroimatonta, stevialla makeutettua ketsuppia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Bon apetit! 🙂

Ehdokasbanneri - Hyvinvointi -Indiedays Blog Awards


TARINA YLIKUNNOSTA JA SEN AIHEUTTAMISTA TUHOISTA

Paljon puhutaan liikunnan hyvistä puolista, mutta liian vähän siitä, miten tuhoisaa treenaaminen voi olla, kun se lähtee lapasesta. Valitettavan usein, moni hyvä asia pilataan sillä, että sitä harrastetaan liikaa. Enemmän ei aina ole enemmän, oli kyseessä ravinto, terveellisyys tai treeni. Olin yllättynyt kuinka paljon palautetta sain kirjoittamastani postauksesta ”Pakkomielteenä treenaaminen”Mua myös haastateltiin asian tiimoilta ja juttu olikin ilmestynyt viime viikonloppuna Suur-Jyväskylän lehteen. Onneksi on tuttuja ympäri Suomea, muuten en olisi tiennyt tästä itse mitään. 😀

kuva: Riikka

kuva: Riikka

Sain myös yhteydenoton lukijalta, joka kertoi oman tarinansa. Hän antoi luvan jakaa tätä eteenpäin blogissa, koska näin voimme ehkä varoittaa tai herättää jonkun samaan tilaan ajautuvan ajatuksia. Ylirasitus ja ylikunto ovat eri asioita, mutta usein rasitustilasta seuraava etappi on juuri ylikunto, josta ei sitten enää palaudukkaan kovin helpolla. Itse haluaisin muistuttaa teitä urheilevia ihmisiä, että muistakaa myös levätä riittävästi. Lepopäivät ja riittävä uni ovat avain kehitykseen ja siihen että jaksaa treenata tehokkaasti sekä turvallisesti. Hiilihydraatteja ei tarvitse pelätä eikä välttää, ne kuuluvat urheilevan ihmisen lautaselle.

Tässä tarina siitä, miten treeni ei aina tee pelkästään hyvää:

Ikää minulla on 21 vuotta. En ole kilpaurheilija, enkä ole koskaan kilpaurheillut, mutta voidaan puhua todella aktiivisesta liikkujasta. Lajitaustaa on kertynyt mm. thainyrkkeilystä, juoksusta, pyöräilystä, kuntosalista ja crossfitistä. Toki teen/olen tehnyt kaikkea muutakin, esim. talvella hiihtänyt, lumilautaillut tms. Eli sanotaanko näin, että lajivalikoima on kirjava. 

Crossfitin aloitin tammikuussa 2014 ja sen jälkeen homma karkasi niin sanotusti käsistä. Treenasin tätä lajia noin 5x/viikossa, jonka lisäksi tein juoksulenkkejä. Jossain vaiheessa tein myös 9 päivän crossfit/kuntosaliharjoittelua. 

Tulokset kasvoivat hurjina silmissä, lihasta tuli paljon lisää ja voimatasot/kestävyys paranivat. Geeneiltäni olen toki muutenkin ollut aina jämäkkä ja lihaksikas, mutta tämänkaltainen laji antoi kuitenkin uusia ulottovuuksia. Kehonhuoltoakin tein kuitenkin melko ahkerasti, mutta enemmänkin olisin voinut tehdä sitä. 

Ensimmäiset virheet tein toki noissa treenimäärissä ja intensiteeteissä – vedin aina niin täysiä kuin pystyin. Eli siis täysiä minulle tarkoittaa sitä että treenin jälkeen makaan lattialla jonkin aikaa, joskus parhaimmillaan en voinut edes 20minuutin jälkeen nousta. Latausviikkoja ei juurikaan ollut ja peruskestävyysharjoittelu oli todella vähäistä. Lisäksi en varmaankaan syönyt tarpeeksi. Tiedän että kasviksia ja proteiinia söin riittävästi, mutta hiilihydraatit olivat todennäköisesti hyvinkin liian vähällä. Rasvaa kuitenkin paloi ja lihasta tuli. En tietenkään ulkonäöllisistä syistä tätä tehnyt, vaan ihan tyhmyyttäni en tajunnut että hiilareita olisi voinut vetää kolmekin kertaa enemmän. 

Kesäkuussa 2014 ennen täysin virheetön ihoni alkoi reagoida. Syntyi ihottuman kaltaista näppyä kasvoille. Ajattelin tuon olevan ohimenevää, mutta vieläkään tähän päivään mennessä ihottuma on ollut välillä parempana ja välillä huonompana. 

Työskentelin tuolloin ravintola-alalla, joten kesä yli hyvin stressaava ja kiireinen. Silti treenasin paljon, vaikka työpäivät olivat välillä todella pitkiä ja juoksujalkaa mentiin. Crossfit jäi hieman vähemmälle sinä kesänä, koska olin eri paikkakunnalla töissä. Treenit koostuivat maantiepyöräilystä ja juoksulenkeistä (mäkivedot,pitkät matkat tms). Välillä kävin myös Crossfitissä ja normaalipuntilla.  Lisäksi tiedossa elokuussa oli muutto toiselle paikkakunnalle ja alanvaihdos juuri tähän urheiluhierojan ammattiin, joka entisestään lisäsi stressiä, sillä kaiken keskellä muuttokin piti hoitaa. 

Heinäkuussa hajotin olkapääni ja Crossfit sai jäädä. Kaikenlainen muu harjoittelu jatkui  ja syksyllä muuttaessa uuteen kaupunkiin, tein omatoimista Crossfitiä ja tein myös sen tyyppistä harjoittelua, jotta olkapääni kesti. 

Syyskuussa kuukautiseni jäivät pois, mutta nämä saatiin käynnistettyä lääkityksellä. Epäsäännöllisyys on jatkunut tähän päivään saakka. 

Joulukuussa alkoi ensimmäisen kerran tuntua ihmeellinen hapotus ja väsymys treenien aikana ja niiden jälkeen. Edelleenkin vedettiin kovaa Crossfit -harjoittelua samalla tyylillä ja puntillakin väänsin hampaat irvessä. Lihakset saattoivat olla muutaman päivän -jopa viikon kipeät.

Treenit ja stressi jatkuivat koko kouluvuoden melko samanlaisena, sillä yhden vuoden aikana tenttejä, töitä ja lukemista oli todella paljon. Lisäksi uusi hierojan työ oli uudenlainen ärsyke kropalle. Hierontaa tein 4/päivässä, johon teoriatunnit ja opiskelut lisänä.  

Helmikuun-maaliskuun puolella alkoi tulla lisää outoja tuntemuksia. Tulokset romahtivat rytinällä alas, jopa 15-20kg esimerkiksi maastavedossa, taka- ja etukyykyssä ja penkissä. En vieläkään välittänyt vaan kovapäisenä jatkoin touhujani. Ajattelin, että ohimenevää lihasheikkoutta se on.

Maaliskuun puolessa välissä aloitin uudella Crossfit-salilla. Yhden treenin (melko helpon sellaisen) jälkeen lihakseni koko kropasta olivat yli viikon jumissa. Olin niin jumissa, että sängyltä pääsin alas pyörähtämällä ja siskoni piti auttaa pukemaan paita päälle tai ottamaan se pois. Tämä oli varmasti jokin kropan yksi voimakkaasta puolustuskeinoista, että vartalo menee niin pahasti jumiin, etten voisi yksinkertaisesti tehdä mitään. Menin silti parin päivän päästä salille. 

Talven/kevättalven aikana alkoi tulla ihmeellisiä oireita lisää. Esim. maitoallergiaa/laktoosi-intorelanssia, vatsakipuja, unettomuutta, olo oli ärtyisä, väsytti ja hapotti. Tein kerran pitkää vetoa jyrkkään ylämäkeen ja ihmettelin, kuinka sykkeeni ei nouse.  Seuraavalla viikolla se saattoi nousta liiankin herkästi, vaikka olisi vain kävellyt reippaasti. Aloin laskemaan ortostaattisia sykkeitäni ja kauhistuin, kun lukemat olivat pahimmillaan noin 38. (Eli siis leposykkeen ja rasitussykkeen erotus) kun se normaali on 15-20. 

Muutenkaan treenit eivät kulkeneet enää ja ei edes tehnyt mieli treenata, kun olo oli niin tukkoinen ja kipeä. Koulusta jouduin ottamaan välillä vapaata, kun nukahdin vasta aamuyöllä. Keho kävi ihan ylikierroksilla välillä ja välillä en jaksanut tehdä mitään. Typerintä tässä on se, että koulussa opiskeltiin ylikunto -aihetta. Tajusin tämän liian myöhään. Kävin huhtikuussa 2015 lääkärissä, jossa diagnisoitiin ylikunto. Sain kuukauden treenikiellon. 

Toukokuun lopussa valmistuin ja kesäkuun olin lomalla. Heinäkuussa aloitin urheiluhierojan työt. Kuukauden tauon jälkeen lähdin pikkuhiljaa treenailemaan taas. Heinäkuun puolessa välissä huomasin taas että sykkeet läpättää miten sattuu. Ortostaattiset sykkeet olivat taas pilvissä. Lääkäri määräsi minulle taas treenikieltoa, vähintään 2kk. Nyt eletään lokakuuta, enkä vieläkään ole lähtenyt treenaamaan. 

Tuohon mennessä oireet olivat tulleet pahempana takasin, oli flegmaattisuutta, alakuloisuutta, hormonit sekaisin. Kaiken väsymyksen lisäksi. Oireita oli lukemattomat määrät ja itse lääkärikin joutui pariin otteeseen miettimään että mitä tämä on. 

Minulta otettiin ensimmäiset verikokeet jo keväällä, esim rautavarastot ja kilpirauhasarvot. Kilpirauhasarvot olivat tuolloin kuulemma ok ja niin kaikki muukin. Heinäkuussa kilpirauhaset olivat viite-arvojen rajoilla, joskin vähän heikohkot. Pyynnöstä minulta tutkittiin myös lisämunuaiset, mutta näissä ei ollut mitään. Kaikki tehtiin julkisen puolen sektorilla. Ekg on myös mitattu, mutta sydän toimi normaalisti. 

Muutama viikko sitten sain niin pahan heikotus/päänsärkykohtauksen että jouduin tiputukseen. Pääkipuja minulla ei ole koskaan ollut, ei edes vaikka olisin kuumeessa. 

Vaihdoin lääkäriä yksityiselle puolelle, joka lähti tutkimaan asioita perinpohjaisemmin. En osaa oikein selittää tapaa, miten hän tutkii, mutta kyseessä on ilmeisesti funktionaalinen (?) lääketiede ja asioita katsotaan monelta kantilta ja näkökulmasta.

Lääkärini teetti minulle suuret verikokeet, 28 eri aineen verikoe. Mitattiin mm. vitamiinipitoisuuksia, kortisolia, pitkäaikaissokeria, maito- ja viljayliherkkyyksiä, TSH-hormoneja tms. Verikokeista selvisi, että reagoin maidolle ja viljoille hieman. Jätin maidon noin 3 vko sitten pois ruokavaliostani ja ihoni on hieman parempi jo nyt ja vatsani ei ole enää niin pahasti turvonnut. Piakkoin aloitan gluteiinittomankin kokeilun.  Testeissä saatiin myös selville, että kilpirauhanen käy hieman vajaalla, että hyötyisin kuulemma lääkkeistä, mutta yritetään fysiologisesti parantaa tämän toiminta normaaliin balanssiin. mm. vitamiineilla ja ruokavaliolla. 

Testit ja tutkimukset jatkuvat, ensi viikolla minulta testataan (muistaakseni) hormoneja ja jonkinlaisia happotasapainoja. En enää edes muista mitä kaikkea minulta testataan, kun näitä on niin paljon. 

Oloni on valitettavasti vielä harmillisen väsynyt ja nuutunut. Pahinta tässä on se, että olen itse terveydenhuollon ammattilainen. Jaksan kyllä hoitaa asiakkaani ja teen sen aina kunnolla, mutta työpäivän jälkeen en saa enää itsestäni mitään irti. Hieman ironinen tilanne, että muista jaksaa huolehtia, mutta itsellä ei ole kaikki reilassa. Erokin normaaliin luonteeseeni on hyvin suuri. Ennen olin kuin duracell, mutta nykyään en tunnista iloista itseäni. 

Jos jokin tässä on hyvä puoli, niin sosiaaliset suhteeni ovat vahventuneet enemmän kuin koskaan treenaamattomuuden ja sairastamisen vuoksi. Ystävät ja asiakkaat ovat tsempanneet minua hyvin paljon. Parantumiseen on mennyt hurjasti rahaa, aikaa ja voimavaroja. Vielä ei tiedetä, mikä suurin syy tähän nykytilanteeseen on. Liika treenaaminen liian kovalla intensiteetillä, stressaava elämänvaihe ja liian vähäinen energiansaanti ovat ylikunnon aiheuttaneet ja nämä ovat vielä todennäköisesti aiheuttaneet vielä jotain suurempaa. 

Asiasta surullisemman tekee se, että olen aina ollut täysin terve ilman minkäänlaisia turhia flunssia/allergioita. Nyt näitäkin on enemmän kuin ikinä. Olemme myöskin miettineet, pitäisikö minun jäädä töistä pois vähäksi aikaa. Tämäkin on melko kuormittava vaikutus, sillä teen fyysistä työtä. Luonteenpiirteenikin vaikuttaa tähän melko paljon. Olen aina ollut hyvin kovapäinen ihminen. Varsinkin niissä asioissa, joissa tunnen olevani suht hyvä. Moni ihminen kadehtii kykyä piiskata itseään ja antaa oikeasti se 110% treeneissä, mutta minun mielestäni se ei ole loppujen lopuiksi kovin hyvä. Pitäisi osata tehdä sitä peruskestävyys- ja höntsätreeniä. En tiedä, olisinko joutunut tähän tilanteeseen, jos en olisi harrastanut niin rankkoja lajia, vauhti- ja maksimikestävyyden rajamailla. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

——————————————————————————————————————————————————–

Kiitos tarinan jakamisesta ja toivon todellakin paljon tsemppiä toipumiseen! <3 // Aino

Ehdokasbanneri - Hyvinvointi -Indiedays Blog Awards


MISTÄ INSPIROIDUN?

Blogit, instagram, snapchat, twitter ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan?! Sosiaalinen media on nykyään aika suuressa roolissa niin hyvässä kuin pahassakin. Joskus se voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mutta usein sieltä saa myös tarvittavaa inspiraatiota ja motivaatiota vaikka urheiluun. Etenkin blogit toimivat nykyään suurena inspiraation lähteenä ja löytyy niistä kivasti tietoa ja asiaakin. Silloin kun olin itse teini-iässä ei ollut mitään sen kummempia sivustoja, mistä lukea vaikka hyvistä treeniliikkeistä tai kivoista resepteistä. Nyt jos haluaa kokeilla uutta reseptiä, ei tarvitse kuin googlata haluamansa ainesosa ja sivustolle satelee erilaisia ohjeita ja vaihtoehtoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuva: Riikka

Mielestäni motivaatio lähtee suurimmaksi osaksi omasta itsestään. Kehitys antaa esimerkiksi hurjasti motivaatiota jatkaa samalla tavalla eteenpäin. Joskus sitä kuitenkin tarvitsee potkua perskuksiin, jolloin esim. somen selaus voi antaa tarvittavaa buustia.

Mitä blogeihin tulee, itse inspiroidun henkilöistä, jotka elävät kuten opettavat. Eli jos haluaa jakaa terveyden ja urheilun sanomaa, pitää se mielestäni näkyä myös kirjoittajan omasta olemuksesta. Arvostan suuresti tietoa ja myös taitoa.

Inspiroidun myös henkilöistä, jotka uskaltavat olla erilaisia ja eri mieltä valtavirrasta. Toisten kopiointi tai liika yrittäminen ovat mulle todellinen turn off. Sen sijaan kauniit kuvat ja myös kauniit vartalot antavat myös intoa lähteä salille pumppailemaan omaakin kroppaa. 😀 Blogien lisäksi motivoidun hyvästä musiikista ja treenikavereista! Mistä sinä saat motivaatiosi?

Indiedays järjestää jälleen jokavuotiset Blog Awardsit ja tänä vuonna kaikki blogit saivat mahdollisuuden asettua ehdolle. Aluksi ajattelin, että on jotenkin tyrkkyä asettaa itse itsensä ehdolle, mutta kun kuitenkin edustan tätä Indiedaysin blogikaartia, päätin lopulta kuitenkin lisätä blogini mukaan. Koska jokaisella oli mahdollisuus olla ehdolla, on ehdokkaita tänä vuonna hurjasti. Toisaalta ihan kiva, että mukana on myös muita, kuin pelkästään ne samat vakkarit joka kerta! Jos olet siis inspiroitunut hyvinvointiin ja urheiluun liittyen meikäläisen tai jonkun muun toimesta, voit antaa äänesi haluamallesi kirjoittajalle klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Ehdokasbanneri - Hyvinvointi -Indiedays Blog Awards

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 5 kpl kahden hengen lippupaketteja Indiedays Blog Awards -gaalaan 31.10. sekä 3 kpl 50 euron arvoisia tavaratalolahjakortteja.


TIMMIN KEHON SALAISUUS – TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA

Aineenvaihdunta eli metabolia on prosessi, jossa ravintoaineita muokataan jotta saataisiin aikaiseksi energiaa ja rakennusaineita kropan käyttöön. Keho siis kuluttaa energiaa, eli kaloreita jatkuvasti, myös nukkuessa. Elintoiminnot itsessään jo vaativat energiaa toimiakseen. Normaalin ihmisen päivittäisestä energiankulutuksesta jopa 60-70 prosenttia on perusaineenvaihduntaa. Liikunnalla ja esimerkiksi arkiaktiiviisuudella pystytään nostamaan kulutusta korkeammaksi. Aineenvaihdunnan nopeus on kiinni aika monesta tekijästä, esimerkiksi sukupuoli, ikä, geenit, hormonit ja lihasmassan määrä vaikuttavat kulutukseen. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa myös itse omilla päivittäisillä valinnoillaan. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yleisesti ajatellaan, että ylipainoinen ihminen syö liikaa, mutta joskus kyseessä voi olla vain erittäin hidas aineenvaihdunta, mikä taas johtuu pitkälti elintavoista. Monesti myös yllätytään miten paljon todellisuudessa voi syödä, ilman että lihoo tai että se vaikuttaa huonolla tavalla kehonkoostumukseen. Kun kroppa saa tarvittavat ravinteet ja oikeanlaista energiaa, kiihtyy myös aineenvaihdunta ja energiankulutus lähtee uudella tavalla käyntiin. Kun keho saa tarvittavat ravinteet (makroravinteet ja mikroravinteet) myös elimistön korjausprosessit toimivat paremmin = energiaa kuluu.

Timmiä kroppaa havittelevan kannattaakin opettaa keho sietämään suurempia energiamääriä ja määrien sijaan satsata siihen laatuun sekä makrojen käyttöön oikeaan aikaan. Pitkään harrastetut matalakaloriset dieetit voivat aiheuttaa sen, että kroppa oppii toimimaan pienemmillä kalorimäärillä, jolloin enemmän syötäessä kilot kertyvät helpommin. Jos siis ei ole valmis elämään loppuelämäänsä säästellen ruuan kanssa, kannattaa tähän asiaan panostaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Säännöllinen ruokarytmi on tärkeää, sillä tällöin annoskoot pysyvät kohtuullisina. Vaikka ruokaa saa syödä riittävästi, ähkyyn asti ei kannata itseään vetää. Säännöllisen ruokarytmin lisäksi unella ja liikunnalla on myös iso rooli. Itse koin myös suuren vaikutuksen, kun laitoin tuon mikroravinnepuolen kuntoon. Lisäsin siis tarvittavat, riittävän hyvin imeytyvät vitamiinit ja mineraalit tukemaan ruokavaliota. Olin toki käyttänyt vitamiineja ennenkin, mutta vitamiinien laadulla ja etenkin määrällä oli lopullinen vaikutus. Alussa paino humpsahti alas itsestään alas pari kiloa, ilman muita muutoksia. Homma kuitenkin tasaantui, sillä lisäsin vielä energian määrää, koska tavoitteena ei ollut painonpudotus vaan hyvinvointi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(luomu)parapähkinät kannattaa sisällyttää omaan ruokavalioon niiden sisältämän runsaan seleenin vuoksi

Täällä säännöllisesti käyvät ovat ehkä huomanneet, että olen vastaan hyvin tiukkoja dieettejä ja sitä mieltä ettei pikatietä onneen ole olemassa. Valitettavasti tällaisella asialla leikkimisellä voi lopulta käydä niin, että kroppa ei hetken kuluttua enää toimikaan ja siitä on pitkä tie saada aineenvaihdunta taas rullaamaan entiseen tapaan.

Koen, että riskiryhmässä ovat juuri vähäkalorisia ruokavalioita noudattavat, fitnesslajien kisaajat ja muuten vaan jojoilevat. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun on saanut lukea tyypillisen tarinana: ensin osallistutaan fitnesskisoihin, ensimmäinen dieetti sujuu luonnollisesti erittäin hyvin, jonka jälkeen nälkä kasvaa ja halutaan kilpailla lisää, lisää ja lisää. Vuoden tai kahden päästä dieetti ei enää sujukaan yhtä sujuvasti, mutta ei anneta periksi vaan lisätään treenimääriä ja pudotetaan kaloreita. Lopputulosta tuskin tarvitsee kertoa. Tämän saman voi yhdistää myös tavanomaiseen laihduttajaan. Helppo painonpudotus saa ajattelemaan, että sen voi tehdä uudelleen vaikka vähän repsahtaakin, sitten jojoillaan edes ja takas, kunnes takas ei enää pääsekään yhtä helpolla.

Muistetaan siis kohdella kehoa sen ansaitsemalla tavalla, eli syöden riittävästi ja laadukkaasti! 🙂

PS. Kiitos ruokaehdotuksista edelliseen postaukseen, tulen tekemään ensimmäisen kokeilun jo tällä viikolla!

Kuvat: Riikka

Ehdokasbanneri - Hyvinvointi -Indiedays Blog Awards


PERINTEISIÄ RUOKIA TERVEELLISEMMÄKSI

Ajattelin aloittaa postaussarjan, jossa jaan aina silloin tällöin reseptin jostain perinteisestä ruuasta. Suunnittelen siis version, joka on ravitsevampi ja terveellisempi, kuitenkaan mausta tinkimättä. Tutut sapuskat, kuten lihapullat, makaronilaatikko tai vaikka lasagne sisältävät usein vehnää, paljon rasvaa tai muita ainesosia, jotka aiheuttavat yliherkkyyksiä tai huonoa oloa monille. Kokemuksen ja lukemattomien testailujen ansiosta koen olevani aika hyvä näissä vaihtoehtoisten reseptien loihtimisessa. 🙂

Haluaisinkin teiltä toiveita erilaisista ruuista, niin lämpimistä kuin jälkkäreistäkin, joista sitten väsäilen uuden version ja jaan kaikille lukijoille. Kommenttiboksi on auki!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

11780470_10155775758060577_446294960_n blogger-image-1722238207

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IDOLYMPUS DIGITAL CAMERA