MEHEVÄT BANAANIVOHVELIT & KIIVIHILLO

mainos: Rawmix

Kesä, tuoreet vihannekset, hedelmät ja marjat! Ihan parasta ja itse tuleekin hyödynnettyä näitä raikkaita, kevyitä ja terveellisiä ruoka-aineita ihan päivittäin. Kasviksia, marjoa ja hedelmiä voi hyödyntää myös mm. leivonnassa ja ruuanlaitossa. Itse valmistin meheviä banaanivohveleita sekä kuitupitoista kiivihilloa. Hillo valmistui keltaisista kiiveistä, jotka ovat hieman makeampia kuin vihreät verokkinsa!

Jos pitäisi valita keittiön tärkeimmät kodinkoneet, menisi tehosekoitin helposti top kolmoseen. Tehosekoittimelta vaadin tiettyjä juttuja, jotta se sopii mun tarpeisiin. Sain tovi sitten testiini Rawmixin uuden RAWMIX 2 – tehosekoittimen. Tällä masiinalla valmistuu helposti smoothiet, keitot, kastikkeet, raakakakut, taikinat, tahnat ja jäätelot. Blenderi on erittäin tehokas, tehoja on 3 hevosvoiman verran sekä suuri kahden litran bpa-vapaa kannu. Lisäksi tämä on tyylikäs ja valkoinen väri sopii meidän keittiöön kuin nenä päähän!

Tehosekoitin onkin aika tärkeässä osassa etenkin näitä kevyempiä leipomuksia tehdessä ja sen avulla valmistui myös aivan mielettömän herkullinen vohvelitaikina sekä kiivihillo. Kiivihillo valmistuu kätevästi chiansiemeniä käyttämällä, jolloin siitä tulee paitsi kuitupommi, myös hyviä rasvoja sisältävä sokeriton, mutta kirpsakan makea hillo! Hilloa voi käyttää myös esimerkiksi maustamattoman jugurtin tai puuron kanssa.

Kiivihillo:

  • 0,5 dl vettä
  • 5-6 rkl chiansiemeniä
  • 5 kiiviä (keltaisilla hieman makeampi hillo
  • 3 rkl steviasokeria

Kaada vesi ja siemenet tehosekoittimen kannuun ja sekoita kevyellä teholla, anna geeliytyä viitisen minuuttia tai enemmän. Kuori kiivit ja lisää ne kannuun, lisää steviasokeri ja sekoita tasaiseksi seokseksi. Maista makeus kohdilleen ja kaada hillo lasiseen purkkiin ja laita jääkaapiin tekeytymään vohveleiden valmistuksen ajaksi.

Jos kotoa ei löydy vohvelirautaa, sopii tämä taikina myös lettujen paistoon!

Taikina (8 mehevää vohvelia / 10 lättyä)

  • 3 kananmunaa
  • 3 valkuaista
  • 2,5 banaania
  • 2,5 dl kaurahiutaleita
  • 30 g vanilja-valkosuklaan makuista heraproteiinia tai muuta vastaavaa
  • 3 rkl turkkilaista jugurttia
  • 0,5 dl nestettä (vesi, maito, kaurajuoma tms.)
  • ripaus suolaa ja kardemummaa

Kaikki ainesosat tehosekoittimeen ja tasaiseksi taikinaksi. Sivele vohvelirauta kevyesti öljyllä (esim. kookosöljy) ja kaada kannusta taikinaa rautaan. Toista öljyäminen joka toisen vohvelin kohdalla. Öljyn tarve on hieman raudasta riippuvaista, kaikkiin ei tarvitse öljyä. 

Vinkki vitonen: Hyvällä tehosekoittimella voi jauhaa kaurahiutaleista kaurajauhoa itse. Kaurajauhohan on melko tyyristä kaupasta ostettuna, joten pieni säästövinkki kaikille, jotka käyttävät kaurajauhoja ruuanlaitossa ja leivonnassa!

Jos tarvitset uuden, tehokkaan ja kestävän tehosekoittimen, täältä lähtee iso suositus Rawmixille ja saat koodilla aino5 -5% alennuksen tuotteen hinnasta.

Rentoa juhannusta kaikille!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


HERKISTELYVIIKOT & VALMISTAUTUMINEN ALKAKOOT! (RV40)

Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Jos luulit, että pääset parhaaseen kondikseen vetämällä kovaa jatkuvasti, olet väärässä. Useille onkin tyypillistä harjoitella liikaa esimerkiksi ennen tärkeää suoritusta, jolloin kovin kondis a.k.a kunto jää kokematta.

Itsehän olen vedellyt melko pitkää treenijaksoa kohti elämäni kovinta suoritusta tässä yhdeksän kuukauden ajan ja valmistautunut suoritukseen, jota verrataan mm. maratonin juoksuun. Maratonia en ole aiemmin juossut, mutta väitän että samanveroisia suorituksia on kuitenkin takana noiden jumppavetojen muodossa! 😀

Koko raskauden ajan oon systemaattisesti pitänyt huolen siitä, että kunto pysyy yllä ja ykkösprioriteetti on ollut kestävyyskunnon, eli hapenottokyvyn ylläpito mahdollisimman hyvänä. Kakkosena on tullut voimatasojen ja kestovoiman ylläpito ja näin loppusuoralla täytyy sanoa, että olen onnistunut tavoitteessani ja olen ylpeä itsestäni, sillä ihan yhtä helppoa tämä harjoittelu ei ole ollut normaaliin verrattuna.

Laskettuun aikaan alkaa olla viikko aikaa, joten tässä vaiheessa ei kehitetä enää mitään, vaan nyt alan valmistamaan kehoa suoritusta varten. Synnytyksestä en tiedä hölkäsen pöläystä, mutta sen tiedän miten kehon saa ajoitettua tilaan, jossa se on parhaassa mahdollisessa kunnossa kovaa rutistusta varten! 😀

Urheilun ja synnyttämisen ero on toki se, että urheilusuorituksen ajankohdan tietää tarkalleen, nyt mennään kuitenkin aikataululla jonka ajankohdan tietää suunnilleen. Valmistautumisen voi kuitenkin aloittaa priorisoimalla lepoon, ravintoon, nesteytykseen ja vielä kerran lepoon. Liikkumista ei tarvitse eikä kannata lopettaa, mutta nyt kuntoa aletaan piikata kohti suoritusta vähentämällä ja keventämällä varsinaista treeniä. Optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu. Suorituksen (= synnytyksen) jälkeen pidetään ylimeno/palautumiskausi (urheilusta), josta aletaan rakentaa kehoa ja kuntoa uudelleen vahvaksi!

Näin pilke silmäkulmassa ja pienellä ripauksella huumoria alan siis oikeasti odottaa jo vauvelia tulevaksi. Toivon, että hommat ei menisi yli lasketun ajan, mutta jos menee niin sitten vaan pakko jaksaa asennoitua siihen, että heilun tämän vatsan kanssa vielä pari ylimääräistä viikkoa. Odottavan aika kun on pitkä ja kun on fokusoitunut tiettyyn päivämäärään ja se ei toteudukkaan, on se psyykkiseltä kannalta kaikista rankinta. Fyysisestä näkökulmasta mulla on edelleen aika helppoa, mitä nyt joutuu ravata vessassa jatkuvasti ja muita pikkuvaivoja häritsemässä. Olishan se kiva alkaa pukea jo muutakin kun näitä samoja rättejä päivästä toiseen ja liikkua ihmisten ilmoilla ilman, että kiinnittää aina tavallista enemmän huomiota ulkomuotonsa vuoksi. 😀

Kuvat: Seppälän valokuvaamo / Heidi Järvi

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


KANNATTAAKO KALOREITA LASKEA?

Hyvä, paha kalori jakaa paljon mielipiteitä. Omanikin on muuttunut ajan saatossa siitä, kun kirjasin kaiken syödyn aina laskuriin ylös, siihen kun ajattelin ettei kaloreilla ole väliä niin kauan kun ruoka on puhdasta ja terveellistä aina tähän asti, joka taitaa olla noiden kahden keskitie. Ruokia en ole kirjannut mihinkään enää vuosiin, en siis pidä lukua syödyistä kaloreista ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä ei ole edes hajua paljonko energiaa syön keskimäärin päivässä. Painoni on pysynyt (ennen raskautta) samoissa luvuissa pitkään, joka viestii siitä että energiatasapaino on pitkälti balanssissa.

Joskus on ihan hyvä tsekata, että mistä se päivittäinen energia tulee, jolloin löytyy yleensä syy siihen että paino nousee tai laskee liikaa. Nykyään moni hämääntyy enemmänkin siitä, että vaikka syö terveellisiä raaka-aineita, ei silti saa esimerkiksi painoa laskemaan. Mua itseäni helpotti tosi paljon se, että lopulta sisäistin sen, että energiatasapaino on se mikä ratkaisee, kun kyseessä on painon muutokset. Kuten mainitsin aiemmin, en laske energiansaantia, mutta tiedostan sen ja teen valintoja sen perusteella. Syön siis ihan kaikkea, mutta pyrin löytämään tasapainon kaiken välille. Syön ihan tavallista ruokaa, herkuttelen kun siltä tuntuu, joskus leivon sokerittomia herkkuja ja valitsen vähäkalorisemman jäätelön. Mikään ei ole kiellettyä, eikä mikään ruoka-aine tee musta kerralla terveempää tai hyvinvoivampaa.

myös raakasuklaa nostaa painoa, jos sitä syö yli kulutuksen! 😀

Samaa metodia olen käyttänyt myös raskauden aikana, ilman että olisin tietoisesti lisännyt energiansaantia tai jättänyt jotain pois (kieltolistaa lukuunottamatta). Luotan siihen, että keho kertoo kuinka paljon energiaa se tarvitsee. Aina ei ole ollut näin ja jossain vaiheessa mun nälkäsignaalit oli aivan päin prinkkalaa. Tähän tilanteeseen jouduin kun kielsin ruoka-aineita, rajoitin syömistä, kehitin itselleni sallittuja ja kiellettyjä ruoka-aineita. Lopulta pää ja keho on niin sekaisin, että kukaan ei enää tiedä onko nälkä vai pelkkä rajoitusten aiheuttama ruokahimo. 😀

Kalorien laskeminen saatetaan ajatella tosi negatiivisena asiana, mutta itse olen sitä mieltä, että niiden tiedostaminen auttaa löytämään myös sitä tasapainoa syömisiin. Se ei aina tarkoita, että etsitään kevyintä mahdollista ruoka-ainetta tai ruokaa, vaan myös sitä että esimerkiksi proteiinijäätelö ei välttämättä ole aina kevyin vaihtoehto. Mainokset ja media luovat meille vahvoja mielikuvia siitä mikä on hyvä tai huono vaihtoehto, mutta aika usein esimerkiksi tavallinen suklaapatukka voikin sisältää saman verran energiaa kuin vastaava proteiinipatukka. Se, että joku ruoka-aine on rasvaton tai sokeriton, ei tee siitä aina parempaa tai kevyempää vaihtoehtoa.

Olen itse asiassa saanut parhaita tuloksia painonpudotusta/painonhallintaa toivovien asiakkaiden kanssa, kun he ovat oppineet ymmärtämään kulutuksen ja energiatasapainon lain. En enää tee valmiita ruokalistoja (ellei erityisesti ole tarvetta) asiakkaille, vaan opetan heidät koostamaan omasta ruokatyylistä sellaisen, joka palvelee niitä tavoitteita mitä asiakas toivoo. Näin asiakas oppii itse ymmärtämään miten ja mitä kannattaa syödä jos haluaa vaikka pudottaa painoa. En myöskään keskity yksittäisiin päiviin, vaan hommaa katsotaan aina viikkotasolla kokonaisuutena. Näin tavoitteeseen pääsy ei tunnu siltä, että pitää noudattaa jotain tarkkaa päivittäistä suunnitelmaa, vaan siinä on enemmän joustovaraa ja silti saadaan samat tulokset, jotka ovat todella usein myös niitä pysyviä.

Jos kokee, että omassa ruokavaliossa on petrattavaa, on siis ihan hyvä idea lyödä niitä syötyjä ruokia laskuriin ja nähdä missä on mahdollinen ongelma. Hyvin usein metsään mennään siinä, että syödään liian vähän, joka johtaa klassisesti mättäämiseen, jonka jälkeen homma alkaa aina alusta.

Kuten oon monesti kirjoittanut, jos kärsit ruoka- tai sokerihimoista, paras tapa päästä tästä eroon on alkaa syödä riittävästi ruokaa. Jos jatkuvasti hiukoo jotain ja elää karkkipäivää odottaen, on se mun mielestä vahva merkki siitä että ruokavaliossa on jotain pielessä.

LUE MYÖS: KIELLETYT VS. SALLITUT RUOKA-AINEET

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MAUKAS PUNAJUURIPASTA

Kaupallisessa yhteistyössä Apetinan ja Indieplacen kanssa.

Mitä ruuanlaittoon ja syömiseen tulee, haluaisin tuoda sellaista viestiä, että terveellinen ja ravintorikas ruoka voi olla lisäksi todella maukasta. Oon moneen otteeseen puhunut kasviksista, vihanneksista ja siitä miten tärkeää on se, miten ne valmistetaan ja syödään. Uskon vahvasti, että ne jotka ”eivät tykkää kasviksista” eivät ole maistaneet hyvin valmistettuja ja maustettuja sellaisia. Jos lautaselle on eksynyt vain maustamattomia, vedessä keitettyjä pakastevihannes-sekoituksia ja salaatinlehtiä, ei ihme että niistä ei enää välitetä ja mielletään mauttomaksi pupun ruuaksi.

Oon aina pitänyt salaateista ja kasviksista, mutta innostuin niistä kunnolla vasta parikymppisenä. Aluksi tuli syötyä paljon ihan perus pakkasesta löytyviä parsakaali-porkkana-kukkakaali-sekoituksia, mutta myöhemmin oon laajentanut makureviiriä paljonkin ja onneksi niin.

Punajuurta aloin käyttää ensimmäisiä kertoja viitisen vuotta sitten kun innostuin toden teolla ravitsevasta ruuasta, hormonitasapainosta ja monipuolisesta syömisestä. Tuohon aikaan söin ihan viikottain paahdettuja punajuuria ja puristelin niistä myös mehua. Moni ei tiedä, mutta punajuuri on oikeaa superfoodia! Punajuuren sanotaan parantavan urheilijan kestävyyttä sekä edistävän maksan ja munuaisten toimintaa. Punajuuri on hyväksi suoliston bakteerikannalle ja vastutuskyvylle, joten sitä kannattaakin lisätä jokaiseen ruokavalioon, vaikka tämän herkullisen pastan muodossa. 

Jos tykkäät pastasta, maukkaasta Apetina-juustosta ja punajuurista, tulet rakastumaan tähän ruokaan! Apetina-juusto ja pasta tuovat ruokaisuutta kevyemmän punajuuren rinnalle, joten sopii ihan loistavasti aktiiviselle tyypille, joka rakastaa terveellistä, hyvää ruokaa!

Maukas punajuuripasta

Uuni päälle 200 asteeseen. Jos käytät raakoja punajuuria, kuori ja lohko ne paloiksi. Itselläni oli valmiiksi keitettyjä punajuuria, jolloin paistoaika oli 25 minuuttia. Raaka punajuuri vaatii noin 30 min uunissa! Asettele punajuuret, Apetina juustopala, valkosipulinkynnet sekä pilkottu kevätsipuli reunalliseen, leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Kaada Apetina kuutiot sekä purkissa oleva öljy/osa siitä tasaisesti vuokaan. Mausta suolalla & pippurilla. Vuoka uuniin paahtumaan. Keitä pasta kypsäksi samaan aikaan.

Kaada uunivuuan sisältö kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää vielä mausteita tarvittaessa! Annostele pasta lautaselle ja lusikoi punajuuritahna pastan päälle. Koristele halutessasi pinjansiemenillä sekä rucolalla! 

ID

Vaikka annos on asetteluvaiheessa noin kaunis, on maku kuitenkin paras, kun pasta sekoitetaan kunnolla punajuurimössöön!  Apetinan juusto tuo niin hyvän makutwistin, että! Tätä punajuurimössöä voi käyttää myös leivän päällisenä, dippinä esimerkiksi ruis sipseille tai muiden ruokien lisukkeena.

ARVONTA! Kesäkuun aikana kerran viikossa kaikkien osallistujien kesken arvotaan 100 € K-Ryhmän lahjakortti. Kerro kommenttiboksissa lempi kasviksesi ja olet mukana arvonnassa. Arvonnan säännöt täältä. 

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TÄLTÄ NÄYTTÄÄ MUN TREENIVIIKKO

Treenirintamalla on tapahtunut aika isoja muutoksia sitten ties kuinka pitkään aikaan. Mullahan ohjaukset ovat aina rytmittäneet treeniviikkoa ja tää kevät onkin mennyt ihan eri tavalla kuin yleensä. Koronarajoitukset tekivät oman osuutensa ja sitten tietenkin tämä raskaus, sekä päivätöiden tauolle jääminen on vaikuttanut asiaan!

Oon aina miettinyt, miten motivaatio pysyisi yllä, jos en ohjaisi jumppia. Jumpat kun on aina tiettyyn aikaan ja sinne mennään, huvitti tai ei! Treenimäärät ovat luonnollisesti vähentyneet, mutta olen yllättynyt kuinka luonnostaan liikunta ja treenit ovat säilyneet silti mukana. Motivaatiota ja halua urheilla olisi melkein enemmän, kuin mitä mun tässä raskauden vaiheessa tarvisi (ainakin miehen mielestä 😀) enää tehdä, heh!

Oonkin monesti maininnut, että oon treenaillut kolmesta kuuteen kertaan viikossa ja nyt ajattelin jakaa viime viikon treenit pitkästä aikaa, kuten vanhan ajan treeniblogeissa oli tapana! Mun tämän hetkinen treenifilosofia on liikkua hyvän olon vuoksi. Saan treenistä energiaa ja se pitää pään kasassa. Se olo mitä saa hyvän treenin jälkeen on jotain mitä on vaikea päihittää.

Oon kuitenkin huomannut, että nyt kun on liikkunut harvemmin ja eri tavalla, on oppinut arvostamaan liikuntaa myös enemmän. Se ei ole enää pelkkää suorittamista, vaan etuoikeus. Mulla vaihtuu kohta raskausviikko 39 ja edelleen pystyn treenata lähestulkoon samoin kuten ennen raskautta. En olisi ikinä uskonut, että liikunta tuntuisi näin hyvältä ja helpolta enää tässä vaiheessa, mutta mun kohdalla kasvanut vatsa ei ole vaikuttanut oikeastaan muuten kuin tiettyihin liikevalintoihin ja kovimman intensiteetin keventämiseen.

TREENIVIIKKO:

Maanantai: Kehonpainotreeni alavartalolle ulkona, kesto: 45 minuuttia. Välineenä oma keho sekä minikumppari. Treeni sisälsi 4 x 5-6 minuutin kiertoharjottelun, jossa sekä lihakset että syke sai kyytiä. Oli ihanaa treenata auringonpaisteessa, kun lämpömittari paukutti 25 astetta rikki.

Tiistai: Voimaharjoittelu koko vartalolle kuntosalilla, kesto 1h 15 min. Oon käynyt salilla nyt muutamia kertoja viikossa ja todennut, että on parempi treenata koko kroppa läpi ja käyttää monipuolisia, isoja liikkeitä. Maastavedot, kyykyt, soudut yms sujuu edelleen kuten ennen, joten oon tehnyt treenin käyttäen pääosin moninivel-liikkeitä ja pidempiä 12-15 toiston sarjoja. Nostin tuossa taannoin maasta 80 kg 15 kertaa, eikä ottanut edes koville, joten ei ole voimatasoissa hirveästi tapahtunut pudotusta toistaiseksi.

Keskiviikko: Lepopäivä treenistä

Torstai: Lepopäivä treenistä

Perjantai: Bodyattack- ohjaus, kesto noin 60 min. Kyseessä oli 45 minuutin tunti, mutta loppuun tuli pieni ylläri ja vedettiin vähän ylimääräistä! 😀 Pääsin siis pitkästä aikaa ohjaamaan rakasta lajia asiakkaille. Hieman jännitti että miten jaksan ja pystyn, mutta yllätyin kuinka helposti tunti sujui ja tuli ihan fiilis, että miksi sitä nyt vielä edes lopettaa ohjauksia, kun ei ole mitään ongelmia jaksamisen suhteen. Mulla ei kuitenkaan äippäloman vuoksi ole omia tunteja lukkarissa, joten taitaa jäädä haaveiluksi lisäohjaukset!

Lauantai: Tabata-treeni koko keholle mökkilaiturilla, kesto 45 min. Välineenä minikuminauha ja oma keho. Mun mielestä tabatatreenit ovat ihan parhaita ”missä tahansa” – treenejä ja vetäisin siinä meren äärellä lämppärin ja tiukan treenin, painuin saunaan ja sen jälkeen mereen uimaan. Ihan mahtava fiilis oli jälkeen päin ja siitä oli kiva alkaa grillata kesäsafkaa!

Sunnuntai: Voimaharjoittelu koko vartalolle kuntosalilla, kesto 2 h. Eilen mentiin pitkän kaavan kautta, kun tein lämmittelyn yhteydessä hieman liikkuvuustreeniä kropalle. Treeni sisälsi: Sumo maastavedon, takakyykyn leveällä asennolla, askelkyykyt tangolla, kulmasoudun tangolla, ylätaljan leveällä otteella, vinkopenkkipunnerruksen käsipainoilla, pystypunnerruksen käsipainoilla ja loppuun gianttina hauista, olkapäätä ja ojentajia!

Treenien lisäksi käyn päivittäin kävelyllä ja/tai pyörälenkillä. Koiran kanssa tulee tietysti automaattisesti käytyä lenkillä useamman kerran päivään ja sitten tuo pyöräily on tuntunut kivalta puuhalta, vaikka vatsa jo hieman polviin osuukin polkiessa! Mikäs tässä kesäkelissä on viettää aikaa ulkona liikkuen!

Mielestäni tosi hyvä ja onnistunut treeniviikko! Oon saanut neuvolasta ja myös lääkäriltä positiivista tsemppiä tähän liikkumiseen ja sieltäkin kehotettiin treenaamaan vaan niin kauan kun se hyvälle tuntuu ja sehän tuntuu!

Jos jotain oon tämän kevään aikana oppinut on se, että liikuntaa voi harrastaa missä tahansa, eikä aina tarvitse olla se optimaalisin tila tai suunnitelma. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, oli se sitten vartin pikatreeni, kävelylenkki tai pitkä puristus salilla!

Energistä viikon alkua!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook