Outo ruokalemppari ja päivän treenijuttuja

Iltaa! Oon kehitellyt itselleni uuden lempiruuan. Tai siis sanotaanko, että uuden arkiruokalempparin! Mietin hetken, että kehtaanko edes julkaista minkälaista mönjää vetelen täällä, mutta fuck it! Tämä on mun blogi ja ruuatkin saa olla mun tyylisiä. Olenkin ilmaissut intohimoni kaikenlaisiin muuseihin, ja tässäkin safkassa on pohjana bataatti-porkkana tai bataatti-kukkakaalimuusi.

DSC02808

porkkana-kukkakaali versio

Homma menee kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavalla tavalla; kun muusi on valmis, heittele sekaan purkki tonnikalaa, purkki herkkusieniä ja haluttu määrä katkarapuja, sekoita, mausta ja nauti. Mites se muusi sitten valmistetaan? Kuori yksi bataatti, pilko ja keitä niin, että palat ovat pehmeitä, keitä myös kukkakaali tai porkkanat (käytin n. 400g), jonka jälkeen sauvasekoittimella muusiksi. Jos pidät valkosipulista, keitä pari kynttä mukana. Lorauta sekaan mantelimaitoa tai tavallista, siivu kirnuvoita tuo myös makua muusiin. Sitten tärkein – maustaminen.

DSC02817

Huomaa, että olen chilin ystävä..huomaa myös että illat alkavat olla pimeitä ja kuvausvalo ihan surkea!

Maustamisen kanssa kannattaa olla varovainen ja noudattaa kolmen M:n sääntöä: mausta, maista ja mausta vasta sitten lisää. Bataatti on makea, joten sen kaveriksi sopii tuliset maut. Itse heittelin sekaan herbamarea, chiliä, cayennepippuria ja valkosipulijauhetta. Käytän mausteita erittäin reilulla kädellä, kannattaa siis olla varovainen jos joskus eksyy meikäläisen ruokapöytään! 😉

Saattaa näyttää kamalalle, mutta takaan, että maistuu ihanalle. Tai sitten mulla on vaan todella kieroutunut makuaisti. 😀

Kukkakaali-bataatti versio

Kukkakaali-bataatti versio

Tiistai on ollut jälleen toivoa ja treeniä täynnä. Päivä on mennyt lähinnä työntekoon ja treenaamiseen. Kiirettä pukkaa kun syksy on ovella, mutta ehdin silti onneksi tehdä oman treenin päivällä ennen asiakkaita. Tänään oli siis vuorossa jalat&pakarat, painopiste jälkimmäisellä. Tein tämän treenin. Illasta jalat sai lisää kyytiä combatin ja RPV:n merkeissä. Tunnit alkaa taas täyttyä pikkuhiljaa, RPV:ssä oli jo reilut 50 tyyppiä kyykkäämässä. Sain kehuja, että tämänhetkinen RPV on paras mitä mulla on ikinä ollut, ihan hyvä kohteliaisuus, sillä niitä tunteja on takana monia! 🙂

10602183_10152584127764774_743414342_o

Onko mun lukijoissa joku joka on muuttanut tai muuttaa Vaasaan opiskelemaan nyt syksyllä? Jos olette kiinnostuneita kokeilemaan Lady Lineä & Wasa Sports Clubia (2 salia yhden hinnalla!!) voitte ottaa muhun yhteyttä niin hoidetaan kokeilukortti kaupungin parhaille kuntokeskuksille. 🙂


Ylävartalotreeni kaverin kanssa tehtäväksi

Heippa ystäväiset! Huh, mikä viikon aloitus, nyt voi kyllä sanoa että luvassa on melkoinen syksy, kaikkea kivaa ja mielenkiintoista tiedossa. Niistä kerron enemmän kun pystyn..Oon elänyt pienessä stressissä viime aikoina, sillä edessä on isoja päätöksiä. Niistä tosiaan lisää myöhemmin, sillä ajattelin jakaa treenin, joka on hauska tehdä yhdessä kaverin kanssa. Mun yksi frendi on höpöttänyt viimeiset puolivuotta jostain ihme ”painijatreenistä”, mitä hän touhuaa salilla, ja viime torstaina pääsin minäkin vihdoin testaamaan tätä. Treeni sujuu kivasti kaverin kanssa; kun toinen tekee, toinen palautuu. Sarjat ja sitä mukaa palautumisajat pitenevät, mitä pidemmälle treeni menee.

10614796_10152584149029774_1485725680_oKaikki liikkeet tehdään tangolla, me käytimme samaa tankoa jokaiseen liikkeeseen. Mulla taisi olla 15 kg painava tanko, suuremmallakin olisin voinut tehdä, mutta jatkoin tämän jälkeen vielä selkä-hauistreenin salilla, joten tämä menee myös lämmittelystä! 🙂

Liikkeet:

  • hauiskääntö vastaotteella 
  • hauiskääntö myötäotteella
  • pystypunnerrus
  • kulmasoutu
  • ranskalainen punnerus seisten

Homma menee niin, että toinen tekee ensin 10 hauiskääntöä vastaotteella, jonka jälkeen toinen toistaa saman. Sen jälkeen aloittaja tekee 10 hauiskääntöä vastaotteella ja perään 10 hauiskääntöä myötäotteella, toinen tekee saman perään. Sen jälkeen aloittaja tekee 10 hauiskääntöä vastaotteella, 10 myötäotteella ja 10 pystypunnerusta, jonka jälkeen kaveri toistaa taas saman. Hommaa tehdään niin kauan, että kaikki liikkeet on mukana, sen jälkeen koko setti toistetaan neljästi läpi, niin että kaikkia liikkeitä tehdään putkeen 10 toistoa per liike.

10627429_10152584153424774_1436757314_o

Vaihdoin salijakoani joskus kesällä niin, että treenasin salilla kolmijakoisesti seuraavalla tavalla:

  1. rinta, olkapää,ojentaja
  2. jalat, pakarat
  3. selkä, hauis

Jotenkin musta tuntuu, että edellinen jako toimi mulle paremmin, eli treenasin olkapäät, ojentajat ja hauikset samana päivänä, rinnan ja selän samana päivänä. Ajattelin kokeilla tällä viikolla tätä vanhaa systeemiä ja katson jos se tuntuu selkeesti paremmalta. Huomaa kyllä, että pienetkin asiat vaikuttavat tehoihin ja tuntumiin, ainakin mun tapauksessa. Kävin tänään aamusta tempasemassa tuon käpälätreenin, ja nyt olisikin aika lähteä jumpalle. Edessä häämöttää Bodyattack, Spinning sekä Core. Mun mielestä paras tapa aloittaa viikko on vetästä kunnon treenit heti maanantaina. Joten toivotan kaikille oikeen hikistä maanantai-iltaa!! 🙂

Kuvat: Eve


Pehmeälasku sokerittomuuteen

Mainitsin aikaisemmin, että tiedossa on pienimuotoinen ruokavalion puhdistus, aion siis pitää sokerittoman kauden, jonka kestosta en osaa tarkemmin sanoa. Sokeriton kausi tarkoittaa, että vältän tuotteita, joihin on lisätty sokeria. Monilla on tapana herkutella viikonloppuisin ja uskon, että viikonloput onkin se haastavin vaihe pitää ruokavalio siistinä. Olen pitänyt tällaisia kausia usein ja huomannut muutamia juttuja, jotka auttavat ainakin minua selviämään vaikeistakin vaiheista. 🙂

10621661_10152582062294774_620637532_oOlemme kaikki tietysti hieman erilaisia, mutta itselleni haastavinta on alku ja juurikin ensimmäinen viikonloppu. Olen ottanut tavaksi, että ensimmäisenä viikonloppuna pidän ns. pehmeälaskun ja hellin itseäni terveellisimmillä herkuilla. En laske vielä kaloreita, vaan keskityn saamaan energian hyvistä lähteistä. Tänä viikonloppuna olen valmistanut mm. mustikka-juustokakun makuista raakasuklaata sekä appelsiini-suklaakakkua, jonka ohje on tämän postauksen lopussa! Ensimmäinen viikonloppu on siis selätetty, eikä ole tarvinnut luopua mistään. Viikonloppuun kuuluu usein syöminen ja se on monille rentoutuskeino, tapa irtautua arjesta. Syömällä terveellisempiä vaihtoehtoja ei tarvitse luopua kaikesta kerralla.

DSC02792

Jos tavoitteena on painonpudotus tai se kuuluisa kiinteytyminen/kiristyminen, kannattaa muistaa, että monet terveellisetkin ruuat sisältävät runsaasti kaloreita. Mitä paremmassa kunnossa on, sen haastavampaa kiristyminen on. Itse olen huomannut, että vaikka urheilen todella paljon, halutessani tuloksia mun täytyy syödä samalla tavalla seitsemänä päivänä viikossa. Ei siis herkkupäiviä. Kun pääsen tavoitteeseen, säilytän tulokset pitämällä yhden tai jopa kaksi rennompaa päivää viikossa. Tämä on siis minun henkilökohtainen tapani ja mainittakoon, että tavoitteeni ovat ehkä hieman ”vaativammat” kuin monilla painonpudottajilla. Monet saavat tuloksia, vaikka pitäisivät sen yhden rennon päivän viikossa. 🙂

DSC02645

Palataanpa takaisin aiheeseen..Eli ensimmäisen viikon jälkeen motivaatio on yleensä nousussa ja seuraavana vloppuna nipistän taas hieman tiukemmalle. Idea on siis siinä, ettei heti tarvitse lopettaa kaikkea, vaan kiristää tahtia pikkuhiljaa, jolloin luopumisen tunne ei ole niin suuri. Kun tuloksia alkaa näkymään, mulle riittää ihan jo se motivaatioksi pysyä ruokavaliossa. 🙂

Jos tavoitteena ei ole painonpudotus tms. mikä vaatii kalorien tarkkailua, voi näitä terveysherkkuja nauttia jokaisena viikonloppuna. Kannattaa muistaa, että sokerihimo oikeasti pienenee mitä pidempään pysyy sokerista erossa. Ensimmäiset pari viikkoa ovat pahimmat, mutta sen jälkeen helpottaa. Sen vuoksi pahimpien sokerihiirien kannattaakin vetää ihan nollatoleranssi tämän asian kanssa. Alussa kaikki muu maistuu ihan puulle, mutta makuaisti tottuu uusiin juttuihin hirveän nopeasti. Kaikkeen muutokseen tarvitaan hieman kärsivällisyyttä ja aikaa. 🙂

Valmistin tänään herkullista kakkua, joka sopii loistavasti sokerivieroituksen helpottamiseen!

Appelsiini-suklaakakku

  • 2-3 dl erilaisia pähkinöitä (käytin pekaanipähkinää, manteleita ja cashewpähkinöitä luomulaatuisena kaikki)
  • muutama taateli
  • ripaus ruususuolaa
  • yhden appelsiinin mehu

Blendaa kaikki aineet pulse-toiminnolla, jonka jälkeen levitä sormin tai lusikan avulla reunalliseen kakkuvuokaan. (20cm). Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistamisen ajaksi.

Täyte:

  • 1 rpk kookosmaitoa joka on ollut jääkaapissa ainakin pari tuntia (vain paksu osa)
  • n. 60 g Cocovin raakasuklaata appelsiinin makuisena 
  • n. 2-3 rkl raakakaakaojauhetta
  • 6 taatelia

Keittele kookosmaito ja suklaat todella miedolla lämmöllä kattilassa (tai vesihauteessa) niin, että aineet sekoittuvat ja suklaa sulaa hitaasti joukkoon. Kaada seos blenderiin, lisää taatelit, kaakaojauhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada seos pohjan päälle ja murustele päälle appelsiinin makuista raakasuklaata. Itse puristin appelsiinin mehupuristimella, joka erottaa mehun ja hedelmälihan. Lisäsin tämän hedelmälihan myös täytteeseen. Laita kakku pakkaseen noin 30 minuutiksi, jonka jälkeen nauti hyvällä omallatunnolla. 🙂

DSC02793


Toisten kanssa kilpaileminen hyvä vai huono?

Hei! Ajattelin käsitellä aihetta kilpaileminen, enkä suinkaan tarkoita pelkästään kilpa-urheilua, vaan itsensä ja toisten kanssa tapahtuvaa kilpailua eri asioihin liittyen. Faktahan on se, että tätä tapahtuu jokapäiväisessä elämässä suurissa määrin. Toiset nauttivat kaikenlaisesta kilpailemisesta aina urheilusta työpaikan parhaaseen työntekijään asti. Toiset taas ahdistuvat kaikenlaisista kilpailutilanteista ja pysyttelevät näistä pois, tai jopa häviävät heti tahallaan, jottei tilannetta tarvitse kokea. Kilpaileminen alkaa yleensä jo lapsena. Ensin kilpaillaan leluista, sitten kavereista. En tiedä tilannetta nykypäivänä, mutta muistan omilta tarha- ja ala-asteajoilta tämän olevan aika raakaakiin hommaa. Kaverit piti varata moneksi päiväksi etukäteen ja varmistaa oma status jengissä. 😀 Huh! Liikuntatunnilla porukka jaettiin kahteen joukkueeseen ja parhaat valittiin päältä, huonoimmat jäivät viimeiseksi, ja tämän kuuleminen varmistetiin vielä äänekkäästi – ”mä en ainakaan halua olla ton kanssa samassa joukkueessa”.

DSC02317

Me kilpailtiin ihan kaikesta ja näistä sai sitten stressata päivästä toiseen. Kuka on ensimmäinen ruokajonossa, kuka saa eniten plussia opettajalta, (opettajallamme oli plus ja miinus lista, johon hän antoi aina käytöksen mukaan jompaa kumpaa) kuka on paras BSB (backstreet boys) fani, kuka on liikuntatunnilla paras, kenellä on paras todistus, kuka pääsee koulujenvälisiin urheilukisoihin, kenellä on kalleimmat vaatteet.. jne. Itse olen aina ollut kova kilpailemaan, tein tuolloin ja teen edelleen kaikkeni, että olisin paras. Nykyään tosin hieman eri tavalla 😀 En voi luonteelleni mitään, kilpailunhaluiset geenit tai jotain. Tämä on yksi syy, miksi olin todella hyvä koulussa, siihen saakka kunnes se ei enää kiinostanut. Keskiarvoni oli parhaimmillaan jotain 9,7. 😀

"i wanna be in the spotlight"

”i wanna be in the spotlight”

Jos nyt mietitään elämää yleisesti, kilpailua tapahtuu työelämässä ja usein myös kavereiden kesken. Monilla työpaikoilla haalitaan työtehtäviä, tehdään ylitöitä, koska halutaan näyttää olevansa hyviä työntekijöitä. Lapsuuden tavarakilpailu on saanut vain uudet mittasuhteet, kilpaillaan siitä kenellä on hienoin kämppä tai makein auto. Treenaajien kesken kilpaillaan, kuka on parhaassa kunnossa tai kenellä on matalin rasvaprosentti. Jumppahjaajien kesken voi olla kilpailua siitä kenellä on eniten asiakkaita, tai kuka jaksaa vetää eniten tunteja. Musta tuntuu, että nykyään kilpaillaan myös siitä, kuka on stressaantunein ja kiireisin. Ymmärätte varmaan mitä tarkoitan, mutta onko tällainen jatkuva kilpaileminen hyvästä?

Minä sanoisin, että kilpaileminen on erittäin hyvä motivaattori ja sillä on yhteytensä asioiden saavuttamisen kanssa. Näitä asioita täytyy kuitenkin myös haluta, eikä niitä tulisi tavoitella vain, koska tuo toinenkin tekee niin ja haluan olla parempi kuin se. Kilpailuhenkisenä ihmisenä olen saavuttanut todella paljon juuri tällä vietilläni. Olen pistänyt itseni raataamaan, sillä en halunnut jäädä huonommaksi, halusin olla paras. Nimittäin paras versio omasta itsestäni. Sitä työstän edelleen, arvaatte ehkä mistä aiheesta puhun. 🙂

Monta unelmaa tavoitettavana

Monta unelmaa tavoitettavana

Vaikka kilpaileminen on hyvä asia, se ei saisi mielestäni paisua liian suuriin mittasuhteisiin. Jos voittamisen takia aiheuttaa pahaa mieltä, tai torpeedoi toisten tekemisiä oman edun vuoksi, ollaan menty väärille urille. Reiluus tulisi säilyä aina, oli kyseessä kilpa-urheilu tai sitten vaikka se työpaikan paras – titteli. Mun mielestä kovasta duunista pitää saada palkinto, sillä sen palkinnon takia niitä hommia painetaan. Valitettavasti laiskuus ei vie pitkälle, mutta onneksi kaikilla on mahdollisuus tavoitella ihan mitä vaan, niin halutessaan. On siis turhaa itkeä, että tuo ja tuo saa aina kaiken, tai että mulla on niin huono tuuri. Onni on ihan niissä omissa pikku kätösissä ja unelmat toteutettavissa jos niin tahtoo! Kenenkään unelmia tai tavoitteita ei tulisi laittaa arvojärjestykseen. Kukin tavoitelkoon asioita, joista nauttii.

Yksi tavoitteeni oli näkyvät vatsalihakset :)

Yksi tavoitteeni on ollut näkyvät vatsalihakset 🙂

Hyvä kilpailija on myös hyvä häviäjä. Pitää pystyä sietää kritiikkiä ja sitä ettei aina mene nappiin. Epäonnistumiset täytyisi pystyä kääntää voimavaraksi, ottaa opiksi asioista, jotka eivät menneet hyvin. Opiskella/treenata/harjoitella juuri niitä asioita missä ei ole vielä loistava. Tiedättekö, kun kaikista siisteintähän on harjoitella sitä mitä osaa jo, mutta ne puutteet vaativat suuremman huomion. Ihminen joka pystyy tähän, on yleensä se joka menestyy, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia. Aina kilpailukumppania ei tarvitse hakea muualta, vaan omasta itsestään voi myös saada motivaatiota ja kilpailla itseään vastaan, tullakseen paremmaksi kuin ennen. 🙂


Mustapapuspaghettia sekä muita ruokajuttuja

Heippa! Muutamia viikkoja sitten törmäsin jossain internetin syövereissä mustapapuspaghettiin, jota hehkutettiin kyseisessä artikkelissa..vai oliko se blogikirjoitus, en muista. Googlasin tämän erikoiselta kuulostavan nimen ja päädyin nettikauppaan, missä spaghettia myytiin. Pistin tilauksen menemään, mutta sitä ei ole näkynyt vielä tähän päivään mennessä. No, eilen kävin Ekosopissa täyttämässä varastoja ja huomasin hyllyllä tätä kyseistä herkkua. Tyhjäsin tietenkin hyllyt, jotta pääsin maistamaan miltä mustapapuspaghetti maistuu. 🙂

DSC02777DSC02775Hassusta väristä huolimatta yllätyin erittäin positiivisesti, sillä hyvältähän se maistui..tai sanotaanko, että aika neutraali maku, hieman kuin tavanomaisessa spaghetissakin on. Tämä tuote on lisäksi vielä gluteeniton, vegaaninen eikä sisällä kanamunaa. 100 g sisältää 45 g proteiinia, 16 g hiilareita ja 3,6 g rasvaa sekä 21 g kuitua. Aika hyvät ravintoarvot sanon minä! 🙂

DSC02778

Spaghetin lisänä lohi-katkarapu-herkkusieni-parsakaali seos

DSC02779

Papuspaghetin lisäksi kaappiin löysi tiensä..

DSC02776Tämänhetkistä lempparikahvia, kvinoa-riisikakkuja sekä basmati täysjyväriisiä. Mä oon ihan koukussa tuohon kahviin..Mainitsinkin instagramin puolella, että ainoa huono puoli kahvissa on se, että maistamisen jälkeen tavalliset markettikahvit maistuu ihan kuralta ja samalla ei miltään. 😀 Mulla kävi nimittäin niin, että edellinen paketti loppui ja jouduin turvautumaan peruskahviin muutamana aamuna, eipä ollut enää kovin herkkua, kun oli päässyt maistamaan parempaa. Tapaan juoda kahvia vain aamuisin.

DSC02782Lomaltapaluun jälkeen olen ottanut tavaksi juoda aamiaiseksi smoothien. Tällä hetkellä smoothieen päätyy yleensä vesimelonia, vadelmia, mustikoita, lehtikaalia, pinaattia ja muita lehtivihreitä sekä riisiproteiinia. Sekoittelen myös viherjauhetta ja erilaisia marjajauheita mukaan. Nesteenä toimii yleensä makeuttamaton mantelimaito tai ihan vaan vesi! Nyt kun ilmat alkaa luultavasti viiletä, voi olla että kaurapuuro alkaa taas maistua aamuisin, tällä hetkellä tämä systeemi on toiminut mulle hyvin!

DSC02783

ennen blendausta ja jauheita 🙂

Sellaista settiä ravintorintamalla tällä hetkellä. Nyt ajattelin lähteä tekemään viikon viimeisen salitreenin ja sen jälkeen rentoutua sohvalla The Killing – sarjan parissa. 🙂