FIILIKSIÄ

29.01.2017
2

Pienen alkukankeuden jälkeen tästä tammikuusta tuli kuin tulikin varsin kiva. Jos oon jotain taas oppinut, niin se on vaan niin fakta, että oma onni on loppupeleissä omissa käsissä ja myöskin oma valinta jääkö maahan makaamaan vai nouseeko ylös ja alkaa tekemään asioita, joista tulee hyvä fiilis. Tuntuu että oon ottanut taas aika ison harppauksen eteenpäin ja tällä hetkellä on aika rauhallinen ja hyvä olo. Toki ajoittain tulee fiiliksiä, että pelkkä oleskelu on haastavaa, mutta onneksi tässä on ollut kaikenlaista kivaa puuhaa niin aika harvoihin kertoihin on jääneet nuokin.

_MG_0147

Kuten on tullut mainittua, mulla on aika hyvä draivi treenien ja ravinnon suhteen, kunnon vanha Aino the machine is back. Tosin nyt ymmärrän, että en ole mikään kone, vaan kaikkea voi toteuttaa myös tasapainoillen muiden asioiden kanssa. Oon ottanut itselleni haasteita ja tekemistä myös sellaisissa asioissa, jotka eivät vaadi fyysistä tekemistä, vaan enemmänkin ajatustyötä ja sitten mahdollisimman sopivissa määrin treeniä. Viime aikoina oon saanut taas kunnon sali-kipinän ja intoa olis melkein liikaakin noihin salitreeneihin. On pitänyt vähän yrittää himmailla itseään ja yrittää miettiä järkevästi palautumisenkin kannalta. Oon myös punninnut ajatusta, että olisiko nyt vihdoinkin aika luopua muutamasta ohjatusta tunnista, eli vähentää jumppaamisen määrää tulevaan kesän ohjelmaan. Luopuminen on ollut mulle aina vaikeeta, mutta tiedän kokemuksesta, että kun sen kerran tekee, tottuu muutokseen aika nopeasti.

_MG_0146

Helmikuussa alkaa siinä mielessä kokonaan uusi sivu, että aloitan neljän kuukauden ajanjakson uuden valmentajan kanssa. Odotan tätä innolla, sillä on tosi siistiä oppia uutta ja kokeilla muiden antamia ohjeita. Meillä on siis ensimmäinen tapaaminen helmikuun toisella viikolla ja siitä starttaileekin sitten uudet systeemit käyntiin. Oon myös ottanut pitkästä aikaa omia valmennettavia ja olin ihan häkeltynyt kuinka paljon yhteydenottoja sain! Siis hitto, mähän voisin tehdä tota kokopäiväisenä työnä, jos vaan aikaa riittäis. 😀 Valitettavasti tällä hetkellä mulla on kuitenkin niin monta rautaa tulessa, että täytyy pitää määrä maltillisena, jotta pystyn keskittyä jokaiseen ruutuun huolella. Liikaa kaikkea tarkoittaa yleensä myös sitä, että silloin tulee helposti tehtyä hutiloiden ja sitä en todellakaan halua.

Tammikuun aikana on taas tullut huomattua miten paljon ravinto vaikuttaa myös psyykkiseen olotilaan. Oon panostanut puhtaaseen ravintoon ja jättänyt kaiken ylimääräisen pois. En toki aiemminkaan ole hirveästi mitään erityistä mässäillyt, mutta jo rytmin palauttaminen ja pieni siivous on auttanut ja vaikuttanut positiivisesti. Näitä asioita kannattaa miettiä etenkin silloin kun on hektisiä elämänvaiheita. Sitä voi joko auttaa itseään jaksamaan vaiheet läpi, tai tehdä kaikesta vielä raskaampaa. Itse oon noudattanut Bikini Bootcampin ruokaohjelman pohjaa, sillä se toimii mulle tosi hyvin. En ole kuitenkaan syönyt tavoitteellisesti miinuksilla, sillä oon halunnut panostaa muihin asioihin, joista on tullut täälläkin jauhettua. Aikomuksena on kuitenkin kuoria elämäni paras kunto esiin tässä kevään aikana. Se, mitä se käytännössä tarkoittaa, jääköön nähtäväksi myöhemmälle. 🙂

_MG_0138

Tulevaa viikkoa varten kannattaa tehdä jo pieniä suunnitelmia ja näin edesauttaa asioiden tapahtumista. Itse kirjoitan ylös muutamat tärkeimmät jutut, jotka täytyy hoitaa. Suunnittelen valmiiksi päivät, jolloin treenaan omat treenit ja aikataulutan päivät etukeen. Teen myös suunnitelman mitä ruokia syön ja milloin. Jo tällaisilla pienillä asioilla on aika suuri vaikutus siihen, että oikeasti alkaa tehdä asioita, eikä vaan odottele niitä tapahtuvaksi.

Inspiroivaa uutta viikkoa kaikille! <3

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.

kuvat: Anna Riska / Annmarias


DIEETIT JOTKA EIVÄT (TODISTETUSTI) TOIMI

21.01.2017
10

Tää postaus osui silmiini ja koska aihe on aika ajankohtainen juuri nyt niin ajattelin laittaa sen jakoon muistuttamaan, että pikakeinot eivät ole välttämättä paras idea! Mitä ruokavalioon tulee, mun tähänastisen elämän aikana on tullut kokeiltua vaikka ja mitä. Oon aina ollut tosi kiinnostunut kaikesta ”uudesta” ja useimmiten myös kokeillut uusia juttuja. En ole aina ollut yhtä tietoinen ravinnosta ja nuorempana ruokavalio- ja treenijutut eivät olleet edes näin big deal kuin nykyään. Monet asiat on tullut opittua kantapään kautta. Mulla oli tapana selailla netissä muutamia harvoja keskustelupalstoja, joissa näitä aiheita ruodittiin. Ei siis ollut treeniblogeja tai instagrameja, mistä olisi voinut hakea tietoa. Nyt kuulostaa kuin olisin elänyt joskus 70-luvulla eikö? 😀 No ei sentäs! Tiedän, että joku on voinut onnistua kyseisillä dieeteillä, mutta olen melko varma, että noin 95%:lle käy kuten minulle.

_MG_0044

  • VLCD = Very low calorie diet, eli vähäkalorinen dieetti. Tunnetaan myös nimellä pussikeittodieetti ja mitä kaikkia näitä nyt on. Enivei, kokeiltu on! Tosin, en tiennyt sille vielä näin hienoa nimeä tuolloin. Joskus 15- vuotiaana kehitin itselleni leipädieetin, jossa syötiin 4 palaa leipää ja yhden jugurtin päivässä. Paino putoaa tottakai, mutta niin lähtee myös lihakset. Jossain vaiheessa kun ei jaksa enää elää kitudieetillä, paino nousee ja yleensä läskin muodossa. Tulos = lihakset lähtee ja läskiä tulee lisää.

  • Atkins = Syödään pelkkää proteiinia ja paljon rasvaa, hiilarit vedetään ihan minimiin. Söin päivittäin pelkkiä kanamunia eri muodoissa, sekaan hieman kinkkua tai tonnikalaa. Toki tätäkin voisi noudattaa monipuolisemmilla ravinto-aineilla, mutta harvalla on sen verran hyvä ravintotietämys, että ruokavaliosta tulee tarpeeksi monipuolinen. Jaksoin tätä ehkä viikon tai kaksi ja paino ei edes tainnut tippua yhtään. 😀

  • Light-tuotteet = Kaikki mitä syödään on light, vähärasvainen tai muuta vastaavaa. Tätä noudatin monen muun tavoin hyvin pitkään. Paljon Fun Light – mehuja, vähäsokerista jugurttia, kevyt levitteitä jne. Olin ihan hyvässä kunnossa, mutta nyt kun tietää mitä kaikkea kuraa nämä tuotteet sisältävät niin hyi että! Lisäksi mulla oli kovia sokerihimoja ja vetelinkin viikonlopun karkkipäivänä aina ihan överit. Johtuu juuri näiden light-tuotteiden suuresta kulutuksesta.

  • Paasto = Ostin aikoinaan mehupaaston, jonka kesto oli 5 päivää. Paaston tarkoitusthan on puhdistaa ja keventää oloa, mutta mulla olikin hieman erilaiset suunnitelmat. Koulunpäättäjäiset tulevana lauantaina ja mahdollisimman nopeasti painoa alas. (Miten tyhmä voi ihminen olla!?) Siinä sitten imettiin porkkanamehua ja iltapalaksi vettä, johon liuetettiin jokin kasviskuutio. 5 päivää oli väsy, pää kipeä ja nälkä. Paino taisi pudota kilon tai kaksi ja nousi mässäämiseen johtaneen nälän vuoksi heti takaisin. Mun näkemys on, että ei todellakaan sen arvoista! Kaveri halus mennä pienemmällä budjetilla ja toteutti saman pelkällä vedellä. Jaksoi vissiin 2 päivää ja meni mäkkiin. 😀

  • Lentoemäntädieetti, kaalikeittodieetti yms = Kaikki erilaiset dieetit perustuvat siihen, että jotkin ruoka-aineet rajoitetaan, jolloin kalorien saanti on vähäisempää ja paino yleensä putoaa. Laihdutukseen ei tarvita näitä extreemejä juttuja, vaan ihan normaalilla ruokavaliolla onnistuu yleensä parhaiten. Miksi? Koska sitä normaalia ruokavaliota on helpompi jatkaa myös tavoitepainoon pääsyn jälkeen.

  • Karppaus = Vähähiilihydraattinen dieetti. Tästä täytyy sanoa sen verran, että se varmasti toimii monille, mutta paljon, siis todella paljon liikkuvalle ei juurikaan. Kroppa oli aina hieman jumissa ja olokin pöhöttynyt. Kun aloin lisätä hiilarien määrää, olo keveni ja rasva% lähti tippumaan sille tasolle, millä se näillä treenimäärillä ”kuuluu” olla. Kesälomalla, kun treenaan huomattavasti vähemmän, saatan syödä VHH-tyylillä, mutta normaalissa arjessa siitä ei ole hyötyä. Tässä taas hyvä huomio, että kaikkeen mikä on muotia ei tarvitse lähteä mukaan, koska kaikki muutkin. Ruokavalio tulisi aina suunnitella omien tarpeiden mukaan.

_MG_0019

On totta, että erilaisia dieettejä on helpompi noudattaa, sillä kun on jokin tietty lista mitä saa syödä, ei tule syötyä sen ohi. Yleensä vain dieettien ajan elellään nälässä ja odotetaan sitä maagista tavoitetta, jonka jälkeen palataan taas takaisin vanhaan. Jos ei opettele uutta elämäntapaa, ei voi olettaa että sen yhtäkkiä osaa.”Mä vedän nyt tämän pussikeittokuurin ja sen jälkeen aloitan terveelliset elämäntavat” …Kuulostaa varmaan melko tutulta, mutta käytännössä ei toimi juuri koskaan. 😀

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että oikotietä onneen ei ole, mikään pilleri ei tuo niitä tuloksia, vaikka niihin olisikin kivaa uskoa. Uskon, että nykyään tietämys ravinnosta ja näistä jutuista on jo sen verran korkealla, että hyvin harva enää tukeutuu yllä olevan kaltaisiin hömpötyksiin? On niin paljon erilaisia tapoja laihtua ja ”päästä elämänsä kuntoon”, mutta silti on niin paljon ylipainoisia ihmisiä. Mä uskon että maagisen keinon odottaminen johtaa just siihen ettei koskaan pääse tuloksiin. Toivotaan että jokin ihmejuttu auttaisi pääsemään kiloista eroon, sillä ei jakseta tehdä oikeasti asian eteen mitään, mikä veisi hieman kauemmin kuin muutaman viikon.

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.

kuvat: Anna Riska / Annmarias


EI OIKOTIETÄ

17.01.2017
2

Paska päivä, pahimmassa tapauksessa huono viikko tai jopa pidempi aikakausi. Mikään ei nappaa ja ennen kuin edes yrittää mitään, lyttää sen jo omassa päässään turhaksi yritykseksi. Huonompia aikakausia on jokaisella joskus ja se kuuluu elämään. En tosiaan halua kuulostaa miltään posi-pirkolta, jonka mielestä aina on ihanaa. Lojuessani omassa itsesäälissä, huomasin kuitenkin, että hyvin paljon on oikeasti itsestä kiinni. Sitä nimittäin helposti alkaa ajelehtia negatiivisuuden vesillä ja sieltä on vaikea päästä pois, ellei itse katkaise kierrettä. Monesti sanotaan, että positiivinen ajattelutapa aiheuttaa myös positiivisia tapahtumia. Kun tällaisen lukee siinä paskassa olossa, alkaa v*tuttaa vielä enemmän. Kun on huono olo, ei vois vähempää kiinnostaa aurinkoiset ajatukset.

Omalla kohdalla tää vuosi ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla ja mietinkin tuolloin, että mitähän tästäkin tulee. Negistelin itsekseni viikon päivät ja sitten päätin, että nyt on pakko tehdä jotain. Hieman huvittuneena päätin kokeilla tätä aarrekartta-juttua, eli kirjoitetaan ylös toiveita/haaveita, juttuja mitä haluaa vuoden aikana saavuttaa. Kirjoittamisen jälkeen asiat konkretisoituvat ja jostain ihmeen syystä sitä alkaa alitajuntaisesti toimia niitä kohti. Muutamassa viikossa oon saanut jo aika paljon aikaan ja mietin itsekin, että mistä tää kaikki tulee.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomaan turhautuvani, jos mulla ei ole mitään päämäärää. Pelkkä hengailu ja liian tavallinen arki saa mut kyllästymään. Huomasin, että nyt jos koskaan tarvitsen jotain haasteita ja päämääriä. Nyt kun ne on asetettu, olo on innostunut ja päättäväinen. Huomaan, että mun on tosi hyvä olla, kun saan keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Omalla kohdalla esteenä on usein pelko epäonnistumisesta. Uskon, että monella on sama juttu, vaikka sitä ei itselle halua myöntääkkään.

Olisi kivaa saada kaikenlaista, mutta ei siitä varmaan tulis kumminkaan mitään… Mielessä saattaa olla niitä esteitä, joiden vuoksi ei pysty. Tiedättekö mitä? Esteitä ei oikeasti ole olemassa, kaikki on korvien välissä. Ihan kaiken saa toimimaan, jos itse vain haluaa. Oon itse ihan fiiliksissä kun oon vihdoinkin tajunnut, että kaikki mitä haluan, on mahdollista saavuttaa. Enää mulla ei ole sitä kaikki mulle heti nyt – oloa, vaan oon valmis tekemään hommia pitkän kaavan kautta. Ei mulla oo kiire mihinkään!

nike

Tykkään käyttää itseäni esimerkkinä ja mulla on yksi kevyt esimerkki. Manailin koko viime viikon, että haluaisin ottaa paketin tämän valmentajan kanssa, josta oon kertonut täälläkin. Tällä hetkellä asun kuitenkin yksin rivari kolmiossa ja mulla on kaksi autoa ja aika isot menot muutenkin. Ajattelin, ettei mulla ole varaa vielä tähänkin projektiin. Sitten yhtäkkiä päätin, että helvetti mä pistän tämän onnistumaan vaikka väkisin. Laitoin tyypille mailia, että let’s do this, oon mukana. Seuraavaksi aloin miettiä, miten saisin talouden toimimaan. Tulin lopputulokseen, että tekemällä lisää työtä se onnistuu. Kirjoitin eiliseen postaukseen, että otan uusia asiakkaita ja illalla laskeskelin, että mulla on riittävä asiakasmäärä nostamaan oma budjetti vaaditulle tasolle. Ei hitsi kun siisti fiilis. Kaikki asiakaspaikat on muuten täytetty!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä jos olisin vaan ajatellut, ettei mulla oo varaa ja jättänyt koko homman väliin. Pysynyt tutussa ja turvallisessa, kuka tietää millaisen matkan olisin menettänyt? Kannattaa siis ottaa riskejä ja yrittää silläkin uhalla että epäonnistuu. Usein sekä hyvät että huonot tapahtumat ovat ketjureaktioita. Ne toimivat siis molempiin suuntiin. Kun jotain hyvää tapahtuu, alkaa tapahtumaketju joka jatkaa kulkuaan parhaassa tapauksessa vaikka kuinka pitkälle. Hyvät asiat vetää parempia puoleensa. Itse täytyy vaan ottaa se eka askel ja laittaa reaktio liikkeelle. Joskus se vaatii töitä pidempään, joskus se lähtee pienestä jutusta. Fakta on kuitenkin se, että odottamalla ja ajelehtimalla ei varmasti pääse yhtään mihinkään.

Luen tällä hetkellä Cheekin elämänkertaa ja alkukankeuden jälkeen jäin kirjaan koukkuun. Jare on hyvä esimerkki siitä, että periksiantamattomuudella ja uskomalla itseensä voi saavuttaa sellaisia asioita, mitä kukaan ei olisi koskaan uskonut mahdolliseksi. Tässä maailmassa kaikki on nimittäin mahdollista, koskaan ei voi tietää mikä juttu on seuraava hypetys tai ilmiö. Uskalletaan siis toivoa, haaveilla ja ennen kaikkea tehdä asioita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvat: Riikka

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snap chatista: ainopaino


VAIKKA LÄPI HARMAAN KIVEN

13.01.2017
10

Pohdin joitakin viikkoja aiemmin, että tuli oikeen huono fiilis siitä, että en tunnistanut enää itseäni lainkaan. Olin negatiivinen, epämotivoitunut, enkä saanut mitään aikaiseksi. Normaalisti olen kaikkia noita ominaisuuksia päinvastainen tyyppi. Yritän aina ajatella positiivisesti ihan viimeiseen asti ja kun ryhdyn johonkin, olen todella päättäväinen ja aikaansaava. Voitte kuvitella, että tuossa tilassa olotilat menivät vaan entistä huonommaksi. Päätin kuitenkin antaa noiden fiiliksien tulla ja ette tiedäkään minkälaista itsetutkiskelua oon ehtinyt tehdä viimeisien kuukausien aikana. Oon pohtinut miksi tunnen mitä tunnen ja miksi käyttäydyn tietyillä tavoilla ja mistä ne johtuvat. Asioita on loksahdellut paikoilleen ja nyt tuntuu, että pikkuhiljaa oon palaamassa takas raiteilleen. Se, mitä yritän sanoa on, että alamäet ja vaikeudet eivät ole huono asia, vaikka se sillä hetkellä siltä tuntuukin. Ne voivat parhaimmillaan singota sut johonkin ihan uuteen ja mahtavaan juttuun!

_MG_0102

Rehellisesti sanottuna, mä olin kai jo pitkään alitajuntaisesti kaivannut jotain muutosta elämään, mutta en vaan tiennyt mitä. No, tämä ”romahdus” antoi jonkinlaisen uuden sysäyksen kaikelle ja tällä viikolla muhun on iskenyt jokin ihmeellinen motivaatiopuuska. Mielessä on paljon erilaisia suunnitelmia ja ideoita ja musta tuntuu, että pystyn ihan mihin vaan! Meen vaikka läpi harmaan kiven jos tarvitsee. Jos viime vuosi oli sellainen, että en halunnut uusia haasteita, vaan olin tyytyväinen tilanteeseen, niin nyt taas oikeen hamuan uusi haasteita ja myös sitä muutosta.

Yksi asia minkä olen päättänyt on se, että elän itselleni ja teen just kuten itse haluan. Huomaan, että tässä vuosien aikana oon jostain syystä ikään kuin sopeutunut ja muokkaantunut sellaiseksi millainen mun pitäisi olla. Oon kai yrittänyt jollain tavoin miellyttää muita; teitä lukijoita, tuttuja ja tuntemattomia jne jne. No, nyt voin kertoa, että se on loppu. Tässä elämässä ei pitkälle pötkitä, mikäli elää vain muita varten. Ihan hullua, että oon jättänyt tekemättä asioita, koska se on muiden mielestä paheksuttavaa tai olisin esimerkiksi huono ”esikuva” sen vuoksi.

_MG_0096

Tämän ylirasituskeissin tiimoilta oon yrittänyt miettiä, että alkaisin tehdä jotain ihan uutta juttua, mutta lopulta päädyin siihen että hitto vie mä rakastan tätä mitä teen. Treeniä, ravintoasioita, ryhmäliikuntaa, kehon muokkausta, tuloksia, haasteita, valmentamista, bloggaamista ja kaikkea edellä mainittuihin liittyvää. Miksi mun pitäisi väkisin yrittää tehdä jotain muuta? Tiedostan, että kaiken voi vetää yli ja olen kyllä muuttanut ajatustyyliäni. Nykyään kaikkea ei tarvitse tehdä 120%, vaan vähempikin riittää. Elämässä voi olla myös muita asioita, vaikka panostaisi johonkin tiettyyn tavoitteeseen.

Tänä vuonna aion kirjoittaa rehellisemmin aiheista joista haluan, aion aloittaa projekteja jotka saavat jotkut paheksumaan päätöksiäni, haastaa itseäni ja olla parhaassa mahdollisessa kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos siitä sataa kuraa niskaan niin so be it!

_MG_0098

”Sitä saa mitä haluaa, se kuuluu suunnitelmaan tai sattuman kauppaan”

Nyt olisi luvassa viikon viimeinen ohjaus, eli Bikini Body Bootcamp ja mikäs muukaan kuin LEG DAY! Kovaa rääkkiä edessä ja sen jälkeen saankin hypätä saman tien junaan, jolla matkaan Tampereelle. Tampereelta matka jatkuu vielä Helsinkiin illemmalla. Taidan jättää koneen kotiin, joten seuraavaa päivitystä saa odotella aikaisintaan sunnuntaina vasta. 🙂

kuvat: Anna Riska / Annmarias


PITÄISIKÖ HANKKIA VALMENTAJA?

10.01.2017
14

..Eikä suutarin lapsilla ole kenkiä.. Oon tässä miettinyt, että haluaisin tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Helposti sitä ajautuu siihen omaan tuttuun ja turvalliseen kehään ja tekee aina kaiken kuten ennenkin. Faktahan on, että jos haluaa muutosta, täytyy myös tehdä asioita eri tavoin. Vaikka tiedän paljon ravinnosta ja treenistä itsekin, olisi mukavaa kokeilla ottaa ohjeet ulkoiselta taholta ja ehkäpä oppia jotain uutta. Asettaa itsensä siihen asemaan, missä omat asiakkaat ovat. Blogia kauemmin lukeneet tietää, että kokeilen mielellään kaikkea uutta ja tässä olisi nyt jotain ihan uutta.

Tavoitteenahan mulla ei ole mikään kisakunto, vaan löytää taas sopiva suhde treenin ja ravinnon välille. Tehdä hommasta toimivaa ja järkevää. Tarvisin jonkun joka pitäisi huolen että syön riittävästi ja lepään myös. 😀 Mulla on tässä mielessä muutamia tyyppejä ja yhdelle olen jo laittanut kyselyä, olisko kiinnostusta tällaiseen ”haastavaan” projektiin. Onko teillä kokemusta tai tuleeko mieleen sopivia, ammattimaisia tyyppejä? Etävalmennus toimii myös, sillä en tarvitse varsinaisesti läsnäoloa treeneissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä tuntuu muutenkin pikkuhiljaa siltä, että alan toimia taas normaalisti, sillä mielessä on kaikenmoisia kivoja ideoita ja projekteja tulevaisuuden varalle. Oon mm. pohtinut kämpän myyntiä ja muuttamista ihan toiselle paikkakunnalle (pääkaupunkiseutu?) mutta tää on toistaiseksi ihan ajatuksen tasolla olevaa ideointia. Löytyisköhän sieltä joku sali joka palkkaisi mut? 😀 Tai sitten voisi toki tehdä jotain ihan muuta bloggaamisen ohella. Toisaalta tykkään asua Vaasassa ja täällä on kaverit/läheiset ja maailman paras työpaikka.

Kuten huomaatte, edelleen tämä mun ajatusmaailma on pientä vuoristorataa, mutta hyviä päiviä alkaa olla jatkuvasti enemmän ja enemmän. Koen myös positiivisena sen, että oon taas innostunut suunnittelemaan ja kehittämään tekemistä. On ollut tosi mukavaa palata takaisin ohjauksien pariin ja mieltä lämmittää kaikki kommentit kuinka mua on kaivattu. Se tekee omasta työstä arvokkaan tuntuista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onko siellä muita, jotka elävät tällä hetkellä tällaisessa sekavassa tilanteessa? 😀


« Vanhemmat
Uudemmat »