Pohdin joitakin viikkoja aiemmin, että tuli oikeen huono fiilis siitä, että en tunnistanut enää itseäni lainkaan. Olin negatiivinen, epämotivoitunut, enkä saanut mitään aikaiseksi. Normaalisti olen kaikkia noita ominaisuuksia päinvastainen tyyppi. Yritän aina ajatella positiivisesti ihan viimeiseen asti ja kun ryhdyn johonkin, olen todella päättäväinen ja aikaansaava. Voitte kuvitella, että tuossa tilassa olotilat menivät vaan entistä huonommaksi. Päätin kuitenkin antaa noiden fiiliksien tulla ja ette tiedäkään minkälaista itsetutkiskelua oon ehtinyt tehdä viimeisien kuukausien aikana. Oon pohtinut miksi tunnen mitä tunnen ja miksi käyttäydyn tietyillä tavoilla ja mistä ne johtuvat. Asioita on loksahdellut paikoilleen ja nyt tuntuu, että pikkuhiljaa oon palaamassa takas raiteilleen. Se, mitä yritän sanoa on, että alamäet ja vaikeudet eivät ole huono asia, vaikka se sillä hetkellä siltä tuntuukin. Ne voivat parhaimmillaan singota sut johonkin ihan uuteen ja mahtavaan juttuun!

Rehellisesti sanottuna, mä olin kai jo pitkään alitajuntaisesti kaivannut jotain muutosta elämään, mutta en vaan tiennyt mitä. No, tämä ”romahdus” antoi jonkinlaisen uuden sysäyksen kaikelle ja tällä viikolla muhun on iskenyt jokin ihmeellinen motivaatiopuuska. Mielessä on paljon erilaisia suunnitelmia ja ideoita ja musta tuntuu, että pystyn ihan mihin vaan! Meen vaikka läpi harmaan kiven jos tarvitsee. Jos viime vuosi oli sellainen, että en halunnut uusia haasteita, vaan olin tyytyväinen tilanteeseen, niin nyt taas oikeen hamuan uusi haasteita ja myös sitä muutosta.

Yksi asia minkä olen päättänyt on se, että elän itselleni ja teen just kuten itse haluan. Huomaan, että tässä vuosien aikana oon jostain syystä ikään kuin sopeutunut ja muokkaantunut sellaiseksi millainen mun pitäisi olla. Oon kai yrittänyt jollain tavoin miellyttää muita; teitä lukijoita, tuttuja ja tuntemattomia jne jne. No, nyt voin kertoa, että se on loppu. Tässä elämässä ei pitkälle pötkitä, mikäli elää vain muita varten. Ihan hullua, että oon jättänyt tekemättä asioita, koska se on muiden mielestä paheksuttavaa tai olisin esimerkiksi huono ”esikuva” sen vuoksi.

Tämän ylirasituskeissin tiimoilta oon yrittänyt miettiä, että alkaisin tehdä jotain ihan uutta juttua, mutta lopulta päädyin siihen että hitto vie mä rakastan tätä mitä teen. Treeniä, ravintoasioita, ryhmäliikuntaa, kehon muokkausta, tuloksia, haasteita, valmentamista, bloggaamista ja kaikkea edellä mainittuihin liittyvää. Miksi mun pitäisi väkisin yrittää tehdä jotain muuta? Tiedostan, että kaiken voi vetää yli ja olen kyllä muuttanut ajatustyyliäni. Nykyään kaikkea ei tarvitse tehdä 120%, vaan vähempikin riittää. Elämässä voi olla myös muita asioita, vaikka panostaisi johonkin tiettyyn tavoitteeseen.

Tänä vuonna aion kirjoittaa rehellisemmin aiheista joista haluan, aion aloittaa projekteja jotka saavat jotkut paheksumaan päätöksiäni, haastaa itseäni ja olla parhaassa mahdollisessa kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos siitä sataa kuraa niskaan niin so be it!

”Sitä saa mitä haluaa, se kuuluu suunnitelmaan tai sattuman kauppaan”

Nyt olisi luvassa viikon viimeinen ohjaus, eli Bikini Body Bootcamp ja mikäs muukaan kuin LEG DAY! Kovaa rääkkiä edessä ja sen jälkeen saankin hypätä saman tien junaan, jolla matkaan Tampereelle. Tampereelta matka jatkuu vielä Helsinkiin illemmalla. Taidan jättää koneen kotiin, joten seuraavaa päivitystä saa odotella aikaisintaan sunnuntaina vasta. 🙂

kuvat: Anna Riska / Annmarias