MIETINPÄHÄN VAAN ETTÄ..

..Jos sosiaalista mediaa ei olisi lainkaan, kuinka moni harrastaisi edelleen fitnestä?

..Miksi johonkin pornahtavaan stringitpäällä – kuvaan pitään lyödä jokin syvällinen ja kliseinen kuvateksti? ”Difficult roads often lead to beautiful destinations” ..Jep, ja ne pikkarit päällä etenkin!

.. Missä vaiheessa hyväksynnän hakeminen siirtyi noin vahvasti sosiaalisen median puolelle?

.. Miksi (naisen) mieliala saattaa vaihdella niin paljon, että yhtenä päivät elät elämäsi elämää ja seuraavana vituttaa jokainen väärä sana. Joo, okei, tiedetään mistä se johtuu, mutta miksi hemmetissä niin pitää olla. 😀

..Miksei viikonloppu voisi kestää 3 päivää?

.. Tällä hetkellä mun suurin ongelma on se, että mulla on tunti aikaa käydä kävelyllä, tehdä tää postaus valmiiksi ja syödä. Enkä tiedä minkä jätän tekemättä, koska en ehdi kaikkea.

.. Vitsit tää syksy on kyllä nättiä aikaa!

.. Ja samalla harmittaa kun en oo ehtinyt ottamaan kuvia tarpeeksi ja ikuistamaan kaikkea väriloistoa filmille.

..Miksi kaikki pitää saada aina talteen nykyään?

.. Viime aikoina treenit on kulkeneet pirun hyvin ja palautuminen on ollut hieman tehokkaampaa, koska oon vähentänyt treenimääriä.

..En ole koskaan treenannut määrällisesti näin vähän kuin nyt ja se aiheuttaa hieman ristiriitaisia fiiliksiä.

..Haluaisin haluta treenata tavoitteellisemmin, mutta en halua sitä juuri nyt.

..Pitäisköhän jättää tää postaus julkaisematta. 😀

Olisko vastauksia? 😉

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TIEDÄTKÖ PALJONKO SOKERIA TODELLISUUDESSA SYÖT?

Sokeria on nykyään kaikkialla! Välillä sitä miettii, että miten sitä voidaan edes tunkea niin moneen eri ruokaan ja valmisteeseen. Myös sellaisissa tuotteissa missä sitä ei todellakaan tarvisi olla tai voisi kuvitella olevan. Mikäli haluaa välttää piilosokeria, kannattaa aina kurkata ostettujen purkkien taakse ja tsekata kohta ”hiilihydraatteja, joista sokereita”.

mut täähän on vaan ketsuppia..

Sokeria on tietysti myös luonnostaan monissa ruoka-aineissa, eikä ihan kaikkea sokeria pysty eikä tarvitsekkaan välttää. Silti on hyvä ymmärtää, että monet terveelliseksi mielletyt valmisteet voivat olla itse asiassa hyvin kaukana siitä mitä oli ajatellut. Mielestäni näin kuvien avulla on myös helpompi ymmärtää miten paljon tulee syötyä sokeria kokonaisuudessaan. Itse olen sitä mieltä että sokeri on sokeria, eikä esimerkiksi hedelmäsokeri ole sen kummempaa kuin muukaan vastaava. Olen toki myös sitä mieltä, että esimerkiksi hedelmiä syömällä saa myös hyödyllisiä ravintoaineita ja vitamiineja, mutta niidenkin kanssa on hyvä ymmärtää suhteuttaa syöminen omaan aktiivisuuteen sopivaksi! 🙂

Kaikkeen mainontaan kannattaa suhtautua myös varauksella. Nimien avulla myydään todella paljon kuraa, sillä ihmiset saavat helposti tuotteista terveellisen mielikuvan nimityksistä johtuen. Esimerkiksi proteiinipitoinen, gluteeniton, luomu, vähäsokerinen tai vähärasvainen saavat aikaiseksi mielikuvan terveellisestä tuotteesta. Sokeriton suklaa voi silti olla kunnon kaloripommi, koska se sisältää runsaasti rasvaa, samoin vähärasvainen jugurtti saattaakin olla todellinen sokeripaukku. Kannattaa aina miettiä kokonaisuutta yksityiskohtien sijaan!

  • Limppareiden kuningas Coca Cola sisältää 11g sokeria/100 ml, eli 1,5 litran pullossa on jopa 82,5 sokeripalaa.
  • Hedelmä- ja marjamehut eivät jää kovinkaan paljon huonommaksi. Eri tuotemerkkien välillä on pieniä eroja, mutta alla olevassa kuvassa näkyvä appelsiini-mangomehu sisältää 12 g sokeria, eli litrassa on 60 palaa sokeria.
  • Erilaiset energiajuomat ovat etenkin nuorison suuressa suosiossa. Red bullissa on sama määrä sokeria, kuin Coca Colassa, joten puolen litran tölkissä on siis 28 palaa rehellistä sokeria. Red bull taitaa antaa muutakin kuin siivet…
  • Lonkerot, siiderit ja muut makeat juomasekoitukset menevät myös samaan kategoriaan yllä olevan kanssa. Tähän kun lisää vielä alkoholista tulevat kalorit niin tuloksena on melkoista lihotuslitkua.  Jos illan aikana imaisee esim. 6 kpl kultalonkeroa tulee saldoksi 168 sokeripalaa. Tähän kun lisätään alkoholin aiheuttamat negatiiviset vaikutteet kehoon, niin ei kannata ihmetellä jos paino nousee biletyksen johdosta.
  • Vitaminoituja vesiä pidetään terveystuotteina, mutta pieleen menee jälleen. Pullolinen vitaminoitua vettä sisältää 32 g sokeria, mikä vastaa 10-13 sokeripalaa mausta riippuen. Vitamiinit kannattaakin ottaa mielummin muulla tapaa.

  • Valio on alkanut vähentää sokerin määrää tuotteissaan, mutta silti hedelmäpommi jugurtti (jossa siis 30% vähemmän sokeria) sisältää 9,6 g sokeria / 100 ml, jolloin 1 kg:n tölkissä on jopa 38,5 palaa sokeria. 2,5 desilitran purkista saa 10 palaa sokeria. Samaan kategoriaan menee kaikki maustetut jugurtit, rahkat ja vanukkaat, ellei niitä ole makeutettu makeutusaineilla. Etenkin näissä valmisteissa kannattaa olla valppaana, sillä nykään on jos minkämoista proteiini-nimikkeellä viritettyä versiota, jotka ovat proteiinipitoisuudestaan huolimatta todella sokeripitoisia.
  • Ketsuppi mielletään suhteellisen terveelliseksi mausteeksi, mutta valitettavasti niihinkin on lisätty sokeria. Heinzin tomaattiketsuppi sisältää 23 g sokeria per 100 g, joka tarkoittaa että kilon pönikässä on 115 palaa sokeria. Jos jokaiseen sapuskaan lorauttaa kunnon setit ketsuppia, nostaa se sokerin saantia jo melko hurjasti. Itse tykkään käyttää ketsuppia ja suosin stevialla makeutettua versiota, jossa on jopa puolet vähemmän kaloreita ja neljä kertaa vähemmän sokeria, kuin esimerkiksi tässä Heinzin versiossa.

  1. Froosh hedelmäsmoothie 250 ml = 15 palaa sokeria
  2. Oatly kaurajuoma suklaa 1 l = 37,5 palaa sokeria
  3. Aloe Vera – juoma 0,5  l= 19 palaa sokeria
  4. Appelsiini-mangomehu 1 l = 60 palaa sokeria
  5. Persikan makuinen jää tee 1,5 l = 56 palaa sokeria
  6. Vitamiinivesi 0,5 l = 10,5 palaa sokeria

Yllä oleva kuva ja määrät havainnollistamassa kuinka helposti sitä voi hörpätä kurkusta alas suuria määriä kaloreita. Itse en mielellään juo kaloreita, vaan käytän aina vettä tai sitten limsaa light- muodossa. Ja eihän ne makeutusaineetkaan hyvästä ole, mutta itse teen valinnan sokerin ja makeutusaineen välillä niin että kallistun sinne lightien puolelle. Tässä pieni vertauskuva siihen, paljonko sokeria suklaa sisältää. Esimerkkinä 250 ml hedelmäsmoothieta = 15 palaa sokeria vs. 100 g suklaata = 23 palaa sokeria. Ei kovin suurta eroa, mutta mielikuva terveellisen ja epäterveellisen välillä on aika suuri!

Ja sitten.. 😀

Aiheeseen liittyen luin artikkelin jonka aihetta oon miettinyt paljon itsekin. Lapset ja sokerin syöminen on toki arka aihe, mutta aihe, johon pitäisi puuttua paljon enemmän. Kyseessä on toki iltapäivälehden juttu, joihin voi aina suhtautua noh..kevyemmällä mielellä, mutta aihe on kuitenkin sellainen jota saisi ottaa enemmänkin esiin.

”Vaikka monet vanhemmat tietävät sokerilla olevan vaikutusta moniin elämän osa-alueisiin aina energiatasoista, unirytmiin ja oppimiseen, harva kuitenkaan ymmärtää, kuinka paljon sokeria lapset tulevat kuin huomaamatta syöneeksi päivän aikana.” Koko artikkeli täällä.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


ASIAT JOISSA OLEN AIVAN P*SKA

Aloitetaanpa viikko oikeen positiviisesti ja mietiskellään asioita, joissa olen sysipaska, huono ja saamaton! 😀 Oon sitä mieltä, että on kiva tehdä ja paneutua asioihin joissa on jo valmiiksi hyvä. Esimerkiksi ei ole varmaan mikään ihme, että notkeat tyypit on niitä joita näkee venyttelemässä useimmiten. Toki tämä notkeus on varmasti seurausta siitä että venyttelyä harrastatetaan, mutta ehkä saitte pointista kiinni. On helpompi keskittyä asioihin jotka lilluu siellä oman mukavuusalueen sisäpuolella, sen sijaan että miettisi, saati kehittäisi heikkouksiaan.

Taiteellinen puoleni on todella surkea – mulla on ihan karsee käsiala ja piirrän huonommin kuin 6-vuotias. Voisin sanoa, ettei mulla ole minkäänlaista taiteellista silmää ja esimerkiksi sisustukseen kysyn aina apua mun äidiltä. 😀

Hamstraan asioita kaappeihin – Huomasin tämän juuri äsken kun siivoilin keittiön kaappeja ja niistä lähti kolme säkillistä kamaa roskiin! Bloggaaminen ja sen mukana tulevat tavaralähetykset eivät toki auta tähän ongelmaan yhtään, sillä kaapeista saattaa löytyä vuonna 2014 vanhaksi menneitä superfoodeja, pulvereita ja purkkeja. 😀

Ajankäyttöni aiheuttaa edelleen harmaita hiuksia – Delegointikyky ei siis ole todellakaan vahvimmasta päästä. Saattaa olla että yritän (huom. yritän) hoitaa montaa asiaa samaan aikaan, jolloin teen kaikkea hieman puolivaloilla. Lisäksi se että työnkuvani koostuu niin monesta eri palasesta vaikeuttaa tätä entisestään. Joskus olisi kiva jos saisi keskittyä ainoastaan yhteen asiaan, tai oppisi järjestämään oman kalenterin järkeväksi –> not gonna happen, ks. seuraava kohta.

Mietin usein miten tuo ja tuo asia pitäisi tehdä, siis tiedostan tekeväni asioita väärin ja teen samalla asioista itselleni vaikeita, silti on vaan helppo toistaa itseään, koska jotenkin on aina selvinnyt niistä huolimatta. Tavallaan siis käytän sanontaa ”se on sen ajan murhe” liian usein. Aina ei vaan jaksa, mut jaksais edes joskus..:D

Oon todella huono kaikissa lajeissa mihin liittyy pallo. Golf, futis, sähly ..u name it. Ala -ja yläasteella osallistuin kyllä jokaisen lajin koulujen välisiin karkeloihin, mutta pärjäsin luultavasti nopeulla ja sinnikyydellä, kuin taidoilla. Nykyään jos yritän lyödä, potkaista tai heittää jotain ylimääräistä,  niin siinä saa lähinnä naurukohtauksen itseni lisäksi myös kaikki paikallaolevat. 

Jos jaetaan asioita naisten ja miesten kotitöihin, niin oon täysin floppi kaikissa ”miesten hommiin” liittyvässä – autoasiat, nurmikonleikkaus, lamppujenvaihto… Voitte kuvitella kuinka raskaita aikoja tässä eleltiin koko viime vuosi näiden kanssa. Tuo mun nykyinen heppu onkin saanut tehdä melkoista urakkaa tässä huushollissa, kun yks sun toinenkin asia on vaatinut pientä korjausta. 😀 

Koska oon saanut somessa sen verran paljon kyselyjä tuosta neuleesta, mainittakoon, että se on täältä, mulla koko xs. 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


JUMPPAOHJAAJIEN HAUSKIMMAT MOKAT

Vaikka olisi valmistautunut ohjaukseen kuinka hyvin tahansa, aina ei vaan mene putkeen. Joskus on päiviä kun kaikki menee päin puuta, mutta jumpat ohjataan siitä huolimatta. Me ohjaajatkin ollaan vaan ihmisiä hyvine ja huonoine päivineen ja se saattaakin näkyä satunnaisesti myös noilla tunneilla. Meillä on facessa ohjaajien ryhmä, johon koottiin hauskoja kämmejä ohjauksien parista. Voin kertoa, että repeilin aika huolella kun noita yksikseni kotosalla luin. 😀

Meillä ohjaajilla tulee kuin automaationa tutut sanonnat ja ohjeet, mutta joskus sitä vain puhuu eikä edes huomaa, mitä sylki suuhun tuo.. 😀

Ehkä eniten hävetti mun vikalla pumppitunnilla nyt ennen äitiyslomaa, kun askelkyykyssä sanoin, että tämä on kova ilman painojakin, mutta itellähän on tämä lisäpaino vaikken haluaisi, kuulosti lähinnä siltä että en halua tätä vauvaa.

Kerran bodycombat-tunnilla olin niin ”bad ass”, että et heitin hanskat nurkkaan, huusin alun tyyliin: ”nyt taistellaan tosissaan” ja lauseen lopun muistan elävästi: ”…ja kovimmat vetää paljaalla!

Kerroin bodypump-tunnilla miten ei missään aikaisemmassa koreografiassa ole hartiabiisin jälkeen ”ottanut eteen” näin paljon. Sormellani osoitin olkapäätä, mutta pääni sisällä repesin räkänauruun. Tarkoitus oli ilmaista miten huikean hyvä liike tuo vipunosto eteen on, mutta sanavalinta oli vähän, noh, olis voinut olla parempi.

Ohjaajan oli pitänyt sanoa tunnilla seuraavan liikkeen nimi kanta-peppuun. Jostain syystä hän oli miettinyt mielessään, että sanoakko kanta-peppuun vaiko kanta-pyllyyn. Siinä epähuomiossa peppua ja pyllyä takellellessa, suusta olikin livahtanut kanta-pilluun! Eikä siinä vielä kaikki, eräs vanhempi naisasiakas nailontrikoissaan oli muina miehinä yrittänyt tehdä liikettä.

Bodycombat-tunnilla olin juuri ennakoimassa side shufflea (liike jossa liikutaan sivulle) ja osoitin käsillä vasemmalle ja huusin, että ”Let’s go lehemät, navetta palaa!” Samalla sekunnilla kun sanoin lauseen, mielessäni ajattelin, että olisko nyt hyvä hetki hypätä Tuiran silloilta pää eeltä Merikoskeen.

Mä oon aika monesti huutanut, että ”levitä niitä haaroja”, tai kun pitäny sanoa että vedä sitä kättä ylöspäin että ”vedä käteen”.

Vedin kerran eräälle synttäriporukalle bodycombattia ja juhlakaluhan sattui olemaan miespuoleinen jumppari. No, venyttelyn aikana oli tarkotus sanoa tyyliin että ”vedä kädet…” no tuijotin synttärisankaria suoraan silmiin ja sanoin että ”Vedä käteen…” Olihan se asiakkaan ilme ikimuistoinen.

Olin ohjaajamassa ylävartalon treeniä ja lämmitelyn aikana varmistetaan etenkin yläkropan lämmöt ja availut, ranteista lähtien. Siinä kun pyöriteltiin ranteita, niin totesin hyvin sujuvasti että ”seuraavaksi vedetään ranteet auki”.

Sen lisäksi, että suusta tulee sammakoita, saattaa käydä muitakin kämmejä. Itsehän kerran bodyattack-tunnilla tulin melkoisella akrobatiaesityksellä lavalta alas. Sivuliikkeessä jalat jäi lattiaan kiinni, mutta vauhti oli sen verran kova, että liike vain jatkui ja jatkui. Jollain ihmeen kaupalla pysyin kuitenkin pystyssä ja lensin ainakin 5 metriä lavalta sivusuunnassa lattialle. Siitä sitten muin naisina vaan jatkamaan koreoo stagelle 😀 ..

En edes muista mikä laji oli kyseessä, mutta siinä oli peruutus taakse ja törmäsin kovalla vauhdilla selkä edellä lattialla olevan isoon kajariin, sillä seurauksella, että kajari kaatui alas lavalta, minä kuperkeikalla perässä, piuhat irti ja jäätävä pauke kunnes tuli ihan hiljaista. Hetken kuluttua ohjaaja nousee lavan takaa ja sanoo oho… 

Ohjasin spinningiä haaremihousuissa ja yhden nousun aikana haarakohta tarrasi kiinni satulan kärkeen. Itse nousin satulasta mutta housut siis eivät… Enpä ohjaa enää kyseisissä housuissa.

Kerran lanseerattiin uutta bodypump ohjelmaa toisen ohjaajan kanssa, jossain biisien välisessä vaihdossa tein näyttöjä ja jotenkin onnistuin siinä tiimellyksessä kalauttaan pumppitangolla sitä toista päähän.

Itsellä repesi kerran kyykyissä housut. Ajattelin, että kukaan ei huomaa, mutta housut repesivät persuksista takareittä pitkin polveen asti. Pikaisesti biisin välissä muistin, että oli ekstrat mukana ja juoksin vaihtamaan siinä toivossa, että kukaan ei huomaisi. Asiakkaille selitin patterinvaihdosta. Sitä, että housut lyhenivät täyspitkistä polviputuuteen, kukaan ei vielä kommentoinut, mutta kun sitten mikki lakkasikin toimimasta seuraavan biisin aikana jäin varmasti kiinni.

Bodypump-tunnilla luulin laittaneeni lentokonetilan päälle, mutta jostain syystä se ei ollut mennytkään. Rintabiisissä huusin:”Ja combo ykkönen ja…” ja puhelin soi kesken biisin.

Ei ole yksi ei kaksikaan kertaa kun ohjaaja on vetänyt väärään biisiin, unohtanut kokonaisen biisin tunnilta, tai käynyt vessassa mikrofonin ollessa päällä. Siinä on sitten kiva palata saliin, kun koko jengi on saanut kuunnella lorinat ja pahimmassa tapauksessa vielä jotkut sinne kuulumattomat jorinat. Joskus ajatus voi lähteä harhailemaan kesken ohjauksen, jolloin keskittyminen saattaa hieman herpaantua..We are just human after all…

Vedin bodypump-tunnilla askelkyykyn jälkeen hartiakappaleen, enkä huomannut, että biisi oli sama kuin mitä just oltiin tehty. Vasta puolessa välissä tajusin että kappale oli sama kuin edellinen. Hyvin meni tahdit.

Bodycombat-tunnilla tuli totaalinen black out, sillä venyttelybiisin aikana pimeni ihan täysin, enkä saanut sanottua kuin että rullaa lattialta ylös. Lupasin kahvit sille asiakkaalle, joka muistaa miten jatketaan ja sieltähän vakkarilta liikkeet irtosi. kiva että biisissä soi sanat ”I’m only human after all”.

Tämä on minun ohjaajahistorian ehkä pahin; torkahdin ohjaamani venyttelytunnin loppurentoutuksessa. Heräsin, kun musa loppui.

Joskus pari vuotta sitten bodypumpissa oli tosi nopeatempoinen hauisbiisi, jossa oli haaste, että ehtii tehdä toistot kunnolla. No, mullahan oli vahingossa cd-soittimessa menny joku nopeutus vielä päälle ja vedettiin ehkä maailmanennätysvauhdilla sitä tankoa ylös ja alas. Mietin vaan, että ei tää nyt näin nopea ollut, ettei millään meinaa ehtiä tehdä, kunnes paikalla ollut kollega valaisi, että on vähän nopeutettu versio menossa.

Ohjasin uusinta sh’bam ohjelmaa. Seiska-biisissä kun hypätään ja nostetaan kädet ylös, niin rintsikat räpsähti auki. Koska uusi ohjelma, en pystynyt lopettamaan, sillä asiakkaat eivät osanneet ohjelmaa, vaan oli pakko jatkaa loppuun asti tissit irrallaan.(huom! Ne pysy kyllä topin sisällä). Biisin jälkeen kaikki saivat seurata kun kaivoin rintsikat esiin kainaloista ja jotenkin takas kiinni. Onneks ihania, tuttuja asiakkaita jotka repesivät mun kanssa.

Ihan perussettiä Sh’bam-tunnilla, että jäädyn johonkin upeaan loppuasentoon. Ja biisi sen kun jatkuu vaan.

Itsellekin on käynyt joskus niin, että hirveellä hehkutuksella huudan, että loppuasentoon ja hyppään stepin päälle kädet ilmassa…ja sitten biisi vain jatkui. Tämä sama tapahtui siis kolmesti saman biisin aikana ja tuntui, ettei se biisi lopu ikinä. Jälkeenpäin tajusin, että olin unohtanut kokonaan yhden kierroksen välistä. Siinä jengikin alkoi jo repeillä kun kolmatta kertaa nostettiin käsiä ylös ja kajareista vaan kuuluu ”If you really want more, scream it out louder, if you on the floor, bring out the fire”. 😀

Tällaiset hauskat kämmit tuovat loppupeleissä vain lisää maustetta tunneille ja saattaa jopa nostaa fiilistä entisestään. 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PROTEIINIPITOINEN OMENA-RAHKAPIIRAKKA

Tänään täällä on otettu pelkästään iisiä ja ei olla tehty oikeestaan mitään muuta kuin oltu vaan! Syksy on kyllä siitä kivaa aikaa, että on ihan ok vaan löhöillä kotona tekemättä paljoakaan. Toki tässä on muutama happihyppely tehty koiran kanssa ja sitten oon rentoutunut kokkailemalla ihan älyhyvää omppupiirakkaa. Piirakka on melkoinen proteiinipommi, gluteeniton ja siinä ei ole myöskään lisättyä sokeria! Oli muuten hyvää kahvin kanssa nautiskellessa!

Omena-rahkapiirakka

  • 2,5 dl kaurahiutaleita (tai kaurajauhoa)
  • 2 kauhallista vaniljan makuista heraisolaattia
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa, ceyloninkanelia ja kardemummaa, jos kaipaa lisää makeutta voi lisätä myös hieman steviaa joukkoon
  • 1,5 dl valkuaista (käytin Laitilan proeggoa)
  • 1 banaani
  • 4 rkl sokeroimatonta omenasosetta (esim. piltti)
  • 1/2 dl vettä
  • 4 omenaa
  • kookosöljyä
  • ceyloninkanelia
  • 2 purkkia skyria (mulla vanilja & uuniomena)

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään, laita ”kosteat aineet” blenderiin, jonka jälkeen sekoita kuiviin aineisiin.  Kaada taikina kookosöljyllä voideltuun piirakkavuokaan. Paloittele omput ja paista paloja hetki pannulla tilkassa kookosöljyä, mausta ne kanelilla. Kun palat ovat pehmenneet asettele ne taikinan päälle, sekoita skyrit kulhossa keskenään, jos haluat makeutta, lisää esim aitoa vaniljaa ja steviaa vielä joukkoon. Kaada rahka viimeisenä paistoksen päälle jap aista piirakkaa uunissa 20-30 minuuttia. Itse laitoin piirakan päälle vielä muutaman lusikallisen vaniljan makuista proteiinivanukasta (ehrmann). 

Maistuvia kahvihetkiä kaikille, jotka reseptiä päättää testailla! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.