AIVAN IHANA VAUVAN SÄNKY

Kaupallinen yhteistyö: Muksuliini

Enpä olisi aikaisemmin uskonut, miten paljon vauvan hankintoihin menee aikaa ja miten niistä tavallaan innostuu. Ajattelin tyyliin, että ostetaan sänky ja jotkut rattaat ja that’s it. Tässä kun on seitsemän kuukautta jo valmistautunut uuden perheenjäsenen saapumiseen, on myös ollut aikaa tutustua mitä kaikkea sille pikkutyypille voi etukäteen hommata. Kuten oon jo maininnut, meillä on hankinnat jo tosi hyvällä mallilla ja erityisen fiiliksissä oon tästä vauvansängystä, joka on älyttömän suloinen, kaunis ja myös todella käytännöllinen!

Kyseessä on siis Muksuliini.fi:stä yhteistyönä saatu Baby Cotton 2-in 1 vauvansänky, joka taittuu myöhemmin myös juniorisängyksi. Tällä sängyllä on käyttöikää jopa vastasyntyneestä aina 6-vuotiaaseen saakka. Nyt kun sänky on vauvansänkynä, voi pinnasivua säätää korkeus suunnassa, jotta lapsen voi nostaa helpommin sängystä. Tässä on myös ihana pehmustesetti, johon kuuluu laitapehmusteet, vauvan peitto, tyyny, päiväpeitto ja lakanat.

kuva juniorisängystä!

Sängyn yhteydessä on myös hoitopöytä sekä käytännölliset säilytyslaatikkot ja -hyllyt. Näin ollen sängyn mukana tuli kivasti säilytystilaa, koska nuo laatikot on aika reilut ja sai skipata hoitopöydän hankinnan kokonaan. Mä oon itse hankkinut erikseen tuon sängyn katosverhon, joka sopikin aika kivasti sängyn värimaailmaan! 🙂

Sänky vaikuttaa tosi laadukkaalta, tukevalta ja kestävältä, joten jos kaipaa pidempiaikaista sänkyä, jonka käyttöikä on varmasti kauemmin kuin tuo 6-vuotta, niin näille Baby Cottonin tuotteille suositus täältä. Muksuliinin sivustolta löytyy myös paljon muita mielenkiintoisia ja hieman erilaisia sänkyjä lapsille, kuten autosänkyjä tai vaikka Disney-huonekaluja! Kyseessä on siis kotimainen perheyritys, jonka varasto sijaitsee Maalahdessa, lähellä Vaasaa.

Nyt sitten vaan odotellaan, että saadaan tuonne sänkyyn täytettä, eli itse päätyyppi, jonka pitäisi saapua kesäkuussa maailmaan. Toivottavasti sänky miellyttää häntäkin, ainakin on suloinen, käytännöllinen ja äidin makuun! 😀

Koodilla ”aino10” saatte 10% alennusta Muksuliinissa tehdyistä ostoksista 31.5.2020 asti.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


EI PÄÄSE SALILLE – MENEEKÖ KAIKKI TREENITULOKSET KANKKULAN KAIVOON?

Moni tavoitteellinen treenaaja on varmasti miettinyt, että mitäs nyt kun ei pääse kuntosalille treenaamaan. Meneekö kaikki tulokset kankkulan kaivoon tai kauanko ylipäätään kestää, että kuntotaso alkaa laskea, kun treenejä ei suoriteta enää samalla teholla?

Veikkaan, että voima -ja lihasmassaharjoittelu on haastavinta nyt, sillä riittävien treenipainojen kehittäminen saattaa olla vaikeaa, etenkin jos voimaa ja lihasta on jo sen verran, ettei ihan pikkupainojen liikuttelu enää haasta lihasta riittävästi. Suuret lihasryhmät vaativat aina myös suuret kuormat.

Kaikkien meidän aktiivitreenaajien iloksi on olemassa lihasmuisti. On totta, että kunto- ja voimatasot alkavat laskea kahden viikon lepäilyn seurauksena, mutta kun lähdetään uudelleen liikkeelle, lihasmuistin ansiosta voima- ja lihasmassa palautuvat 2–4 kertaa nopeammin kuin jos aloittaa nollasta. Voisi sanoa, että olet yhtä nopeasti takaisin lähtötilanteessa tauon jälkeen.

Aktiiviliikkujat unohtavat myös usein, että palautumiskausiakin tarvitaan ja nyt on esimerkiksi hyvä idea pitää kevennetty kausi tai kehittää kunnon perustaa, josta kerron pian lisää. Pidemmän levon aikana kudoksiin ja lihaksiin syntyneet pienet repeämät ehtivät kunnolla korjaantua ja mikä parasta hermosto palautuu, joka voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi yöuniin ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen olotilaan ja hyvinvointiin. Kevyempi kausi antaa jumien ja kireyksien palautua, laskee kehon kierroksia ja kortisolitasoja ja hyräyttää mahdollisesti stressistä jumahtaneen aineenvaihdunnan käyntiin. Lepääminen ei siis ole aina huonokaan asia!

Jos mietitään esimerkiksi voima- ja lihasmassaharjoittelua, on kehittävin treeni aina ohjelmoitua, eli hommassa on pidemmän tähtäimen suunnitelma. Jos joka viikko tekee vain samanlaista treeniä, oli se sitten hypertrofista tai ei, pysähtyy kehitys jossain vaiheessa. Vain progressio kehittää!

Nousujohteinen lihasmassaharjoittelu sisältää erilaisia voiman kausia ja yksi niistä on kestovoiman harjoittaminen. Periodisointiin eli jaksottamiseen on olemassa erilaisia ohjelmointimalleja ja yksi lihasmassaan tähtäävä ohjelmointimalli on blokkiperiodisaatio, jossa käytetään kestovoimakautta tuomaan tehoa tulevalle lihasmassaa kehittävälle kaudelle. Kestovoimakaudella on ominaista pidemmät ~20 toiston sarjat, jolloin kuorman ei tarvitse olla niin suuri ja myös kehonpainoharjoitteet toimivat hyvin (leuanvedot, punnerrukset, kehonpainosoutu).

Nyt voisikin olla oikeen hyvä hetki pitää peruskuntokausi omassa harjoittelussa, harrastaa peruskuntoa ja palautumiskapasiteettia kehittäviä aerobisia harjoituksia, tehdä kestovoimaa kehittävää harjoittelua pienemmillä kuormilla tai kehonpainoa hyödyksi käyttäen. Kunnon säilymisen kannalta tärkeintä on tehdä jotain, eikä jäädä murehtimaan, jos ei pääse kyykkäämään 100 kilon painoilla hetkeen.

Itse olen pitänyt nyt kohta kahden viikon totaalilevon, koska olen ollut kipeänä. Tauko on kyllä tehnyt hyvää siinä mielessä, että nyt kun olen nukkunutkin hyvin (kiitos uuden sängyn) niin keho alkaa tuntua todella palautuneelta. Kovat syketreenit rasittavat hermostoa tehokkkaasti, joka omalla kohdalla vaikuttaa myös esim. rauhoittumiseen ja yöuniin.

Kun pääsen tästä liikkeelle ajattelin liikkua monipuolisesti mm tällaisella viikko-ohjelmalla:

  • 1 x koko kropan kestovoimatreeni pienillä lisäpainoilla kotona tai esim. pururadalla
  • 1 x juoksulenkki
  • 1 x porrastreeni
  • 1 x HIIT/tabata-tyylinen treeni/ spinning (pitää vain hakea pyörä kotiin)
  • kävelylenkkejä pitkin viikkoa

Tsemppiä ja positiivisia ajatuksia uuteen viikkoon!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TYÖT LOPPUI – MITÄS NYT SITTEN?

Miten voikaan elämä heittää tällaisen kuperkeikan vain yhden viikon aikana? Tänään havahduin siihen, että vain viikon sisällä on tapahtunut ihan hurjasti. Viime keskiviikkona vielä lopetin jumpan normaalisti ja huikkasin jumppareille, että nähdään huomenna. No eipä nähty. Tämä järkyttävä tauti iski voimalla ja veti kanveesiin sen verran kovaa, että päivät on lähinnä menneet siihen että selviytyisi jotenkin. Koronakeissi alkoi myös samaan aikaan ja itse en oikeen ehtinyt edes miettiä/sisäistää koko asiaa, kun olin niin huonossa kunnossa.

Eilen sitten loppui meidänkin salilla ryhmäliikunnat, joka tarkoittaa että loppui myös meikäläisen työt. Mulla on toki useampia työtehtäviä, mutta ryhmäliikunnan ohjaaminen on suuri osa, melkeinpä puolet tuloista. Heräsin tänään uudesta kodista ja mietin tuossa, että mitäs nyt sitten?

Mun sairastellessa mies on hoitanut meidän muuttoa pikkuhiljaa ja eilen kun istahdin sohvalle uudessa lokaatiossa, joku ihme tunnemylly vaan repesi ja vollotin tovin sitä, että koti, jossa itse ehdin asua melkein kuusi vuotta, jäi nyt historiaan (+ olin aika väsynyt :D). Kiinnyn tosi helposti asioihin ja pakko myöntää, että on tämä muuttokin kaiken muun muutoksen seassa aika iso muutos.

No, kyllä kaikkeen muutokseen tottuu, mutta nyt pitäisi alkaa jäsennellä, että mitä teen seuraavat pari (?) kuukautta. Tiedostan, että en ole ainoa henkilö tässä tilanteessa ja että oon onnekas siinä mielessä, että mulla on mm. tämä sometyö, jota voin jatkaa edelleen. Salin puoleltakin mulla on muita hoidetta tehtäviä, onneksi. Siltikin tässä on vauva tulossa ja ollaan tehty aika paljon suuria hankintoja viime aikoina, joten sitä rahaakin pitäisi pystyä tuottaa entiseen malliin.

Nyt pitää varmaan ottaa pieni palaveri itsensä kanssa ja alkaa miettiä, että mihin asioihin tässä alkaa suunnata energiaansa. Sen lisäksi, että taloudellinen puoli koki muutoksen, on jumppien pois jääminen tosi harmillinen juttu muutenkin. Nyt oon vielä kipeänä, eli en voi muutenkaan urheilla, mutta pakko myöntää että oon miettinyt myös sitä, miten selviän ilman päivien energiapiikkejä.

Tässä vaiheessa raskautta ei ole enää ihan hirveen paljon mahdollisuuksia(en jaksa käydä vaan kävelylenkillä) treenata ja ryhmäliikunta on se mikä onnistuu multa edelleen hyvin, koska olen tehnyt sitä koko raskauden ajan. Pakko varmaan tehdä joku treenisuunnitelma kun tästä tokenee, sillä jo viikossa huomaan mitä liikkumattomuus tekee keholle. Iltaisin selkää ja hartioita kolottaa ja väsyttää ja kroppa tuntuu raskaalta. Mitään tällaista en ole kokenut raskauden aikana, kun olen liikkunut ja treenannut säännöllisesti ja määrällisesti paljon!

Ja kyllä, treeni ja sen puute on nyt aika pieni huoli muiden rinnalla, mutta koska omalla kohdalla se on täyttänyt päiviä jo pitkään, tuntuu jotenkin tyhjältä tämä kun ei ole oikeastaan mitään aikataulua päivässä. Uusien rutiinien ja aikataulujen luomisen aika edessä.

Kaikesta huolimatta aion pysyä positiivisena ja uskon että tästäkin selvitään jollain keinoin!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ONKO MULLA KORONAVIRUS?

Täällä on vietetty hiljaiseloa viimeiset päivät, sillä oon ollut tosi huonossa hapessa. Tällä viikolla jumpassa huomasin, että kaikki ei ollut ihan normaalisti, sillä mulle tuli erikoinen kylmähiki ja muutenkin koko päivän oli ollut tosi väsynyt ja tahmea. Lisäksi kurkkua alkoi kutittaa, yskittää ja olo vain huononi ja alamäki alkoi..

Sorry tuo raflaava otsikko, joka itse asiassa johtaa juurensa siitä, että ilmoittaessani somekanavillani olevani kipeänä (ilmoitan koska haluan informoida jumppa-asiakkaita olevani poissa ohjauksista), olen saanut roppakaupalla viestejä, joissa kysytään ”onks sulla korona?”

Ennen kuin vastaan korona-kysymykseen, mitetitääs hetki…

Jos on yhtään seurannut uutisia, tietää että Vaasan sairaanhoitopiirissä on varmistettu 1 koronatartunta (tällä hetkellä), keski-ikäiseltä naiselta joka oli matkustanut epidemia-alueelta suomeen.

Kuka voi oikeestaan tietää, onko tartuntaa tai ei? Se kun voi olla myös oireeton. Voisin hyvin kääntää kysymyksen, että ”en tiedä, onko sulla?”

Näiden pohjilta voin siis vastata, että ei ole koronatartuntaa, vaan tavallinen influenssa. Olen käynyt lääkärissä ja ollut yhteydessä neuvolaan. Mulla on myös oireita, jotka eivät liity tämänhetkisen tiedon mukaan koronaan. Koronaviruksen aiheuttamiin oireisiin ei kuulu mm. nuha ja täällä on kuulkaas niistetty menemään nessupaketti jos toinenkin! 😀

Harvoin ärsyynnyn mistään ja voi mennä myös väsymyksen, huolen (olen kuitenkin raskaana) ja huonon olon piikkiin, mutta mua jotenkin ärsytti suunnattomasti nuo ”humoristiset” kyselyt siitä onko mulla tartunta.  Ymmärrän, että ihmiset yhdistävät sen nyt jokaiseen sairaaseen ja yskivään tyyppiin, mutta silti.

Pakko sanoa, että en tiedä oonko ollut näin kipee koskaan, sillä tuntuu että mun kylkiluutkin alkaa olla aivan hajalla tästä yskimisestä. Yskä, kuume, päänsärky, nuha ja jäätävän heikko happi yhdistettynä on aika skeidaa jos multa kysytään! Eilen menin nukkumaan ennen kl. 20.00 ja vetäsin yli 12 h unta palloon, joten tuo on ainakin merkki siitä, että eteenpäin mennään. Oon nimittäin myös nukkunut huonosti, kun olo on ollut niin surkee.

Sairasloma jatkuu vielä keskiviikkoon ja sitten katsotaan onko meidän sali vielä auki vai jatkuuko pakkoloma koronan vuoksi. En ole muutenkaan ottanut tähän tilanteeseen kantaa mitenkään johtuen lähinnä siitä, että en ole jaksanut ottaa kantaa mihinkään tai päivittämään mitään. Tilanne on hyvin erikoinen ja lähipäivinä varmaan nähdään vielä tarkemmin mihin päin ollaan menossa.

Terveydellisten aspektien lisäksi tämä yhteiskunnan pysähtyminen aiheuttaa todella monille taloudellisia vaikeuksia ja nyt tulisikin miettiä miten me jokainen voidaan omilla valinnoilla tukea kotimaisia yrityksiä, jotta mahdollisimman moni selviäisi tästä kriisistä. Kunhan tästä tokenen, yritän itsekin tuoda korteni kekoon jollain keinoin.

Kaikessa pahassa on aina myös jotain hyvää ja tämä pakollinen pysähtyminen ja aikataulujen tyhjentyminen on jollain tavalla tuntunut myös huojentavalta. Suorittaminen loppuu kaikilta vähän kuin väkisin, mikä on herättävää ja luo varmasti uusia näkökulmia siihen miten haluaa tulevaisuudessa aikaansa käyttää.

Lämpöä sun sunnuntaihin!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


HIMOTREENAAMISEN HUONOT PUOLET

Urheilu on iso osa mun elämää ja ah, se antaa niin paljon, että voisin luetella hyviä puolia vaikka kuinka paljon. Kaikessa hyvässä on myös kääntöpuolensa ja tänään ajattelin summailla treenaamisen huonoja puolia!

Se vie tuhottomasti aikaa – Aikaa ei mene ainoastaan itse treeniin, vaan kaikkeen sen ympärillä. Treeniin (mun kohdalla jumppaan) valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin ennen tuntia. Lisäksi kaikki siirtymiset salille vievät melko paljon aikaa, etenkin kun sinne tulee siirryttyä useimmiten kahdesti päivässä. Ilman liikuntaa päivässä olisi aika monta lisätuntia käytettävänä, mutta toisaalta, hyvään käyttöönhän nuo menee! Siltikin ainainen kiire ja aikataulutus on välillä hieman stressaavaa.

Se vaatii tarkkoja rutiineja ja suunnitelmallisuutta – Jotta monta kertaa päivässä treenaaminen ylipäätään onnistuu, on muut palikat oltava kunnossa. Ruokailut pitää suunnitella ja ajoittaa oikein, mikä on toki hyväkin juttu, mutta usein on vaikea tehdä mitään yllättäviä päätöksiä (esim. mennä ulos syömään) sillä ne vaikuttavat aina treeniin.

Ainainen verkkareissa/urheiluvaatteissa hilluminen – Sporttikuteissa on toki mukavaa viileettää päivästä toiseen, mutta joskus sitä kaipaisi vähän huolitellumpaa lookkia kuin hiukset ponnarilla ja kollarit päällä. Meikkaaminen ei hyödytä, koska pitää kuitenkin hikoilla + suihkuun taas hetken kuluttua. 😀 Tuntuu turhalta laittautua ylipäätään mitenkään, kun on kuitenkin menossa treenaamaan ja hikoilemaan hulluna taas aivan pian.

Pyykkirumba – Meidän pyykkikone on kovassa käytössä ja noita hikisiä vaatteita roikkuu kuivumassa muutenkin sekä sauna että kylppäri täynnä! Tuntuu siltä, että jatkuvasti pitäisi vaan pestä sitä pyykkiä ja siitä huolimatta pyykkikori täyttyy samalla mitalla.

”Ei oo mitään päällepantavaa” – Vaikka omaan laajan treenivaatekokoelman, siltikin tuntuu ettei koskaan ole mitään päälle laitettavaa. Treenaan pääosin kahdesti päivässä, joten kuteiden kulutus on aika kovaa ja aina on jotain pesussa. Etenkin nyt kun tuo kumpu on alkanut kasvaa enemmän niin se rajoittaa useiden vaatteiden käyttöä. Mun treenivaatekokoelmassa kun on aika iso läjä cropptoppeja, jotka tällä hetkellä justiin ja justiin peittäisivät rinnat jos niitäkään! 😀

Ruokarumba – Jos meidän pyykkikone laulaa harva se päivä niin keittiössä tapahtuu sitäkin enemmän. Sitä ruuan määrää! En ymmärä miten tällainen kahden ja puolen hengen talous voi kuluttaa niin älyttömästi safkaa. Tuntuu, että vaikka teen miten suuren saavillisen ruokaa niin se on heti loppu. Pakko myöntää, että omakin ruokakulutus on tällä hetkellä aika suurta ja safkaa kuluu enemmän kuin ennen raskautta. Se ruoka pitää ostaa, kantaa sieltä kaupasta kotiin ja jaksaa valmistaakkin vielä, huh! Ja sitten teet lisää töitä, eli jumppaat, että voit ostaa lisää safkaa, hah! 😀

Suuret treenimäärät vie voimia – Liikunta antaa energiaa, mutta välillä se kyllä syökin sitä. Etenkin tässä omassa ammatissa on välillä sellaisia tilanteita, että tulee painettua treeniä oman kapasiteetin äärirajoilla ja siitä saakin sitten maksaa sillä, ettei jaksa saati huvita tehdä mitään muuta, kun kaikki efortti menee vain treeniin! Usein todella kovat treeniviikot häiritsevät myös unta, josta seuraa ikävä oravanpyörä kun keho palautuu entistä huonommin. Onneksi suhteellisen harvinaisia tällaiset supertiukat treeniviikot!

Suihkurumba – Miten se suihkussa käynti voikin olla joskus työn ja tuskan takana. Pahinta on jos treeniltä kotiin tullessa päättää mennä ”hetkeksi” istumaan koneelle tai vaikka syömään ensin ja lopulta huomaat neljän tunnin kuluttua, että et ole vieläkään käynyt suihkussa ja seuraava treeni alkaa taas kohta! Ihokin on aika kovilla näin talviaikaan, etenkin kun mulla on aika kuiva iho. Sitten kun mietit että pitäisi varmaan laittaa jotain rasvaa, mutta toisaalta kuitenkin hikoilet ja menet suihkuun taas hetken kuluttua, niin enpä taida jaksaa!

tää jättivuoka on ollut aika kovassa käytössä!

Kaikista huonoista puolista huolimatta en silti luopuisi tästä elämäntyylistä! Just eilen olin aika nuutunut ja epämotivoitunut tekemään yhtään mitään, mutta jumpalle oli silti lähdettävä! Miten voikaan mieliala ja olotila muuttua parissa tunnissa aivan toiseen ääripäähän. Oon niin monesti todennut sen, että vaikka kroppa saattaisi tuntua väsyneeltä ennen treeniä, voi treenistä tulla yhtäkkiä vuosisadan paras veto. Eilenkin kulki niin hyvin, että unohdin taas pariksi tunniksi olevani seitsemännellä kuulla raskaana! 😀

instagram: ainorouhiainen 

Facebook