TYÖT LOPPUI – MITÄS NYT SITTEN?

Miten voikaan elämä heittää tällaisen kuperkeikan vain yhden viikon aikana? Tänään havahduin siihen, että vain viikon sisällä on tapahtunut ihan hurjasti. Viime keskiviikkona vielä lopetin jumpan normaalisti ja huikkasin jumppareille, että nähdään huomenna. No eipä nähty. Tämä järkyttävä tauti iski voimalla ja veti kanveesiin sen verran kovaa, että päivät on lähinnä menneet siihen että selviytyisi jotenkin. Koronakeissi alkoi myös samaan aikaan ja itse en oikeen ehtinyt edes miettiä/sisäistää koko asiaa, kun olin niin huonossa kunnossa.

Eilen sitten loppui meidänkin salilla ryhmäliikunnat, joka tarkoittaa että loppui myös meikäläisen työt. Mulla on toki useampia työtehtäviä, mutta ryhmäliikunnan ohjaaminen on suuri osa, melkeinpä puolet tuloista. Heräsin tänään uudesta kodista ja mietin tuossa, että mitäs nyt sitten?

Mun sairastellessa mies on hoitanut meidän muuttoa pikkuhiljaa ja eilen kun istahdin sohvalle uudessa lokaatiossa, joku ihme tunnemylly vaan repesi ja vollotin tovin sitä, että koti, jossa itse ehdin asua melkein kuusi vuotta, jäi nyt historiaan (+ olin aika väsynyt :D). Kiinnyn tosi helposti asioihin ja pakko myöntää, että on tämä muuttokin kaiken muun muutoksen seassa aika iso muutos.

No, kyllä kaikkeen muutokseen tottuu, mutta nyt pitäisi alkaa jäsennellä, että mitä teen seuraavat pari (?) kuukautta. Tiedostan, että en ole ainoa henkilö tässä tilanteessa ja että oon onnekas siinä mielessä, että mulla on mm. tämä sometyö, jota voin jatkaa edelleen. Salin puoleltakin mulla on muita hoidetta tehtäviä, onneksi. Siltikin tässä on vauva tulossa ja ollaan tehty aika paljon suuria hankintoja viime aikoina, joten sitä rahaakin pitäisi pystyä tuottaa entiseen malliin.

Nyt pitää varmaan ottaa pieni palaveri itsensä kanssa ja alkaa miettiä, että mihin asioihin tässä alkaa suunnata energiaansa. Sen lisäksi, että taloudellinen puoli koki muutoksen, on jumppien pois jääminen tosi harmillinen juttu muutenkin. Nyt oon vielä kipeänä, eli en voi muutenkaan urheilla, mutta pakko myöntää että oon miettinyt myös sitä, miten selviän ilman päivien energiapiikkejä.

Tässä vaiheessa raskautta ei ole enää ihan hirveen paljon mahdollisuuksia(en jaksa käydä vaan kävelylenkillä) treenata ja ryhmäliikunta on se mikä onnistuu multa edelleen hyvin, koska olen tehnyt sitä koko raskauden ajan. Pakko varmaan tehdä joku treenisuunnitelma kun tästä tokenee, sillä jo viikossa huomaan mitä liikkumattomuus tekee keholle. Iltaisin selkää ja hartioita kolottaa ja väsyttää ja kroppa tuntuu raskaalta. Mitään tällaista en ole kokenut raskauden aikana, kun olen liikkunut ja treenannut säännöllisesti ja määrällisesti paljon!

Ja kyllä, treeni ja sen puute on nyt aika pieni huoli muiden rinnalla, mutta koska omalla kohdalla se on täyttänyt päiviä jo pitkään, tuntuu jotenkin tyhjältä tämä kun ei ole oikeastaan mitään aikataulua päivässä. Uusien rutiinien ja aikataulujen luomisen aika edessä.

Kaikesta huolimatta aion pysyä positiivisena ja uskon että tästäkin selvitään jollain keinoin!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ONKO MULLA KORONAVIRUS?

Täällä on vietetty hiljaiseloa viimeiset päivät, sillä oon ollut tosi huonossa hapessa. Tällä viikolla jumpassa huomasin, että kaikki ei ollut ihan normaalisti, sillä mulle tuli erikoinen kylmähiki ja muutenkin koko päivän oli ollut tosi väsynyt ja tahmea. Lisäksi kurkkua alkoi kutittaa, yskittää ja olo vain huononi ja alamäki alkoi..

Sorry tuo raflaava otsikko, joka itse asiassa johtaa juurensa siitä, että ilmoittaessani somekanavillani olevani kipeänä (ilmoitan koska haluan informoida jumppa-asiakkaita olevani poissa ohjauksista), olen saanut roppakaupalla viestejä, joissa kysytään ”onks sulla korona?”

Ennen kuin vastaan korona-kysymykseen, mitetitääs hetki…

Jos on yhtään seurannut uutisia, tietää että Vaasan sairaanhoitopiirissä on varmistettu 1 koronatartunta (tällä hetkellä), keski-ikäiseltä naiselta joka oli matkustanut epidemia-alueelta suomeen.

Kuka voi oikeestaan tietää, onko tartuntaa tai ei? Se kun voi olla myös oireeton. Voisin hyvin kääntää kysymyksen, että ”en tiedä, onko sulla?”

Näiden pohjilta voin siis vastata, että ei ole koronatartuntaa, vaan tavallinen influenssa. Olen käynyt lääkärissä ja ollut yhteydessä neuvolaan. Mulla on myös oireita, jotka eivät liity tämänhetkisen tiedon mukaan koronaan. Koronaviruksen aiheuttamiin oireisiin ei kuulu mm. nuha ja täällä on kuulkaas niistetty menemään nessupaketti jos toinenkin! :D

Harvoin ärsyynnyn mistään ja voi mennä myös väsymyksen, huolen (olen kuitenkin raskaana) ja huonon olon piikkiin, mutta mua jotenkin ärsytti suunnattomasti nuo ”humoristiset” kyselyt siitä onko mulla tartunta.  Ymmärrän, että ihmiset yhdistävät sen nyt jokaiseen sairaaseen ja yskivään tyyppiin, mutta silti.

Pakko sanoa, että en tiedä oonko ollut näin kipee koskaan, sillä tuntuu että mun kylkiluutkin alkaa olla aivan hajalla tästä yskimisestä. Yskä, kuume, päänsärky, nuha ja jäätävän heikko happi yhdistettynä on aika skeidaa jos multa kysytään! Eilen menin nukkumaan ennen kl. 20.00 ja vetäsin yli 12 h unta palloon, joten tuo on ainakin merkki siitä, että eteenpäin mennään. Oon nimittäin myös nukkunut huonosti, kun olo on ollut niin surkee.

Sairasloma jatkuu vielä keskiviikkoon ja sitten katsotaan onko meidän sali vielä auki vai jatkuuko pakkoloma koronan vuoksi. En ole muutenkaan ottanut tähän tilanteeseen kantaa mitenkään johtuen lähinnä siitä, että en ole jaksanut ottaa kantaa mihinkään tai päivittämään mitään. Tilanne on hyvin erikoinen ja lähipäivinä varmaan nähdään vielä tarkemmin mihin päin ollaan menossa.

Terveydellisten aspektien lisäksi tämä yhteiskunnan pysähtyminen aiheuttaa todella monille taloudellisia vaikeuksia ja nyt tulisikin miettiä miten me jokainen voidaan omilla valinnoilla tukea kotimaisia yrityksiä, jotta mahdollisimman moni selviäisi tästä kriisistä. Kunhan tästä tokenen, yritän itsekin tuoda korteni kekoon jollain keinoin.

Kaikessa pahassa on aina myös jotain hyvää ja tämä pakollinen pysähtyminen ja aikataulujen tyhjentyminen on jollain tavalla tuntunut myös huojentavalta. Suorittaminen loppuu kaikilta vähän kuin väkisin, mikä on herättävää ja luo varmasti uusia näkökulmia siihen miten haluaa tulevaisuudessa aikaansa käyttää.

Lämpöä sun sunnuntaihin!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook