Ruisleipää, margariinia, maitorahkaa, puuroa, pastaa, kanaa, jäävuorisalaattia ja kurkkua? Siinäpä kiteytyy yleisesti ajateltuna ”terveellinen ruokavalio”. Monesti kun ajatellaan vain niitä kaloreita, eli hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa. On totta, että tuossa on ihan ookoo pohja turvaamaan makrojen oikea jakauma. Olen itsekin ajatellut samalla tyylillä, mutta kuten olen monesti jo maininnut, on oma ajatustyyli kokenut suuren muodonmuutoksen viime vuosien aikana.

Nykyään syön mielummin ravintoaineita, vitamiineja ja antioksidantteja kuin pelkästään kaloreita. Kehossa on hyvin paljon erilaisia toimintamekanismeja, jotka toimivat oikein, vain jos keholla on oikeat rakennusaineet käytössä. Esimerkiksi aineenvaihdunnan normaaliin toimintaan tarvitaan jo yksissään hyvin paljon erilaisia ravintoaineita. Nykyään ravinto on hyvin pitkälle prosessoitua, eikä siitä enää saadakkaan tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita. Joissain tapauksissa, ajatus, että pelkällä perusravinnolla pärjää, voi johtaa jopa kehon toiminnan ongelmiin.

Idean tekstiin sain, kun lueskelin eilen Saran ruokapäiväkirjaa ja kommenttiosiota, jossa joku jopa hieman syyttelevään sävyyn reagoi siihen, ettei Sara syö ruisleipää. Miten noilla smoothiella ja mehuilla edes jaksaa? Eikö niihin muka kyllästy? Saako niistä edes energiaa?

Minäpä sitten päätin tehdä hieman laskelmia ja vertasin keskenään itse mehustettua mehua  ja kahta ruisleivän viipaletta täytteineen.

2 palaa ruisleipää, margariinia, 2 juustosiivua, 2 kinkkusiivua ja kurkkua= 311 kcal (p 18/h 29/r 13)  kuitu: 6,1 g

mehu: lehtikaalia, parsakaalia, porkkanaa, sitruunaa, omenaa, inkivääriä = 305 kcal (p 18/h 42/r 3,4)  (mehussa ei ole kuitua, sillä se poistuu massan mukana mehustaessa, kuitu hidastaa ravinteiden imeytymistä, jonka vuoksi mehusta ravinteet imeytyvät helpommin, kuin esim. kokonaisesta hedelmästä/vihanneksesta) Jos vihannekset söisi sellaisenaan, olisi kuidun määrä 19 g

Päivittäinen kuidunsaannin minimi on 25 g.

Lyhyellä vilkaisulla huomaa, että mehusta saa aika paljon paremmin ravinteita, kuin ruisleivistä. Tekstin ideana ei siis ole dissata perinteisiä ruokia, vaan herätellä ajattelemaan, kuinka monipuolisesti täytyy syödä, jotta saa kaikki tarvittavat ravinteet päivittäin. Vihanneksien/marjojen syöminen jokaisella aterialla on jo hyvä ja helppo tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnista! Haluan vielä huomioida, että kaupan valmismehuilla ei ole mitään tekemistä tässä esiintyvän mehun kanssa. Niissä ei ole juurikaan muuta kuin sokeria ja lisäaineita jäljellä, vaikka pakkauksessa kuinka lupailtaisiin tuorepuristettua valmistetta. Samaan kastiin voi laittaa erilaiset mehukeitot ja pirtelöt. Puristamisen jälkeen, mehu tulisi juoda aika nopeasti, noin 20 minuutin sisällä, sillä ravinteet tuhoutuvat, kun ne joutuvat hapen kanssa tekemisiin.

Kirjoitin aiemmin, että mehustuksessa vihanneksien kuidut jää saamatta, joten pelkillä mehuilla eläminen ei toki ole suositeltavaa. Smoothieista saa mehuja helpommin myös niitä kuituja, sekaan voi lisätä proteiinia (proteiinijauhe) ja toki kaiken lisäksi saa myös vitamiineja ja antioksidantteja, sisällöstä riippuen (pelkästä maitorahkasta ja mehukeitosta valmistettu smoothie on myös köyhää ravintoa). Olisin lisännyt tuohon vertailuun myös smoothien, mutta valitettavasti sen ainesosien vitamiineja ei löytynyt laskurista, jota käytin. En toki kehota ketään elämään pelkkien mehuen ja smoothieden voimin, mutta niitä kannattaa ehdottomasti lisäillä ruokavalioon, korvaamaan vaikka muutamat leipäviipaleet, etenkin jos leipää tulee puputettua pitkin päivää muutenkin.

En tiedä olenko koskaan kertonut, mutta minä olen itseasiassa entinen leipähiiri. Joskus aiemmin, ruokavalioni melkeinpä koostui pelkästä leivästä. Ajattelin, etten koskaan voisi elää ilman ruisleipää, tai leipää yleensä, mutta miten kävikään. Eipä tule enää nykyään syötyä juuri koskaan. Monesti unohdetaan myös, että vaikka leipä itsessään ei ole mikään paha kaloripommi, mutta kun siihen latoo päälle kasan margariinia, juustoa ja leikkeleitä (prosessoitua ruokaa), nousee energiamäärä aika suureksi, siihen nähden, ettei siitä saa juurikaan ravinteita. Itse ajattelen tällaisen melko turhaksi ravinnoksi. Toki on olemassa hyvin monia parempiakin täytteitä, nuo olivat vain sellaiset perusainekset, mitä yleensä leivälle ladotaan. 🙂

Ruoka on toki myös nautinto, eikä aina tarvitse ajatella pelkkää sisältöä, mutta jos suurimman osan ajasta keskittyy puhtaaseen, monipuoliseen ravintoon, voi myös silloin tällöin nauttia jotain ”turhaakin”.

Jos on epävarma riittävän monipuolisesta ravinnosta, Lisäravinteilla voi tukea ravinteiden saantia. Oon ennenkin jo maininnut nämä, mutta itselläni on käytössä vahva D3-vitamiinilisä, magnesium, B-ryhmän vitamiineja sisältävä lisä, kalaöljy ja viherjauhe sekä muutama muu hivenaine. Esimerkiksi pelkkä magnesium osallistuu ainakin 300 eri entsyymireaktioon elimistössä,  jonka vuoksi se on erittäin tärkeä mineraali elimistön toiminnalle ja esim. aineenvaihdunnalle. Ylipäätään erilaiset puutokset elimistölle tärkeistä ravinteista alentavat suorituskykyä, hidastuttavat lepoaineenvaihduntaa ja voivat aiheuttaa vähäisempää energiankulutusta liikunnan aikana.

Mulla on itseasiassa parhaillaan käynnissä testaus, saanko riittävästi magensiumia vai onko elimistön varastot ehtyneet kaiken hikoilun jäljiltä! 😀

Tiedän, että ruisleipä on melkeinpä pyhä asia suomalaisille, joten haluan mainita vielä, että vaikka vertailen tässä juuri ruisleipää, en tarkoita että se olisi täysin turhaa ravintoa. Toki siitäkin saa ravinteita ja sillä voi täydentää omaa ruokavaliota, jos ei ole ongelmia esim. gluteenin kanssa. Jos minulta kysytään, pelkillä vilja- ja maitotuotteilla eläminen ei kuitenkaan takaa riittävän monipuolista ravintoa ja myös ilman niitä pärjää.

Oikeen ravitsevaa lauantaita everybody! 🙂