TERVEYSONGELMIA?

Sain muutama viikko sitten kutsun sairaalaan erilaisiin testeihin. Kutsussa luki, että multa otettaisiin sydänfilmi, verikokeet sekä gastroskopia eli tähystystutkimus, jossa kameralla varustettu letku viedään suun kautta mahalaukkuun. Hetken mietin siinä, että mitähän hittoa tämä tarkoittaa, kunnes muistin, että viime keväänä olin vuorokauden tutkinnassa erittäin matalan sykkeen vuoksi. Tämä kutsu johtui varmasti siitä.

Mulla on siis ollut ajoittain leposyke jopa 30 ja muutenkin mun syke on levossa hyvin matala. Tänäänkin kävelin reippaalla vauhdilla polille, jossa mulle lyötiin läpyskät rintaan ja siinä hetken oltuani syke oli laskenut jo lähelle 40. Treenissä syke kuitenkin nousee ihan hyvin, eli kyseessä ei ole ylirasitus.

Kun tajusin, että syy miksi olen siellä on se, että mulla on mahdollisesti (synnynäinen) reikä sydämessä, niin siinä alkoi pikkusen taas arvojärjestys muuttumaan. Mitä jos reikä löytyy ja se aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa? Olenko voinut itse sabotoida tätä hommaa kaikilla näillä kovilla treenivuosilla mitä on jo takana? Kyllä siinä ehti taas funtsia asian jos toisenkin.

Loppujen lopuksi tutkimuksissa ei löytynyt mitään ja sain terveen paperit. Lekuri sanoi, ettei keksi muuta syytä matalalle sykkeelle kuin megahyvä kestävyyskunto. :D Mulla ei myöskään ole ollut mitään oireita asian tiimoilta, mutta hyvä että asia on nyt selvitetty, eikä tarvitse miettiä sitä sen kummemmin.

On kyllä ollut stressaavat pari päivää, kun tähän jo valmiiseen sekuntti-aikatauluun on pitänyt vielä sisällyttää nuo sairaalassa hyppäämiset ja niihin liittyvät aina yhtä ihanat ”ei saa syödä eikä juoda mitään viiteen tuntiin” – säännöt. Yritä siinä sitten saada jonkinmoiset yöunet alle ja selviytyä ohjauksista kunnialla, vaikka ei olisi syönyt 15 tuntiin. :D No nyt on tämäkin viikko taputeltu ja helpottunut olo kaikin puolin!

Sain aika paljon kysymyksiä tuosta syke-asiasta Instagramin puolella ja moni kyseli, että nouseeko sykkeeni treenin aikana. En ole käyttänyt sykemittaria pitkiin aikoihin, mutta tunnen kyllä että syke nousee liikkuessa. Mulla ei ole koskaan ollut korkea maksimisyke, olisko korkeimmillaan ollut jotain 180-190 luokkaa ja saan kyllä tehdä duunia, että se nousee noin ylös. Vauhtikestävyystreeni (ryhmäliikunta) on mulle myös sitä ominaisinta ”mukavuusaluetta” ja oon tehnyt sitä niin paljon, ettei mun syke nouse kovin helpolla hurjan korkealle jumppien aikana. Toki sykepiikeissä meikäkin puuskuttaa, mutta keskisyke on luultavasti hieman matalampi kuin sellaisella joka ei omaa samanmoista treenitaustaa.

Tällaista tarinaa tänään ja pieni selvennys noihin mun IG:n tarinan sairaalapäivityksiin! :D Nyt kuitenkin ihanasti viikonloppu aluillaan! Nauttikaas tekin, pian on joulu! <3

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KEVYEMPÄÄ OLOA METSÄSTÄMÄSSÄ

Moikka moi! Palattiin viikon lomalta tämän viikon torstaina ja viime päivät onkin menneet palatessa takaisin, ah niihin ihaniin rutiineihin! Lomalla tuli käveltyä paljon ja muutama salitreenikin päästiin tekemään, mutta muuten aika meni täysin relatessa. Ruokaa upposi paljon ja vaikka pieni irtiotto teki hyvää, tykkään kuitenkin myös siitä olosta, jonka mun normaali, terveellisempi ruokavalio antaa.

Päätinkin eilen tehdä pitkästä aikaa kasvissosekeittoa ja sen pääraaka-aineena toimi myskikurpitsa. Kurpitsa onkin todella monipuolinen, kevyt ja herkullinen raaka-aine, josta voi tehdä monia erilaisia ruokia, kuten keittoja, ranskalaisia, muusia jne. Oikeastaan kurpitsa toimii kaikkeen kuten peruna tai bataatti, mutta on kevyempi ja sisältää vähemmän hiilihydraatteja. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Tämä soppa on täynnä mm. C-vitamiinia, A-vitamiinia  sekä muita ravinteita, joita tarvitaan pitämään vastustuskyky iskussa näin flunssakauden jyllätessä pahimmillaan. Sosekeitot ovat myös ihan loisto sapuskaa sillon jos haluaa keventää kalorimäärästä, mutta syödä silti vatsan täyteen. Tässäkin annoksessa on alle 300 kaloria täyttävää soppaa! Itse heittelin päälle vielä savustettua lohta tuomaan proteiinia. Keitot toimivatkin loistavasti myös aamupalana tai välipalana näin kylmempinä aikoina!

Tarvitset:

1 myskikurpitsa

500 g porkkanoita

250 g punaista suippopaprikaa

700 g tomaattia

5 -10 kynttä valkosipulia

1 punasipuli

1,5 dl kookosmaitoa (light)

mausteita: luomulaatuinen kasvisliemikuutio, yrttisuola, chili, valkosipuli, mango-curry

Pese kurpitsa ja porkkanat, poista kurpitsan siemenet, pilko kuorineen ja asettele palat uunipellille. Paista 200 asteessa noin 20-30 min. Keitä pilkotut paprikat ja tomaatit pehmeiksi, lisää lopussa sipuli ja valkosipuli keittymään pariksi minuutiksi. Irrota kurpitsan liha kuoresta lusikalla ja soseuta kaikki ainesosat tehosekoittimella. Lisää kookosmaito ja runsaasti mausteita. 

Tää oli kyllä ihan törkeen maukas soppa ja koko iso kattila onkin kadonnut jo parempiin suihin. Huomenna ajattelin valmistaa tomaattikeittoa ja ottaa muutenkin näitä erilaisia soppia mukaan mun viikkomenuun useammin. Nyt on sellanen fiilis, että voisi  keventää muutenkin pikkuisen ennen joulua.

Tässä on ollut aika herkuttelun täyteinen syksy ja alkaa tuntua, että pieni sokerivieroitus voisi tehdä hyvää! :D Oon vetänyt edelleenkin rennoin ottein hiilarisyklittelyllä ja viikot ovat menneet vhh-meningillä, kun taas viikonloppuihin on mahtunut sitten myös noita herkkuja. Paino on pysynyt kurissa, eli sen suhteen ei ongelmaa, mutta pakko myöntää että kyllä tuo liian usein tapahtuva mässäily vie energiaa ja olotila on ollut jokseenkin väsähtäneempi kuin normaalisti!

Innolla oottelenkin uutta viikkoa ja tuntuu, että nyt riittää ihan hulluna motivaatiota ja energiaa treenata tehokkaasti!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KOLME MUUTOSTA JOILLA PARANNAT HYVINVOINTIA KERTAHEITOLLA!

Kävin kolme vuotta sitten verkkovalmennuksen, jossa opeteltiin parempaa nukkumista. Kuulostaa hauskalta, tiedän, mutta kyseessä ei siis ollut pelkästään riittävä unen määrä, vaan kurssilla paneuduttiin myös unen laatuun ja oikeaan ajankohtaan. Kaivelin äsken arkistoista postauksia tuolta ajalta ja motivoiduin taas aiheesta.

Nyt kun ollaan jo lokakuun puolella alkaa pian olla haasteita jaksamisen ja vireystason suhteen. Valon määrä vähenee ja se vaikuttaa automaattisesti energiatasoihin, mielialaan sekä jaksamiseen. Mulla ei ole koskaan ollut sen kummemmin mitään ongelmia kaamosajan kanssa, uskon tämän johtuvan säännöllisestä liikunnasta, joka tuo energiaa päiviin. Mulla on myös mahdollisuus oleskella ulkona siihen aikaan kun on vielä valoisaa.

Ne jotka työskentelevät sisätiloissa 8-16, jäävät usein paitsi luonnon valosta ja tämä tietysti alkaa jossain vaiheessa painaa, kun jatkuvasti on vain pimeää. Mun ehdoton vinkkini onkin olla mahdollisimman paljon ulkona siihen aikaan kun on valoisaa. Nythän aurinko laskee vasta 19 pintaan, joten ei pitäisi olla edes haastavaa! :)

Silmiini osui oma kirjoitukseni unen ajankohdasta ja tämä asia muistuikin taas mieleeni…

”Tiesittekö, että ei ole täysin yhdentekevää milloin nukumme. Arvokkain ja palauttavin vaihe on  klo 22-02 välillä nukuttu uni. Noiden neljän tunnin aikana kehomme erittää eniten kasvuhormonia ja melatoniinia. Palautuminen tapahtuu tuona aikana kaikista parhaiten ja tuota arvokasta aikaa ei voi saada enää esim. aamuyöstä. Joskus voi olla väsynyt olo, vaikka olisi nukkunut määrällisesti riittävän monta tuntia, mutta unen aika on osunut väärään kohtaan, eli ollaan valvottu myöhään ja nukuttu myöhään. Kasvuhormonia kutsutaan myös nuoruuden eliksiiriksi, sillä sillä on uudistava vaikutus ja tehostaahan se myös rasvan palamista. Jos siis haaveilee esimerkiksi kiinteemmästä kropasta, lihaskasvusta tai paremmasta kehityksestä omassa lajissaan, suosittelen lämpimästi panostamaan tähän asiaan, sillä se tuottaa takuuvarmasti tulosta!”

Minulla ei ole linkata mitään tutkimuksia tästä aiheesta, sillä nuo tiedot olivat kyseiseltä unikurssilta jolla olin tuolloin, eikä mulla ole enää jäljellä kurssin matskuja. Sen verran muistan kuitenkin, että kun käänsin oman rytmini niin, että menin sänkyyn 21.00 ja nukahdin 22, niin oma vireystila koki kyllä suuren muutoksen positiiviseen.

Koen muutenkin olevani suhteellisen energinen ja jaksan hyvin, mutta kun heräät kl. 6-7, ilman herätyskelloa ja vielä täysin virkeänä, saat niin paljon enemmän aikaiseksi heti aamusta. Mun pitää yleensä olla fyysisesti jossain vasta kl. 11 tienoilla, joten neljän tunnin aikana saa tehtyä paljon sellaista, mikä jäisi tekemättä nukkuessa. Koen lisäksi olevani tuotteliain heti aamusta. Parhaat blogitekstit ja uudet ajatukset syntyvät hyvien unien jälkeen, kun on aikaa panostaa.

Rytmin muuttamiseen meni jonkun aikaa, mutta tuolloin aloitin niin, että pistin kaikki älylaitteet pois kl 21:00 mennessä ja painelin sen jälkeen sänkyyn lukemaan tai makoilemaan. Jossain vaiheessa rytmi alkoi kääntyä itsestään ja olin tyytyväisesti untenmailla kl. 22 aikaan. Yleensähän tuo valveillaoloaika menee iltaisin TV:n katseluun ja puhelimen räpläämiseen. Ei siis välttämättä menetä mitään, että menee nukkumaan ja tekeekin niitä järkeviä asioita aamulla!

Ajattelinkin nyt tästä innostuneena aloittaa rytmin muuttamisen parempaan ja kysymys kuuluu, lähteekö joku teistä mukaan?

Lokakuun haasteen säännöt olisivat kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlaiset:

Päivittäin ulkoilua, kuten kävelylenkki valoisaan aikaan ulkona / luonnossa

Tietokone ja puhelin älä häiritse – tilaan kl. 21:00

Sänkyyn 21:30 mennessä, jossa lueskelua tai muuta rentoutumista (esim. piikkimatto)

Olen melko varma, että näin pienilläkin jutuilla pystyy parantamaan omaa hyvinvointia jo rutkasti. Aina toitotetaan ravinnon ja liikunnan merkitystä, mutta unohdetaan se kaikkein tärkein. Laadukas, riittävä uni kun on kaiken hyvinvoinnin pohja ja jos pohja puuttuu, on vaikea rakentaa siihen päälle mitään tukevaa. Laadukkaiden unien jälkeen kaikki on helpompaa ja tulee varmasti tehtyä parempi valintoja niin ravinnon kuin liikunnankin osalta.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook