Herkullinen palautusateria: lohi-sienirisotto

Heippa! Pitkästä aikaa reseptiä luvassa. Täältä ette löydä ihmeellisiä gourmet-ruokia, vaan melko tavallisia helppoja ja terveellisiä reseptejä. Kävin eilen paahtavan kuumalla 10 kilometrin juoksulenkillä ja voin kertoa että viimeinen kilometri oli aika tuskaista tassuttelua. Suu oli kuiva kuin saharan aavikko ja hikeä valui kuin ämpäristä! Treenin jälkeen (kun olin juonut ensin ehkä 5 litraa vettä) nälkä alkoi painaa ja aloin pohtia mitä sitä söis. No tällaisen sain aikaiseksi..

DSC02744

Lohi-sienirisotto:

  • n. 200 g loimulohta
  • 180 g lasipurkki herkkusieniä (pirkka)
  • 1,5 dl riisiä (kuivapaino) (käytin basmatiriisiä)
  • 400g parsakaalia
  • pari kourallista babypinaattia
  • mausteita

Keitä riisi ja parsakaali. Keittämisen jälkeen visko pannulle riisi, sienet ja parsakaalit, revi lohi pieniksi paloiksi ja ripottele myös pinaatit sekaan. Paista hetki pannulla ja mausta reilulla kädellä. Käytin kalaharin suolaa, herbamarea, valkosipulia ja tulista chipotle chiliä. Nauti ravitsevan salaatin kera.

DSC02745

Kyseinen ruoka on loistava palautusateria treenin jälkeen, sillä siinä on hyvässä suhteessa kaikkea mitä keho tarvitsee! Näillä määrillä tuli iso pannullinen safkaa, josta riittää 3-4 syöntikertaan. Chipotle chilillä saa tosiaan mukavaa tulisuutta ruokaan. Tulisen ruuan, eli voimakkaiden mausteiden on todettu edistävän ruuansulatusta. Erityisesti voimakas chili saattaa lisätä energiankulutusta.

DSC02748 DSC02749

Bon appétit! 🙂


Vesimeloni – kesäpäivän kuningasherkku

En kirjoita usein hedelmistä ja niiden terveyshyödyistä, sillä vaikka hedelmissä on pahamaineista sokeria, on niissä myös paljon vitamiineja ja antioksidantteja. Multa on kysytty mielipidettä hedelmien syömisestä ja sanotaanko, että niitä voi kyllä nauttia, mutta kohtuudella.  Toki hedelmät on tuhat kertaa parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi karkkipussi. Kaikki pitäisi olla aina lähtökohtaisesti itselle sopivaa. Esimerkiksi avopuolisoni on aika paha karkkirotta ja yritänkin aina ostaa hedelmiä kotiin, jotta saan pidettyä hänet poissa alakerran grilliltä. 😀 Itselläni taas ei ole ongelmia elää ilman sokeria, joten en syö hedelmiäkään suuria määriä.

watermelon-620x413

 

Hups, melkein lähti taas raiteilta tämä aihe. Sillä tänään aiheena on vesimeloni! Vesimeloni on loistava herkku näin kesäkuumalla, sillä herkullisuuden lisäksi se nesteyttää ja ravitsee. Tässä myös muita hyötyjä. 🙂

  • Useiden tutkimuksien mukaan vesimeloni laskee verenpainetta
  • Vesimeloni sisältää runsaasti C-vitamiinia, A-vitamiinia, kaliumia ja tomaatistakin löytyvää lykopeenia. Lykopeenillä on lukuisia terveyshyötyjä, sen on tutkittu ehkäisevän syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, lisäksi se hidastaa ihon vanhenemista ja auttaa suojautumaan auringon UV-säteilyä vastaan. Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän lykopeenia ruokavaliostaan.
  • Vesi- ja kuitupitoisuutensa vuoksi vesimeloni ehkäisee ummetusta ja edistää terveen ruuansulatuksen toimintaa
  • Vesimeloni on 90 % vettä ja se sisältää tärkeitä elektrolyyttejä, jonka vuoksi se auttaa nestetasapainoa säilymään esimerkiksi kuumina kesäpäivinä, tai vaikka kovan treenin jälkeen
  • Vesimeloni sisältää koliinia, jota tarvitaan muun muassa solukalvojen muodostumiseen ja useisiin tärkeisiin aineenvaihdunnan toimintoihin. Joissain tutkimuksissa koliini paransi muistia ja koliinin puutoksella
 epäilläänkin olevan yhteys myös Alzheimerin tautiin. Koliinia saa myös kanamunista!
  • Runsaasti aminohappo L-sitrulliinia sisältävän vesimelonin on todettu edistävän palautumista urheilusuorituksen jälkeen. L-sitrulliinilla on myös muita lukuisia hyötyjä.
  • Vesimeloni sopii sellaisena syötäväksi ja loistavasti myös smoothieihin! 🙂

DSC02743lähde


Treenikuulumisia sekä kevennetyn päivän ruokapäiväkirja

Heippa! Viime aikoina tullut paljon ruokajuttuja, mutta näin lomalla on enemmän aikaa tehdä sitä ruokaa ja ehkä siksi myös kirjoitella siitä enemmän. Tällä viikolla oon aloittanut treenit uudella innolla. Vajaan viikon tauko teki tehtävänsä ja nyt on ollut taas ihan erilainen fiilis lähteä treenaamaan, oon käynyt jopa muutamalla ryhmäliikuntatunnilla tällä viikolla. 😀 Maanantaina ja tiistaina tuli treenattua kahdesti päivässä, tänään oon käynyt jo aamupäivällä (omalla) bodyattack-tunnilla, jonka jälkeen tein hieman keskivartalotreeniä ja venyttelin. Katsotaan jos salikipinä iskee vielä illalla. Viime viikko meni aikalailla juhlimiseen ja rellestämiseen, jonka vuoksi tämä viikko pyhitetään taas terveellisille elämäntavoille ainakin viikonloppuun saakka ;). Olisi nimittäin suuri into lähteä johonkin toiseen kaupunkiin viikonloppuna! Tampereen tammerfest, Porin jazzit ja Seinäjoen solarsound kummittelee mielessä. Jotain meininkiä tarvittaisiin nyt tähän väliin! Onko teillä hyviä ideoita?

20140714_142711-1024x576_Fotor_CollageViime viikon jälkeen olo oli tosiaan hieman tukala, joten pistin jarrut pohjaan ja päätin keventää pariksi päiväksi. Tämä on siis kevennetyn päivän ruokapäiväkirja. Normaalisti syön hieman enemmän. 🙂

Aamupalaksi vetäsin 2,5 kuppia bulletproof-kahvia, johon tulee siis luomukahvin lisäksi gheetä (kirkastettua luomuvoita) sekä MCT-öljyä. Koko seos sekoitetaan blenderillä, jolloin kahviin tulee ”maitomainen” vaahto.  Aamiaisen jälkeen hölkkäsin 10 km lenkin, askel rullasi oikeen kivasti kuumuudesta huolimatta.

DSC02676

Lenkin jälkeen söin pinaattimunakkaan, johon tuli 3 kanamunaa ja 500 g hienonnettua pakastepinaattia, päällä rucolaa. Kamerasta loppui sopivasti akku, joten nappasin kuvan puhelimella. En tosin tajua kuinka ihmeessä olen saanut otettua noin epäselvän kuvan. 😀

20140714_142711-1024x576

Maanantaina siivoilin kotona, kävin ruokakaupassa ja puuhailin jatkuvasti jotain, minkä vuoksi nälkä tuli aika pian munakkaan jälkeen. Söin myöhäiseksi lounaaksi parsakaali-pinaattimuusia, lehtipihvejä sekä salaattia. (tammenlehti, romaine, rucola, kurkku, tomaatti) puolet tuosta salaatista on muusin ja pihvien alla. 😀

DSC02718Välipalaksi join vihersmoothien, johon tungin niin paljon erilaisia lehtivihreitä kuin mahdollista. Sekaan meni myös puhdistamon viher- ja marjasmoothiejauheita. Kuva on vanha, sillä unohdin ottaa kuvan. Join smoothieta yli 0,5 l.

DSC01944Tämän jälkeen makoilin sohvalla tarkoituksena ottaa pienet nokoset. Poikaystävä alkoi pakkailemaan kamoja koska oli lähdössä salille, extemporee nappasin myös oman treenikassin ja lähdin messiin. Osallistuin spinning-bodypumpiin ja olipa kivaa olla vain asiakkaana tunnilla. Pystyi tsekata omaa tekniikkaa ja heittää aivot narikkaan ja vaan tehdä mukana. Tunti oli todella hikinen ja mulla oli erittäin hyvä fiilis tämän jälkeen! Kotiin tullessa kokkailin meille palautusaterian riisistä, tonnikalasta ja kukkakaalista. Kylkeen tietysti taas salaattia. Käytän aina tonnikalaa vedessä, mutta suihkuttelen siihen itse laadukasta oliiiviöljyä, jolloin ruuasta ei tule niin kuivaa.

DSC02723Tiistaina vetelin vielä kevennettyä ruokavaliota, mutta tänään olen jo palannut takaisin normaaliin, sillä olo alkaa olla jo melko normaali muutenkin. 🙂


Milloin syömisestä tuli niin hankalaa?

Aloin miettiä eilistä kirjoitustani ja yleistä (yli)analysointia ravinnosta ja sen vaikutuksista. Mun kohdalla pätee sanonta ”tieto lisää tuskaa” ja välillä se on jopa rasittavaa, kun aina tietää mitä mikäkin ruoka sisältää ja mitä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia sillä on.

Luin eilen hauskan kirjotuksen, joka koski 70-luvun ruokanostalgiaa. Kirjotuksessa kerrottiin, kuinka perheessä oli tapana syödä tuolloin. Itse en ole elänyt vielä 70-luvulla, mutta aloin silti miettiä oman perheen ruokailutottumuksia ja omaa suhtautumista syömiseen. Olen syntynyt vuonna – 86 ja ensimmäiset ruokailumuistot ovatkin vasta 90-luvun puolelta. Kauas ollaan tuolta tultu, kun alkaa miettimään millaisia ruoka-aineita pidettiin terveellisinä. 😀 Meillä syötiin säännölisesti, vähintään kerran päivässä oli yhteinen ruokailuhetki, viikonloppuna useampikin. Arkena syötiin perusruokia, mutta viikonloppuna aina hienommin. Kävimme myös melko usein ravintolassa syömässä. Arkisin mun piti olla aina kl 17:00 syömässä kotona, se on jäänyt mieleen. En muista koskaan ajatelleeni syömistä sen vakavammin. Tässä puhun siis lapsuus- ja nuoruusajasta. Söin aina kun oli nälkä, niin kauan kunnes ei enää ollut nälkä ja ei sen kummempaa. Olin aina todella pieni ja hoikka, siihen saakka kunnes aloin teininä stressaamaan kaloreista.

DSC01955

Ei silloin ollut tietoakaan kuvassa näkyvistä gluteenittomista sämpylöistä 🙂

Ensimmäiset muistot keliakiasta on ala-asteelta, kun toimin kummioppilaana nuoremmalle oppilaalle. Tällä oppilaalla oli keliakia ja muistan ajatelleeni kuinka kamalaa hänellä on kun niin moni ruoka-aine on rajoitettu. Nykyään jokainen tietää mitä on gluteeni ja miten paljon vaihtoehtoja on, vaikka on keliakia tai muuten elää gluteenittomasti. Toki sairaus on aina sairaus, eikä se varmasti ole kivaa tai helppoa kenellekään!

Meillä ei koskaan ollut limsoja tai mehuja jääkaapissa ja uskon, että sen vuoksi en ole niistä kovinkaan paljoa välittänyt myöhemminkään. Muistan, kun joskus mentiin Laihialle isovanhempieni luokse ja paappani kävi hakemassa meille lapsille kellarista kylmät limonaadit. Disneylimonadit olivat suurta ja melko harvinaista herkkua tuolloin! 😀 Sain myös silloin tällöin muutaman markan mummiltani, jotta pääsin ostamaan irttareita tien toisella puolella olevasta putiikista. Karkkipussit olivat muutenkin ”hieman” pienempiä kuin nykyään! 50-100 g pussit olivat ihan perus settiä ja jokaisesta namusta nautittiin ja niitä säästettiin. Paappani oli ”hurahtanut” terveellisiin elämäntapoihin ja kuuntelin aina mielellään hänen ohjeitaan. Tapasimme juoda yhdessä aamuisin liotettuja pellavansiemeniä :D. Tapasimme myös tehdä joogaliikkeitä erilaisista kirjoista joita hän omisti. Hänellä oli tapana teipata kaksi tennispalloa yhteen, joka toimii muuten foamrollerin tavoin hierontaan. Olin siis jo lapsena kiinnostunut ”terveydestä” ja liikunnasta!

kuva: pinterest

kuva: pinterest

Aiemmin linkkaamassa artikkelissa kirjoittaja mietti päivittäisiä aterioitaan lapsuusajoilta ja aloin tehdä samaa. Aamupalaksi söin muistaakseni puuroa tai muutaman leivän, juustolla, kinkulla/lauantaimakkaralla ja kurkulla. Juomasta ei muistoja, mutta kaakao oli herkkua ja ihan perus maitoakin meillä juotiin aina aterioilla. Koulussa tuli syötyä tarjottu ruoka (söin aina) ja kotiin tullessa söin paahtoleipiä ja jugurttia välipalaksi. Kun äiti tuli töistä kotiin, söimme lämpimän aterian joka oli ihan perus ruokaa lihaa, kanaa, perunoita, riisiä, jauhelihaa. Lihan ympärillä oli aina kastike. Salaattiakin oli tarjolla. Iltapalaksi söin jälleen leipää. Leipää on siis tullut puputettua ihan kivasti nuorempana…ja myös vanhempana. Nykyään perusruokavaliooni ei kuulu leipä.

nykyinen ruokavalio

nykyinen ruokavalio

Olen toki onnelinen, että olen löytänyt hyvän ja toimivan ruokavalion. Iloinen siitä, että tiedän paljon ravinnosta ja sen vaikutuksista. Toisaalta olisi myös mahtavaa osata suhtautua ruokaan kuten lapsena ja nuorena. Ruoka oli vain ruokaa, ei sen enempää. Sitä ei tarvinut analysoida ja pohtia lähes stressaantumiseen saakka. Mulla ei ole muistikuvia, että olisin miettinyt jotain herkkuja sen kummemin. Meillä oli lauantaisin karkkipäivä ja saatoin silloin syödä yhden lauantaipussin. Söin jos teki mieli, en syönyt jos ei tehnyt. Nykyään herkkupäivänä vedellään mättöä napaan, vain koska herkkupäivä. Onneksi olen kuitenkin tullut siitäkin jo hieman eteenpäin. Toivottavasti en kuulosta nyt joltain ruokafriikilitä, joka ei mieti muuta kuin ruokaa. Halusin vaan tuoda esiin tällaisen puolen tästä kaikesta ravintohulluudesta.

IMG_5920_Fotor_Collage

ennen ja nyt

Yksi juttu täytyy vielä sanoa, vaikka minulla ei ole lapsia, enkä tiedä lapsien kasvatuksesta sen enempää, olisi hienoa, että kaikki joilla niitä lapsosia on, miettisivät kuinka perheen tavat ja vanhempien suhtautuminen ruokaan vaikuttaa ja jopa siirtyy lapsiin. Laihduttamisesta ja ravinnosta stressaaminen siirtyy melko varmasti äidiltä tyttärelle, etenkin kun nykyään tässä maailmassa on muutenkin hankala välttyä oman kehonkuvan stressaamiselta. Voin vain kuvitella kuinka haastavaa on olla nykyajan teini. Toivoisin myös, että kaikki nuoret lukijani uskaltaisivat elää lapsuuden lapsuutena ja unohtaa turhat stressaamiset omasta ulkonäöstä. Mainitsin tekstin alussa, että olin aina sopusuhtainen ja hoikka, kunnes aloin stressaamaan kaikesta mitä syön. Kroppa meni sekaisin liian tiukasta dietaamisesta ja liiallisesta treenaamisesta. Se ei siis ole sen arvoista. 🙂

Millaisia mielipiteitä herättää? Muistatteko te miten söitte lapsena ja mitä ajattelitte syömisestä?


Vaikka tietää niiden negatiivisen vaikutuksen, miksi pitää silti syödä?

Moikkamoi! Täällä vietellään viikonloppua Evijärjärvellä mökkeillen. Mä en itseasiassa ole mikään mökki-ihminen, mutta silloin tällöin on ihan ok tulla latailemaan akkuja luonnon helmaan. On ollutkin todella rentouttavaa hengailla ja nauttia keleistä, meinaan vaan joskus olla hieman levoton jos täytyy olla paikallaan pitkään..

Tällä viikolla oon vietellyt rennompaa treeniviikkoa. Kuten arvelinkin treenien vähentäminen helpottuu jatkuvasti loman edetessä, ja tällä viikolla päätinkin pitää pidemmän lepovaiheen, kun siihen tuli mahdollisuus. Ruokailut ovat menneet muuten ihan ok:sti, mutta nyt vloppuna on tullut syötyä suoraan päin pyllyä! 😀 Mikä siinä on, että vaikka tietää kuinka huono olo tulee, niin silti sitä tulee syöytä kaikkea turhaa..Toisaalta, kun on poissa kotoa ja ne omat ruuat ei ole saatavilla, on aina vaikeampi löytää hyviä vaihtoehtoja. En kuitenkaan jaksa olla niin nipo, etten suostu syömään sitä mitä on tarjolla. Lyhytaikaiset muutokset eivät kuitenkaan vaikuta niin pahasti etten sitä kestäisi.

IMG_6470_Fotor_CollageTällä hetkellä olo on aika kaukana tuosta kuvasta. 😀 Vaikka jotkin epäterveelliset ruoka-aineet maistuvat hyvälle sen hetken kun ne sulavat suussa, ei se ole sen huonon olotilan arvoista. Nyt se on jälleen huomattu! En ole käyttänyt maitotuotteita viime aikoina kovinkaan paljoa, myös gluteenipitoiset ruoka-aineet ovat jääneet vähemmälle. Nyt kun näitä molempia on tullut ”nautittua” huomaan niiden turvottavan ja epämiellyttävän vaikutuksen. Oloon vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin vain nämä kaksi. Syön normaalisti niin terveellisesti, että tällaiset poikkeavuudet huomaa olossa saman tien.DSC02516Odotan innolla, että pääsen jälleen omien ruokien pariin ja liikkumaan. Treenasin viimeksi tiistaina ja tuntuu, että siitä olisi ikuisuus! Olin kuitenkin suunnitellut pitäväni hieman pidemmän pätkän lepoa, jotta kroppa ehtii palautua kunnolla pitkästä keväästä. 🙂

Ensi viikolla suureen kulutukseen pääsee vihersmoothiet ja nuo muut aiemmassa postauksessa esitellyt supersmoothiet sekä muut ihanat ravintorikkaat ruuat.

Mukavaa  viikonloppua!