10 SYYTÄ TUMPATA TUPAKKA LOPULLISESTI

Tänään ajattelin kirjoittaa aiheesta, joka on aika arka, mutta silti niin tärkeä. Tarkoituksena ei ole osoitella syyttävää sormea ketään kohti, vaan ottaa tähän aiheeseen positiivinen ote! Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat nimittäin globaali ongelma.

Tupakointi on valtava kansanterveydellinen haaste, ei vaan meillä Suomessa vaan ympäri maailmaa. Samaan aikaan tupakkateollisuus on iso ja vaarallinen bisnes, nimittäin maailmassa on reilu miljardi tupakoitsijaa. Seuraavan 50 vuoden aikana määrän ennustetaan nousevan yli 1,5 miljardiin. Alle 30 vuodessa tupakan uskotaan olevan merkittävin yksittäinen kuolinsyy maailmassa.

Hyvinvointiskene keskittyy paljon liikkumiseen, ravintoon ja uneen, mutta myös muut elintavat ovat aika tärkeässä asemassa. Heitän villin veikkauksen, että jos kysyy keneltä tahansa tupakoivalta henkilöltä kannattiko aloittaa, niin vastaus olisi luultavasti ei. Paras keino välttää tupakoinnin haitat on jättää sen kokeileminen kokonaa väliin. Tulen kirjoittamaan vielä myöhemmin sosiaalisesta puolesta ja omista kokemuksista tällä saralla, mutta tänään haluan keskittyä siihen, mitä kaikkea hyvää tapahtuu kun päättää tumpata tupakan viimeisen kerran.

Joka kolmas syöpä johtuu tupakoinnista ja joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama. Vaikka olisi jo ehtinyt sauhutella, siltikin tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua syöpään.

Heti ensimmäisten päivien aikana veren häkäpitoisuus laskee normaaliksi ja nikotiini häviää elimistöstä. Sydämen syke tasoittuu, ja verenpaine alenee. Keuhkot alkavat puhdistua limasta, ja hengittäminen helpottuu. 

Kahden viikon tupakoimattomuuden jälkeen verenkiertoelinten ja keuhkojen toiminta sekä fyysinen suorituskyky paranevat. Treenamisesta tulee helpompaa ja lihakset saavat käyttöönsä riittävän määrän happea ja ravintoaineita, kun hapenpuute ei enää rajoita treenaamista. Myös yskä ja limaisuus vähenevät sekä vastustuskyky paranee.

Lopettamisen jälkeen unen laatu paranee ja unen määrä kasvaa.

Haju -ja makuaisti paranee, ruuat maistuvat paremmalle ja pystyy nauttimaan enemmän.

Tupakointi vanhentaa, mutta lopettamisen jälkeen kasvot pysyvät puhtaampana ja säästyvät ylimääräisiltä finneiltä. Myös ihon yleisilme raikastuu ja iholla olevat haavat paranevat nopeammin.

Tupakointi häiritsee keskittymistä ja uusien asioiden oppimista, sillä nikotiini on keskeisin fyysistä riippuvuutta aiheuttava tupakkatuotteen ainesosa. Kun lopettaa, aivokudoksen nikotiinireseptorit vaimenevat ja riippuvuus katoaa ajan kanssa.

Kun lopettaa polttamisen nielu, ruokatorvi ja mahalaukun limakalvot säästyvät ylimääräisiltä mahahappojen hyökkäyksiltä ja poltteleva närästys saattaa helpottaa.

Tupakka vaikuttaa negatiivisesti myös luustoon. Lopettamisen jälkeen luiden ja selkärangan kunto kohenee sekä murtumien riski pienenee.

Tupakoivilla miehillä kiveksiin voi kertyä mm. myrkyllisiä radioaktiivisia aineita ja lyijyä, jotka onneksi poistuvat kehosta melko nopeasti lopettamisen myötä. Tupakointi vaikuttaa epämieluisasti myös kuukautiskiertoon, joka korjaantuu myös lopettamisen myötä.

lähde: https://tobaccobody.fi

Toimin Biohit Oyj:n lähettiläänä ja tämä kotimainen yritys pitää tärkeänä tuottaa innovatiivisia ja tutkittuja tuotteita terveyden edistämiseksi. Yrityksen uusi tuote on Acetium® imeskelytabletti, jota voi käyttää vähentämään tupakkariippuvuutta. Tiedätte varmasti, että tupakoinnin lopettamiseen on erilaisia keinoja, mutta monessa vieroitusvalmisteessa on sivuvaikutuksia, tai sitten ne aiheuttavat riippuvuutta, eli ne sisältävät nikotiinia. Nikotiini nimenomaan on myrkky elimistölle, josta useimmat tupakan aiheuttamat terveysongelmat ovat peräisin.

Suomessa on kehitetty ja valmistettu, luonnollinen ja L-kysteiini- aminohappoon perustuva Acetium® imeskelytabletti, joka on siis täysin nikotiiniton valmiste. Tuotteen vaikutus perustuu asetaldehydin sitomiseen tupakoitsijan syljestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Acetiumin käytön seurauksena tupakoinnista saatava mielihyvän tunne vähenee ja tupakoinnin tuottama makuaistimus muuttuu, mikä saa lopettamaan tupakoinnin. Haluan silti painottaa, että mikään lääke tai valmiste ei tee työtä täysin itsestään, vaan täytyy olla itse valmis lopettamaan ja sitoutunut käyttämään valmistetta säännöllisesti, jotta sen vaikutus toimii. 

Mun mielestä tämä on tärkeä aihe, sillä niin moni nuori aloittaa tupakoinnin aivan turhaan ja saa siitä jopa elämän mittaisen riesan. Ei ole kiva elää niin, että jokin riippuvuus määrittää ja ohjaa tekemisiä. Itse en ole tupakoinut, mutta olen nähnyt sen vaikutuksen ja tiukan otteen aivan liian monta kertaa! Mielestäni nuo kymmenen kohtaa ovat myös loistava merkki siitä, että lopettaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Herääkö teille jotain ajatuksia tästä aiheesta?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VOIKO VASTUSTUSKYKYÄ OIKEASTI PARANTAA?

Flunssa, vastustuskyky, vitamiinit ja kepulikonstit. Myös tämä aihe on melkoinen bisnes nykyään. Jos oot lenssussa, voit olla varma että sulle tarjotaan kymmentä ja yhtä erilaista kikkaa millä taltuttaa tauti. Vastustuskykyä parantavia vitamiineja ja terveystuotteita on läjäpäin tarjolla, mutta onko näistä oikeastaan mitään hyötyä?

Oon alkanut kyseenalaistaa myös tätä asiaa aika paljon ja tullut siihen lopputulokseen, että se hyöty mitä saat jostain vitamiinista tai kikka kolmosesta on todella minimaalisen pieni. Myös hygieniaa painotetaan paljon, mutta kannattaa muistaa, että käsissä on normaali rasvasuoja, jota ei tarvitse kuurata tai desinfioida jatkuvasti pois. Siinä elää hyviä bakteereja, jotka estävät pahanlaatuisten bakteerien tarttumisen. Jos kädet pesee liian usein puhtaaksi, niihin tarttuu mikä vain bakteeri. Kädet kannattaa pestä saippualla wc:ssä käynnin jälkeen ja ennen kuin alkaa laittaa ruokaa, noin 3–4 kertaa päivässä. Eri asia on tietenkin jos on terveydenhuollossa tai vaikka ravintolassa töissä. (Tieto peräisin Immunologian professori Seppo Meri:n haastattelusta)

Miksi sitten toiset ovat aina kipeänä ja toiset pysyvät terveenä lähestulkoon aina? Ihmisten luontaisessa vastustuskyvyssä on eroja. Vastustuskykyyn vaikuttavat geenit ja myös se, millaisessa ympäristössä ihminen elää ja millaisia infektioita hän on sairastanut aiemmin. Yleinen hyvinvointi on myös tässä avainasemassa. Ravinto, nestetasapaino, uni ja liikunta parantavat vastustuskykyä, mutta esimerkiksi liikunta suurissa määrin voi taas laskea sitä. 

Aika usein kuulee, kuinka eletään terveellisesti, mutta silti tuntuu että kaikki lenssut tarttuu ja vaivaa. En halua yleistää liikaa, mutta usein juuri terveystietoiset (nuoret naiset) saattavat syödä liian kevyesti, jonka vuoksi sairastellaan usein. Liian terveellinen ruokavalio kun on usein myös liian vähäenerginen. Tässä tapauksessa ei auta vaikka söisi miljoonaa eri vitamiinia, mikäli perusta ei ole kunnossa. Ravintoa kun ei voi korvata lisäravinteilla. On niin yleistä etsiä syitä epäolennaisista asioista, kun vastaus olisi taas ihan vain niissä perus hommissa!

Muutama asia mikä vaikuttaa epäsuorasti vastustuskykyyn ovat antibiootit ja tupakointi. Tupakointi heikentää vastustuskykyä ja altistaa infektioille. Antibiootit taas tuhoavat niin hyvät kuin huonotkin bakteerit, jolloin immuunijärjestelmä ei toimi enää optimaalisesti. 

Monesti ajatellaan että hyvän vastustuskyvyn eteen pitäisi popsia läjää vitamiineja ja mineraaleja, mutta näillä ei ole näyttävästi merkitystä niin pitkään kun panostaa ruokavalioon. Tässä päästään taas samaan lopputulokseen: Ei ole olemassa kikkoja, ellei perusasiat toimi. Geenit ja perimä vaikuttavat. Se missä olet töissä ja vietät aikaasi vaikuttaa. Moni asia vaikuttaa, eikä kaikkeen aina pysty edes vaikuttaa.

Itse olen aina omannut todella hyvän vastustuskyvyn ja uskon se olevan osittain perimää. En ole koskaan ollut mitenkään superhygieeninen, eli pessyt jatkuvasti käsiä ja pelännyt bakteereja. Uskon tämän vaikuttavan myös osiltaan siihen, ettei muhun tartu yleensä mitkään pöpöt tai bakteerit.

Lisäravinteilla ja vitamiinilisillä on toki paikkansa, mutta välillä tuntuu, että näihin luotetaan ihan liikaa ja unohdetaan kaiken pohja ja perusta. Jos aina ostaa uusimmat lupaukset kun niitä markkinoille tipahtelee, saa näihin kulumaan ihan tosi paljon rahaa. Sairastuessa kun ei aina tarvitse välttämättä stressata hulluna miten parantuisi kaikista nopeiten, vaan antaa kehon hoitaa homma!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJAN TYÖ ON TODELLINEN AIVOPÄHKINÄ!

Kaupallinen yhteistyö: Anyday Nuts

Ryhmäliikuntaohjaajan työ ei ole ainoastaan fyysistä, sillä ajoittain se vaatii jopa äärimilleen vedettyä psyykkistä kykyä omaksua ja muistaa nopeasti asioita. Hah, tämä saattaa kuulostaa hassulta, sillä kyseessähän on vain jumppa, mutta tietäjät tietää. Uusien ohjelmien suunnittelu ja opettelu saattaa olla melkoinen aivopähkinä, etenkin kun usein aikataulu on rajattua, eikä tuosta työajasta makseta palkkaa. Paljon ohjattuja tunteja tarkoittaa myös paljon opettelua ja kun siihen yhdistetään suhteellisen kunnianhimoinen persoona, joka vaatii joskus itseltään ehkä vähän liikoja, niin voin kertoa, että välillä on viikkoja kun aivot sauhuaa kaikesta ajattelusta ja omaksumisesta. Siihen päälle vielä fyysinen rasitus, joka on kuitenkin mun mielestä se helpoin homma kun ohjelma on valmis ja opittu!

Siltikin, kaikesta huolimatta, en vaihtais tätä pois, sillä kun uusi ohjelma on valmis tai on saanut päntättyä Les Millsit muistiin ja pääsee vetämään uutta settiä, on se kaiken sen arvoista! Mulla on tällä hetkellä kausi, kun sekä LM-ohjelmat vaihtuvat ja myös suurin osa omista tunneista kaipaa uutta materiaalia. Viime viikot ovatkin menneet aika tiiviisti jotain suunnitellessa tai opetellessa.

Multa kysytään aina välillä, että miten ihmeessä pystyn oppimaan ja muistamaan ohjelmat niin nopeasti tai miten keksin jatkuvasti uutta sisältöä omille tunneille. Ajattelinkin kertoa hieman, miten nämä prosessit kulkee, kun alan tuottaa uutta jumppaa tai miten opettelen LM-tunnit.

Tässä vuosien myötä olen kehittänyt tapoja, joilla itse opin kaikista nopeiten valmiit ohjelmat. Katson aina ensimmäisenä ohjelman kokonaisuudessaan läpi ja luon heti ensimmäisellä kerralla muistisääntöjä koreografialle. Muistisääntö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun kuulen musiikista jonkun kohdan, tiedän että liikettä tehdään vielä kaksi kertaa. Kun ohjelma on katsottu kertaalleen, alan katsoa sitä osissa niin, että katson 1-3 kappaletta putkeen ja sen jälkeen teen ne musiikkiin itse.

Käyn tunnin kokonaisuudessaan läpi, jonka jälkeen katson vielä epäselvät kohdat läpi. Lopuksi teen vielä tunnin kokonaisuudessan läpi niin että liikun kevyesti musiikin mukana koreot läpi. Nuo muistisäännöt auttavat muistamaan epäselvät kohdat tosi hyvin. Tässä hommassa on sellainen juju, että mitä enemmän ohjelmia opettelet, sitä nopeammin niitä alat oppimaan. Harjoitus tekee mestarin!

Omien tuntien kanssa menee aina hieman kauemmin, sillä prosessi alkaa ihan alusta. Ensin etsin musiikit, jotka miksaan MixMeister-ohjelmalla tarvittavaan muotoon. Tämän jälkeen alkaa suunnitteluprosessi. Saan paljon inspiraatiota musiikista ja siitä lähteekin koreoiden kehittely.

Mulla on oma tyyli, joka näkyy tunneillani. En ota paineita siitä, että pitäisi aina keksiä kaikki uusiksi, vaan käytän tietynlaista runkoa, mikä tarkoittaa, että liikkeet pysyvät melko samanlaisina, mutta pyrin tuomaan aina jonkun pienen uuden jutun mukaan. Joskus ohjelmat kehittyy tosi nopeasti, joskus ei. Eilen oli sellainen päivä, kun sai oikeen väkisin vääntää jotain uutta aikaiseksi ja aikaa meni jopa kahdeksan tuntia vain siihen, että tein puolet uutta ohjelmaa Booty Workout – tunnille.

Mulle on tärkeetä suunnitella tunnit niin, että ne ovat myös valmennusopillisesti kehittäviä harjoituksia. Ryhmäliikunta on harjoittelumuoto, joka rajaa pois joitakin kehityskohteita, mutta sen rajoissa pyrin olemaan luova ja esimerkiksi vaikka TBC-tunnilla, jossa käytämme painotankoa, opetan liiketekniikat niin, että samoja liikkeitä ja yhdistelmiä voi käyttää voimaharjoittelussa, suuremmilla kuormilla. Kevyemmällä painolla on helpompi omaksua liiketekniikat, vaikka toistomäärät ovatkin suurempia.

Pyrin suunnittelemaan treenit niin, että niistä on hyötyä asiakkaiden ihan tavallisessa elämässä ja arjessa. Suorituskyky, jaksaminen, kehonhallinta tai vaikka tasapaino ovat asioita, joita jokainen tarvitsee. Heikot pakaralihakset ja lonkankoukistajien kireys voi oireilla alaselkä- ja lonkkakipuina, nivus-, etureisi- tai pakarakipuina ja jopa alavatsassa. Yleensä heikot pakarat ovat yhteydessä siihen, että myös lonkankoukistajat ovat jumissa. Tällaisille henkilöille on hurjasti apua pakaroiden vahvistukseen kohdistetusta jumpasta(booty workout, RPV). Kuminauhalla tehtävät liikkeet herättävät pakaralihakset ja opitaan tekemään hommia oikeilla lihaksilla. Eli vaikka tunneilla saattaa olla trendikkäitä nimiä, on niiden sisällöllä aina jokin ajatus. Tämä on mulle tärkeetä.

Kuten huomaatte, ei jumppaohjaajan työ ole aina vain fyysistä liikettä, vaan siihen kuuluu paljon aivotyöskentelyä! Usein me kiinnitetään paljon huomiota ulkoiseen hyvinvointiin ja mietitään vain, miltä ulkokuori näyttää. Monet syövät vähärasvaisesti, koska pelkäävät rasvan lihottavan sen runsaan energiamäärän vuoksi. Samalla unohdetaan, että rasva on elintärkeä energianlähde aivoille, sillä aivot ovat 60% rasvaa. Etenkin hyvät rasvat ovat todella tärkeitä aivoille.

Pähkinät sisältävät 50-70 prosenttia rasvaa, joka on hyvälaatuista. Mukana on myös B-ryhmän vitamiineja, E-vitamiinia, antioksidantteja, kuitua ja proteiineja. Ne auttavat pitämään veren sokeripitoisuutta tasaisena. Pitkäaikaistutkimuksissa on nähty pähkinöiden syömisella olevan hyötyä myös kognitiota mittaavissa testeissä. Pähkinät ovat siis melkoista aivoruokaa! 

Loppukevennyksenä hieman aivojumppaa myös teille! Osaatko sinä ratkaista tämän aivopähkinän? (vastaus kommenteissa)

Nurmikolla lojuu vierekkäin huivi, porkkana ja viisi palasta hiiltä. Kukaan ei ole pudottanut tai asetellut niitä nurmikolle, mutta jostain tietystä syystä ne ovat siinä. Mikä on syy?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ONKO MITÄÄN JÄRKEÄ KORVATA SOKERIA HUNAJALLA? VOIKO RYHMÄLIIKUNNALLA MUOKATA KEHOA?

Hellurei ystävät! Sain teiltä todella hyviä kysymyksiä ja ajattelin jakaa nämä muutamaan eri postaukseen. Jotenkin mielekkäämpää keskittyä muutamaan kysymykseen kerralla ja vastailla niihin huolella. Toivottavasti näistä on hyötyä myös muillekkin kuin kysyjille. 🙂

Onko mitään järkeä korvata sokeria esim. hunajalla? 

Jos katsotaan energiamäärää, ei ero ole kovin suuri, sokerissa on noin 70 kaloria enemmän energiaa per 100 g. Hunajassa on kuitenkin energian lisäksi vitamiineja, mineraaleja, entsyymejä ja aminohappoja, joten kyllä siinä mielessä on järkeä korvata, koska saat samalla ravintoaineita, joita et sokerista saa. Jos tavoitteena on vähentää energiansaantia, silloin kannattaa käyttää vähäkalorisempia/kalorittomia makeuttajia, kuten steviaa! 

Miten palauttaa suoliston hyvinvointi? 

Ensimmäisenä tulisi tietää, mistä suoliston hyvinvointi on järkkynyt? Yleisesti hyvät elintavat parantavat myös suoliston toimintaa. Kuidut toimivat hyvien bakteerien kasvualustana, joten riittävä kuidunsaanti on hyvin tärkeää suoliston korjausprosessin kannalta. Kuituja tulisi saada sekä liukenemattomia että liukenevia. Liukenematon kuitu sitoo itseensä runsaasti vettä, mikä lisää ulostemassaa ja ehkäisee ummetusta sekä auttaa ehkäisemään mm. diabeteksen puhkeamista. Vesiliukoinen kuitu hidastaa verensokerin nousua ja alentaa veren kolesterolia kuljettamalla sitä pois elimistöstä. Liukenemattoman kuidun lähteitä ovat mm. kookos- ja mantelijauho sekä täysjyväviljat. Liukenevaa kuitua saa kasviksista, hedelmistä, marjoista ja kaurasta.

Terveellinen, monipuolinen ruokavalio ja riittävä nesteensaanti onkin ensimmäinen asia, johon kannattaa panostaa. Jos vatsa turpoilee tai suoli toimii liian laiskasti/nopeasti, kannattaa sulkea pois ruoka-aine allergiat ja yliherkkyydet. Jos on tullut syötyä antibioottikuuri ja sen takia suolisto takkuilee, kannattaa ottaa käyttöön vahva ja laadukas probioottilisä, joka lisää hyvien bakteerien määrää suolistossa. 

Voiko lihaserottuvuutta ja lihaskasvua saada aikaan ryhmäliikunnalla?

Yleisesti ottaen ryhmäliikunta on kestävyysharjoittelua, joka ei ole ihanteellisinta lihaskasvulle. Lihaserottuvuutta taas on mahdollista saada aikaan, koska kestävyysliikunta nostaa kulutusta, joka taas saa helpottaa rasvanpolttoa. Vaikka kestävyysliikunta ei kasvata lihasta, kaikki liikunta kuitenkin muokkaa kehoa urheilullisemmaksi ja esim. plyometriset, räjähtävät lajit aiheuttavat hieman myös lihaskasvua ja pitkään jatkettuna vahvistavat luuston mineraalitiheyden ja vahvuuden kasvua. Plyomteristä harjoittelua tapahtuu myös ryhmäliikuntatunneilla! 

Jos mietitään vaikka yleisurheilijoita ja heidän vartaloitaan, ovat he oiva esimerkki nopeusvoimalajien muokkaamasta kehosta.

Onko treenin jälkeen pakko vetää heti palauttava ruoka vai voiko syödä vasta silloin kun on nälkä?

Katsoisin tässä enemmänkin kokonaisuutta, eli jos päivän ruokailut ovat muuten kunnossa, ei maailma tai tulokset kaadu siihen ettei ole vetämässä heti palauttavaa ateriaa treenin jälkeen. Eli jos kehossa on riittävästi energiaa (proteiinia) jo aiemmilta aterioilta, on venyminen ihan ok. Mullakaan ei ole aina heti treenin jälkeen nälkä, etenkään jos oli kova treeni, mutta pyrin syömään parin tunnin sisään treenin loppumisesta! 🙂

LUE MYÖS:

PLYOMETRINEN HARJOITTELU – MITEN & MIKSI

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


PITÄÄKÖ NAISTEN JA MIESTEN TREENATA ERI TAVALLA?

Monilla saattaa olla edelleen tietynlainen ajatusmalli sukupuolten välisestä harjoittelusta, etenkin silloin kun puhutaan voimaharjoittelusta. Stereotypinen mielikuva voisi olla, että naiset pumppaavat rautaa pienillä painoilla, pitkillä sarjoilla sekä käyttävät enemmän laitteita kuin vapaita painoja. Useinhan esimerkiksi ”naisten salit” ovat varustettu laitteilla ja käsipainot loppuvat maksimissaan 20 kiloon. Samaan mielikuvaan mahtuu ajatus siitä, että raskailla painoilla treenaaminen tekisi naisista miehekkäitä ja liian lihaksikkaita. Näitä stereotypioita on jo rikottu aika kivasti ja nykyään ei ole epätavallista, että naisetkin treenaavat ”kovaa” myös painojen kanssa.

Onko sukupuolten välissä loppupeleissä niin suuria eroja, että harjoittelua tulisi spesifioida sen mukaan? Loogisesti ajateltuna esimerkiksi lihaskasvun kannalta samat säännöt pätevät molempiin sukupuoliin. Ja kuten tiedämme, lihaskasvun aikaansaaminen ei ole kummallekkaan sukupuolelle liian helppoa ja harvoin sitä kukaan kasvattaa yhtäkkiä vahingossa liian suuria lihaksia.

Kun puhutaan voimaharjoittelusta, naisten ja miesten välisiä eroja on olemassa jonkin verran. Miehet ovat vahvempia ja suurempi ero on yleensä absoluuttisessa voimassa, koska miehillä on keskimäärin enemmän lihasmassaa. Absoluuttinen voima tarkoittaa siis sitä, että pystyy joko kannattelemaan tai liikuttelemaan mahdollisimman raskaita asioita. Suhteellinen voima (kehon massaan suhteutettu voimantuotto)  sitä, että pystyy kannatella omaa painoaan –> esim. leuanvedot.

Miehet ovat usein suhteellisesti vahvempia sen vuoksi, että naisilla on keskimäärin enemmän rasvakudosta kehon massasta, eli toisin sanoen, miehillä on enemmän lihasmassaa jo ennen harjoittelua. Yksilöllisiä eroja on toki näissäkin. Sen sijaan lihasten kokoon suhteutetussa voimatasossa ei keskimäärin ole eroja sukupuolten välillä.

Prosentuaalinen maksimivoiman ja lihasmassan kehitys on yhtä nopeaa naisilla ja miehillä, kun taas absoluuttinen maksimivoiman ja lihasmassan kehitys nopeampaa miehillä kuin naisilla, johtuen miesten paremmasta lähtötasosta, eli siitä että miehet ovat ilman harjoittelua jo vahvempia kuin naiset. Miehet ovat suhteellisesti vahvempia etenkin ylävartalon osalta, mutta alavartalon osalta naiset pääsevät hyvin lähelle miehiä, joskus jopa yli miesten voimatasojen.

Naisilla on kuitenkin etuna se, että kestävät volyymia paremmin kuin miehet ja pystyvät näin ollen harjoitella enemmän ja jopa kovempaa. Vaikka miehet ovat lähtökohtaisesti vahvempia niin naiset ja miehet pystyvät kuitenkin käytännössä kehittymään yhtä nopeasti. Itse asiassa voima saattaa kasvaa naisilla jopa suhteellisesti nopeammin varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa. Nämä mainitut lähtökohdat eivät siis loppupeleissä vaikuta itse harjoitteluun juurikaan, eli samat säännöt pätevät molempiin sukupuoliin. Suurin ero lienee siinä, että naiset treenaavat liian varovasti.

Tämä taas voi johtua esimerkiksi aiemmin mainituista stereotypioista tai siitä, että naiset ajattelevat olevansa heikkoja, jolloin olemassa olevaa kapasiteettia jää käyttämättä, eikä kehitystä tapahdu toivotulla tavalla. Etenkin naisille toimii siis se, että pitää kirjaa treenipainoista ja pyrkiä jatkuvasti suurempaan kuormaan ja ennen kaikkea luottaa omaan tekemiseen ja siihen, että pystyy.

Miesten ongelma taas lienee ehkä liiallisessa keulimisessa painojen suhteen, jolloin tekniikka kärsii ja liikettä ei tehdä enää lihaksella. Nämä yleistykset eivät tietenkään päde aina jokaiseen yksilöön, mutta näin karkeasti sanottuna ovat suhteellisen yleisiä.

Sukupuolten välissä siis on eroja, mutta erot ovat lopulta aika pieniä, ainakin harjoittelun näkökulmasta. Jos voimaharjoittelun tavoitteena on kuitenkin kehittää voimaa ja/tai lihasmassaa, on naisten turhaa pelätä raskaita painoja. Myös kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että kehoon lisätään lihasmassaa, joka tekee lookista timmimmän.

Sukupuolten välillä on toki makueroja siitä minne lihasta erityisesti toivotaan, mutta oli kyseessä nainen tai mies, on monipuolinen treenaaminen aina kannattavaa. Priorisointeja voi tietysti sisällyttää ohjelmointiin sen mukaan, miten kehoa haluaa muokata tai kehittää!

Summasummarum: Molemmat sukupuolet pystyvät kasvattamaan tehokkaasti voimaa ja lihasmassaa niin kauan kuin harjoittelu on ohjelmoitua ja nousujohteista. Eli ei muuta kuin kovaa rautaa myös naisille! 🙂

Käytin tekstissä lähteenä Trainer4You:n Voimavalmentaja-koulutuksen materiaalia ja omia muistiinpanojani luennoilta.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook