ONKO MITÄÄN JÄRKEÄ KORVATA SOKERIA HUNAJALLA? VOIKO RYHMÄLIIKUNNALLA MUOKATA KEHOA?

Hellurei ystävät! Sain teiltä todella hyviä kysymyksiä ja ajattelin jakaa nämä muutamaan eri postaukseen. Jotenkin mielekkäämpää keskittyä muutamaan kysymykseen kerralla ja vastailla niihin huolella. Toivottavasti näistä on hyötyä myös muillekkin kuin kysyjille. 🙂

Onko mitään järkeä korvata sokeria esim. hunajalla? 

Jos katsotaan energiamäärää, ei ero ole kovin suuri, sokerissa on noin 70 kaloria enemmän energiaa per 100 g. Hunajassa on kuitenkin energian lisäksi vitamiineja, mineraaleja, entsyymejä ja aminohappoja, joten kyllä siinä mielessä on järkeä korvata, koska saat samalla ravintoaineita, joita et sokerista saa. Jos tavoitteena on vähentää energiansaantia, silloin kannattaa käyttää vähäkalorisempia/kalorittomia makeuttajia, kuten steviaa! 

Miten palauttaa suoliston hyvinvointi? 

Ensimmäisenä tulisi tietää, mistä suoliston hyvinvointi on järkkynyt? Yleisesti hyvät elintavat parantavat myös suoliston toimintaa. Kuidut toimivat hyvien bakteerien kasvualustana, joten riittävä kuidunsaanti on hyvin tärkeää suoliston korjausprosessin kannalta. Kuituja tulisi saada sekä liukenemattomia että liukenevia. Liukenematon kuitu sitoo itseensä runsaasti vettä, mikä lisää ulostemassaa ja ehkäisee ummetusta sekä auttaa ehkäisemään mm. diabeteksen puhkeamista. Vesiliukoinen kuitu hidastaa verensokerin nousua ja alentaa veren kolesterolia kuljettamalla sitä pois elimistöstä. Liukenemattoman kuidun lähteitä ovat mm. kookos- ja mantelijauho sekä täysjyväviljat. Liukenevaa kuitua saa kasviksista, hedelmistä, marjoista ja kaurasta.

Terveellinen, monipuolinen ruokavalio ja riittävä nesteensaanti onkin ensimmäinen asia, johon kannattaa panostaa. Jos vatsa turpoilee tai suoli toimii liian laiskasti/nopeasti, kannattaa sulkea pois ruoka-aine allergiat ja yliherkkyydet. Jos on tullut syötyä antibioottikuuri ja sen takia suolisto takkuilee, kannattaa ottaa käyttöön vahva ja laadukas probioottilisä, joka lisää hyvien bakteerien määrää suolistossa. 

Voiko lihaserottuvuutta ja lihaskasvua saada aikaan ryhmäliikunnalla?

Yleisesti ottaen ryhmäliikunta on kestävyysharjoittelua, joka ei ole ihanteellisinta lihaskasvulle. Lihaserottuvuutta taas on mahdollista saada aikaan, koska kestävyysliikunta nostaa kulutusta, joka taas saa helpottaa rasvanpolttoa. Vaikka kestävyysliikunta ei kasvata lihasta, kaikki liikunta kuitenkin muokkaa kehoa urheilullisemmaksi ja esim. plyometriset, räjähtävät lajit aiheuttavat hieman myös lihaskasvua ja pitkään jatkettuna vahvistavat luuston mineraalitiheyden ja vahvuuden kasvua. Plyomteristä harjoittelua tapahtuu myös ryhmäliikuntatunneilla! 

Jos mietitään vaikka yleisurheilijoita ja heidän vartaloitaan, ovat he oiva esimerkki nopeusvoimalajien muokkaamasta kehosta.

Onko treenin jälkeen pakko vetää heti palauttava ruoka vai voiko syödä vasta silloin kun on nälkä?

Katsoisin tässä enemmänkin kokonaisuutta, eli jos päivän ruokailut ovat muuten kunnossa, ei maailma tai tulokset kaadu siihen ettei ole vetämässä heti palauttavaa ateriaa treenin jälkeen. Eli jos kehossa on riittävästi energiaa (proteiinia) jo aiemmilta aterioilta, on venyminen ihan ok. Mullakaan ei ole aina heti treenin jälkeen nälkä, etenkään jos oli kova treeni, mutta pyrin syömään parin tunnin sisään treenin loppumisesta! 🙂

LUE MYÖS:

PLYOMETRINEN HARJOITTELU – MITEN & MIKSI

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MAKEUTUSAINEET MINIMIIN

Täällä entinen makeutusaineiden suurkuluttaja ja nykyinen niin sanottu kohtuukäyttäjä. Kuten tiedätte, valkoisen sokerin käyttö ei kuulu mun tapoihin, joten oon käyttänyt vaihtoehtoisesti sekä luonnollisia makeuttajia, mutta myös niitä keinotekoisia ”myrkkyjä”. Nyt olen kuitenkin ajatellut ottaa seuraavan askeleen ja ainakin kokeilla minimoida kaikki keinotekoiset makeuttajat. Vaikka niitä ei itse ripottelisi ruokiin tai käyttäisi leivonnassa, on moniin tuotteisiin lisätty juurikin aspartamiinia, jota kutsutaan jopa hermomyrkyksi. Olen tiennyt tämän ja silti käyttänyt ainetta, sillä mun metodi on aina ollut se, että muutan asioita parempaan pikkuhiljaa, yksi asia kerrallaan. Nyt olisi sitten aika ottaa next step ja kokeilla elämää ilman näitä aineita, tai sanotaanko että minimoida niiden käyttöä.

P3170373

Makeutusaineita on esimerkiksi kevyt limsoissa ja mehuissa, jugurteissa, rahkoissa, maustetuissa proteiinijauheissa ja patukoissa. Aspartamiinia voi olla myös makeisissa, purukumissa sekä joissakin lääkkeissä (kurrkupastillit yms.) vitamiini- ja hivenainevalmisteissa (maulliset).

Oikeastaan makeutusta on lähes kaikessa makeassa kevyt tai light tekstillä varustetussa tuotteessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa siis proteiinijauheen ja patukoiden vaihtoon laittamista. Olen käyttänyt heraa lähestulkoon kaikkeen vaihtoehtoiseen leivontaan, joten nyt saankin sitten kokeilla jotain muuta. Aikaisemmin oon pyrkinyt minimoimaan myös fruktoosin, kookosnektarin, hunajan ja agaven käyttöä niiden runsaan sokerimäärän vuoksi, mutta nyt ajattelin sitten kuitenkin kokeilla näitä edellä mainittuja ainakin testimielessä. Voisi olla aika tylsää, jos ei voisi syödä mitään makeaa. 😀

P3170371

Muistan lukeneeni joskus agavesiirapin haitoista ja sen jälkeen takaraivoon on jäänyt negatiivinen mielikuvaa siitä, joten nappasinkin mukaani raakahunajaa ja kookosnektariinia. Käytän myös taateleita leivonnassa ja herkuttelussa. Ajattelin leipoa viikonloppuna jonkinlaista raakaherkkua ja nämä pääsevätkin testiin saman tien. Ostin myös erilaisia raakapatukoita ja tuon kuvassakin näkyvän Get Raw merkin lakritsimaku oli todella jees! Myös toffee & hasselpähkinä kuulostaa hyvältä. Käytän patukoita niin sanottuna hätävarana kun pieni nälkä iskee ja ruokapöydän ääreen on vielä matkaa.

Mulla löytyy kaapista myös steviaa, joten sitä tulen käyttämään pienissä määrin tarvittaessa. Stevian laadullakin on merkityksensä ja uskon että tuo mun markettipussi ei ole ehkä ihan puhtaasta päästä, mutta menköön toistaiseksi.

Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia etenkin keinotekoisista makeutusaineista ja miten itse makeutatte tarvittaessa?