LUULETKO SYÖVÄSI PUHTAASTI?

Eat clean on sanonta jota meistä kukaan ei ole varmasti missannut. Sosiaalisessa mediassa tämän hashtagin alta löytää lukuisia terveellisiä ja ”terveellisiä” ruokia sekä ruoka-aineita. Eat clean tarkoittaa siis puhtaasti syömistä, joka minun mielestäni tarkoittaa puhtaita ja luonnollisia ruoka-aineita.

Aamupalaksi puuroa mehukeitolla ja kahvia aspartaamilla, lounaalla muovikulhosta salaattia kalorittomalla kastikkeella, välipalaksi skyr/rahka tai proteiinipatukka. Treeniä ennen vähän keinotekoista buusteria kehiin ja illallinen kulautetaan pepsi maxilla alas. Iltapalalla nautitaan protskupannaria, jossa on maustettua heraproteiinia.

Edellä mainitut annokset voi hyvin kuvitella #eatclean tägin alle, mutta jos todellisuudessa ajatellaan, niin nämä eivät ainakaan minun mielestäni lukeudu puhtaaksi ravinnoksi. Usein nimittäin ajatellaan edelleen, että ruuat joissa on vähän kaloreita tai sokeria on puhdasta ruokaa, mutta todellisuudessa kaikki kevyttuotteet voidaan laskea lähes yhtä epäterveelliseksi kuin sokeriset kaverinsa. Toki jos vain kaloreilla on merkitystä, silloin kannattaa suosia kevyttuotteita, mutta jos terveydellä on väliä niin kannattaa ajatella kokonaisvaltaisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen itsekin käyttänyt makeutusaineita ja käytän edelleen silloin tällöin, mutta vasta nyt, kun olen tietoisesti jättänyt ne pois, huomaan miten paljon niitä on tullut käytettyä huomaamattaan. Jotenkin jopa ällöttää se ajatus, miten paljon on tunkenut keinotekoisia juttuja kroppaan. Aspartaami on edelleen käytetyin makeutusaine erilaisissa kevyttuotteissa, ja sitä kutsutaan myös hermomyrkyksi. Jos treenaa paljon ja hermosto on muutenkin kovilla, kysymys kuuluukin että kannattaako sitä rasittaa vielä erikseen tällaisilla jutuilla? Nämä ovat nyt puhtaasti mun omia ajatuksia, mutta voisiko esim. uni- ja palutumisongelmat johtua myös siitä, että kroppaa kuormitetaan liikaa hermomyrkyillä ja muilla epäluonnollisilla aineilla, joita se ei tunnista?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jätin itse noin kuukausi taaksepäin kaikki makeutusaineet minimiin. Olen käyttänyt tarvittaessa taateleita ja kookosnektariinia makeutukseen ja silloin tällöin ripotellut steviaa ruokiini. Viikonloppu limsat on jätetty kauppaan (Pepsi Max), mutta olen saattanut silti juoda kevyt limsaa jossain erikoistilanteessa. Valitsen edelleen mielummin maxia kuin tavallista pepsiä, jos tilanne vaatii. Olo on jollain tavoin puhtaampi ja olen alkanut maistaa makuja paremmin. Alussa aamun smoothie maistui ihan hirveälle ilman valkosuklaan makuista heraa, mutta nyt olen oppinut jopa nauttimaan siitä jollain tavoin. Tuntuu, että makeanhimo on entistä pienempi, sillä sitähän sanotaan että keinotekoiset makeutusaineet vain yllyttävät makeanhimoa, koska kroppa ei kuitenkaan saa todellista himoa taltutettua niillä. Voi olla, että käyttää (keinotekoisia) makeutusaineita ja silti himoitsee makeaa enemmän ja enemmän ja alkaa käyttää niitä jatkuvasti suurempina määrinä. Näin kävi allekirjoittaneella ja onneksi olen nyt päässyt siitäkin eroon.

Kävin eilen jälleen kehon skannauksessa ja kuukausi sitten näkynyt tulehdus vatsasta oli kadonnut.  🙂


MAKEUTUSAINEET MINIMIIN

Täällä entinen makeutusaineiden suurkuluttaja ja nykyinen niin sanottu kohtuukäyttäjä. Kuten tiedätte, valkoisen sokerin käyttö ei kuulu mun tapoihin, joten oon käyttänyt vaihtoehtoisesti sekä luonnollisia makeuttajia, mutta myös niitä keinotekoisia ”myrkkyjä”. Nyt olen kuitenkin ajatellut ottaa seuraavan askeleen ja ainakin kokeilla minimoida kaikki keinotekoiset makeuttajat. Vaikka niitä ei itse ripottelisi ruokiin tai käyttäisi leivonnassa, on moniin tuotteisiin lisätty juurikin aspartamiinia, jota kutsutaan jopa hermomyrkyksi. Olen tiennyt tämän ja silti käyttänyt ainetta, sillä mun metodi on aina ollut se, että muutan asioita parempaan pikkuhiljaa, yksi asia kerrallaan. Nyt olisi sitten aika ottaa next step ja kokeilla elämää ilman näitä aineita, tai sanotaanko että minimoida niiden käyttöä.

P3170373

Makeutusaineita on esimerkiksi kevyt limsoissa ja mehuissa, jugurteissa, rahkoissa, maustetuissa proteiinijauheissa ja patukoissa. Aspartamiinia voi olla myös makeisissa, purukumissa sekä joissakin lääkkeissä (kurrkupastillit yms.) vitamiini- ja hivenainevalmisteissa (maulliset).

Oikeastaan makeutusta on lähes kaikessa makeassa kevyt tai light tekstillä varustetussa tuotteessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa siis proteiinijauheen ja patukoiden vaihtoon laittamista. Olen käyttänyt heraa lähestulkoon kaikkeen vaihtoehtoiseen leivontaan, joten nyt saankin sitten kokeilla jotain muuta. Aikaisemmin oon pyrkinyt minimoimaan myös fruktoosin, kookosnektarin, hunajan ja agaven käyttöä niiden runsaan sokerimäärän vuoksi, mutta nyt ajattelin sitten kuitenkin kokeilla näitä edellä mainittuja ainakin testimielessä. Voisi olla aika tylsää, jos ei voisi syödä mitään makeaa. 😀

P3170371

Muistan lukeneeni joskus agavesiirapin haitoista ja sen jälkeen takaraivoon on jäänyt negatiivinen mielikuvaa siitä, joten nappasinkin mukaani raakahunajaa ja kookosnektariinia. Käytän myös taateleita leivonnassa ja herkuttelussa. Ajattelin leipoa viikonloppuna jonkinlaista raakaherkkua ja nämä pääsevätkin testiin saman tien. Ostin myös erilaisia raakapatukoita ja tuon kuvassakin näkyvän Get Raw merkin lakritsimaku oli todella jees! Myös toffee & hasselpähkinä kuulostaa hyvältä. Käytän patukoita niin sanottuna hätävarana kun pieni nälkä iskee ja ruokapöydän ääreen on vielä matkaa.

Mulla löytyy kaapista myös steviaa, joten sitä tulen käyttämään pienissä määrin tarvittaessa. Stevian laadullakin on merkityksensä ja uskon että tuo mun markettipussi ei ole ehkä ihan puhtaasta päästä, mutta menköön toistaiseksi.

Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia etenkin keinotekoisista makeutusaineista ja miten itse makeutatte tarvittaessa?