GEENITESTIN TULOKSET JA HUIKEE ALEKOODI!

28.08.2018
4

Mua on aina kiinnostanut ihan hirveästi kaikki kehoon ja hyvinvointiin liittyvät testit ja mittaukset! On jotenkin tosi mielenkiintoista saada paperille faktaa kehon toiminnoista, koostumuksesta ja voinnista. Useinhan nämä tulokset vain vahvistavat omia tuntemuksia ja ajatuksia, mutta siltikin mä innostun aina todella paljon jos on mahdollisuus mitata tai testata jotain. 😀

Tein heinäkuun alussa Evogenomin SPORT-geenitestin yhteistyönä heidän kanssaan. Testin avulla sain perustavanlaatuista tietoa itsestäni. Testin tulokset sisältävät mitä mielenkiintoisimpia asioita ja ajattelin kertoa teille niistä. Testi tehdään siis sylkinäytteestä, joka lähetetään Evogenomille, jonka jälkeen 4-8 vkon kuluttua tulokset lähetetään kotiin. Raportti pitää sisällään tietoa sopivasta ruokavaliosta, liikuntaan ja urheiluun liittyvistä ominaisuuksista, harjoitteluvasteista, palautumisesta, unesta sekä monista muista tärkeistä ominaisuuksista.

Mua kiinnosti eniten juuri harjoitteluun, palautumiseen ja uneen liittyvät tulokset eniten. Tässä täytyy myös huomioida, että näihin tuloksiin ei vaikuta elämäntavat tai esimerkiksi harjoittelu, vaan ne ovat ne perimät, jotka ovat olleet syntymästä saakka. Tuloksien perusteella voisi sanoa, että olen liikunnallisesti lahjakas ja siihen sopivilla geeneillä varustettu. Olen kokenut, että sekä kestävyys, että myös voima kehittyy mulla suhteellisen helposti, vaikka olisin molempia tehnyt samaan aikaan.

Tuloksien mukaan meitsiltä löytyy sekä nopeusvoimaa, että kestävyystehoa sisältävät genotyypit. Myös toisen tuloksen mukaan suorituskykyni on yhdistelmä kestävyys- ja voimaurheilua. Lihaskudokseni perinnöllinen rakenne on kuitenkin painottunut nopean lihaskudoksen suuntaan.

SPORT-testissä oli laajasti tuloksia sekä voima että kestävyysominaisuuksien puolesta ja olin yllättynyt että geneettinen perimäni oli kaikissa keskivertoa parempi tai korkeampi. Olisi vissiin pitänyt oikeasti satsata johonkin urheilulajiin nuorempana! :DHarjoitteluun, sietokykyyn ja palautumiseen liittyvät tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia, sillä näiden mukaan siedän harjoittelua paremmin kuin keskiverto tapaus, tämä siis tekee harjoittelusta kohdallani helpompaa. Kipukynnykseni on normaalia alempi (tämän olen aina tiennyt! :D).

Lisäksi harjoittelun jälkeinen palautumisnopeuteni on huomattavasti keskivertoa nopeampaa.Olen aina kokenut ja jollain tavoin myös ihmetellyt, että miksi harjoittelu on kohdallani niin helppoa. Etenkin määrällisesti ja myös tehollisesti suuret määrät treeniä sujuu multa niin helposti. Tätä edesauttaa tietysti pelkkien geenien lisäksi se, että olen harjoitellut oikeasti paljon ja adaptoinut kehoni kestämään paljon.

Testin mukaan myös lihasarkuus on kohdallani helpompaa, sillä harjoittelun jälkeen perintötekijöiden näkökulmasta lihakseni ovat keskivertoa vähemmän kipeät. Urheilun näkökulmasta olen siis saanut melkoisen hyvät lähtökohdat ja ei ihme että olen ajautunut tekemään sitä myös työkseni.

Mua kiinnosti tosi paljon myös uni, sillä koen unen vaikuttavan paljon olotilaan ja jaksamiseen. Testin mukaan mun perinnöllinen unentarve on samankaltainen kuin väestöllä keskimäärin. Geenien perusteella tarvitsen unta yleisten suositusten verran, eli 7-9 tuntia vuorokaudessa. Tuo on se määrä, mitä tulee useimmiten nukuttua. Koen että 7 tuntia on hieman alakanttiin ja 8-10 on itselleni se paras määrä.

Myös unen syvyys, rauhallisuus sekä rytmi on geenieni perusteella hyvin normaalia keskiarvoa.Testi kertoo myös nautintoaineista ja tässäkin oli hauskoja asioita joita on tiedostanut jo ennen näitä tuloksia! Olen aina kokenut ettei kahvinjuonti vaikuta muhun oikeen mitenkään. Juon sitä lähinnä tavan ja maun vuoksi aamuisin. Testi kertookin, että mun kofeiniiaineenvaihdunta on keskivertoa tehokkaampaa. Kofeiini poistuu elimistöstä keskivertoa nopeammin, eikä täten sen vaikutus kestä niin pitkään. Lisäksi kofeiini ei lisää ahdistuneisuuden tunnetta keskivertoa enempää. Myös alkoholin kulutus meni keskivertoon kastiin, enkä omista geenejä sen liikakäyttöä edistämään. 😀

Painonhallinta on myös asia, jota olen miettinyt paljon geenien näkökulmasta. Tiedättekö, kun joskus sitä miettii että itse on jotenkin sellainen että kaikki tarttuu kroppaan helpommin. No, tämän testin perusteella olen tässäkin asiassa keskivertokastia, eli elimistöni perusaineenvaihdunta on normaalia tasoa. Elimistöni siis tuottaa lämpöä ja kuluttaa energiaa lepotilassa kuten keskivertoväestöllä. Elimistöni varastoi energiaa tavanomaisella tehokkuudella, eikä perimäni hankaloita painonpudotusta väestön keskiarvoon verrattuna.

Testi kertoo myös mielenkiintoisia yksityiskohtia juuri painonhallintaan ja painonpudotukseen liittyen. Kohdallani esimerkiksi runsas kuidunsaanti edesauttaa painonpudotusta. Vakkarilukijat saattaa muistaa, että oon aina ollut melkoinen kuidun puolestapuhuja. 😀

Mielenkiintoista oli myös, että geenieni puolesta ravinnon mukana saadun rasvan suhteellisen suuri osuus edesauttaa lihasmassani säilymistä painonpudotuksen yhteydessä. Minulle edullisin tapa ehkäistä lihasmassan suhteellista vähenemistä on ruokavalio, jossa 40 % päivittäisestä energiansaannista koostuu rasvasta, kun taas painonhallinnan kannalta maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio on suositeltavin – painonhallintani on helpompaa, jos päivittäisen ravintoni kokonaisenergiasta enintään 15 % tulee proteiineista.

Hiilihydraattien määrällä ja laadulla ei taas ollut kohdallani niin suurta merkitystä. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon elämäntapojen vaikutus, eli kohdallani kulutus on runsasta, jolloin hiilihydraattien merkitys kasvaa. Perintötekijöideni puolesta kuulun ryhmään, jonka edustajat eivät ole poikkeuksellisen alttiita painonnousulle. Jes! :DTestissä oli niin paljon mielenkiintoisia kohtia, että tästä tulisi mielettömän pitkä romaani jos kaiken kirjoittaisin auki, mutta täytyy vielä yksi asia ottaa esiin. Olen useasti kertonut että tykkään syödä määrällisesti paljon ja tähänkin löytyi vastaus, sillä perimäni mukaan joudun syömään keskivertoväestöä enemmän saman mielihyvämäärän saavuttamiseksi. Myös veljelläni on sama ominaisuus, eli ruokaa uppoaa määrällisesti paljon.

Omalla kohdallani tähän voidaan lisätä vielä kulutuksen lisäämä ruokahalu ja ollaankin todettu mieheni kanssa (joka on mua kooltaan melkein puolet painavampi) että meitsi kyllä vie voiton silloin kun syödään. Kun mies on jo ihan ähkyssä, niin mä vasta aloittelen… 😀

Testin mukaan koen myös kasvikset maukkaina (cheeeeck!) ja mulla on keskivertoa suurempi makeanhimo!

Jos kiinnostuit testeistä, suosittelen tsekkaamaan Evogenomin nettisivut, joista löytyy kattavammin testien sisältämä data. Mulle tehtiin tosiaan tuo laajin SPORT-testi, jossa oli 86 sivua dataa!

Sain teille vielä huikeet alekoodit käyttöön, eli koodilla ainoevopremium saat Premium-testin raakadatalla 240 €. Koodilla ainoevosport saat Sport-testin hintaan 390 €.

Yhteistyössä Evogenomin kanssa.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MITEN URHEILU ON MUOKANNUT MINUA?

21.03.2017
8

Liikunta on aina ollut aika iso osa mua ja mun elämää. Pienestä saakka oon ollut hyvin liikunnallinen ja sitä kautta päädyin myös harrastamaan urheilua ihan kilpatasolla. Innostuin ensin voimistelusta sekä joukkuevoimistelun, että myös telinevoimistelun muodossa. Telinevoimistelun jälkeen löysin kilpa-aerobicin, jonka parissa meni vuosia myös ihan aikuisiälläkin. Koen, että nuo vuodet urheilun parissa ovat muokanneet mua hurjasti sellaiseksi kuin olen. Kyseessä ei tosiaan ole ollut vain harrastus, vaan elämäntapa, jonka parissa vietettiin päivittäin monia, monia tunteja. Saman asian tiimoilta olen saanut tutustua moniin ihmisiin, joita en olisi ehkä muuten tavannut. Nappasin toki kaksi elinikäistä parasta ystävääkin aerobicin parista. Meidän välinen ystävyys on sellaisella tasolla, ettei sitä oikeen voi edes selittää. Tiedät että ne ihmiset pysyy, vaikka muuten elämä muuttuu ja monet ihmiset vaihtuu.

2007 – 2017

Mä oon sitä mieltä, että jokaisen lapsen ja nuoren olisi hyvä urheilla/harrastaa joukkueessa edes hetken. Vaikka kyseessä olisi yksilölaji, opitaan silti toimimaan ryhmässä, opitaan kunnioittamaan muita ihmisiä ja opitaan vaikka mitä. Kaikki eivät toki ole urheilullisia, mutta onhan harrastuksia muitakin.

Urheileminen on toki myös muovannut mun kroppaa vuosien myötä. Oon ollut aika monenlaisessa ”kunnossa”. Välillä hieman pyöreämpi ja välillä kireä kuin viulunkieli. Välillä oon masistellut mun lihaksikkaita jalkoja ja välillä oon tuntenut itseni ihan kingiksi nostellessani isoja kuormia, tai kun oon tehnyt liikkeitä, joita ihan jokainen ei pysty tehdä. On ollut hetkiä, kun peiliin katsoessa on ollut todella paska fiilis, koska en ole mielestäni näyttänyt siltä, millä näillä treenimäärillä kuuluu näyttää, mutta on ollut myös paljon hetkiä, kun vaatekaupan sovituskopissa on vaatteet sujahtaneet päälle ja näyttäneet todella hyvältä niistä armottomista valoista huolimatta. Välillä oon miettinyt, että onko tässä mitään järkeä, kun oon ollut niin väsynyt, etten saa edes nukuttua, kun taas välillä treeni kulkee niin hyvin ettei mitään järkeä.

2011 – 2017

Noista kaikista hetkistä ja fiiliksistä huolimatta, en ole koskaan ikinä edes miettinyt, että lopettaisin liikkumisen. Kun oon voinut huonosti, on liikunta ollut ainoa asia mikä on nostanut mielialaani. Loppuvuodesta elin aika paskassa vaiheessa ja päivän ainoa hetki, kun en miettinyt huonoja asioita, oli silloin kun olin treenaamassa ja hetken myös sen jälkeen. Vaikka elämäntilanteet muuttuu, silti yksi asia on aina ollut mukana ja se on intohimo treeniin.

2002 – 2017

Koen, että etenkin kilpaurheilu on kasvattanut hurjasti ja korostanut tiettyjä luonteenpiirteitä, joista olen todella kiitollinen. Oon aika periksiantamaton, eli kun jotain päätän, meen vaikka läpi harmaan kiven. Sana luovuttaminen ei todellakaan kuulu mun sanavarastoon. Olen myös oppinut ottamaan kritiikkiä vastaan, mikä on auttanut mm. tässä some-työssä. Kun kilpailet lajissa, jossa etsitään oikeastaan vain virheitä, opit siihen että se vain kuuluu asiaan, eikä se koske sua persoonana mitenkään. Monesti kritiikki otetaan aina hyvin henkilökohtaisesti, vaikka arvosteltaisiin jotain asiaa mitä tai miten on tehnyt/sanonut. Kritiikki ei myöskään ole aina huono asia, vaan siitä voi oppia hyvinkin paljon asioita. Kritiikkiä saadessa, kannattaa mielestäni aina miettiä, että mistä syystä sai sitä? Mitä kritiikin sanoja haluaa ilmaista ja voisiko siinä olla totuuttakin mukana? Monesti vain tyrmätään negatiiviset jutut ja käännetään asia palautteenantajan dissaamiseen.

2005 – 2016

Näissä kuvissa ei ole tarkoitus vertailla millainen kroppa mulla on milloinkin ollut, sillä kuvat ovat eri asennoista ja eri kuvakulmista. Uusimmat kuvat on kuvattu huippukalustolla, kun vanhemmat jollain kämäisellä kameralla tai vanhalla kännykällä. On silti mielenkiintoista katsoa vanhoja kuvia ja miettiä millaisessa vaiheessa eli milloinkin. Esimerkiksi tuossa alaolevassa kuvassa (vasemmalla) oon just eronnut ja kävin aikamoisen vaiheen läpi sen jälkeen. Mietin silloin, etten koskaan enää päädy samaan tilanteeseen ja niin vain kävi, että 8 vuotta myöhemmin, ollaan taas samassa tilanteessa, mutta tosin hieman viisaampana ja vahvempana. Erilaiset tilanteet ovat opettaneet hurjasti ja fakta on se, että niitä vaikeita tilanteita tulee olemaan elämän aikana vielä monia. Parasta on, kun tietää että kaikesta selviää ja kaikesta oppii, jolloin seuraava kolaus on aina astetta helpompi.

2009 – 2017

Urheilemisesta tuli lopulta myös mun ammatti. Olen tavallaan ammattiurheilija, joka ei kilpaile, sillä saan liikkumisesta ja siitä kirjoittamisesta elantoni. Oon äärettömän kiitollinen nykyisestä tilanteestani ja arvostan joka päivä, että saan oikeasti palkkaa siitä, mitä tekisin myös ilmaiseksi. Olen seurannut vierestä, kun on tehty 8-16 duunia, jota tyyliin vihataan, enkä osaa edes kuvitella miten paljon sellainen vaikuttaa elämänlaatuun negatiivisesti. Työ on kuitenkin sellainen asia, jonka parissa vietetään suuri osa päivästä, sen takia on mielestäni hyvin tärkeää, että tekee työtä josta pitää.

2009 – 2017 (PS. Ei mitään hajua miks mulla on tupakka kädessä 😀 )

Jos ei tunne mua, saattaa olla vaikea ymmärtää kaikkia toimintatapojani ja sitä miten paljon panostan kaikkeen tähän liikkumiseen, ravintoon ja vaikka kehon muokkaamiseen. En koe, että mun pitäisi sitä millään tavoin kenellekkään selitellä, mutta ehkä tämän tekstin jälkeen ymmärtää, että jos joku asia on näin tärkeä, tulee luonnostaan myös se puoli, että siihen haluaa satsata aikaa ja vaivaa. Yksinkertaisesti sanottuna; Olen onnellisimillaan (vaikea sana! 😀) kun saan toteuttaa itseäni urheilun/ravinnon parissa. Tiedostan, että etenkin parisuhteen kannalta tämä ei ole aina plussaa ja ei ole helppoa löytää ihmistä, joka pystyy ymmärtämään kaikkea tätä. 😀 Homma menee usein niin, että tyypit on alussa fiiliksissä siitä miten sporttinen jne jne oon ja sitten kun tutustutaan paremmin, onkin vaikea ymmärtää, että en oikeesti halua käydä pizzalla tai baarissa joka vloppu. 😀 Tuo oli melko huono vertauskuva, mutta ehkä ymmärrätte mitä haen.

Mun duunin takia, mulla ei ole oikeastaan koskaan vapaata arki-iltaisin, jolloin voisin käydä kavereiden kanssa kahvilla, sillä oon aina iltaisin jumppaamassa. Viikonloppuisin saatan olla niin väsynyt, että en jaksa tehdä muuta kuin käydä ehkä infrapunasaunassa tai ruokakaupassa. Onneksi on frendejä, jotka ainakin yrittää ymmärtää myös tätä puolta. 😀 Omalla kohdalla myös elämäntilanteet vaihtelee, sillä en elä jatkuvasti näin hektistä elämää ja tapana onkin esimerksi ottaa aina rennompi vaihe kesällä, kun vietän lomaa töistä ja muistakin puuhista!

2016 – 2017

Kaikissa asioissa ja intohimoissa on aina puolensa ja kuitenkin jos mietitään, niin mun mielestä mikään mikä tulee helpolla ei tuo niin hyvää fiilistä kuin kovan työn takana oleva tavoite.

”Either I will find a way, or I will make one.”

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


KASVISRUOKAVALIO & URHEILU

09.03.2016
15

Muistatte ehkä mun parin kuukauden kasvisruokavalio-kokeilun ennen joulua. En syönyt täysin vegaanisti, sillä käytin heraproteiinia, quornia ja satunnaisesti myös kanamunia, muuten ruokavalioni oli myös soijaton, gluteeniton että maidoton. Tuolloin tuli paljon kyselyjä, kuinka yhdistää treeni ja kasvisruokavalio. Lukijoista löytyy varmasti itseäni paljon kokeneempia tämän asian saralta, mutta ajattelin silti jakaa muutamia vinkkejä. Tein tämän kokeilun myös osaksi siksi, että pystyn samaistumaan paremmin kasvisruokailijan asemaan, mikäli rakennan tällaisia ruokavaliota tai teen muuta ruokaohjeistusta. Aina täytyy muistaa tietysti tavoitteet, eli onko kyseessä vain energinen olo ja riittävä palautuminen, lihaskasvu vai kentien laihduttaminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moni osaakin koostaa sopivan makrojakauman perinteisellä sekasyönnillä, jolloin on helpompi eritellä erikseen proteiinin, hiilarin ja rasvan lähteet. Kasvisruokavaliossa haastavampaa on ehkä se, että useat tuotteet, kuten pavut, herneet ja linssit sisältävät näitä kaikkia (rasvaa vähemmän).

Esimerkiksi 100 grammassa kikherneitä on 14 g hiilaria, 8 g proteiinia ja 2 g rasvaa. Harvemmin kuitenkaan kukaan syö pelkkiä kikherneitä, vaan annokset koostuvat useammista lähteistä, jolloin on itseasiassa aika helppoa saada proteiinin määrä täyteen. Määrää tärkeämpi on kuitenkin myös proteiinin laatu, josta lisää alempana. Yksi ongelma tai pelko on useasti myös liika hiilareiden saanti, ainakin jos halutaan pudottaa painoa. Kasvisruokavaliolla painotus meneekin todella helposti hiilaripainotteiseksi, mutta täytyy myös aina muistaa, että hiilarien lähde on hyvä. Hitaasti imeytyvät hiilarit pitävät verensokerin paremmin kuosissa kuin nopeat vastaavat ja sisältävät myös runsaammin kuitua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omalla kohdalla oli jopa haastavaa syödä riittävästi ja silti paino putosi kokeilun aikana noin 2 kiloa. Ainakin tehokasta painon pudotusta jos ei muuta, heh heh. Nuo kilot tulivat kuitenkin takaisin kokeilun jälkeen joulun aikana. 😀 Kannattaa siis muistaa, että ruokaa saa syödä oikeasti kunnolla, etenkin jos treenailee säännöllisesti! Mielestäni on entistä tärkeämpää syödä monipuolisesti ja kokeilla rohkeasti uusia ruoka-aineita. Itse koin alussa haastavaksi juuri sen, että helposti alkoi käyttää jotain samaa ruokaa päivästä toiseen. Aina kun muuttaa ruokavaliota, tulee olla aktiivinen ja täytyy jaksaa miettiä ruuan valmistusta hieman enemmän. Yleinen ongelma on varmasti se, että kun jätetään jotain pois, ei korvata sitä millään, mikä johtaa jatkuvaan nälkään/väsymykseen/energioiden loppumiseen.

Yksi haaste urheilun näkökulmasta on makrojen täsmäkäyttö, eli miten ajastaa ne hiilarit sinne treenin ympärille/treenin jälkeen. Kasvisruokavaliossa on toki mahdollista käyttää puhtaasti proteiininlähteitä, kuten vaikka quornia. Tällöin voi käyttää quornia lihan tavoin ja valmistaa kylkeen tärkkelyshiilaripitoisen lisukkeen riisistä, pastasta, bataatista tms. Itse tein niin, että nautin treenin jälkeen proteiinijauheen ja banaanin, joka toimi nopeana hiilarin lähteenä, jonka jälkeen söin vielä ruokaa joko edellä mainitulla tavalla, tai sitten valmistin niin sanotun sekamelskan eri lähteistä. Lisäsin patoihin ananasta toimittamaan nopean hiilarin virkaa ja muuten hiilarit olivat hitaita. Näiden annoksien lisukkeena mulla saattoi olla aina jotain muita ruoka-aineita tuomaan riittävästi välttämättömiä aminohappoja mukaan annokseen.

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.47.13

Kokeilun aikana löin useimmat ruuat sulamon laskuriin, sillä halusin samalla oppia millaisia makroja näistä kasvisruuista saa aikaiseksi. En suunnitellut mitään täydellisiä kokonaisuuksia, sillä menen useimmiten kuitenkin se maku edellä. Koska tapaan tehdä isoja määriä ruokaa kerralla, lisään aina ensin kaikki ainesosat ja määrät, jonka jälkeen luon niistä reseptin. Tämän jälkeen punnitsin annoksen, ja käytin sen painoa määränä, jolloin sain tarkemmin juuri sen annoksen makrot.

Kokeilin tuossa äsken muutamaa vanhaa reseptiä ja heitin sinne summissa vain tuon 500 grammaa, joka on sellainen suhteellisen perus annoskoko. Ylin on siis aina reseptin nimi ja alla on reseptissä käytetyt ainesosat. Kaikki ainesosat eivät ole juuri sitä välttämättä sitä merkkiä, jota olen käyttänyt, sillä kaikkea ei aina löydy, mutta ananas kuin ananas ja niin edelleen..

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.55.08

Omalla kohdalla en kokenut proteiinin saantia haastavaksi, sillä proteiinilisillä saa aika helposti täydennettyä ruokavaliota, eivätkä edes ne ole välttämättömiä mikäli syö oikeasti monipuolisesti. Sitä helposti ajattelee proteiinia olevan vain niissä puhtaissa protskun lähteissä, kuten lihassa, kanassa, kalassa, mutta proteiinia on myös vihanneksissa, viljatuotteissa jne, jolloin monipuolisesti syömällä saa aika nopeasti tavoitteen täyteen.

Proteiinin saantiin liittyy myös välttämättömien aminohappojen saanti. Usein yksipuolisesta kasvisravinnosta jää puuttumaan joitain välttämättömiä aminohappoja, jonka vuoksi eri kasviksia pitää yhdistellä monipuolisesti. Kasvikunnan sisältämät aminohapot myös imeytyvät hieman huonommin kuin eläinperäiset, sillä kasveissa on kuituja, joiden takia aminohapot eivät pääse irtoamaan yhtä helposti elimistön hyödynnettäviksi. Soija on esimerkiksi hyvä lähde, sillä se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Itse en käytä soijaa, enkä myöskään gluteenia, joka tekee tietysti tästä aiheesta aina haastavampaa. Sen vuoksi täydensin rukavaliota proteiinilisillä ja kananmunilla, jotka sisältää myös kaikki välttämättömät aminohapot.  

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvä vinkki on lisätä jokaiselle aterialle ainakin kahta erilaista kasvisproteiininlähdettä, jolloin aminohappojen saanti täyttyy helpommin!

Itse suosin pääosin:

  • herneitä, linssejä, papuja
  • kvinoaa
  • quornia
  • siemeniä & pähkinöitä
  • runsaasti kasviksia
  • hamppuproteiini/riisiproteiini/heraproteiini

Nykyään siis syön aikalailla fifty-fifty kasvisruokaa ja sekaruokaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kasvisruokavaliota ainakin hetkellisesti, sillä silloin oppii käyttämään paljon uusia ruoka-aineita, jotka luultavasti jäävät käyttöön, vaikka ei lopulliseksi kasvissyöjäksi päätyisikään. Edellä mainittujen lisäksi kannattaa nauttia myös (vegaanisia) omega-3 rasvahappoja, D-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia ja B-12 vitamiinia purkista.


KUN TERVEELLISESTÄ TULEE EPÄTERVEELLISTÄ

27.02.2016
15

Vastaani osui muutaman vuoden vanha teksti, jossa käsiteltiin aineenvaihdunnan häiritötilaa, ylikuntoa ja ylipäätään liian kurinalaista ruokavaliota. Terveellinen elämäntyyli voi myös olla epäterveellinen, mikäli homma lähtee lapasesta. Joskus viaton yritys muuttaa omia ruokailuja paremmaksi johtaakin siihen, että ruokien kieltolista kasvaa kasvamistaan ja lopulta ruokavalio on niin suppea, että sillä on mahdoton saada riittävästi energiaa tai ravinteita. Uskon, että riski tähän on nykyään entistä suurempi lisääntyeiden erikoisruokavalioiden vuoksi. Täytyy olla hyvin tietoinen ravinnosta, jotta saa siitä riittävästi tarvittavaa energiaa ja riittävän monipuolisen ruokavalion silloin kun ”kaikki on kiellettyä”. Oonkin usein painottanut, että aina jos jättää jotain pois, tulisi miettiä mitä ottaa sen tilalle ja miten korvaa poistetun ruoka-aineen aiheuttamat puutokset. Gluteeniton, maidoton ja lihaton voi kääntyä terveyttä vastaan, jos ei osata täyttää ruokavaliota korvaavilla tuotteita.

Collage_Fotor

Koska itsekin omaan historian, jossa on ollut hieman vaikeuksia syömisen kanssa, pohdin hyvin usein tätä asiaa juuri siltä kantilta, etten halua kieltää itseltäni asioita. Olenkin tullut siihen lopputulokseen, että keskityn mielummin lisäämään ruokavalioon hyviä juttuja ja unohdan ”kiellot”. Jos mun pitäisi kuvata ruokavaliotani, en haluaisi sanoa että vältän mitään, koska se kuulostaa heti kovin lopulliselta. 😀 Valitsen mielummin riisiä, bataatti ja perunaa kuin pastaa, koska saan niistä paremman olon. Jos satun käymään lounaalla kaupungilla, en kuitenkaan stressaa siitä että ruuasta löytyy ehkä hieman gluteenia tai maitotuotteita.

Collage_Fotor1

Tuossa Patrik Borgin blogitekstissä mainittiin, että useimmiten kestävyyslajien, painoluokkalajien, fitnesslajien ja esteettisten lajiien harrastajat ovat ns. riskiryhmässä joutua tällaiseen kierteeseen, kun terveellisestä syömisestä tulee jopa pakonomaista ja ajatusmaailma on tyyluä enemmän treeniä ja vähemmän ruokaa. Tunnistan itseni myös edellisestä, sillä olen harrastanut lajia, jossa ulkomuodolla oli väliä, kilpailuasu oli hyvin niukka ja kevyestä painosta oli hyötyä. Täytyy olla todella terve ja vahva itsetunto sekä hyvät taustajoukot, että pää pysyy kasassa tällaisissa lajeissa. En halua syyttää yhtäkään lajia, sillä usein ne jotka ”sairastuvat” tai joutuvat kierteeseen ovat jollain tavoin alttiita tälle, he tarvitsevat vain sen kimmokkeen mikä laukaisee ongelmakierteen.

Olisi todella mielenkiintoista kuulla tarinoita kun liian terveelliset elämäntavat ovat lähteneet käsistä? Mikä johti siihen, että ruuasta tuli vihollinen, miten pahaksi tilanne meni ja miten siitä on (toivottavasti) selvitty! Sana on vapaa! 🙂


UNELMA VARTALOISTA JA TAVOISTA HANKKIA NIITÄ

01.02.2016
18

Otetaas pieni ajatus tähän maanantaihin. Vaikka makuasioista ei voi kiistellä, niin moni voi varmasti yhtyä ajatukseen, että urheilijoilla on usein ne makeimmat vartalot. Tarkoitan tällä siis ihan urheilua ammatikseen tekeviä, yleisurheilijoita, tanssijoita, voimistelijoita, joukkulajien pelaajia jne.

Jos seuraavaksi mietitään näiden urheilijoiden mentaliteettia ja sitä mihin he keskittävät suurimman osan ajastaan, on vastaus tietysti treenaaminen ja siinä kehittymiseen vaikuttavat asiat. Ruokavalio on toki hurjan tärkeä osa kehitystä ja siihenkin panostetaan, mutta voisinpa vaikka lyödä vetoa ettei nämä urheilijat harrasta dieettejä, suunnittele treenejä sen mukaan mikä polttaa eniten kaloreita tai mittaile kuinka paljon pakarat ovat kasvaneet missäkin ajassa.

Miten he voivat sitten olla aina niin hyvässä kunnossa? Siinä juuri vastaus. Urheilijat keskittyvät olennaiseen, eli treenaamaan, syömään hyvin ja kehittymään, jolloin kaikki ulkonäölliset asiat ovat sivutuote, ei päätavoite. Olen viime aikoina miettinyt paljon juuri tätä aiheitta, mutta en ole oikein osannut kirjoittaa ajatuksiani ylös, kunnes tänään luin Optimal Perfomancen FB-päivityksen ja sanoin ääneen, että JUST NÄIN!

Sen sijaan, että juoksisit vuodesta toiseen kaiken muuttavan taikanapin perässä tai pelkäisit suotta yksittäisiä yksityiskohtia ravinnossa, treenissä ja elämäntavoissa, pyrit muuttamaan itsesi urhelijaksi.

Katsos, urheilija ei jojodieettaa, ei aloita painonhallintaprojekteja, ei ole laihareilla eikä ole hysteerinen yksityiskohdista. Urheilija muuttaa itsensä (kehonsa ja mielensä) höyryveturiksi, joka keskittyy oleellisiin perusasioihin: treenaa kovaa, syö paljon ja palautuu maksimaalisesti.

Tätä kautta saavutetaan parempi suorituskyky ja fyysiset muutokset kehossa (6-päkki, iso hauis ja pyöreä berberi) ovat enemmänkin oikeanlaisen tekemisen mukava sivutuote kuin tekemisen itse tarkoitus.

Tällä tavoin tekemisestä tulee pitkäjänteistä. Sinun ei tarvitse vuodesta toiseen aloittaa uutta elämää. Sinun ei tarvitse dieettailla, potea henkisiä kriisejä kilon suuremmasta vaa’an lukemasta tai hysteerisesti pelätä yhtä tai toista.

inter

Toki on olemassa myös lajeja, joissa on esimerkiksi painoluokat ja sitten on lajeja, joissa kilpaillaan pelkällä ulkonäöllä, kuten vaikka pinnalla oleva fitness. En lähde ruotimaan mikä on oikeaa urheilua ja mikä ei, vaan mielestäni ulkonäköön keskittyvät lajit ovat erilaista urheilua, kuin fyysiseesn suoritukseen keskittyvä. Kyllähän ulkonäön eteen joutuu tehdä hurjasti töitä, mutta siinä ei tarvitse puurtaa tyyliin koko elämää lajin parissa, vaan melkein kuka tahansa voi alkaa kilpailemaan näissä lajeissa. Siinä varmasti yksi syy suosioon. Toki aikaisemmalla urheilutaustalla on usein merkitystä näissäkin touhuissa.

Nyt te luultavasti ajattelette, että pitääkö tässä siis alkaa elämään jotain huippu-urheilijan elämää? No ei tosiaan pidä, vaan ottaa mielummin urheilijan mentaliteetti tehdä asioista. Hakea motivaatio muista asioista kuin pyöreestä pakarasta, tai pienemmästä vaakalukemasta. Halu kehittyä ja tulla paremmaksi versioksi itsestään, halu tehdä itselle hyviä asioita ja voida hyvin. Sen sijaan että etsii sitä taikanappia, alkaakin tehdä asioita ja mä lupaan että elämästä tulee paljon helpompaa ja mukavampaa. Hyvä vähentää huonon määrää!

Miettikääs seuraavia skenaarioita:

Mitä jos huippu-urheilijat viettäisivät treenaamisen sijaan aikaa koneen äärellä klikkaillen erilaisia otsikoita ”näin voitat olympialaiset”, ”näin sinusta tulee nopea pikajuoksija”, ”näin hyppäät korkeammalle” …

Mitä jos huippu-urheilijat pohtisivat että meniköhän nyt koko kausi pilalle, kun söin eilen pullan. Olisko parempi vaan heittää hanskat tiskiin ja lopettaa tähän ja aloittaa sitten ensi maanataina treenit uudelleen…

Mitä jos huippu-urheilijat treenaisivat vain sykekello kädessä ja menisivät sen mukaan/niin kauan, että jokin kalorimäärä on saavutettu?

Kuinkahan hyvin he kehittyisivät tai menestyisivät?

IDUnknown_Fotor_Collage


« Vanhemmat