Q & A – TREENI, RAVINTO JA LAIHDUTUS

Kokosin tähän postaukseen kysymyksiä, joita olette jättäneet viime aikaisiin postauksiin. Toivottavasti ymmärsin kysymyksenne oikein, sillä välillä tuli fiilis, että mitäköhän tässä kysytään. Haluaisinkin muistuttaa taas, että voi olla turhaa keskittyä liikaa pieniin yksityiskohtiin. Varsinkin jos kyse on pysyvästä muutoksesta, en lähtisi liikaa miettimään yksittäisten ruoka-aineiden tai treenikertojen vaikutusta. Tietysti silloin jos tuloksia ei yrittämisestä huolimatta tule, on hyvä tsekata ruokavaliota läpi yksityiskohtaisemmin. Kiitos kysymyksistä! 🙂

kirkko1-2

Paljon on puhuttu reverse-dieetistä, kun kroppa on ollut säästöliekillä, ja aletaan nostetamaan pikku hiljaa kalorimääriä korkeammiksi. Jos kuitenkin otetaan esimerkkitilanne, että innostuisin käymään vaikka hiihtolenkillä joka päivä, jolloin kuluttaisin vaikkapa 300 kcal/lenkki, voinko silloin syödä heti tuon määrän lisää ilman pullahtamisen pelkoa? Tavallaan niin, että pysyykö tilanne plus-miinus-nolla, jos tekisin noin, vai koskeeko reverse ihan kaikkea kalorien nostamiseen kannalta?

Jos ymmärsin oikein, niin mietit siis että voiko liikuntamäärän kulutuksen lisätä syömisiin reversellä? Ideahan on nostaa energiamääriä todella maltillisesti dieetin aikaisesta vajeesta, eli kunhan energiamäärät nousevat rauhassa ja miinuskaloreita kurotaan pikkuhiljaa kohti kulutusta voit syödä enemmän jos liikut myös enemmän.

Entä kannattaako mielestäsi jättää sarjan tekeminen kesken, jos tekniikka alkaa mennä niin rumaksi, että liike ei tunnu enää kokonaisvaltaisesti kohdelihaksessa? Onko siis parempi jättää sarja kesken, jolloin saadaan kokonaan tyylipuhdas sarja, vai vääntää esimerkiksi vajaalla liikeradalla sarja loppuun?

Tässä riippuu hieman mitä treeniltä haetaan, eli välillä voi runtata sarjan loppuun vaikka viimeiset toistot olisivat ns. rumia toistoja, mutta sarjan alkuosa tulee tietysti olla teknillisesti puhtaasti tehty. Joskus viimeiset toistot eivät välttämättä enää tunnu kohelihaksessa, sillä kroppa alkaa olla niin väsynyt ettei osaa rekisteröidä kontaktia oikein, vaikka liike menisi edelleen oikeaan osoitteeseen. 

Luin myös sun aiemmista blogiteksteistä, että olet joskus murtanut käden/olkapään/tms? Itsellä myöskin yläkropassa murtuma, ja treenaamaan tekisi kovasti mieli. Onko sulla jotakin vinkkiä, miten toteutit treenin tuolloin, ja kauanko sulla kesti päästä takaisin samanlaisten treenien pariin kuin ennen murtumaa?
Kiitos, mielenkiinnolla odottelen kysymyspostausta! 🙂

Olen tosiaan loukannut oikean kyynerpääni telinevoimistellessa 14-vuotiaana. Omalla kohdalla kävi niin, että mulla jäi sen verran pahat pelot, ettei treenaamisesta tullut enää mitään kun käsi oli parantunut. Tuolloin en myöskään omannut vielä riittävästi tietoa siitä, miten kannattaa toimia loukkaantumisen iskiessä. Suosittelen treenaamaan loukkaantumisesta huolimatta, mikäli vain löytyy jokin urheilumuoto joka ei rasita loukkaantunutta paikkaa. Näin on aina paljon helpompi palata treenien pariin kun tauko ei ole venähtänyt liian pitkäksi!

Oi nam mitä ruokia, täytyy kyllä laittaa kakku testaukseen 🙂 mulla on nyt niinkin hölmö kysymys kun että ruoka suunnitelma.. lounas kotona syötäväksi 4 ruoka-aineesta, terveellinen ja epäterveellinen. Sekä lounas mukaan otettavaksi, terveellinen ja epäterveellinen versio 🙂 mulla lyö vaan aivot tyhjää kun pitäs funtsia noita..

Kotona: jauheliha, riisipasta, tomaattipuree ja parsakaali 

Mukaan: kasvissosekeitto + quornkuutiot

Epäterveellinen tuottaa nyt enemmän päänvaivaa..vaikka nakkipaketti ja perunasalaatti 😀

Mikä on treenaavalle ihmiselle paras hetki vuorokaudesta syödä (rasvainen) herkkuateria ja miksi?

Rasvan täsmäkäytöllä ei ole juurikaan samanlaisia hyötyjä kuin esim. hiilareilla ja yleisesti ottaen rasvojen saanti kannattaa tasata pitkin päivää, välttäen suuria määriä ennen treeniä ja heti sen jälkeen.  Iltapalallahan olisi hyvä syödä rasvaa, sillä se auttaa proteiinien hitaampaan imeytymiseen yön aikana. Tässä tilanteessa sanoisin kuitenkin että nauttisin tuon aterian silloin kun se tuottaa eniten mielihyvää, ilman että sitä tulisi ajastaa millään tavoin. 😀

Oon mitoiltani 163cm/69kg, haluaisin pudottaa painoa ja tällä hetkellä ruokavalion ongelmat on liian suuret annoskoot, iltasyöminen, liikaa herkkuja (sipsit, pizza, hampurilaiset). En halua mitään pikadieettiä vaan elämäntapamuutoksen ja mietin mikä olisi saavutettavissa oleva painotavoite juhannukseksi, osaatko yhtään arvioida?

Järkevä pudotustahti on noin 0,5 kg / vkossa, joten hyvillä muutoksilla ja järkevällä suunnitelmalla noin – 5 kilon pudotus on realistinen.

Hei Aino! Käännyn nyt sinun puoleesi kun netti on niin täynnä eri näkemyksiä asiasta. Luin että heraproteiinin nauttiminen saattaapi auttaa siinä, että laihduttaessa lihaskato ei olisi niin suurta. Kysynkin mitä heraa suosittelisit asiakkaalle, joka on normaalipainoinen, gluteenitonta/sokeritonta ruokavaliota suosiva, ja tarvitsee proteiinilisää ruokavalioon? Tarkoitus siis ennemminkin kiinteytyä ja painon pudotus vain pari-kolme kiloa. Näitä eri tuotteita on niin paljon, että pieni ihminen on ihan pihalla tuolla lisäravinnemaailmassa 🙂

Heraproteiini on tosiaan hyvä vaihtoehto proteiinilisäksi dieetillä ja vaithoehtoja on paljon. Kannattaa suosia Hera Isolaattia ja sellaista joka olisi makeutettu stevialla tai olisi kokonaan maustamaton. 

Aloin lisäilemään hyviä rasvoja ruokavalioon tietosesti tossa joku aika sitten, ja nyt koko viikon ollut vatsa tosi löysällä, melkeinpä heti ruokailun jälkeen joutuu juoksemaan vessaan ja uloste on vihreähköä. (Anteeksi :D) Googlailin aiheesta ja monessa paikassa luki että liiallinen rasvan saanti voi aiheuttaa tätä, ja että vihreä väri johtuu siitä että ruoka menee liian nopeasti suoliston läpi. Olisi kiva kuulla sun mielipide asiaan ja että mitä ehdottaisit ratkaisuksi? Treenitehot laskenu selkeästi ja väsyttää, mikä ei tietty ole ihmekään jos kerran ravinteet ei jää kroppaan. Kannattaisiko kokeilla vähentää rasvoja ja katsoa mitä tapahtuu? Tiedän että koulun ruoka on melko rasvaisia, eli ehkä auttaisi jos en lisäilisi kookosöljyä ja avokadoa sitten omiin aamu-ja iltapaloihin?

Moikka! Hmm.. Ongelma voi olla se, että olet lisännyt rasvoja liian paljon, liian nopeaan. Etenkin kookosöljy voi aiheuttaa kyseisiä ongelmia, jos ei ole tottunut siihen. Kokeile jättää kookosöljy vähäksi aikaa pois ja katso jos auttaa. Jos haluat sitä käyttää, aloita käyttö pienillä määrillä.

Jos viitsisit millään vielä noihin edellisiin vastata, eli lähinnä tuo rasvan ja hiilarin aamu-ilta kombinaatio..se nyt mietityttänyt vielä..Sä olit vastannut jollekin että laitat aamusmoothieen MCT-öljyä ja olen ymmärtänyt että se imeytyy vähän kuin hiilarit, eli tämän mukaan aamusmoothieen ei rasvaa tulisi laittaa.. 

Mites tuo illan kaurapuuro? Eikö ne sitten jää ”vyötärölle” jos esim. klo 20 tai vähän myöhemmin syö? Ja tosiaan jos saan vielä lisäkysymyksen esittää aamupalaan, tai siis aamupala se on mulle kun tosiaan herään niin aikaisin, eli smoothie. Niin siellä on rasvaa mukana (avokado) ja esim. pellavarouheessa jota mä laitan on rasvaa 10g:ssa semmonen 4.5.g:aa. 🙂 

Niin miten näet tuon rasvan tuossa heti aamulla kun silmät saa auki? Kun joissakin lähteissä oli että sitä ei olisi hyvä laittaa aamuhillarien kanssa?? Mä oon nyt jättänyt ton avokadon siitä jo pois, mutta ei varmaan toi pellavarouheen rasvan määrä haittaa siinä?? Kun ei kuitenkaan on ton vertaa enempää?

Toi illan kaurapuuro muuten jäi mietityttään, kun toisissa lähteissä painotetaan että proteiinipitonen iltapala ei nopeita hiilareita..No tosiaan tuo kaurapuuro taitaa olla hidasta hiilaria? Oonko ymmärtänyt oikein että kun siinä ateriassa luki lisäksi että halutessa esim. kookosöljyä? että kookosöljy imeytyy vähän kuin hiilarit?? eli tosiaan ns. muuta rasvaa ei tähän suositella? (Fitfarmissa iltapalana ilmeisesti rahkaa marjoja ja esim. 5 g oliiviöljyä), niin mistä tämä painotus lähtee että ei sitä rasvaa (tosiaan esim. oliiviöljyä) illalla?

Näissä makrojen ajastuksissa täytyy aina katsoa kokonaiskuvaa, eikä juuttua liian pieniin yksityiskohtiin. Eli iltapuuro on hyvä vaihtoehto, koska se auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan. Kunnon yöunet ovat taas numero yksi, kun halutaan kehittyä tai polttaa rasvaa. Myös päivän muu hiilarien kokonaissaanti vaikuttaa, eli täytyy miettiä kokonaiskuvaa, eikä pelkkää yhtä ateriaa. Treenin jälkeen on hyvä syödä hiilareita, joten iltatreenaajan ei tarvitse pelätä hiilareita illalla. Iltapuuroon voi lisätä myös proteiinin ja rasvan lähteen, jolloin rasva hidastaa hieman muiden imeytymistä.

Aamiainen kannattaa pitää proteiinipainotteisena ja lisätä siihen hiilareita esim. marjojen ja kasvisten muodossa. Rasvaa on hyvä ripotella aterioille pitkin päivää. Suurimmat rasvamäärät kannattaa kohdistaa aterioille, joissa ei ole paljon hiilareita, joten aamiaiselle voi lisätä juuri mainitsemissa muodoissa rasvaa, avocado/pellava toimiii hyvin. 

Moi!
Teetkö asiakkaillesi, jotka haluavat pudottaa painoa ruokaohjelmat, joissa ruoka-aineet punnitaan grammalleen? Itselläni olisi pudotettavaa n. 10kg, mutta kilot ei eivät lähde omin avuin sitten millään…
Joten osaatko kokemuksesi perusteella sanoa toimisko tällainen tiukempi ruokavalion noudatus? 🙂

Riippuu hyvin pitkälti henkilöstä. Joillekin sopii tarkat ohjeet ja toisille taas erilainen tyyli. Ehkä sinun tapauksessasi tarkka ruokavalio toimisi ainakin alkuun paremmin, jos et ole onnistunut yrityksestä huolimatta. 


KASVISRUOKAVALIO & URHEILU

Muistatte ehkä mun parin kuukauden kasvisruokavalio-kokeilun ennen joulua. En syönyt täysin vegaanisti, sillä käytin heraproteiinia, quornia ja satunnaisesti myös kanamunia, muuten ruokavalioni oli myös soijaton, gluteeniton että maidoton. Tuolloin tuli paljon kyselyjä, kuinka yhdistää treeni ja kasvisruokavalio. Lukijoista löytyy varmasti itseäni paljon kokeneempia tämän asian saralta, mutta ajattelin silti jakaa muutamia vinkkejä. Tein tämän kokeilun myös osaksi siksi, että pystyn samaistumaan paremmin kasvisruokailijan asemaan, mikäli rakennan tällaisia ruokavaliota tai teen muuta ruokaohjeistusta. Aina täytyy muistaa tietysti tavoitteet, eli onko kyseessä vain energinen olo ja riittävä palautuminen, lihaskasvu vai kentien laihduttaminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moni osaakin koostaa sopivan makrojakauman perinteisellä sekasyönnillä, jolloin on helpompi eritellä erikseen proteiinin, hiilarin ja rasvan lähteet. Kasvisruokavaliossa haastavampaa on ehkä se, että useat tuotteet, kuten pavut, herneet ja linssit sisältävät näitä kaikkia (rasvaa vähemmän).

Esimerkiksi 100 grammassa kikherneitä on 14 g hiilaria, 8 g proteiinia ja 2 g rasvaa. Harvemmin kuitenkaan kukaan syö pelkkiä kikherneitä, vaan annokset koostuvat useammista lähteistä, jolloin on itseasiassa aika helppoa saada proteiinin määrä täyteen. Määrää tärkeämpi on kuitenkin myös proteiinin laatu, josta lisää alempana. Yksi ongelma tai pelko on useasti myös liika hiilareiden saanti, ainakin jos halutaan pudottaa painoa. Kasvisruokavaliolla painotus meneekin todella helposti hiilaripainotteiseksi, mutta täytyy myös aina muistaa, että hiilarien lähde on hyvä. Hitaasti imeytyvät hiilarit pitävät verensokerin paremmin kuosissa kuin nopeat vastaavat ja sisältävät myös runsaammin kuitua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omalla kohdalla oli jopa haastavaa syödä riittävästi ja silti paino putosi kokeilun aikana noin 2 kiloa. Ainakin tehokasta painon pudotusta jos ei muuta, heh heh. Nuo kilot tulivat kuitenkin takaisin kokeilun jälkeen joulun aikana. 😀 Kannattaa siis muistaa, että ruokaa saa syödä oikeasti kunnolla, etenkin jos treenailee säännöllisesti! Mielestäni on entistä tärkeämpää syödä monipuolisesti ja kokeilla rohkeasti uusia ruoka-aineita. Itse koin alussa haastavaksi juuri sen, että helposti alkoi käyttää jotain samaa ruokaa päivästä toiseen. Aina kun muuttaa ruokavaliota, tulee olla aktiivinen ja täytyy jaksaa miettiä ruuan valmistusta hieman enemmän. Yleinen ongelma on varmasti se, että kun jätetään jotain pois, ei korvata sitä millään, mikä johtaa jatkuvaan nälkään/väsymykseen/energioiden loppumiseen.

Yksi haaste urheilun näkökulmasta on makrojen täsmäkäyttö, eli miten ajastaa ne hiilarit sinne treenin ympärille/treenin jälkeen. Kasvisruokavaliossa on toki mahdollista käyttää puhtaasti proteiininlähteitä, kuten vaikka quornia. Tällöin voi käyttää quornia lihan tavoin ja valmistaa kylkeen tärkkelyshiilaripitoisen lisukkeen riisistä, pastasta, bataatista tms. Itse tein niin, että nautin treenin jälkeen proteiinijauheen ja banaanin, joka toimi nopeana hiilarin lähteenä, jonka jälkeen söin vielä ruokaa joko edellä mainitulla tavalla, tai sitten valmistin niin sanotun sekamelskan eri lähteistä. Lisäsin patoihin ananasta toimittamaan nopean hiilarin virkaa ja muuten hiilarit olivat hitaita. Näiden annoksien lisukkeena mulla saattoi olla aina jotain muita ruoka-aineita tuomaan riittävästi välttämättömiä aminohappoja mukaan annokseen.

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.47.13

Kokeilun aikana löin useimmat ruuat sulamon laskuriin, sillä halusin samalla oppia millaisia makroja näistä kasvisruuista saa aikaiseksi. En suunnitellut mitään täydellisiä kokonaisuuksia, sillä menen useimmiten kuitenkin se maku edellä. Koska tapaan tehdä isoja määriä ruokaa kerralla, lisään aina ensin kaikki ainesosat ja määrät, jonka jälkeen luon niistä reseptin. Tämän jälkeen punnitsin annoksen, ja käytin sen painoa määränä, jolloin sain tarkemmin juuri sen annoksen makrot.

Kokeilin tuossa äsken muutamaa vanhaa reseptiä ja heitin sinne summissa vain tuon 500 grammaa, joka on sellainen suhteellisen perus annoskoko. Ylin on siis aina reseptin nimi ja alla on reseptissä käytetyt ainesosat. Kaikki ainesosat eivät ole juuri sitä välttämättä sitä merkkiä, jota olen käyttänyt, sillä kaikkea ei aina löydy, mutta ananas kuin ananas ja niin edelleen..

Näyttökuva 2016-03-09 kello 13.55.08

Omalla kohdalla en kokenut proteiinin saantia haastavaksi, sillä proteiinilisillä saa aika helposti täydennettyä ruokavaliota, eivätkä edes ne ole välttämättömiä mikäli syö oikeasti monipuolisesti. Sitä helposti ajattelee proteiinia olevan vain niissä puhtaissa protskun lähteissä, kuten lihassa, kanassa, kalassa, mutta proteiinia on myös vihanneksissa, viljatuotteissa jne, jolloin monipuolisesti syömällä saa aika nopeasti tavoitteen täyteen.

Proteiinin saantiin liittyy myös välttämättömien aminohappojen saanti. Usein yksipuolisesta kasvisravinnosta jää puuttumaan joitain välttämättömiä aminohappoja, jonka vuoksi eri kasviksia pitää yhdistellä monipuolisesti. Kasvikunnan sisältämät aminohapot myös imeytyvät hieman huonommin kuin eläinperäiset, sillä kasveissa on kuituja, joiden takia aminohapot eivät pääse irtoamaan yhtä helposti elimistön hyödynnettäviksi. Soija on esimerkiksi hyvä lähde, sillä se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Itse en käytä soijaa, enkä myöskään gluteenia, joka tekee tietysti tästä aiheesta aina haastavampaa. Sen vuoksi täydensin rukavaliota proteiinilisillä ja kananmunilla, jotka sisältää myös kaikki välttämättömät aminohapot.  

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvä vinkki on lisätä jokaiselle aterialle ainakin kahta erilaista kasvisproteiininlähdettä, jolloin aminohappojen saanti täyttyy helpommin!

Itse suosin pääosin:

  • herneitä, linssejä, papuja
  • kvinoaa
  • quornia
  • siemeniä & pähkinöitä
  • runsaasti kasviksia
  • hamppuproteiini/riisiproteiini/heraproteiini

Nykyään siis syön aikalailla fifty-fifty kasvisruokaa ja sekaruokaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kasvisruokavaliota ainakin hetkellisesti, sillä silloin oppii käyttämään paljon uusia ruoka-aineita, jotka luultavasti jäävät käyttöön, vaikka ei lopulliseksi kasvissyöjäksi päätyisikään. Edellä mainittujen lisäksi kannattaa nauttia myös (vegaanisia) omega-3 rasvahappoja, D-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia ja B-12 vitamiinia purkista.


KOSKAAN EI OLE HYVÄ

Trendit muuttuu jatkuvasti ja nyt tuntuu, että tiukan ja kurinalaisen elämäntyylin tilalle on tullut terveyttä korostava tapa elää. Paljon puhutaan armollisuudesta, mikä on todella hyvä asia. Opettelen jatkuvasti olemaan armollisempi itseäni kohtaan. Välillä kuitenkin tuntuu, että jos ei ole ”riittävän rento”, on myös silloin vääränlainen. Tää on tätä samaa juttua, että ollaan kaikki niin erilaisia ettei koskaan varmaan ole olemassa elämäntyyliä, joka sopisi kaikille.

Meneekö myös tällaiseen rentoon ja armolliseen elämäntyyliin pyrkiminen överiksi, jos siitä tekee liian ison jutun? Eli stressataan siitä ettei sais stressata, olla liian kiireinen tai ettei saisi syödä liian kurinalaisesti? Kuulostaa todella hullulta, mutta tuntuu että nykyään kaikki ”trendit” viedään aina överiksi. Kaikkeen kun pätee se kohtuus aikalailla mainiosti. Sopivasti kaikkea, mikä tuntuu hyvältä. Luin erään blogin kommenttiboksista, että on naurettavaa kertoa herkuttelevansa terveellisemmillä jutuilla ja esittää, että nämä jutut olisivat muka hyviä. Mun mielestä on myös naurettavaa ajatella, että kaikilla olisi sama maku ja jos ei itse pidä raakasuklaasta, ei kukaan muukaan voi siitä pitää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun aikaisemmin sosiaalinen media pursuili punnittuja annoksia ja proteiini – sanalla tuunattuja herkkuja, on nykyään coolimpaa dissata kaikki superfoodeja syövät treenihullut. Jos vapaa elämäntyyli sopii itselle, kannattaa muistaa myös se, että toiselle juuri rutiinit ja runsas treenaaminen voi olla juuri se juttu, mikä tekee onnelliseksi. Kuten mainitsin, opettelen itsekin sitä tiettyä rentoutta, mutta toisaalta omista rutiineista luopuminen ja vaikka sokerin puputtaminen, vain koska pitää ottaa rennosti, ei toimisi mulle pidemmän päälle. Oon oppinut tässä elämässä sen, että aina pitäisi kuunnella itseään ja luottaa omaan tuntemukseen siitä miten kannattaa toimia. Ohjeita ja neuvoja voi aina kysyä, mutta loppupeleissä sitä tietää itse sen vastauksen, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.

Koen syöväni ja eläväni hyvinkin rennosti, kun taas jollekin toiselle tällainen tyyli voisi olla todella outoa. Muistan, kuinka blogin alkuaikoina koin suurta tarvetta todistella omia elämäntapojani niitä kritisoiville. Uskon, että edelleen jotkut mun tavat tuntuvat extreemiltä jonkun muun mielestä, mutta ei se haittaa. Kaikista paras elämäntyyli on se, mistä tulee itselle paras fiilis. Oli se sitten superfoodeja ja satoja treenejä tai suklaata ja sohvalla köllimistä aina silloin tällöin. Suurimmalle osalle sopii varmasti parhaiten näiden tasapaino, jolloin mielikin pysyy virkeänä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rentoa, hikistä ja erittäin onnellista maanantaita kaikille! <3


UUSI LAJI IHASTUS!

Kuten tiedätte, intohimoni treenaamiseen on suuri ja nautin etenkin hikisistä, kovatehoisista urheilusuorituksista. Olisi kiva innostua yhtä lailla kevyistä ja rauhallisemmista jutuista, mutta ehkä ne vielä odottelee tulemistaan. Mulla menee hieman kausittain lajit, joista diggailen eniten. Tykkään ohjata sekä itse suunniteltuja tunteja, että myös Les Mills – tunteja. Omilla tunneilla on enemmän vapauksia musiikin ja liikkeiden suhteen, kun taas millseissä on se hyvä puoli, että saa hyvän, toimivan paketin valmiina, jolloin myös asiakkaat tietävät mitä saavat. Les Mills on luotettava setti, kun taas omilla tunneilla saa käyttää luovuutta ja omaa inspiraatiota. On todella palkitsevaa, kun saa kasattua toimivan setin, josta myös asiakkaat tykkää.

Collage_Fotor

Oon aina kokenut olevani bodyattack/bodystep – tyyppi, eli nuo kaksi lajia on ollut mulle Les Mills – lajeista ne tärkeimmät, kun taas combat ja pumppi on tulleet näiden jälkeen. Nyt täytyy kuitenkin sanoa, että oon tässä viimeisen puolen vuoden aikana syttynyt combattiin ihan uudella tavalla. Combat on nykyään yksi viikon kohokohdista ja se on noussut attackin ja stepin kanssa samalle levelille. En tiedä mitä tässä on loksahtanut kohdilleen, mutta tunnin ohjaaminenkin tuntuu nykyään tosi hyvältä ja varmalta. Onhan tässä jo tullut 5-vuotta sitä treenattuakin.

Tämä ohjaaminen on myös jatkuvaa itsensä kehittämistä ja hyvä niin. On hauskaa ajatella taaksepäin, kun jossain vaiheessa on vaikka ajatellut olevansa hyvä jossain ja nyt jälkeenpäin kun miettii, on tullut melkoisen harppauksen eteenpäin siitä hetkestä. Tietysti silloin on varmaan ollut ihan hyvä siihen tilanteeseen nähden, mutta onneksi itsekin huomaa kehittyvänsä aina välillä. Joskus saattaa tulla sellaisia kausia, että kaikki junnaa paikallaan ja tuntuu ettei saa itsestään enää mitään uutta irti ja sitten taas toisessa hetkessä kaikki skulaa erinomaisen hyvin.

Tuo biisi on aika kiva mixaus vanhasta hittikappaleesta. Löytyy mun RPV/Body lämmittelystä tällä hetkellä.

Tällä viikolla oonkin treenannut ainoastaan jumppien muodossa, sillä HYPOXIN vuoksi oon jättänyt omat salitreenit väliin. Huomenna reissaan taas vaihteeksi stadiin pikavisiitille, joten bootcamp jää väliin ja oon sitten taas lauantaina jumppien parissa. Mulla on muuten synttärit lauantaina ja tällä hetkellä oon kauhusta kankeena, kun meinaa pukata pientä ikäkriisiä! 😀 Oon kuitenkin aika hyvin saanut rauhoteltua itseäni ja hokenut mielessä että ikä on vaan niitä numeroita..

Nyt valmistaudun illan steppiä varten ja sitten pitäisi vielä pakkailla kamat kasaan huomista reissua varten!


HIILARIA KONEESEEN

Väsyttää, jalka painaa, eikä palautuminenkaan oikein tunnu optimaaliselta. Edellä mainittu fiilis saattaa olla tuttu tunne paljon treenaavilla ja usein vastausta ongelmaan etsitään monista vaihtoehdoista, mutta ei tulla ajatelleeksi että onko syöty riittävästi. Ja etenkin, onko syöty riittävästi hiilihydraatteja. Kehoja on erilaisia ja kaikki eivät toki toimi ihan samalla tavalla, mutta voisin väittää että lähestulkoon jokaisen paljon kestävyystreeniä tekevän kannattaa syödä hyvillä mielin hiilareita. Lähteenä tietysti itselle sopivista vaihtoehdoista ja mieluiten ns. hyvistä hiilareista. Treenin jälkeen paras hiilari on mahdollisimman nopeasti imeytyvä, esim. banaani, riisikakku, valkoinen riisi, peruna jne. Joskus siis tahmea ja takkuinen olo voi yksinkertaisesti johtua liian vähäisestä energiansaannista.

Mulla oli eilen juuri tuollainen päivä, että oli jotenkin outo olo. Itseasiassa kun ajattelen tarkemmin, on koko viikko ollut mennyt hieman samoissa fiiliksissa. Ei ole ollut nälkä, eikä väsy, mutta silti vähän hidas ja löysä olo. Oon kärsinyt ruuanlaittoon liittyvän motivaation puutteesta, eli kaupassa oon vaan kyylännyt hyllyjä, enkä ole keksinyt mitä sitä nyt oikeen söisi. Oon tietysti laittanut ruokaa, mutta välillä oon turvautunut nopeisiin riisikakku + munakas ratkaisuihin, mikä ei ole tyypillisintä itseäni. 😀

Collage_Fotor

Eilen illalla stepin jälkeen ajattelin sitten tehdä bataatti- ja perunaranskalaisia, eli pilkoin molempia ranskiksen muotoon uunipellille, suihkaus oljyä ja runsaasti mausteita päälle. Laskeskelin siinä ruokaa laittaessa, että tästä riittää ainakin kahteen, tai jopa kolmeen syöntikertaan, sillä bataattia oli 500 g ja perunoita lähes kilo. Ranujen kanssa mulla oli myös proteiinin lähde ja kasviksia. Nyt tuleekin sitten paras osa. 😀 Eli yhtäkkiä huomasin syöneeni koko pellillisen ranuja, eikä mulla ollut millään tavoin liian täysi olo, saati mikään ähky. Tunnin kuluttua kroppa huusi taas ruokaa ja vetelin siinä iltaa pitkin vielä riisikakkuja ihan kivan määrän. Tänään on taas olo ollut huomattavasti energisempi ja treenitkin sujuneet hyvin! Myös mieli on ollut heti parempi, kun kropan energiavarastot ovat saaneet täytettä!

Kiinnitän siis normaalisti aika paljon huomiota siihen, että syön riittävästi, mutta joskus näköjään paljon ruokaa on vielä liian vähän. Omalla kohdalla nimenomaan hiilareilla on suuri merkitys siihen, miten keho toimii. Tuntuu, että mitä enenmmän pystyn syömään, sitä paremmin aineenvaihdunta rullaa ja kroppa toimii. Kannattaa siis muistaa, että ruoka ja kalorit ei tosiaan ole mikään vihollinen, vaan nimenomaan polttoainetta keholle (ja mielelle), jonka avulla jaksaa tehdä niitä kovia treenejä, joiden avulla taas kehittyy. Riittävä energiansaanti pitää huolen myös palautumisesta, joka johtaa siihen kehittymiseen ja siihen, että jaksaa treenata uudelleen sekä treenaaminen on myös mielekästä! Sen verran kannattaa tietysti muistaa, että panostaa siihen, mistä ne kalorit tulee, sillä parhaimmillaan pystyy kehon täyttää suurella määrällä tärkeitä ravintoaineita. Tätä ei taas tapahdu, jos vetää vain ns. tyhjää energiaa kroppaan. Ravintoaineiden puutteet voivat taas johtaa omiin ongelmiinsa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä päivä startattiin jälleen Bikini Bootcamp – treenillä. On käsittämätöntä, millainen ero omassa kestävyyskunnossa on vuoden takaiseen. Olin mielestäni hyvässä kunnossa jo vuosi sitten, mutta kyllä tässä on hapenottokyky ottanut ison loikan eteenpäin, sillä treeni joka oli ennen täysi kuolema, tuntuu jopa siedettävältä nykyään. Tietysti aina voi haastaa itseään vielä enemmän, tekemällä kovempaa ja se onkin tietysti tarkoitus, että kunnon kasvu pysyisi nousujohteisena. Oon joutunut hieman ottaa iisimmin venähtäneen nilkan vuoksi, mutta aika hyvin oon saanut tehtyä liikkeitä. Ainoastaan nopeat sivuliikkeet pitää vielä jättää väliin.

Äsken ohjasinkin sitten ensimmäisen Sprint-tuntini ja vaikka oon ohjannut spinningiä paljon, on tuo hieman erilainen kokemus. Ohjaus meni mielestäni ihan hyvin ja tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, kunhan saisi vielä lisää tuurauksia alle! =)