HAASTEENA HYÖTYLIIKUNTA & KEHONHUOLTO

Kaupallisessa yhteistyössä Actimelin kanssa.

Vaikka terveelliset elämäntavat ja liikunta tulee mulla hyvin pitkälti jo selkärangasta, koen silti minäkin haasteita tietyissä asioissa ja niitä on tullut mietittyä tavallista enemmän viime aikoina. Actimel haastoi mut miettimään, minkälaisia haasteita koen arjessa treenaamiseen, liikkumiseen ja hyvinvointiin liittyen sekä keskittymään arjen asioihin, joihin kaipaan parannusta. Toisilla on haasteena saada riittävästi liikuntaa, mutta mun osalta haasteeksi tulee saada riittävästi ns. huoltavaa liikuntaa sekä arkiaktiivisuutta. Se, että istuu koneella melkein koko päivän ja tykittää sen jälkeen 2 tuntia kovaa treeniä, ei kuulosta ainakaan mun korvaan kovin ”ihanteelliselta”. Haluaisinkin nimenomaan parantaa omaa arkiaktiivisuutta, eli tehdä enemmän sitä kuuluisaa hyötyliikuntaa, sekä alkaa tekemään myös kevyempiä treenejä noiden kovien syketreenien lisänä.

Tavoitteena olisi alkaa vähentää auton käyttöä ja pyöräillä enemmän. Käydä esimerkiksi aamuisin ulkoilemassa sekä huoltaa kroppaa paremmin. Oon sopinut tälle viikolle jooga-treffit kaverin kanssa ja menossa siis vihdoin testailemaan joogaa. Jospa tuostakin saisi pysyvämmän rutiinin omaan viikko-ohjelmaan. Mikä ikinä se oma haaste onkaan niin voivottelulla harvemmin pääsee eteenpäin. Muutokset vaativat sen, että tekee suunnitelman muutoksen saavuttamiseksi. Konkreettiset asiat, kuten mitä missä ja milloin toimii usein parhaiten.

Etenkin tähän aikaan vuodesta treeniin ja hyvinvointiin linkittyy myös vastustuskyky, sillä mikä onkaan ikävämpää kuin se, että saa just hyvän treenibuugin päälle ja sitten se flunssa iskee sut takaisin sohvan pohjalle. Tiesittekö että 70 % vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa? Ruokavalio vaikuttaa suuresti vatsan ja suoliston hyvinvointiin ja sitä kautta vastustuskykyyn. Itse ajattelen hyvinvointia palapelinä, johon liittyy monta eri palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Jotta treeni kulkee, palautuminen on optimaalista, uni maistuu ja olo on myös mentaalisesti hyvä tarvitaan energiaa, vitamiineja, mineraaleja ja ravinteita, joilla on tärkeä tehtävä palapelin kokoamisen kanssa. Harvoin sitä tulee edes mietittyä, että epämotivoitunut, masentava olo voi johtua esimerkiksi jonkun ravintoaineen puutteesta. Kyseinen olo voi taas johtaa siihen ettei saa mitään aikaiseksi ja jää sinne sohvan pohjalle lojumaan. Ehkä ymmärätte mitä tarkoitan palapelillä? Jokainen pala on tärkeä!

vatsaa hellivä aamiais-smoothie

Nykyään vatsan ja suoliston ongelmat ovat hyvin yleisiä, suolistoa kutsutaankin kehon toisiksi aivoiksi. Vatsa tuottaa mm. 95 % onnellisuushormoni serotoniinista, joten vatsan hyvinvointi vaikuttaa ihan konkreettisesti omaan fiilikseen! Treenasit paljon tai vähän, ympärilläsi tapahtuvat asiat vaikuttavat sinuun. Kun stressaat paljon, voi syöminen ja nukkuminen hankaloitua. Jos et nuku tarpeeksi tai saa riittävästi energiaa ja ravintoa kasvaa metabolinen (sisäinen) stressisi. Metabolinen stressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteesi ja siten vastustuskykyysi.

Kolme vinkkiä treenaajan parempaan vatsan hyvinvointiin!

Pidä huolta energiansaannistasi ja ruokavalion laadusta. Jos kehosi ei saa tarpeeksi energiaa ja riittävästi hyödyllisiä ravintoaineita, laskee suoritustasosi ja olet alttiimpi infektioille ja vammoille.

Suunnittele päiväsi. Myös ruokailu. Näin kaikki on helpompaa.

Nukkuminen, ruokavalio ja vatsa kulkevat käsikkäin. Jos nukut tarpeeksi ja saat tarpeeksi ravitsevaa ruokaa, toimii vatsasikin paremmin.

Actimelilla on nyt uusi tuote, joka oli ilokseni valmistettu ilman lisättyä sokeria!! 🙂

Actimel Mansikka ilman lisättyä sokeria sisältää vain luontaisesti maidossa ja marjoissa esiintyviä sokereita sekä sukraloosia ja asesulfaami K:ta makeutusaineina. Tuotteen kokonaissokeripitoisuus on ainoastaan vain 3,5 grammaa 100 grammaa kohden.

Jokainen Actimel-pullo sisältää 10 miljardia L. Casei Danone-maitohappobakteeria sekä B6- ja D-vitamiineja, jotka edistävät hyvin toimivaa immuunijärjestelmää.

Parhaan vaikutuksen saamiseksi Actimelia tulee nauttia päivittäin yhdessä tasapainoisen ruokavalion ja aktiivisen elämäntavan kanssa.

Lähdettekö mukaan haasteeseen, jonka tiimoilta yritetään parantaa yksi tai kaksi asiaa, joiden avulla oma hyvinvointi paranee? Mulla siis konkreettiset asiat ovat 1. arkiliikunnan lisääminen ja 2. huoltavan liikunnan lisääminen! Mites sulla?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TREENI, RAVINTO JA KONTROLLIN TARVE

Tänään otetaan käsittelyyn aihe, jota oon miettinyt paljon viime aikoina ja josta on myös kyselty paljon. Aihe, joka on todella henkilökohtainen ja jonka avaaminen ei ole itselleni mikään helpoin juttu. Aiheena on siis kontrollin tarve ja nimenomaan treeniin ja ravitsemukseen liittyen. Kaikkia ajatuksia on tosi vaikea pukea sanoiksi ja saada mahtumaan vielä yhteen tekstiin, mutta tällä hetkellä tuntuu että pystyn jo tuomaan jotain ajatuksia julki ja toivon todellakin että tämä voisi herättää ajatuksia myös teissä ja niissä, jotka tunnistavat itsensä kuvauksesta.

Liikkuminen ja sitä tukeva ravinto on ollut mulle tärkeitä asioita niin kauan kuin muistan. Treenaaminen on elämäntapa, jota ilman en haluaisi olla ja luonnollisesti käsi kädessä kulkee myös terveellinen ravinto sekä kiinnostus sitä kohtaan. Oon suhtautunut näihin aina todella intohimoisesti ja blogia pitkään lukeneet tuntevatkin mut siinä mielessä hyvin, koska oon päivittänyt tännekin paljon eri projekteja ja juttuja mitä milloinkin on ollut käynnissä.

Aika ajoin oon saanut palautetta myös ns. sairaalloisesta ajatusmaailmasta näihin kahteen liittyyen. Tunnen itseni niin hyvin, että tiedän etten koe itseäni esimerkiksi syömishäiriöiseksi, eikä treenaaminen ei ole mulle sellainen pakkomielle, että nuo kriteerit niin sanotusti täyttyisivät. Oon kuitenkin tiedostanut, että mulla on jonkinlainen, ehkä jopa ongelmaksi kutsuttava ajatustyyli näihin kahteen liittyen. En vain ole tiennyt mikä se on ja mistä se johtuu. Mä en ole esimerkiksi koskaan halunnut näännyttää itseäni, enkä kuitenkaan koe olevani pakkomielteinen kuten ortorektikko. En treenaa kulutuksen vuoksi, enkä treenaa ns. pakkomielteisesti, haluan vain pitää tietyn rutiinin yllä ja omista ”säännöistä kiinni”. Voin esimerkiksi treenata vain kolmesti viikossa, jos olen etukäteen päättänyt, että nyt pidän kevennetyn viikon, mutta yllättävät muutokset voivat aiheuttaa stressiä ja jopa ahdistusta.

Oon viime aikoina tiedostanut, että syy on kontrollin tarve. Haluan pitää langat käsissä ja haluan, että mulla on jonkinlainen suunnitelma mitä ”noudatan”, koska se on turvallista. Jos koen, että elämässä tapahtuu vaikeita asioita, turvaudun siihen mitä osaan kontrolloida parhaiten ja se on tämä ”fitnesskupla”. Haluan valmistaa ruokani itse, ei siksi etten voisi syödä jotain muuta, vaan koska silloin tiedän mitä siinä on, eli kontrolloin tätäkin asiaa. Haluan siis pysyä omalla mukavuusalueellani ja se alue on se missä on tietyt treenit viikossa ja tietty ruokailurytmitys. Suoritan mahdollisimman hyvin, jotta olo pysyy hyvänä.

Mun kaverit voivat varmaan allekirjoittaa, että jos ollaan esimerkiksi menossa lounaalle ulos, multa tulee aina ne samat ehdotukset, koska haluan mennä paikkaan missä oon syönyt ennenkin, sillä silloin tiedän mitä saan. 😀 Tämän tiedostaminen ja ymmärtäminen on ollut aika silmiä avaavaa, sillä oon jopa miettinyt mistä tuo käyttäytymismalli johtuu, kun tiedän järjellä että voin vaikka syödä banaanin, mutta haluan silti syödä omenan, koska söin eilenkin omenan ja olen päättänyt että omena on hyvä välipala.

Kyseessä on siis tavallaan itselle luodut säännöt, joiden noudattamisesta tulee onnistunut olo. Uskon, että moni tekee tätä tietämättään ja kokee huonoa omaatuntoa, kun rikkoo jotain omaa rutiinia tai sääntöä, vaikka siinä ei olisi todellisuudessa mitään väärää. Moni dieetillä ollut ja ruokia punninnut voi ehkä yhtyä siihen, että kun dieetti on ohi, voi olla jopa vaikea lopettaa ruokien punnitseminen, koska silloin tulee turvaton olo, sillä ei tiedä paljonko pitää syödä mitäkin. Kyseessä on sama asia, mutta ehkä hieman eri mittakaavassa. Kontrolloinnin tarve voi liittyä myös muihin asioihin, kuten ihmissuhteisiin tai työhön. Usein kontrollin tarve johtuu turvattomuudesta, joka voi johtua esimerkiksi lapsuudessa koetuista asioista tai elämän aikana koetuista pettymyksistä. Hallinnan tunteen menettäminen voi aiheuttaa paljon stressiä, jonka vuoksi hyvän olon saamiseksi tätä asiaa toistaa uudelleen ja uudelleen.

Muutamia esimerkkejä mitä tulee mieleen juuri liikkumiseen ja ravintoon liittyvän kontrolloinnin tarpeen osilta:

  • Joka viikko tulee treenata niin, että määrät ja tehot pysyvät suunnilleen samana. ”Riman alitus” tuntuu epäonnistumiselta. Sairastumiset tai yllättävät muutokset voivat aiheuttaa ahdistusta, koska ei pysty suorittamaan tuttua rutiinia läpi.
  • Ruokien punnitseminen jää helposti päälle ja on mieluista noudattaa tuttua ruokarytmiä ja syödä tuttuja ruokia.
  • Herkkupäivien pito ei ole ongelma, mikäli asian on päättänyt etukäteen, mutta yllättävät tapahtumat joihin liittyy syömistä voivat aiheuttaa epämukavan olon.
  • Dieetillä on helppo olla, koska silloin on oikeutettu noudattamaan vain sitä ruokavaliota, eikä tarvitse selitellä omia valintojaan muille.
  • Treenirytmityksen muuttaminen voi olla vaikeaa, sillä tuttu ja turvallinen tuo turvallisuutta. Muutoksia on helpompi tehdä jos asia on suunniteltu etukäteen, eli jos vaikka noudattaa tietynlaista treenisykliä, johon kuuluu muutokset.
  • Itselle on luotu säännöt ruokailun osalta ja siihen voi kuulua sallittuja ja ei sallittuja ruoka-aineita, ilman mitään sen järkevämpää logiikkaa. Esimerkiksi suklaan syöminen on kiellettyä, kun taas raakasuklaata ”saa” syödä niin paljon kuin haluaa, koska se kuuluu ”terveellisiin ruoka-aineisiin.”
  • Matkustaminen voi tuntua jopa epämukavalta, koska tällöin joutuu poistumaan tutusta ympäristöstä ja tuttujen rutiinien noudattaminen vaikeutuu.

Miten olen itse lähtenyt purkamaan tätä ongelmaa? Suurin juttu oli tietysti asian tiedostaminen ja se, että päätin alkaa tehdä muutoksia. En väitä, että tää olisi ollut helppoa ja aika ajoin taistelen itseni kanssa siitä, kuinka helppoa olisi vain aloittaa jokin projekti tai palata entiseen, tuttuun ja turvalliseen. Oon miettinyt paljon kontrollin tarpeen syytä ja sitä mitä oikeastaan pelkään? Mitä pahaa voi tapahtua, mikäli päästän irti säännöistä ja mistä se johtuu? Oon tehnyt tietoisia päätöksiä ja muutoksia ja vaikka ajatus asioiden muuttamisesta on tuntunut vaikealta, oon jälkeenpäin huomannut että ei se nyt loppupeleissä ollutkaan sen kummempaa, eikä mitään pahaa tapahtunut.

Tärkein asia on tietysti se, että haluaa saada muutosta aikaiseksi. Miten monta kertaa mä oon itsekin sanonut lauseen ”joo, pitäis kyllä kokeilla tehdä muutoksia” , mutta tiennyt silti mielessäni, että en tuu niitä tekemään. Mulla tuli vain lopulta vastaan se fiilis, että en jaksa enää toistaa samaa kuviota vuodesta toiseen, sillä se ei kuitenkaan tee mua onnelliseksi tai tyytyväiseksi. Aina voi olla hieman paremmassa kunnossa tai laihtua ne kaksi kiloa, mutta mikään ei muutu korvien välissä, ellei opi muuttamaan suhtautumista itseensä ja hakemaan tyytyväisyyttä muualta kuin vaikka sieltä peilistä. Voit uskotella itsellesi, että sitten oon tyytyväinen kun…(ja tähän mitä tahansa itse keksit)  mutta 99% varmuudella tavoitteeseen päästyäsi haluat lisää tai keksit uuden asian mihin et ole tyytyväinen.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PARHAAT TREENIKENGÄT? KANNATTAAKO PÄTKÄPAASTO – VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN!

Moikka! Teiltä tippuu säännöllisesti paljon kysymyksiä ja ajattelin pitkästä aikaa koota niitä samaan pakettiin ja vastailla ihan näin yleisesti postauksen muodossa. Tässä tulikin mieleen, että voitaisiin pitää ihan kunnollinen Q&A-setti ja joku tuola kommenteissa ehdottelikin, että uutena hommana voitaisiin laittaa tuo meikän mies piinapenkkiin ja kysellä myös häneltä? Ootteko messissä? Pistäkääs kyssäreitä tippumaan tämän postauksen alle, niin toteutan vastaukset sen mukaan miten paljon niitä tulee!  🙂

Moi! Mitkä piilarit sulla on noissa uusimmissa Insta-kuvissa? 🙂

V: Mulla ei ole piilareita! 😀 Piti oikeen itekin käydä katsomassa että näyttääkö siltä.

Eikös lantionnosto matolta (tangolla) ole yhtä tehokas kuin penkiltä? Itse en penkiltä pysty/halua liikettä tehdä selkärangan ongelmien vuoksi.

V: Se on tehokkain juuri sillä versiolla millä saat sen parhaiten tuntumaan! Kaikille ei tosiaan sovi aina kaikki liikkeet / liikeradat, joten silloin on tietysti viisainta jättää ne tekemättä. 🙂

Tää ei nyt liity tähän postaukseen mitenkään, mutta voisitko tehdä postauksen siitä millaisia treenikenkiä käytät milläkin tunneilla? Välillä oon nähny sulla kuvissa Nike Freet ja välillä taas Addun ultra boostit, mitkä on ainakin vaimennukseltaan aika ääripäitä 🙂

V: Mä käytin monta vuotta putkeen Niken free 5.0 kenkiä, mutta koska sen mallin valmistus loppui, oon alkanut käyttää Adidaksen nmd_r1 ”sukkamallia” joka on toiminut yllättävän hyvin jumpissa. Mulla on ollut aina ongelmana, että jos kenkä on hiemankaan vääränlainen, mulla puutuu jalanpohja vasemmassa jalassa. Sen takia hyvän mallin löytyessä, oon pysynyt siinä. Mulle ei esimerkiksi käy Niken muut mallit tuon puutumisen vuoksi. Oon siis mennyt enemmänkin se edellä että kenkä tuntuu hyvältä, kuin sen vaimennuksen vuoksi. Tällä hetkellä käytän kaikilla (paitsi spinning) tunneilla tuota addun kenkää.

Osaisitko antaa vinkkejä sumomaveen? Mulla siitä ei ikinä kipeydy peppu, vaan lähes poikkeuksetta sisäreidet. Saan kyllä liikkeen aikana tuntuman pakaraan tästä huolimatta. Olen nyt kokeillut tehdä todella hyvällä tekniikalla ja vähentänyt painoja (niin että saan tehtyä n. 15puhdasta toistoa, ei siis ole liian kevyet nytkään) , mutta sekään ei näytä auttavan.

V: Näkemättä on aina vaikea opastaa, sillä usein sieltä saattaa löytyä jokin pieni asentovirhe tms minkä korjaamalla tuntuma löytyy helpommin. Kokeile jännittää pakarat ”rusinaksi” joka kerta kun lantio suoristuu noston aikana. Itselläni oon huomannut suuren merkityksen juuri painojen määrällä, kun nostelen lähempänä maksimia, saan ehdottomasti paremmin pakarat mukaan.

Hei mitä mieltä oot intermittent fastingista? Onko se susta järkevää 😀 mua epäilyttää se aamulla syömättömyys. Ainahan on sanottu että aamulla olisi tärkeää syödä se aamupala ja nyt se onkin kääntynyt niin päin että eka ateria olisikin hyvä syödä vasta tyyliin klo14 iltapäivällä. Eikö tollanen oo huonoa aineenvaihdunnalle? Kiinnostaisi kokeilla mut mietityttää onko tollanen ees terveellistä.

V: Mä oon sitä mieltä, että jos tapa (oli se mikä tahansa) toimii sulle ja sun on sitä helppo noudattaa niin silloin se on hyvä juttu. Ajattelen kuitenkin myös, että erilaisten ”keinojen” etsiminen on jotenkin turhaa, sillä ei ole olemassa ”parasta dieettiä” tai vaikka parasta treeniä, vaan kaikessa on kyse kokonaisuudesta, ihmisestä, elämäntilanteesta jne. Pätkäpaastolla on varmasti ihan hyviäkin vaikutuksia ja uskon, että tietynlaiseen elämäntyyliin se sopii oikein hyvin. Ihmisen keho ei ole niin heikko että aineenvaihdunta menisi jotenkin sekaisin tällaisesta samantien, mutta jatkuva jojoilu ja huonot elämäntavat toki vaikuttavat pitkällä tähtäimellä. Voithan aina kokeilla hetken ja katsoa miten se toimii sun kohdalla. 🙂

Osaatkohan Aino sanoa, mistä johtuu että mulla sairaana mieluumminkin ruokahalu kasvaa kuin laskee? Kaikki tuntuvat aina voivottelevan kun sairaana ei mikään uppoa ja väkisin saa jotain kevyttä tungettua suuhunsa. Itse olin juuri viikon sairaana ja mulla taas (ennestäänkin kohtalaisen suuri) ruokahaluni tuntui vain kasvavan ja olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon! Herkutkin alkoivat himottaa hieman tavanomaista enemmän ja yhtenä päivänä herkuttelinkin, mutta pääosin kyseessä oli siis ihan ns. ruokanälkä. Eikä ole ensimmäinen kerta kun mulle käy näin sairaana.

V: Luulen että osaan sanoa mistä se johtuu! 😀 Sinua lainkaan tuntematta, veikkaan, että elät normaalisti kulutuksen ja ruokailujen suhteen siinä rajoilla tai jopa hieman miinuksilla, ainakin joinakin päivinä. Mahdollisesti urheilet melko paljon ja kun lepäät (sairastat), keho alkaa vaatia puuttuvia energioita. Keho haluaa usein energiat mahdollisimman nopeassa muodossa, jolloin juuri herkut himottavat erityisesti.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


PARISUHDE & TAVOITTEELLINEN TREENAAMINEN

Toivepostausta pukkaa! Maija heitti hyvän idean ja lähdin purkamaan tätä aihetta ajatuksiksi. Otsikkohan voisi olla yhtä hyvin parisuhde ja harrastaminen, mutta koska tässä pitäisi treeniblogia raapustella, niin pidetään aihe treenaamisen ja parisuhteen ympärillä. Mullahan ei sitten ole muuta kuin omakohtaisia kokemuksia ja pohdintoja aiheesta, joten siitä lähdetään. 😉

Olen itse ollut suhteessa sekä ei-urheilevien ja urheilua harrastavien kanssa. En väitä, että onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan välttämättä yhteinen harrastus, mutta jos treeni ja terveelliset elämäntavat ovat iso osa omaa elämää, on tärkeää että toinen ymmärtää sen. Oon ennenkin maininnut, että usein kun oon tavannut uuden ihmisen ja tulee ilmi mun ammatti/elämäntapa, saan siitä ns. paljon positiivista palautetta. Usein on kuitenkin myös niin, että jos juttu on jatkunut pidemmälle ja tullut ilmi, kuinka suuren osan se vie kaikesta ajasta, voi homma kääntyä toisin päin. Kun urheilee sekä ammatikseen että vapaa-ajalla, vie se luonnollisesti aika ison osan ajasta ja siihen kun plussataan kaikki oheishommat, että treeni ylipäätään kulkee (ruoka&lepo), voi toisella mennä lanttu jumiin hyvinkin nopeasti, jos itseä ei treenitouhut ja palautuminen kiinnosta. 😀

Sinkkuaikoina mulle muotoituikin muutamia ”kriteerejä” mitä tulevalta mieheltä haluan, jos sellaisen vielä joskus löytäisin. Yksi niistä oli tietysti se, että tyyppi tajuaisi jotain mun elämäntavoista. Syy ei ole se, että en esimerkiksi voisi olla ihmisen kanssa joka ei ole tikissä, vaan se, että tiedän kokemuksesta, että jotta homma toimii, tarvitaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja niitä harrastuksia myös.

Jossain vaiheessa puhuttiin paljon siitä kuinka fitness hajottaa kaikkien sitä harrastavien parisuhteen. En ole siinä mielessä eri mieltä, etteikö kilpaurheilu ja parisuhde olisi haastavampi yhtälö, mutta siinä olen eri mieltä että fitness itsessään olisi siihen syypää. Yhtä lailla kutominen voi aiheuttaa saman, jos kutomista harrastava panostaa kaiken aikansa kutomiseen ja elää omassa lankakuplassaan 24/7. Mä oon sitä mieltä, että parisuhde vaatii sitä, että siihen panostetaan ja tehdään asioita yhdessä. Tää koituu usein ongelmaksi juuri pidemmissä suhteissa, joissa asioita pidetään itsestäänselvyytenä, eikä sen vuoksi jakseta tehdä mitään ylimääräistä koska on muutenkin kiirettä ja stressiä. Jos toisella on harrastus tai vaikka urheilulaji, joka menee kaikessa aina yli muiden menojen, menee hommat luonnollisesti jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että yhteistä aikaa ei ole, eikä sitä jakseta järjestää. Samaan syssyyn voi lisätä myös ravintoon ja treeniin liittyvät pakkomielteet, jotka voivat yhtä lailla hajottaa parisuhdetta.

Mun mielipide on kuitenkin se, että mikäli terveelliset elämäntavat ovat itselle tärkeitä, on tärkeää löytää samanlaisia arvoja arvostava tyyppi. Toki erilaisetkin arvot voivat toimia yhteen, mutta niiden kanssa voi olla haastavampaa pitkässä juoksussa.

Itse arvostan kyllä tosi paljon sitä, että meillä on boyfriendin kanssa paljon yhteistä ja treeni on aika iso osa arkea molemmille! Käydään yhdessä treenaamassa kerran pari viikkoon, eikä ainakaan toistaiseksi olla saatu sotaa aikaiseksi, vaikka se vähän yrittääkin mua komennella tuolla salilla. 😀 Toisaalta on ihan kivaa kerrankin vaan olla se osapuoli joka tekee ohjeiden mukaan, kun on itse yleensä se joka vetää treenit muille. Oon myös oppinut paljon uutta, etenkin tuolla salimaailmassa ja näitä oppeja voi sitten hyödyntää myös omassa duunissa totta kai. Mä oon sitten taas se, joka hoitaa ravitsemuspuolen ja pitää molempien makrojakaumat kondiksessa. 😀

Mun mielestä on ihan parasta käydä yhdessä heittämässä treeni, siihen päälle sauna ja hyvää safkaa sohvalla lojuen. Mies onkin ainakin toistaiseksi syönyt mun seoksia ihan kiitollisena. Myös terveellisemmät leipomukset näyttäis uppoovan, toki niiden normaalien herkkujen kyljessä!

PS. Tähän aiheeseen liittyen: Ollaan käyty tekemässä yhdessä rintatreeniä salilla kolmesti ja eilen, eli sillä kolmannella kerralla, meikäläinen nosti penkistä 70 kg. Kyllä noissa yhteistreeneissä jotain potkua täytyy olla! 😀

PPS. Jos säkin halut olla sun kumppaninkaa ”couples who train together, stay together” :D, niin nyt sitten olisi aika ottaa jäsenkorttia meidän Wasa Sports Clubille! Tällä viikolla on sellaisia tarjouksia ettei koskaan. Mahdollisuus siis ottaa esimerkiksi oma jäsenyys takaisin. Jos oot joskus ollut jäsenenä WSC:llä ja oot alkanut kaipailla takaisin treenien pariin, niin nyt saat kortin sun vanhalla hinnalla taas (+5€ joka on tullut kaikille) !! Uusille tyypeille on olemassa mm. 59€/kk hinta tai esim. loppuvuosi ilmaiseksi. Meikäläiselle vaan mailia niin laitetaan hommat käyntiin! (aino.rouhiainen@wsc.fi)

PPPS. Käsitelläänkö seuraavaksi parisuhde & lihominen? 😀 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


KAIKKI MITÄ OLET HALUNNUT TIETÄÄ TREENISTÄ & RAVINNOSTA

Hyvinvoinnin, treenin ja ravinnon ympärillä pyörii paljon kysymyksiä. Ajattelin ratkaista ongelman ja kertoa vastaukset yleisimpiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin! Here we go..

Tehokkain tapa polttaa rasvaa?

Teetkö kasapäin hiittejä, missä heität neljä kuperkeikkaa bcaa-purkka suussa ja supersarjana nelkytviis wallballia, mutta tuloksia ei näy? No höh! Vastaus tähän on yksinkertaisen helppo ja täältä se tulee! Syömällä vähemmän kuin kuluttaa saa parhaat tulokset, tadaa! Tiedän, ei tarvi kiitellä! En tiedä miksi tätä salaisuutta on varjeltu niin pitkään.

Entä miten saada lisää lihaksia?

Teet joka treenissä kaikki erikoistekniikat läpi ja juot 4500 g maltoa ja heraa, mutta ainut joka kasvaa on pötsi ja kroppakin vaan hajoilee käsiin. Ei hitto, mahtaa harmittaa. Joskus vastaus saattaakin olla ihan kulman takana, nimittäin hommaan riittää 3-4 laadukasta voimatreeniä viikkoon ja riittävästi ruokaa sekä lepoa.

Voiko hiilareita syödä illalla?

Mun tietääkseni sitä ei ole kielletty missään laissa, ainakaan toistaiseksi, joten ei muuta kuin hiilaria napaan. Saat muuten paremmat yöunet kaupan päälle. PS. Sun kroppaa ei kiinnosta milloin ne hiilarit tulee, kyse on enemmän päivittäisestä kokonaismäärästä.

Lihottaako hiilarit?

Huh, melkonen kysymys, johon on oikeestaan kaksi vastausta – kyllä ja ei. Homma riippuu vähän siitä, miten paljon niitä ajattelit imaista. Turvautuisin kuitenkin tässäkin tuohon edelliseen lauseeseen – Kyse on enemmän päivittäisestä kokonaismäärästä. Jo ihan maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle, eli jos tuo kysymys on edes tarpeellista esittää, on vastaus yleensä että sun tapauksessa ei lihota. (Koska luultavasti tarkkailet niiden saantia jopa hieman hysteerisesti ja voisit itseasiassa paremmin syömällä enemmän)

Paras dieetti&treeni kiinteytykseen?

Aamuaerobinen joka päivä kl. 4:00 (huom. pakko olla kl. 4:00 aamuyöllä, muuten se ei toimi ja huom huom. tyhjällä vatsalla, muuten ihan turhaa!) Jokaiselle lihasryhmälle oma treeni, eli sellanen 10-jakoinen saliohjelma, jonka kaverina maidoton, gluteeniton, sokeriton, jauhoton, rasvaton sekä vegaaninen ruokavalio!

….

Tee salitreeniä, aerobista, syö terveellisiä ruoka-aineita joka aterialla ja nuku tarpeeksi. 🙂

Miten pääsee ruokahimoista eroon? 

Syömällä himoittua ruokaa.

Saako dieetillä syödä leipää?

Saa.

Aerobista vai salitreeniä?

Molempia.

Paras rasvanpoltto valmiste?

Ei ole.

Miten välttää jouluähky?

Ei onnistu, älä edes yritä! 😀

Mukavaa päivää!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.