Niin. Siinäpä vasta kysymys! Tähänkään ei ole mitään yhtä vastausta, vaan kaikkihan riippuu siitä mitä liikunnaltaan hakee. Myös kuntotaso ja aikaisempi liikuntahistoria vaikuttaa tietysti asiaan. Juurikin tämä vuoksi ei koskaan kannata verrata omia liikkuntamääriä toisten ihmisten määriin! Välillä mietin, kuinka järkevää on jakaa omia treenejä ja määriä blogssa, sillä omat treenimäärät ovat todella suuria, verrattavissa ihan ammattiurheilijan määriin. Ja toisaalta, minähän urheilen ammatikseni, joten sekin vaikuttaa asiaan. Jos en ohjaisi tunteja, ei varmaan tulisi käytyä noin monessa jumpassa viikon aikana. 🙂

Kun alkaa miettiä mikä olisi itselle sopiva määrä liikuntaa, on tärkeä tietää mikä on liikunnan tavoite. Kannattaa myös huomioida oma pävittäinen aktiivisuus. Jos istuu suurimman osan päivästä paikallaan, ei tunnin liikunta kolmesti viikossa ole välttämättä tarpeeksi. Jos taas on todella aktiivinen, harrastaa paljon hyötyliikuntaa, tällöin kolme liikuntakertaa viikossa on terveyden kannalta sopiva määrä. Kannattaa aina muistaa, että ihmisen keho on luotu liikkumaan. Me olemme passivoituneet harmittavasti koneiden ja muiden avustavien laitteiden vuoksi. Monet istuvat 8 tuntia päivässä työpaikalla, jonka jälkeen ajavat autolla kotisohvalle lekottelemaan loppuillaksi. Tällaisissa tilanteissa ei ole mikään ihme, että kroppa pettää alta ja paikat prakaa. Pahimmassa tapauksessa ”jumeja” yritetään hoitaa lääkkeillä tai hieronnalla, eikä mennä itse ongelman ytimeen.

Hyvällä liikuvuudella säästyy monilta vaivoilta!

Veikkaan kuitenkin, että suurin osa blogini lukijoista ovat aktiivisia ja treenimäärät ovat hieman suurempia. Karkeasti sanottuna voidaan ajatella, että jos haluaa ylläpitää jotain ominaisuutta esim. voima, liikkuvuus, hapenottokyky jne, tulisi tätä ominaisuutta treenata kolmesti viikossa. Jos taas haluaa kehittyä, tulisi ominaisuuteen panostaa enemmän. Esimerkkinä, jos haluaa parantaa omaa liikkuvuutta, tulisi venytellä/tehdä liikkuvuutta kehittävää treeniä enemmän kuin kolmesti viikossa. Jos haluaa pitää oman kuntotason siinä missä se on, kolme liikuntakertaa riittää siihen. Tietysti aloittelijoilla kunto kehittyy aina alkuun todella nopeasti, vaikka liikkuisi vähemmänkin. Liikuntakerran kestolla on myös vaikutusta. Liikuntaa ei aina tarvitse suorittaa juuri tuntia putkeen. Joskus vähempikin riittää ja voi tehdä lyhyen, mutta paljon tehokkaamman harjoituksen (esim. HIIT)  ja saada samat hyödyt kuin pidemmässä treenissä. Liikunta ei aina tarkoita, että täytyy lähteä kuntosalille puntille tai jumppaamaan. Reipas kävelylenkki ulkona on tuhat kertaa parempi vaihtoehto kuin jäädä sinne sohvalle lepäilemään.

Kehittymiseen liittyvissä asioissa täytyy muistaa, ettei kaikkea voi saada heti. Kehittyminen vaatii, että keskitytään ominaisuuteen, jota halutaan parantaa. Jos haluaa enemmän voimaa, kannattaa laittaa voimatreenit etusijalle ja tehdä hieman vähemmän aerobista. Kaikki eivät kuitenkaan halua kehittyä, vaan liikkuvat koska se on hauskaa ja koska siitä tulee hyvä olo! Tämä on ihanteellinen tilanne, sillä silloin liikunnan harrastaminen tulee luonnostaan ja on jatkuvaa. 

Mun mielestä aina ei tarvitse olla jotain tavoitteita joita jahtaa, mutta niistä voi saada itselleen motivaatiota ja lisätsemppiä treeneihin. Jos tavoitteena ei ole minkään tietyn ominaisuuden kehittäminen, kannattaa harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Hyvän palapelin saa kasaan, kun yhdistää aerobista liikuntaa, voimaharjoittelua sekä kehoa huoltavaa treeniä. Huoltavan treenin ei aina tarvitse olla venyttelyä, vaan rauhallisemmat keppijumpat ja muut ovat myös loistavia liikuntamuotoja. Mitä parempi kuntotaso on, sen enemmän täytyy treenata jotta kehitystä tapahtuu. Jos tuntuu, että oma kunto on jumittanut paikallaan jo hetken, voi määrien/tehojen lisääminen tuoda toivottuja tuloksia. Jokaisen treeniviikon ei tarvitse olla samanlainen. Joskus voi tehdä raskaita viikkoja ja urheilla määrällisesti paljon, jonka jälkeen ottaa yhden kevennetyn viikon keskittyen palautumiseen ja huoltavaan liikuntaan. 

Loppuun vielä lyhyesti aiheesta laihdutus. Voisin kuvitella, että seuraavaksi joku kysyy mikä on sitten sopiva määrä liikuntaa jos haluaa pudottaa painoa? Painonpudotuksessa liikunnalla ei loppujen lopuksi ole edes kovin suuri rooli. Painonpudotus on kiinni 80% ruokavaliosta ja 20% treenistä. Tämä on siinä mielin hyvä asia, jos esim. loukkaantuu tai ei muuten vaan pysty treenata, se ei automaattisesti ”pilaa” painonpudotusta. Tietysti liikunnan avulla voi syödä hieman enemmän, mutta loppujen lopuksi kyseessä on aika pieni kalorimäärä. Jos urheilee vaikkapa sen tunnin päivässä, lisää se vain n. 400 kcal (riippuu tietysti kuka treenaa ja mitä) kulutukseen. 2 voileipää päällyksineen, banaani ja lasi maitoa ja se on siinä se 400 kcal.