Maailman paras motivaattori

Motivaatio, kumpa sitä voisi ostaa kaupasta tarvittavan määrän. Suurella motivaatiolla voi nimittäin saavuttaa melkeimpä mitä tahansa. Kova tahto on mieletön ase missä tahansa asiassa. Sen vuoksi olen usein kirjoittanut, että tavoitellessaan asioita, kannattaa aina miettiä tarkkaan, tahdonko tätä ihan oikeasti ja olenko valmis tekemään työtä ja luopumaan tarvittavista asioista? Usein nimittäin saadakseen jotain, täytyy jostain pystyä luopumaan.

10602424_10152584126734774_752139197_o

Löytyiskö se moti tuolta taivaalta..

Usein kun teen treeniä salilla ja mulla on aikaa ajatella omia ajatuksia, mieleen putkahtelee erilaisia postausaiheita. Pitäisi varmaan olla joku vihko mukana, jonne sitten pistää ylös aiheet, jottei ne unohdu mielestä sen sileän tien. Mulla on ollut viimeaikoina hieman motivaatio-ongelmia, koskien juuri salitreenejä ja kaikkia niitä tavoitteita, joita olen itselleni asettanut. Olen kyllä tehnyt treenit, mutta ehkä hieman väkisin. Jumppien kanssa ei ole ongelmaa ja toki saisin tarvittavan määrän liikuntaa myös pelkillä ohjauksilla, mutta en halua ”tyytyä” vain siihen. Haluan, että mulla on myös jotain tavoitteita itseni kanssa, vaikea selittää miksi, mutta olen kai vaan sellainen. 😀

Tänään siellä salilla mietin, mistä kaivaisin motivaatiota ja saisin homman tuntumaan taas mielekkäältä. Keväällä mulla oli tosi hyvä draivi päällä ja funtsin mitä tein silloin eri tavalla. Yhtäkkiä lamppu kirkastui ja hoksasin, että paras motivaattori kaikkeen on ne tulokset, joita tahtoo. Tuloksiin liitetään usein kehon muokkaus ja urheilulliset tavoitteet, mutta tavoitteet ja tuloksethan on jokaisen oma päätös. Muistan, että myös alkuvuodesta alku oli hieman tahmeeta, mutta kun niitä haluttuja tuloksia alkoi näkyä niin voi että se oli hienoa! Sen jälkeen ei juuri ollut ongelmia lähteä salille tai tehdä parempia valintoja ruokailujen suhteen. Motivaatiota ei tarvitse hakea aina ulkoa, vaan ihan omasta itsestään voi löytää tarvittavaa virtaa. Kannattaa aina muistaa, että alku on melkein aina hankalaa, mutta monet asiat rutinoituvat hyvin nopeasti. Jos haluaa aloittaa liikuntaharrastuksen, joutuu ehkä ensimmäiset viikot lähteä hieman pakolla, mutta hetken kuluttua näistä tulee rutiinia ja mielekkyys liikuntaa kohtaan syttyy.

IMG_5472

Seuraavalla kerralla kun väsyttää lähteä urheilemaan, mieti miksi urheilet? Millainen olo on treenin jälkeen ja mitä haluaisit saavuttaa. Jos oikeasti tahdot saavuttaa unelmat ja haaveet, silloin löydät voimaa kiivetä sohvan pohjalta ylös. Haluan vielä mainita, että tavoite voi olla vaikka hyvä olo tai energisempi elämä, tavoitteet eivät aina koske laihtumista ja rasvanpolttoa.

Tiedän, että monia ihmisiä ärsyttää jos ohjaaja motivoi tunneilla kertomalla kuinka paljon kaloreita palaa tai kuinka ne kankut kiinteytyy kyykätessä. Itse pyrin aina kertomaan erilaisia asioita mitä treenin avulla voi saavuttaa. Hapenottokyky paranee, voimataso paranee, rasva palaa tai joskus kehotan miettimään fiilistä sen jälkeen, kun on voittanut itsensä ja vetänyt loppuun luovuttamatta. Kannattaa asiakkaanakin muistaa, että ihmiset motivoituvat eri asioista ja ohjaajat pyrkivät yleensä huomioimaan monia erilaisia tavoitteita. 🙂

IMG_5487

Kaikkensa antanut ohjaaja, hieman väsynyt naamavärkki 😀


Outo ruokalemppari ja päivän treenijuttuja

Iltaa! Oon kehitellyt itselleni uuden lempiruuan. Tai siis sanotaanko, että uuden arkiruokalempparin! Mietin hetken, että kehtaanko edes julkaista minkälaista mönjää vetelen täällä, mutta fuck it! Tämä on mun blogi ja ruuatkin saa olla mun tyylisiä. Olenkin ilmaissut intohimoni kaikenlaisiin muuseihin, ja tässäkin safkassa on pohjana bataatti-porkkana tai bataatti-kukkakaalimuusi.

DSC02808

porkkana-kukkakaali versio

Homma menee kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavalla tavalla; kun muusi on valmis, heittele sekaan purkki tonnikalaa, purkki herkkusieniä ja haluttu määrä katkarapuja, sekoita, mausta ja nauti. Mites se muusi sitten valmistetaan? Kuori yksi bataatti, pilko ja keitä niin, että palat ovat pehmeitä, keitä myös kukkakaali tai porkkanat (käytin n. 400g), jonka jälkeen sauvasekoittimella muusiksi. Jos pidät valkosipulista, keitä pari kynttä mukana. Lorauta sekaan mantelimaitoa tai tavallista, siivu kirnuvoita tuo myös makua muusiin. Sitten tärkein – maustaminen.

DSC02817

Huomaa, että olen chilin ystävä..huomaa myös että illat alkavat olla pimeitä ja kuvausvalo ihan surkea!

Maustamisen kanssa kannattaa olla varovainen ja noudattaa kolmen M:n sääntöä: mausta, maista ja mausta vasta sitten lisää. Bataatti on makea, joten sen kaveriksi sopii tuliset maut. Itse heittelin sekaan herbamarea, chiliä, cayennepippuria ja valkosipulijauhetta. Käytän mausteita erittäin reilulla kädellä, kannattaa siis olla varovainen jos joskus eksyy meikäläisen ruokapöytään! 😉

Saattaa näyttää kamalalle, mutta takaan, että maistuu ihanalle. Tai sitten mulla on vaan todella kieroutunut makuaisti. 😀

Kukkakaali-bataatti versio

Kukkakaali-bataatti versio

Tiistai on ollut jälleen toivoa ja treeniä täynnä. Päivä on mennyt lähinnä työntekoon ja treenaamiseen. Kiirettä pukkaa kun syksy on ovella, mutta ehdin silti onneksi tehdä oman treenin päivällä ennen asiakkaita. Tänään oli siis vuorossa jalat&pakarat, painopiste jälkimmäisellä. Tein tämän treenin. Illasta jalat sai lisää kyytiä combatin ja RPV:n merkeissä. Tunnit alkaa taas täyttyä pikkuhiljaa, RPV:ssä oli jo reilut 50 tyyppiä kyykkäämässä. Sain kehuja, että tämänhetkinen RPV on paras mitä mulla on ikinä ollut, ihan hyvä kohteliaisuus, sillä niitä tunteja on takana monia! 🙂

10602183_10152584127764774_743414342_o

Onko mun lukijoissa joku joka on muuttanut tai muuttaa Vaasaan opiskelemaan nyt syksyllä? Jos olette kiinnostuneita kokeilemaan Lady Lineä & Wasa Sports Clubia (2 salia yhden hinnalla!!) voitte ottaa muhun yhteyttä niin hoidetaan kokeilukortti kaupungin parhaille kuntokeskuksille. 🙂


Toisten kanssa kilpaileminen hyvä vai huono?

Hei! Ajattelin käsitellä aihetta kilpaileminen, enkä suinkaan tarkoita pelkästään kilpa-urheilua, vaan itsensä ja toisten kanssa tapahtuvaa kilpailua eri asioihin liittyen. Faktahan on se, että tätä tapahtuu jokapäiväisessä elämässä suurissa määrin. Toiset nauttivat kaikenlaisesta kilpailemisesta aina urheilusta työpaikan parhaaseen työntekijään asti. Toiset taas ahdistuvat kaikenlaisista kilpailutilanteista ja pysyttelevät näistä pois, tai jopa häviävät heti tahallaan, jottei tilannetta tarvitse kokea. Kilpaileminen alkaa yleensä jo lapsena. Ensin kilpaillaan leluista, sitten kavereista. En tiedä tilannetta nykypäivänä, mutta muistan omilta tarha- ja ala-asteajoilta tämän olevan aika raakaakiin hommaa. Kaverit piti varata moneksi päiväksi etukäteen ja varmistaa oma status jengissä. 😀 Huh! Liikuntatunnilla porukka jaettiin kahteen joukkueeseen ja parhaat valittiin päältä, huonoimmat jäivät viimeiseksi, ja tämän kuuleminen varmistetiin vielä äänekkäästi – ”mä en ainakaan halua olla ton kanssa samassa joukkueessa”.

DSC02317

Me kilpailtiin ihan kaikesta ja näistä sai sitten stressata päivästä toiseen. Kuka on ensimmäinen ruokajonossa, kuka saa eniten plussia opettajalta, (opettajallamme oli plus ja miinus lista, johon hän antoi aina käytöksen mukaan jompaa kumpaa) kuka on paras BSB (backstreet boys) fani, kuka on liikuntatunnilla paras, kenellä on paras todistus, kuka pääsee koulujenvälisiin urheilukisoihin, kenellä on kalleimmat vaatteet.. jne. Itse olen aina ollut kova kilpailemaan, tein tuolloin ja teen edelleen kaikkeni, että olisin paras. Nykyään tosin hieman eri tavalla 😀 En voi luonteelleni mitään, kilpailunhaluiset geenit tai jotain. Tämä on yksi syy, miksi olin todella hyvä koulussa, siihen saakka kunnes se ei enää kiinostanut. Keskiarvoni oli parhaimmillaan jotain 9,7. 😀

"i wanna be in the spotlight"

”i wanna be in the spotlight”

Jos nyt mietitään elämää yleisesti, kilpailua tapahtuu työelämässä ja usein myös kavereiden kesken. Monilla työpaikoilla haalitaan työtehtäviä, tehdään ylitöitä, koska halutaan näyttää olevansa hyviä työntekijöitä. Lapsuuden tavarakilpailu on saanut vain uudet mittasuhteet, kilpaillaan siitä kenellä on hienoin kämppä tai makein auto. Treenaajien kesken kilpaillaan, kuka on parhaassa kunnossa tai kenellä on matalin rasvaprosentti. Jumppahjaajien kesken voi olla kilpailua siitä kenellä on eniten asiakkaita, tai kuka jaksaa vetää eniten tunteja. Musta tuntuu, että nykyään kilpaillaan myös siitä, kuka on stressaantunein ja kiireisin. Ymmärätte varmaan mitä tarkoitan, mutta onko tällainen jatkuva kilpaileminen hyvästä?

Minä sanoisin, että kilpaileminen on erittäin hyvä motivaattori ja sillä on yhteytensä asioiden saavuttamisen kanssa. Näitä asioita täytyy kuitenkin myös haluta, eikä niitä tulisi tavoitella vain, koska tuo toinenkin tekee niin ja haluan olla parempi kuin se. Kilpailuhenkisenä ihmisenä olen saavuttanut todella paljon juuri tällä vietilläni. Olen pistänyt itseni raataamaan, sillä en halunnut jäädä huonommaksi, halusin olla paras. Nimittäin paras versio omasta itsestäni. Sitä työstän edelleen, arvaatte ehkä mistä aiheesta puhun. 🙂

Monta unelmaa tavoitettavana

Monta unelmaa tavoitettavana

Vaikka kilpaileminen on hyvä asia, se ei saisi mielestäni paisua liian suuriin mittasuhteisiin. Jos voittamisen takia aiheuttaa pahaa mieltä, tai torpeedoi toisten tekemisiä oman edun vuoksi, ollaan menty väärille urille. Reiluus tulisi säilyä aina, oli kyseessä kilpa-urheilu tai sitten vaikka se työpaikan paras – titteli. Mun mielestä kovasta duunista pitää saada palkinto, sillä sen palkinnon takia niitä hommia painetaan. Valitettavasti laiskuus ei vie pitkälle, mutta onneksi kaikilla on mahdollisuus tavoitella ihan mitä vaan, niin halutessaan. On siis turhaa itkeä, että tuo ja tuo saa aina kaiken, tai että mulla on niin huono tuuri. Onni on ihan niissä omissa pikku kätösissä ja unelmat toteutettavissa jos niin tahtoo! Kenenkään unelmia tai tavoitteita ei tulisi laittaa arvojärjestykseen. Kukin tavoitelkoon asioita, joista nauttii.

Yksi tavoitteeni oli näkyvät vatsalihakset :)

Yksi tavoitteeni on ollut näkyvät vatsalihakset 🙂

Hyvä kilpailija on myös hyvä häviäjä. Pitää pystyä sietää kritiikkiä ja sitä ettei aina mene nappiin. Epäonnistumiset täytyisi pystyä kääntää voimavaraksi, ottaa opiksi asioista, jotka eivät menneet hyvin. Opiskella/treenata/harjoitella juuri niitä asioita missä ei ole vielä loistava. Tiedättekö, kun kaikista siisteintähän on harjoitella sitä mitä osaa jo, mutta ne puutteet vaativat suuremman huomion. Ihminen joka pystyy tähän, on yleensä se joka menestyy, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia. Aina kilpailukumppania ei tarvitse hakea muualta, vaan omasta itsestään voi myös saada motivaatiota ja kilpailla itseään vastaan, tullakseen paremmaksi kuin ennen. 🙂


Tulevan syksyn ulkonäölliset ja urheilulliset tavoitteeni

Moikka! Elokuun puoliväli lähenee ja kesän viimeiset viikot käynnistyvät. Syyskuussa alkaa kai virallisesti syksy, jolloin on oiva aika aloittaa taas uusi ajanjakso puhtaalta pöydältä. Mä tykkään suunnitella asioita eteenpäin ja miettiä mitä haluan saavuttaa esimerkiksi tulevan syksyn aikana. Päätinkin julkaista muutamat tavoitteet tuleville kuukausille. Kun lausuu tavoitteensa ääneen tuhansille ihmisille, tulee ehkä tehtyä jotain niiden eteenkin. 😀 Haha. No ei, yleensä jos oikeesti päätän jotain, menen vaikka läpi harmaan kiven, jotta pääsen tavoitteeseeni. Ainoa mitä tarvitsen, on halu päästä tavoitteeseen. Mulle ei riitä, että ”olisi ihan kiva jos olisi vähän isommat lihakset, että voisin varmaan syödä enemmän, jotta saisin tuloksia.” Itseni tuntien, voin kertoa että not gonna happen! Olen siis erittäin päättäväinen tietyissä asioissa, mutta vähemmän tärkeät jutut meinaa sitten aina jäädä…

Kaikista tavoitteista huolimatta, on tärkeää osata elää hetkessä, ilman että odottaa jatkuvasti jotain. Vaikka tavoittelisi jotain, kannattaa muistaa, että usein se matka on hienompi asia kuin itse määränpää. Mä oon usein tehnyt niin, että oon illalla nukkumaan mennessä miettinyt, oonko elänyt sen päivän kuten halusin, tehden asioita jotka on mulle tärkeitä ja valintoja, joiden avulla pääsen niihin tavoitteisiin mitä tahdon. Tää on toiminut mulla hyvin, sillä tyytyväisenä nukkuu paremmin ja seuraava päivä alkaa jälleen positiivisellä asenteella. Haluan elää niin, että jokainen päivä on paras päivä!

IMG_5927

Aloitetaan pinnallisista jutuista, miten haluan muokata vartaloani tulevaisuudessa?

  • Kesällä, tai tarkemmin sanottuna heinäkuussa, tuli otettua rennommin, joka tietysti näkyy hieman myös kropassa. Mitään suurta muutosta ei ole tapahtunut, mutta haluan silti saavuttaa sen kireyden, missä olin parhaimmillani kevään aikana. Tiedossa on siis noin kuukauden tiukempi aikakausi ruokailujen osalta, mikä tarkoittaa lähinnä herkkujen ja epäterveellisten ruokien täydellistä karsimista ruokavaliosta. Treenit tulevat työn puolesta, joten niitä ei tarvitse sen kummemmin miettiä. Jumppien lisäksi teen edelleen 3 salitreeniä viikkoon.
  • Tämä seuraava tavoite menee hieman ristiin edellisen kanssa, mutta haluan edelleen jatkaa pakaraprojektia, eli saada lihastasapainon kuntoon ja mahdollisesti lisää pyöreyttä takamukseen. Mulla on siis ollut vahvempi etupuoli (reiden etuosa) ja lisäksi erittäin vaikea saada pakara aktivoitumaan treenissä. Harjoittelu on tuottanut tulosta ja nykyään saan myös pakaraan hyvät tuntumat ja lihaskivut. Tämä tulee olemaan pitkä projekti, sillä ihan hetkessä ei tulosta synny.
  • Haluan muokata reisiäni hieman kiinteämmäksi, etenkin reiden yläosasta. Mulla lähtee rasvat ensimmäisenä ylävartalosta ja noissa koivissa se pysyy, pysyy ja pysyy. Mutta kai se sieltäkin jossain vaiheessa lähtee. Toivon siis näkeväni tulosta reisissä tulevan puolivuotisen aikana. Mulla lähti keväällä jo n. 5 cm per reisi ja samat mitat ovat pysyneet nyt viimeisien kuukausien ajan.

Urheilulliset tavoitteet?

  • Kerroin jo eilen haluavani kehittyä ohjaamisessa paremmaksi ja tämä on tietysti listalla mukana. Vuosien aikana olen huomannut, että välillä taidot pysyvät pitkään samassa tasossa ja sitten yhtäkkiä tulee suuri harppaus eteenpäin. Olen nyt mennyt samalla meiningillä hetken ja toivoisin tällaista kehitysloikkaa tulevan syksyn aikana. Tulen keskittymään tiettyihin asioihin, joissa koen voivani parantaa ja kehittyä. Keskityn näihin yksi asia kerrallaan, sillä kiirehän ei ole minnekään!
  • Mulla on todella hyvä kunto jo tällä hetkellä, mutta aion parantaa kuntoani edelleen. Pyrin tekemään myös erilaisia treenejä mahdollisuuksien mukaan, jotta kroppa saa mahdollisimman paljon erilaista ärsykettä. Kesäloman aikana treenasin liudan uusia treenejä, joita otan mukaan viikottain, sen mukaan kuin vaan ehdin. Kun tekee pelkästään samaa juttua päivästä toiseen, kroppa tottuu ja kehitys pysähtyy. Erinomainen kuntotaso mahdollistaa vieläkin paremman mahdollisuuden laadukkaaseen ohjaukseen, kun ei tarvitse keskittyä omien voimien loppumiseen, vaan saa keskittää kaikki energiat valmentamiseen, loistavaan tekniikkaan ja fiiliksen luomiseen!
  • Sitten se liikkuvuus ja huoltavat treenit…Haha. Päätin, että en laita tämän suhteen liian suuria odotuksia. Pyrin siis venyttelemään kerran viikossa, sillä kaikki aikasemmat ”vähintään kolmesti viikossa” – sunnitelmat ovat kaatuneet sen sileän tien. Hyvä liikkuvuus on kuitenkin tärkeä asia, sillä se edesauttaa hyvää tekniikkaa treenatessa ja säästää monilta ongelmilta.

DSC01868

Yleisessä elämässä toivon, että pystyisin järjestelemään sekä suunnittelemaan tekemiseni hieman paremmin, jotta en ylikuormittaisi itseäni liian suurella työtaakalla. Toivon myös, että löytäisimme jonkun upean asunnon johon muutaisimme mahdollisimman pian! 😀

Joko teillä on suunnitelmia syksyn varalle?


Ohjaustaidot nextille levelille

Väsyneet maanantaimoikat täältä! Alettiin viikonloppuna seuraamaan uutta sarjaa nimeltä ”the killing” ja eilen meni aika myöhälle tuon sarjan parissa. Aivan liian koukuttavaa, kun jokaisen jakson jälkeen piti katsoa ”yks vielä”. Kolmen aikaan yöllä oli pakko luovuttaa ja mennä nukkumaan..Harvemmin tulee valvottua noin myöhään ja nyt kyllä huomaa, ettei ole ihan maailman virkein olo tänään. 😀

IMG_6059

Olen pitkään miettinyt, että haluaisin kehittyä ohjaamisessa paremmaksi ja toki jatkuva ohjaaminen kehittää ja opettaa, mutta olen silti kaivannut jotain uutta, mutta en tiedä mitä! Olisiko jokin uusi Lesmills-laji sopiva tähän paikkaan, ja mikä se voisi olla? Antaisiko jokin ryhmäliikuntaan suuntautuva koulutus uusia näkökulmia, vai mitä ihmettä voisin tehdä? Tällaisia ajatuksia on pyörinyt päässä, ja tänään, kuin taivaan lahjana, kuulin Eveltä huhuja (huom. tietääkseni ei siis varmaa tietoa vielä), että syksyllä olisi luvassa Bodystepin ATM-koulutus (Advanced Training Module). ATM- koulutus on siis peruskoulutuksen käyneille, jo hieman kokemusta omaaville ohjaajille ns. seuraava askel. Yleensä  ATM-koulutukseen kuuluu kuusi ohjausharjoitusta, joista saa yksilöllistä palautetta. ATM-koulutuksesta pääsee läpi silloin, kun saa arvosanaksi hyväksytyn kaikista viidestä perustekijästä, jotka ovat tekniikka, koreografia, coaching, vuorovaikutustaidot ja fitness magic. Koulutuksiin voi ilmoittautua kaikki ne ohjaajat, joilla on kyseisen ohjelman ohjaajalisenssi.

Nice Run lämppäri-ohjaus kesäkuussa

Nice Run lämppäri-ohjaus kesäkuussa

Lesmillsin lajeista koen olevani parhaimmillani juuri Bodyattackissa sekä Bodystepissä. Bodyattack on näistä kahdesta ehkä vieläkin vahvempi, aikaisemman liikunta-uran vuoksi, sekä siksi että ohjaan sitä enemmän kuin muita LM-lajeja. Ennen mulla oli kaksi steppi-ohjausta viikossa, josta huomaan eron tähän yhteen kertaan, sillä nykyään ”joudun” melkein joka viikko kerrata jotain juttuja stepin ohjelmasta. Ohjelma ei nimittäin jää mieleen niin tarkasti, kuin muut tunnit joita ohjaan useamman kerran viikkkoon. Etenkin kun ohjaan vuoroviikoin perinteistä ja atleettista versiota. Tässä mielessä olisi siis parempi jos olisi se kaksi ohajusta viikossa, mutta mielekkyyden kannalta yksi kerta on parempi. 🙂

DSC02383

Omien ohjelmien, eli jumppien jotka suunnittelen itse, parissa haluaisin myös kehittyä. Olenkin pyöritellyt päässä ideoita, kuinka voisin kehittää tunnin rakennetta, tekemättä tunnista liian monimutkaista tai sekavaa. Haluan keksiä ”uusia” liikkeitä ja juttuja, mutta sekin on haastavaa kun tässä viimeisten 8 vuoden aikana on tullut käytettyä aika monet muuvit ja koreot. 😀 Toisaalta taas, mulla on toimivat tuntirakenteet, joita en halua liiaksi lähteä muokkaamaan, sillä miksi vaihtaa hyvää pois.

Kaipaan siis uutta haastetta ja uskon että jotain sellaista tulee eteen tulevan syksyn aikana, en vain vielä tiedä mitä se tulee olemaan! 🙂